search
top

Kaupanteossa

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (243 votes, average: 2.79 out of 5)
Loading...

Sinä päivänä äiskä aamulla sanoi ettei minun tarvitse mennä kouluun, mutta ei se minulle mitään syytä kertonut. Äiskä vaan käski minun mennä siivoamaan sen minun oman huoneen, ja se sanoi minulle sanoi että meille oli tulossa vieras, niin minä sitten siivosin,vaikka se olikin jo ihan siisti ja vaikka äiskän ja Jukan ja pikkusiskon huoneet oli ihan sotkussa.

Se vieras tuli vähän kymmenen jälkeen, minä katsoin ikkunasta kun se ajoi autollaan meidän alapihalle. Minä sitä sitten viitoin ikkunasta kävelemään ylös, ei meillä ole alapihalla sellaista ovea jossa olisi ovikello ja jonka luokse sisääntulijat voivat kengät jättää. Se oli sellainen partasuinen mies, minä katselin kun se käveli hengitys höyryten sieltä alapihalta meidän talon yläpihalle päin. Minä juoksin kiireesti alakerrasta avaamaan ovea ja huusin äiskälle että se vieras tuli. Minä kerkesin avaamaan oven sille vieraalle ennen kuin se ehti ovikelloa soittaa.

Kun minä sen oven avasin niin se mies sanoi terve ja kysyi olenko minä Nasira. Minä myöntelin ja se ojensi minulle kättä. Minulta meni vähän aikaa siinä ennen kuin minä tajusin tarttua siihen käteen ja sanoa kanssa terve sille miehelle.

Äiskä tuli siihen kanssa, se oli ollut antamassa pikkuveikalle tissiä ja se laittoi puseroa kiinni, se sitten kätteli sitä miestä ja se tuli sisälle ja riisui kengät eteiseen. Sillä miehellä oli sellainen laukku mukana, salkuksi sitä sanotaan, sen se otti mukaan kun äiskä käski sen keittiöön juomaan kahvia.

Äiskä käski minun kanssa siihen kahvipöytään, minä join maitoa ja äiskä antoi minulle pikkuleipiä kanssa. Ne jutteli siinä, äiskä tunsi sen miehen varmaan, se mies kertoi miten se oli muuttanut jonnekin sellaiseen paikkaan kuin Taka-Hikiä ja se kertoi millainen talo sillä siellä oli. Minä mietin oliko se mies sellainen sossun tyyppi, niillä on kanssa melkein aina samanlaiset vaatteet kuin sillä miehellä oli. Sellainen puku. Sen minä olin kuitenkin huomannut että sen miehen niskassa oli nahassa sellainen kuva. Se oli pöllö joka kurkisti sieltä sen paidan kauluksen alta. Niin minä sitten päätin ettei se mies ainakaan sellainen sossu voinut olla.

Sitten kun se mies oli kuulumiset äiskän kanssa vaihtanut, niin se alkoi minulta kysellä. Se halusi tietää, miten minä oli koulussa pärjännyt. Minä kerroin niin kuin ne asiat oli, miten se meidän opettaja oli laittanut minun tukiopetukseen aluksi niin että minä olin opetellut ihan eri juttuja kun kaikki muut, mutta nyt minä olin jo muun luokan kanssa. Minulla oli kanssa hyvä kaveri, Ruusa, sen kanssa me käveltiin aina kouluun ja takaisin ja äiskä antoi minun käydä sen Ruusan luona. Sinä päivänä äiskä oli soittanut sen Ruusan äiskälle että minä olin kipeänä, vaikka enhän minä ollut.

Vielä se vieras kysyi kävinkö minä millaisessa uskonnonopetuksessa. Minä vilkaisin äiskää, en minä tiennyt mitä se tarkoitti. Äiskä sitten sanoi että me ollaan ihan pakanoita mutta että minä kävin siinä tavallisessa uskonnonopetuksessa. Se mies näytti vähän pettyneeltä, se sanoi että se olisi halunnut sellaisen tytön joka osaisi rukoilla sillä lailla oikeasti. En minä silloin tiennyt mitä se tarkoitti.

Sitten se mies halusi tietää että olinko minä koskaan Afrikassa käynyt, mutta en minä ainakaan mitään sellaista muistanut. Minun oikea iskä on Afrikasta sellaisesta maasta kuin Algeria. Se oli joutunut lähtemään takaisin sinne Afrikkaan monta vuotta sitten se minun oikea iskä, en minä edes muista sitä.

Viimein se vieras sitten pääsi asiaan. Se kysyi minulta, että tiesinkö minä miksi se oli siellä. En minä tiennyt, niin minä sanoin, vaikka minä kyllä vähän arvasin. Se mies sitten kertoi, että äiskä ei enää pärjännyt minun kanssa ja että se oli tullut äiskää auttamaan ja katsomaan mitä minun kanssa piti tehdä ja voisiko se minua kasvattaa.

