search
top

Alikersantin orja III

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (38 votes, average: 2.08 out of 5)
Loading...

(Jatkoa tarinaan Alikersantin orja II. Teksti ei perustu tosielämään. Kaikki kytkökset oikean elämän henkilöihin, paikkoihin ja tapahtumiin ovat sattumaa.)

 

Oli kulunut jo monta päivää siitä, kun alikersantti olimme tavanneet alikersantti Heinäsen kanssa koulutusvälinevarastossa. Siitä päivästä minua muistutti vain kipeä peppu ja munaani puristava siveysvyö, josta en ollut päässyt vieläkään eroon.

Heinänen oli vältellyt kanssani puhumista siitä asti – olisin halunnut tietää, milloin hän vapauttaisi minut pinteestäni. Siveysvyössä oli peittelemistä, enhän halunnut kenenkään muun tietävän siitä. Lisäksi kiima oli kasvanut tämän pienen dom-sub-leikittelyn myötä, ja ajatukseni harhailivat jatkuvasti pois koulutuksesta.

Torstain ja perjantain välisenä yönä herään siihen, kun kuulen nimeäni kutsuttavan. “Alokas Leino. Alokas Leino!” joku kuiskasi vieressäni. Havahduin, ja huomasin kutsujan olevan alikersantti Heinänen. Pimeässä tuvassa en nähnyt mitään, mutta tunsin, miten hän painoi kätensä suulleni pitääksensä minut hiljaisena.

“Alokas Leino, tiedätte mitä tehdä. Saatte aikaa viisi minuuttia, jonka jälkeen tulette yksikön wc:n viereiseen kuivaushuoneeseen. Ja muistakaakin laittaa se takaisin”, hän sanoi, laski jotain punkalleni ja poistui tuvasta käytävälle. Heinänen oli tuonut punkalleni jotain pehmeää. Otin sen käteeni ja tunnustelin: sehän on sukka. Tunsin sen sisällä olevan jotain kovaa, kaivoin sen varovasti esiin. Avain!

Tajusin heti, että kyseessä on avain siveysvyöhön. Onko tämä jokin pila? Painoin sukan kasvoilleni ja vedin ilmaa sisääni. Se ei ollut puhdas, vaan ilmeisesti Heinäsen eilen käyttämä. Kullini alkoi kovettumaan siveysvyössä ja muistin Heinäsen mainitseman viisiminuuttisen. Tajusin, että hän halusi minun runkkaavan tuvassa.

Avasin siveysvyön varovasti ääniä aiheuttamatta. Kaikki tupalaiset nukkuivat, enkä haluaisi herättää heitä. Vedin siveysvyön putkiosan pois, ja kullini pompahti heti pystyyn. Monta päivää runkkaamatta ja lukittuna siveysvyöhön nostatti ajatuksissani niin suuren kiiman, että empimättä ujutin kullini Heinäsen sukkaan ja aloin runkkaamaan niin hiljaa kuin osasin.

Koskettaessani kovettunutta kulliani ajattelin viikon tapahtumia: sotilaspukuista alikersantti Heinosta panemassa minua, hänen jumalaista teinipojan vartaloaan, hänen auktoriteettiaan ja ennen kaikkea maihareitaan, joihin olinkin jo päässyt tutustumaan lähietäisyydeltä.

Jo muutaman rauhallisen vedon jälkeen tunsin, miten olin jo laukeamisen partaalla. Vielä pari vetoa, ja kullini sykki alikersantti Heinäsen pehmeän sukan täyteen spermaa. Lauettuani tajusin, että minulla oli kiire: aikaa olisi enää vain pari minuuttia. Vedin kullini pois sukasta ja lukitsin itseni hiljaa takaisin siveysvyöhön. Lähdin sen jälkeen heti hiljaa kohti kuivaushuonetta, ja onnekseni päivystäjä oli juuri tarkistuskierroksella – eipähän tarvinnut selittää, miksi hiivin käytävällä keskellä yötä mällinen sukka kädessä.