Sen minä kyllä tiesin, että äiskä oli minulle vihainen, kun minä olin sen Jukan kanssa jäänyt kiinni siitä meidän paineen purkamisesta. Äiskä oli herännyt tullut yöllä alakertaan, se oli avannut minun huoneen oven juuri kun minä olin istumassa sen Jukan naamalla. Se Jukka on äiskän uusi mies ja pikkuveikan iskä. Äiskä oli seissyt siinä vain hiljaa, ei se ollut sanonut mitään, Se Jukka oli sen huomannut vasta kun se oli jo kääntynyt ja lähtenyt pois, se minun äiskä. Se oli sanonut silloin tosi rumasti se Jukka, mutta sanonut ettei se ollut minun syy. Se oli lähtenyt siitä äiskän perään ja ne oli riidelleet, äiskä ja Jukka, minä olin hiipinyt niiden huoneen oven taakse, mutta en minä ollut saanut selvää mistä ne oli puhuneet. Aamulla se Jukka oli sitten lähtenyt työmatkalle, tai niin äiskä oli minulle sanonut. En minä tiedä miksi se Jukka olisi perjantai-aamuna työmatkalle lähtenyt, ja nyt kun minä sitä ajattelen, niin äiskä ei varmaan halunnut että minä olisin sen Jukan kanssa.

Se vieras sanoi että se homma pitäisi varmaan saada pois alta ja sitten se kysyi että miten äiskä haluaisi että se homma hoidettaisiin. Minä en tiennyt mistä hommasta se puhui, mutta äiskä käski minut siihen seisomaan sen eteen ja sitten äiskä kiskoi minun housut kinttuihin. Silloin minä arvasin että äiskä oli kysynyt sitä miestä antamaan minulle selkäsaunan. Se mies sitten veti minut siihen sen syliin, se käänsi minut niin että minun peppu oli siinä sen sylissä ja sen polvi minun jalkojen välissä ja toinen polvi minun selän takana ja minun pää roikkui melkein maassa. Se käski minun levittää niitä minun jalkoja, minä tein niin mutta kun minulla oli ne housut kintuissa niin minä vain levitin minun polvia.

Se mies puristeli sitä minun peppua ja kysyi äiskältä että paljonko ja äiskä sanoi että se kyllä kertoisi kun riittää. Niin se mies alkoi sitten läiskiä sitä minun peppua, se löi kämmenellä niin että siitä tuli kova ääni. Äiskä kun antoi minulle selkäsaunan niin se käytti sellaista vispilää, siitä ei tule ääntä ensinkään mutta se sattuu kovasti kyllä.

Aluksi minä vain purin hammasta ja puuskutin, mutta se mies vain jatkoi ja jatkoi sitä lyömistä. Se läiskytti joka puolelle minun peppua ja välillä vähän jalkojen puolelle, ja se minun peppu alkoi tuntua kuin se olisi ihan tulessa. Minä laskin ainakin kolmeenkymmeeen ennen kuin minun oli pakko alkaa huutaa. Se mies läimäytti vielä vaikka kuinka monta kertaa sen jälkeen ja minä huusin, ennen kuin äiskä sanoi sille että se oli tarpeeksi ja se mies nosti minut pois siitä sen sylistä. Minä paruin siinä keskellä keittiön lattiaa ja äiskä kysyi, olinko minä mitään oppinut. Minä sille myöntelin, vaikka en minä tiennyt mitä minun olisi pitänyt oppia. Sitten kun minä yritin niitä minun housuja nostaa ylös, niin äiskä kielsi sen ja käski minut keittiön nurkkaan ja nostamaan paitaa ylös jotta se vieras näkee minun pepun. Se sanoi kyllä paljon rumemmin, pikkuhuoran punaperseeksi se sitä minun peppua sanoi, siitä minä tiesin että äiskä oli minulle vielä vihainen vaikka se mies olikin jo minulle selkäsaunan antanut.

Äiskä ja se vieras jatkoivat kahvin juomista, äiskä kaatoi niille toiset kupit. Silloin se mies kysyi että olivatko nämä nyt sellaiset päiväkahvit ja äiskä vaan sanoi etten minä vielä juonut kahvia. Se kyllä sanoi minua taas rumasti pikkuhuoraksi. Sitten äiskä kysyi siltä mieheltä, oliko se miettinyt sitä sen kaupan tekemistä. Se mies sanoi, että se kuulosti hyvältä, se kauppa, mutta että sen piti vielä jutella minun kanssa. Minä sitä vilkuilin sieltä nurkasta ja mietin mikä se kauppa oli mistä se minun kanssa jutella halusi. Äiskä ihmetteli kanssa ääneen että miksi, mutta se mies vaan sanoi että se olisi senluonteinen juttu että sen pitäisi jutella kahdenkesken minunkin kanssa ja kysyi missä se onnistuisi. Äiskä sanoi että se vähän arvasi miten se halusi minun kanssa jutella ja että me voitaisiin mennä minun huoneeseen alakerrassa.

Se mies kaivoi siitä salkustaan äiskälle jotain papereita luettavaksi ja käski sitten minun näyttää tietä sinne minun huoneeseen. Kun minä yritin taas nostaa housuja ylös, äiskä kielsi sen ja käski minun jättää ne housut sinne keittiöön, ja paidan kanssa. Se sanoi että minulle tekisi hyvää tottua sellaiseen Eevan asuun, se sanoi sen miehen siitä tykkäävän. Niin minä sitten pelkissä sukissa kävelin sen miehen edellä alakertaan ja minun huoneeseen.

Se mies sulki oven meidän perässä ja meni sitten istumaan minun sängylle. Minä jäin siihen keskelle lattiaa seisomaan, en minä uskaltanut mennä siihen minun pöydän ääreen istumaan tai minun lukutuoliin. Se mies katseli pitkään sitä minun huonetta ja niitä kuvia jotka minä olin laittanut seinille, sitten se kaivoi taskustaan minulle nenäliinan ja käski niistää. Minä niistin, ja sitten se käski minut siihen sängylle. Minä istuin siihen sen viereen, mutta se nosti minut vatsalleen siihen sen syliin, niin että minun peppu oli sen käden ulottuvilla.

Minä pelkäsin että se jatkaisi sitä selkäsaunan antamista vaikka äiskä oli sanonutkin että se jo riitti, mutta se mies vaan sanoi, että minun pitäisi puhua totta, ja minä olin siinä hyvässä asennossa että se voisi keskeyttää jos minä alkaisin puhua palturia. Se sanoi että se arvasi etten minä viitsinyt äiskälle kaikkea tunnustaa, ja se oli ehkä parempikin niin. Se lupasi ettei se kertoisi mitään äiskälle ja sitä varten me oltiin siellä minun huoneessa ettei minun tarvinnut miettiä mitä äiskä niistä minun sanomisista tykkäsi.

Niin se vieras mies, se halusi tietää mistä se äiskä oli niin suuttunut. Minä kerroin siitä miten äiskä oli meidät yllättänyt. Se kysyi että kävikö niin usein, että se Jukka kävi siellä minun huoneessa. Minä vähän väistelin ja se läpsäytti minua pepulle, ja sitten minä tunnustin että niin kävi melkein joka ilta, kun äiskä otti sitä sen viiniä illalla ja se nukkui niin sikeästi kun se otti unilääkettä sen viinin päälle. Niin se Jukka joutui heräämään ja nostamaan pikkuveikan tissille ja takaisin. Ja kun se Jukka oli hereillä, niin se tuli minut herättämään. Me sanottiin sitä sen Jukan kanssa paineen purkamiseksi.

Se mies kysyi milloin se oli alkanut niin se minun ja Jukan juttu, niin minä kerroin että kun minä olin päässyt pois lastenkodista niin me asuttiin vielä meidän vanhassa kodissa ja se Jukka oli sinne muuttanut sillä välin kun minä olin pois, niin minä joskus menin sinne äiskän ja Jukan sänkyyn nukkumaan yhdessä niitten kanssa. Äiskä minut lähetti pois jos se heräsi, niin minä tiesin ettei sinne voinut mennä muuten kuin silloin kun äiskä kuorsasi niin että koko huone tärisi. Niin sitten kun minä kerran menin niitten väliin nukkumaan niin niillä ei ollut vaatteita päällä ja minun peppu otti vahingossa siihen Jukan housumakkaraan. Se oli ollut silloin kovana ja jöpöttänyt. Silloin minä olin ottanut sen Jukan housumakkaran minun käteen ja vemputtanut sitä. Äiskän edelliseltä mieheltä, Jani sen nimi oli ollut, siltä minä olin oppinut miten sitä housumakkaraa pitää vemputtaa. Sitä varten minä sinne lastenkotiin olin joutunut. Se Jukka oli siihen herännyt, se oli aluksi ollut kovasti vihaisen oloinen mutta sitten käskenyt minun olla hiljaa siitä jutusta. Ei se ollut sitä äiskälle kertonut, siitä minä sen tiedän että äiskä olisi minulle vispilällä antanut jos olisi.

Sitten me oltiin kesäksi menty ukin ja mummon mökille, kun se meidän uusi talo oli remontissa eikä me päästy siihen vielä muuttamaan. Äiskä oli aluksi laittanut meidät nukkumaan pikkusiskon kanssa aittaan, siellä oli äiskän vanha sänky, joka oli tarpeeksi leveä meille molemmille, mutta pikkusisko oli valittanut että siellä oli kylmä eikä se saanut unta kun minä niin unissani kierin ja vehtasin. Niin sitten pikkusisko oli muuttanut sinne kesämökin puolelle kamariin. Ja kun äiskä oli ollut paksuna viime kesänä ja eikä se voinut sen takia viiniä ottaa eikä se halunnut että se Jukka sen unta häiritsee, niin se Jukka oli sitten tuonut sellaisen lastensängyn sinne aittaan ja laittanut minut siihen nukkumaan ja alkanut itse nukkua siinä äiskän vanhassa sängyssä.