Kuivaushuoneessa minua odotti alikersantti Heinänen täydellisessä palveluspuvussa. “No, saiko alokas Leino tehtävän suoritettua?” hän kysyi. “Kyllä, herra alikersantti”, vastasin, ja ojensin siveysvyön avaimen hänelle. “Hyvä, se olikin viimeinen kerta hetkeen kun pääset laukeamaan”, hän sanoi virnistäen.

En ehtinyt kyseenalaistaa asiaa ennen kuin Heinänen komensi minut alas. Olin hänen jumalaisen vartalonsa edessään polvillani. Hän avasi sepaluksensa ja kaivoi kullinsa esiin – nyt näkisin tuon ihanuuden omin silmin. “Alokas Leino tekee nyt sen, mitä täytyy”, hän sanoi ja ohjasi päätäni kädellään.

Vaikka olin juuri runkannut, kiimatila oli sen verran paha, että olin enemmän kuin halukas maistamaan tuota kullia. Otin Heinäsen terskan suuhuni ja aloin hyväilemään sitä pehmeällä kielelläni. Katsoin Heinästä suoraan silmiin, ja näin hänen nauttivan tilanteesta yhtä paljon kuin minäkin.

Heinänen kovensi otteitaan, ja työnsi kullinsa syvälle kurkkuuni. Yllätyin ja olin tukehtua, mutta kokosin itseni ja autoin koko vehkeen suuhuni. Sain välillä ottaa happea, ja runkkasin alikersanttia pitäen samalla katsekontaktin.

Heinäsen hengitys muuttui raskaammaksi, ja kädessäni oleva kulli alkoi sykkimään rajusti. “Ei vittu, mä tuun ihan just, mä tuun ihan just”, hän vaikeroi nyrkkini puristaessa hänen kulliaan. Otin sen taas suuhuni, ja aloitin määrätietoisesti imemään sitä. Eikä aikaakaan, kun Heinänen laukesi. Otin varresta kiinni ja lypsin alikersantti Heinäsen kuuman lastin suuhuni.

Spermaa tuli paljon ja se maistui hyvältä. “Alokas Leino muuten nielee koko lastin”, Heinänen sanoi. Kahdella nielaisulla sain koko kuuman tavaran alas.

“Alokkaasta tulee vielä hyvä imukone”, Heinänen totesi. “Herra alikersantti, voinko mennä juomaan?” kysyin. “Ei. Nyt mennään suoraan tupaan”, hän totesi. Saisin siis nukkua Heinäsen mällin maku suussa, sepä kiva. Alistuminen sai kiimani kasvamaan, ja hän näki sen minusta.

Lähdimme kuivaushuoneesta yhtä aikaa. “Alokas muuten pitää tuota sukkaa koko huomisen päivän”, hän totesi. “Saat huomenna lomillelähdön jälkeen viestin, jossa on lisätietoja. Sä olet mun orja nyt, Leino”, hän jatkoi poistuessamme kuivaushuoneen ovesta käytävälle.

Päivystäjän pöydän luona oli kaksi sotilaspoliisia. Olivat kai yöllisellä kierroksellaan yksiköstä toiseen, ajattelin. He katsoivat meitä kummissaan. Heinänen käski minut tupaan ja meni päivystäjän pöydän luo. Palasin punkkaani, tuvasta kuului tasainen kuorsaus.

Mitä huomenna tapahtuisi? Kuulin käytävältä naurua, mutta nukahdin pian punkkaani maistellen tuon jumalaisen alikersantin mällinjämiä.

 

(Jatkoa luvassa…)

3 kommenttia viestissä: “Alikersantin orja III”

  1. Aamuaurinko says:

    Mä kuulisin mielellään jatkoa. Voisi olla mun mielestä pitempiäkin. Kiva, kun kuvailua tullu hieman lisää.

  2. Top says:

    Huono, edelleen.

Kommentoi

top