Niin se sitten oli vähän nolo juttu miten se oli alkanut. Minustakin siellä aitassa oli kylmä, ja minä olin siltä Jukalta kysynyt voisiko minä nukkua sen viekussa. Se oli varmaan muistanut sen housumakkarajutun ja kysynyt minulta osaisinko minä pitää näppini erossa siitä sen makkarasta. Minä olin luvannut mutta heti ekana yönä minä olin tuntenut miten se kovana jöpötti ja minä olin sen Jukan herättänyt ja kysynyt pitääkö sille jotain tehdä. Se oli sanonut että se olisi kyllä äiskän homma tehdä sille jotain ja käski minun jatkaa nukkumista. Minä sille sanoin että minä kyllä äiskää voisin auttaa, mutta siihen se Jukka oli vain tuhahtanut. Olin minä äiskää aikaisemmin auttanut, se oli se juttu minkä takia minä sinne lastenkotiin jouduin, mutta en minä siitä sille Jukalle silloin kertonut, kun äiskä oli minua vannottanut ettei siitä saanut kertoa kenellekään, ei Jukalle varsinkaan.

Minä olin odottanut että se Jukka nukahti ja sitten minä olin piilossa laittanut käden minun housuihin ja vehdannut salaa. Se Jukka oli sitten kääntynyt minuun päin ja minä olin tuntenut miten sen housumakkara oli taas ollut kovana. Se oli varmaan herännyt ja huomannut mitä minä siinä tein, mutta ei se silloin ollut sanonut mitään, se vaan otti minun käden ja vei sen omiin housuihinsa, niin minä aloiin sitä vemputtaa. Minua se vehtasi samaan aikaan omalla kädellään. Minulta se oli silloin paineet purkanut, mutta ei siltä Jukalta silloin sitä siemenvelliä tullut.

Aamulla minä olin herännyt siitä minun uudesta sängystä, se Jukka oli minut siihen nostanut ja peitellyt ja lähtenyt itse töihin. Seuraavana iltana ne olivat äiskän kanssa jutelleet myöhään siellä kesämökillä, niin että minä olin jo nukkumassa kun se Jukka tuli sinne aittaan. Se oli minut herättänyt ja kysynyt haluaisinko minä tulla viekkuun. Se oli juonut se Jukka, mutta minä kyllä menin sen kainaloon nukkumaan, ei se ollut niin paljon juonut. Minä huomasin että sen Jukan housumakkara kovana jöpötti ja minä sitä muka vähän vahingossa hieraisin kun minä sen Jukan viekkuun meni. Se Jukka selitti että sillä oli paineita, kun äiskällä oli maha suurena, eikä se halunnut, ja sen piti ne paineet purkaa, ja se käänsi minut toisin päin siinä sängyssä ja veti sen pöksyt pois ja käski minun nuolla sitä sen housumakkaraa ja imeä sitä. Se veti kanssa minun pyjamanhousut pois ja alkoi nuolla sitä minun pimppiä ja sormella rassata.

Niin minä sitten sain sen paineet imemällä purettua, siltä tuli paljon sitä siemenvelliä, sitä tuli minun naamalle ja pyjaman rintamukselle. Jukka sitä velliä minun naamalta sormella keräsi ja antoi minulle ja minä ne kaikki suuhuni nuolin, niin kuin se Jukka käski. Aamulla kun minä heräsin se oli taas nostanut minut omaan sänkyyni, ja niin me nukuttiin siellä aitassa koko se kesä ja purettiin paineita kummaltakin.

Se mies vielä jotain kysyi siitä meidän paineitten purusta, se sanoi että äiskä oli siitä jotain sanonut, ja sitten se sanoi että äiskä oli kertonut että minä halusin sen Jukan itselleni sulhaseksi, ja kysyi, tiesinkö minä miksi se minun äiskä sellaista ajatteli. Niin minä sitten kerroin siitä viime juhannuksesta, koska minä arvasin että siitä se äiti oli alkanut ajatella että minä sen Jukan minulle sulhaseksi halusi, ja minä halusin siitä sille miehelle kertoa, koska se oli minun mielestä kyllä oikeastaan äiskän vika kun me juhannuksena oltiin ekan kerran kunnolla sen Jukan kanssa.

Niin me siis oltiin siellä mökillä juhannuksena ja saunan jälkeen me mentiin katsomaan kokkoa koko konkkaronkka. Äiskä oli juonut vaikkei se olisi saanut, ja se oli alkanut kaatuilla siellä kokolla. Takaisin tullessa äiskä oli jo niin väsynyt, että se Jukka joutui sitä kädestä pitämään ja loppumatkasta kantamaan. Se oli laittanut äiskän sitten nukkumaan, ja me oltiin sitten pikkusiskon ja Jukan kanssa lähdetty keräämään kukkia. Meidän piti yhdeksän erilaista kukkaa kerätä, se Jukka sanoi, että ne piti alasti kerätä, ja niin me mentiin niitylle kukkia etsimään pikkusiskon kanssa niin että oltiin otettu kaikki vaatteet pois. Jukka ei ottanut vaatteita pois, se sanoi että sillä oli jo äiskä ja ristinsä se on itse kunkin kannettava. Minä ajattelin että se tarkoitti että se oli sen äiskän kantanut sieltä kokolta, mutta sitten uskonnontunnilla minä opin mitä se tarkoitti.

Me löydettiin ne yhdeksän kukkaa ja mentiin takaisin mökille ja Jukka laittoi ne pikkusiskon kukat sen tyynyn alle ja puki sille sen vasemman jalan sukan nurin päin. Se käski pikkusiskon nähdä unia ja niissä unissa se näkisi sen sulhasen. Pikkusisko ei tiennyt mikä se sulhanen on, niin Jukka sen selitti että se on se mies minkä kanssa menee naimisiin. Pikkusisko oli silloin sanonut, että se halusi Jukan kanssa naimisiin, ja se Jukka oli nauranut ja sanonut ettei se jaksa niin kauan varrota ja se se voisi varmuuden vuoksi mennä ensin äiskän kanssa naimisiin ja pikkusisko pääsisi sitten sen kanssa naimisiin kun äiskä vanhuuteen kuolisi, jos se pikkusisko silloin vielä vartoaisi. Jukka antoi pikkusiskolle suukon ja me lähdettiin aitalle päin. Minulle se kanssa sen vasemman jalan sukan pukenut, ei minulla ollut päällä muuta kuin se sukka, ja sekin väärin päin.

Minä olin vähän kateellinen siitä pikkusiskon suukosta ja niistä sen naimisiinmenopuheista. Kun me päästiin aitalle, minä annoin sille Jukalle kanssa sellaisen kunnon suukon. Me pussattiin siinä pitkään ja Jukka kokeili minun kieltä omallansa ja käski sitten minunkin sitä minun kieltä laittaa sen suuhun. Sitten se kaatoi minut siihen sängyn päälle ja tuli minun päälle, ja me jatkettiin sitä pussaamista siinä. Se Jukka kokeili minun pimppiä niin että se työnsi sormen minun sisään ja se sanoi että minä olen valmis, minä en tiennyt mihin mutta sitten minä ymmärsin että se Jukka oli sitä minun pimppiliukkautta kokeillut kun se työnsi sen housumakkaran minun sisään. Se Jukka kyseli minulta että sattuiko se kun työnsi sitä makkaraansa minuun mutta minä sille Jukalle kerroin että minä olin ollut valmis jo pitkään. Se työnsi sitä makkaraansa minuun tosi hitaasti ja minun täytyi sitä monta kertaa hoputtaa. Kyllä se sitten alkoi pitää vauhtia kun se oli saanut sen makkaransa ensin kokonaan sisälle, se otti minua polvista kiinni ja nosti ne minun jalat minun sivulle ja väänsi minut kaksin kerroin siihen sängyn päälle. Sitten se alkoi pitää kovaa vauhtia siinä minun sisällä. Minulta lähti ne paineet purkautumaan sellaisena ryöpsähdyksenä että minä huusin vaikka en minä sitä itse huomannut vaan Jukka painoi sen käden minun suuta vasten ja sitä vasten minä sitten huusin.

Silloin juhannusyönä me oltiin sen Jukan kanssa vielä kolme kertaa silleen kunnolla. Niin me sitä Jukan kanssa sanottiin. Kunnolla olemiseksi. 

Sitten juhannuksena aamulla minä heräsin siihen kun mummi tuli autolla sinne mökille ja minä sitten Jukan herätin. Se oli se Jukka herätessään kysynyt, olinko minä saanut yöllä tarpeeksi, ja minä olin arvellut että voisin minä vielä lisää haluta. Niin me oltiin sitten vielä kerran kunnolla ja se oli kesken kun se mummi tuli sinne aitalle kolistelemaan, se alhaalta huuteli että oliko siellä ketään. Minä olin silleen kontillani peppu pystyssä siinä sängyllä ja Jukka minun takana ja se sitä sen housumakkaraa minun pimppiin työnsi, ja Jukka oli mummille sille huutanut että sillä oli vielä krapulaa, niin se oli sanonut, ja että äiskä ja tytöt olivat varmaan alhaalla rannassa saunalla. Se mummi oli sitten kysellyt siitä kokolla käymisestä Jukalta, ja minun piti painaa minun kädet minun suuta vasten etten minä hihittänyt kun Jukka sen mummin kanssa jutteli sen ikkunan kautta samalla kun me oltiin siinä kunnolla.

Se mummi oli sitten mennyt sinne saunaan, ja sitten se Jukka oli laskenut sen siemenvellin minun sisään. Se oli käskenyt minun mennä uimaan ja pesemään pimppi järvessä, ja niin minä olin juossut pyyhe kourassa laiturille ja hypännyt veteen. Minulla oli ollut vieläkin se sukka jalassa, kun minä olin tullut järvestä ja näin mummin ja pikkusiskon. Mummi kysyi minulta että mikä se sukka oli, ja minä näytin ja kerroin että se oli Jukan naimasukka, ja pikkusisko kanssa esitteli sitä sen omaa sukkaa. Mummi meitä vähän katsoi, ja minä selitin miten me oltiin tehty taikoja viime yönä ja haettu kukkia ja laitettu ne tyynyn alle ja sitten laitettu se sukka vasempaan jalkaan, ja Jukka oli kertonut että sitten näkee unta kenen kanssa menee naimisiin. Mummi kysyi pikkusiskolta oliko se nähnyt unia, ja pikkusisko väitti että se oli Jukasta nähnyt, mutta siitä näki kyllä päältä että se valehtelee. MInä kerroin asiat niin kuin ne oli, en minä mitään unta ollut nähnyt mutta ennemmin minä sen Jukan kanssa voisin naimisiin mennä jos se ei siihen krapulaansa kuole. Sen verran minun piti pikkusiskoa kiusata että kerroin miten olin nähnyt Jukan krapulassa aamulla ja se oli voihkinut ja ähkynyt kuin kuolemantaudissa, niin kuin se olikin kun se oli ollut minun kanssa sillain kunnolla. En minä siitä kunnolla olemisesta kyllä mummille tai pikkusiskolle mitään kertonut.

Mummi silloin kertoi että äiskä oli saunassa oksentamassa, ja pikkusiskolle se mummi selitti että äiskä oli erehtynyt juomaan edellispäivänä. Pikkusisko kysyi, oliko se ollut pilaantunutta se mitä äiskä oli juonut, ja mummi oli sanonut että kaikki ne mitä äiskä joi oli pilaantunutta. Mummi ei sitä alkanut siinä pikkusiskon kuullen selvittämään, mutta minulle äiskä oli kertonut että sillä on sellainen tauti että jos se juo silloin kun on vauva mahassa niin siitä vauvasta voi tulla sellainen vammainen. Ei siitä pikkuveljestä onneksi tullut, kun se juhannus kai jäi ainoaksi kerraksi. 

Se Jukka oli tullut siihen sitten kanssa sinne laiturille, se oli ottanut aamutakin päälle ja oli uimaan menossa. Mummi sille kertoi mistä se oli äiskän löytänyt ja sanoi sitten lähtevänsä lettuja paistamaan meidän kanssa, minun ja pikkusiskon siis. Me oltiin jo lettuja syömässä kun Jukka tuli sieltä saunalta äiskän kanssa, äiskä oli vieläkin ihan kalpea eikä saanut syötyä sitä omaa lettuaan kuin ihan vähän. Mummi ja Jukka kertoivat äiskälle minun ja pikkusiskon juhannustaioista, ja kiusasivat pikkusiskoa ja minua niistä meidän naimasuunnitelmista. Pikkusisko intti että hän kyllä menisi Jukan kanssa naimisiin heti kun äiskä kuolisi. Äiskä siihen sanoi ettei se aikonut ihan heti kuolla, vaikka se vähän krapulassa olikin, ja pikkusisko saisi pitkään odottaa, ja Jukka sanoi että pikkusisko joutaisi mielensä muuttaa vielä monta kertaa.

Se viers sitten kysyi oltiinko me muulloin kuin juhannuksena oltu sillä lailla kunnolla, ja kun se pari kertaa minua pyllylle läpsäytti niin että se minun huoneessa raikui, niin minä sille tunnustin, että oltiin me sillä lailla kunnolla kanssa melkein joka ilta siitä lähtien koko se kesä. Meillä oli ollut siellä kesämökillä sellainen systeemi, että kun minä illalla menin nukkumaan sinne aittaan minä jäin sitä Jukkaa odottamaan ja minä katsoin sieltä aitan ikkunasta sitten kun sekin tuli nukkumaan. Siitä se Jukka tiesi että minä sitä odottaisin kun minä siellä mökillä riisuin toisen sukan pois ja menin sinne aitalle sukka vain yhdessä jalassa. Sitten kun minä näin että se Jukka sinne aittaan oli tulossa minä menin sen sänkyyn odottamaan ja vedin pyjamanhousut kinttuihin ja menin siihen valmiiksi kontilleen, niin että se Jukka heti näki minun pepun ja miten minä sitä minun pimppiä sormilla levitin kun se nousi niistä portaita sinne meidän aittahuoneeseen, eikä sen tarvinnut aikaa tuhlata sen miettimiseen olinko minä valmiina vai ei. Vaikka yleensä se kokeili sormella ennen kuin se sen housumakkaransa työnsi minun sisääni.

Melkein joka aamu se Jukka oli minun kanssa vielä toisen kerran kunnolla, minulle se sanoi että se oli parasta kun se oli valmiiksi rasvassa, se minun pimppi. Eikä se aina viitsinyt minua herättää vaikka kyllähän minä siihen heräsin kun se sitä sen housumakkaraa minun pimpissä vehtasi. Mutta sitten se aina lopuksi nosti minut minun omaan sänkyyn ja peitteli ja antoi suukon ja sanoi minua sen omaksi höpönassuksi ja lähti töihin.

Vielä se mies halusi tietää oltiinko me oltu sillä lailla kunnolla siellä meidän kodissa. Me sen Jukan kanssa siitä sovittiin silloin kun me siihen uuteen kotiin muutettiin, ettei meidän sitä sukkajuttua tarvitse jatkaa ja se Jukka tulisi sinne minun huoneeseen minut herättämään aina kun se pääsisi. Ei se enää joka yö päässyt, ja joskus se tuli sinne minun luokse kun se oli ollut ensin jo kunnolla äiskän kanssa. Siitä minä sen tiesin että se äiskän kanssa oli ollut kun silloin se Jukka halusi että minä sitä ensialkuun imisin ja suulla hoitaisin, niin me sitä sanottiin, suuhoidoksi, ja sen Jukan housumakkara maistui äiskän pimpiltä, joskus taas ihan oudolta, se Jukka sanoi että se johtui siitä kun äiskä sellaista peppuseksiä halusi, kun se oli paksuna, enkä minä silloin edes tiennyt mitä se sellainen peppuseksi oli. Ja siten kun pikkuveli syntyi ja äiskä oli Jukan kanssa laitoksella ja mummi oli pikkusiskoa ja minua ja sitä meidän uutta kotia hoitamassa niin meillä oli melkein viikon tauko, mutta sitten sen jälkeen äiskä sai taas alkaa juomaan niin se Jukka sitten paremmin pääsi minun kanssa kunnolla olemaan.

Se mies silloin sanoi ettei se ihmetellyt yhtään että äiskä oli minulle vihainen ja se ymmärsi miksi äiskä oli sen meille kutsunut. Vaikka se kanssa sanoi että se uskoi että se oli leikkiä ollut se naimisiinmenojuttu niin kuin minä sanoin.

Sitten se mies alkoi kertoa siitä kaupasta mitä se äiskä kanssa oli tekemässä, että kun äiskä ei enää osannut minun kanssa niin se oli siltä mieheltä kysynyt että jos se minut haluaisi siltä pois ostaa. Vaikka se kauppa oli varsinaisesti aikuisten asia eikä minulla siinä ollut nimellisesti sananvaltaa, niin se sanoi, niin se oli halunnut myös minun kanssani kahdenkesken jutella, että mitä minä sellaisesta kaupasta tykkäisin, että äiskä minut sille miehelle möisi.

Minä en ollut koskaan kuullutkaan että lapsia muuanne myytäisiin, mutta se mies selitti, että sossu ne nykyisin yleensä hoitaa, jos vanhemmilta ei sen lapsen kanssa oleminen luonnistu, mutta äiskä oli sille miehelle kertonut ettei se sossua tähän halunnut. Enkä minäkään sossulle enää halunnut, sen minä kyllä tiesin vaikka en minä sitä sille miehelle silloin sanonut. Mutta minä kysyin että miten minä pikkusiskon ja pikkuveljen ja Ruusan kanssa, saisinko minä niitä nähdä, ja se mies lupasi, että äiskä saisi kyllä tulla niiden kanssa käymään siellä sen luona, tai Ruusasta se ei tiennyt. Äiskä oli kuitenkin kieltänyt, etten minä Jukkaa enää saisi nähdä.

Minä siltä mieheltä kysyin, että mikä sen nimi oli ja oliko sillä minulle oma huone ja kuinka monta omaa lasta sillä oli  ja missä minä koulua kävisin ja minkälaista sen luona oli. Se mies sanoi olevansa Antti ja se sanoi että sillä oli minulle huone kyllä, se lupasi ettei minun tarvinnut aitassa nukkua, ja koulu siellä sen miehen luona oli kanssa, sinne piti kyllä taksilla mennä. Sen kevään se mies kuitenkin ajatteli minulle kotikoulua kuitenkin pitää, että minä tottuisin sen tavoille. Omia lapsia ei sillä Antilla ollut, sillä oli ollut vain sellaisia hoitolapsia, vähän niin kuin minä, mutta minut se mies sanoi ihan omaksi ostavansa.

Minulta se Antti sitten puolestaan kysyi että olinko minä tottunut kotihommia tekemään. Minä kerroin että minä kyllä äiskää autoin pyykkien kanssa ja Jukkaa kun siivottiin, minä osasin kyllä imuroida ja lattiaa mopata, ja sitten aina joskus kun äiskä oli liian väsynyt ruokaa laittamaan minä olin tehnyt meille italianpataa tai sellaista makkarakeittoa. Ensimmäisen kerran kun minä sitä pataa tein niin Jukka oli sitä kehunut mutta äiskä oli sille suuttunut, eikä se Jukka sitten niitä minun ruokia kehunut kuin vasta sitten yöllä kun äiskä oli nukkumassa.

Siihen se Antti sitten sanoi, että kun se olisi minut ostanut, se voisi minua opettaa muitakin kotitöitä tekemään ja kokkaamaan eri ruokia, vaikka se sanoi että se italianpatakin kuulosti ihan hyvältä, ja se lupasi minun ruokia kehua aina kun siihen olisi aihetta, mutta minun piti sitä totella ja tehdä niin kuin se sanoi, niin kuin minun oli pitänyt aikaisemmin äiskää ja Jukkaa totella. Samalla kun se siitä tottelemisesta puhui se kouraisi sitä minun peppua joka oli vieläkin siitä selkäsaunasta arka, niin siitä minä ymmärsin että minkälaista kuria se minulle pitäisi, jos minä en sitä tottelisi.

Minä olin silloin sen Jukan kanssa jo tottunut olemaan ja sen kanssa paineet purkamaan, niin minä mietin antaisiko se mies, se Antti minun omat paineeni purkaa vai olisiko se niin kuin lastenkodissa missä ei arvannut mitään tehdä. Ehkä se mies arvasi mitä minun mielessä liikkui, tai ehkä se minun naamaltani huomasi, tai eihän se minun naamaani nähnyt kun minä siinä mahallani siinä sen sylissä makasin, niin varmaan se minun pimpistäni sen sitten näki. Se käski minun levittää jalkoja ja puristeli minun peppua, sitten se luisutteli sormeaan minun pimppivaossa ja levitti sitä minun pimppiliukkautta ympäriinsä. Se käytteli sitä minun pimppiä kuin se olisi jo kaupat tehnyt ja työnsi sormen minun sisään ja se meni helposti, minä olin pitkään kertonut niistä Jukan ja minun jutuista niin siitä varmaan se liukkaus oli tullut.

Se Antti sanoi että sen pitäisi vielä kokeilla vielä miten minä osasin sitä minun pimppiä käyttää ennen kuin se kaupat tekisi. Se painoi sormet syvälle minun pimppiin ja nosti minut pois sen sylistä ja sitten se asetteli minut siihen minun sängynpeitolle kontilleni. Se käski minun pitää peppua pystyssä ja painaa pään peittoon, ja se riisui sen oman takin ja housut siihen minun pöydän päälle. Kun se oli saanut vaatteet pois se vielä sormilla kokeili sitä minun pimppiä. Peukkua se paineli vasten minun peppureikää ja kysyi minulta, oliko se Jukka sitäkin paljon käyttänyt. Minä sille tunnustin etten minä tiennyt miten sitä peppureikää oikein voisi käyttää, ja se Antti lupasi sen vielä minulle opettaa.

Se nousi sitten siihen sängylle minun taakseni ja alkoi sitä sen housumakkaraa siinä minun vaossa liikuttaa, aivan kuin se olisi oikeaa kohtaa etsinyt. Minä tunsin miten se sen minun pimpinsuun kohdalle jäi niin kuin miettimään, ja minä sitten työnsin sitä vasten niin se minun sisälleni luiskahti. Kullinnälkäiseksi se Antti minua silloin sanoi, kullinnälkäiseksi miehennielijäksi, niin se sanoi, ja minä ajattelin että olisiko minun sitä sen housumakkaraa pitänyt alkaa imeä, mutta se Antti oli alkanut työnnellä sitä housunmakkaraa minun sisälle siihen malliin etten minä arvannnut siitä mihinkään lähteä.

Se Antti alkoi minua siinä hipelöidä, sen kädet silitteli kaikkia minun paikkoja ja se kumartui siihen minun päälle samalla kun se sitä sen housumakkaraa minun sisällä pumppasi ja minua pussasi ja sitten se minun korvia alkoi pussata ja vähän sillä lailla leikillä purra enkä minä ollut tiennyt että se voi niin hyvältä tuntua. Sen kädet oli löytäneet minun rintanipukat, se niitä silitteli ja vähän nipisteli ja hieroi ja venytteli ja tuntui sekin hyvältä. Ne minun rintanipukat oli alkaneet syksyllä kasvaa ja se Jukka oli niitä ruusunnupuiksi sanonut, sekin oli niitä ahkerasti hieronut.

Sitten kun se Antti alkoi minun pimppiä kanssa hieromaan, minulta siitä lähti paineet purkautumaan. Se Antti sen huomasi ja nousi sitten pystympään siinä sängyllä ja alkoi minua kunnolla pumpata sillä sen housumakkaralla niin että sen maha minun pyllyä vasten läiskyi. Se oli sukat kanssa jalasta riisunut, tai ainakin toisesta jalasta, ja sen jalan se nosti minun naaman viereen ja se painoi sillä minun päätä sitä sänkyä vasten ja käski minun sen isovarvasta imeä, minä tein niin kuin se käski, minä kai olin niin paljon meteliä pitänyt ainakin silloin kun minulta oli ne paineet lähtenyt. Silloin kun minä meteliä pidin niin se Jukka minut laittoi sormeaan imemään.

Siltä Antilta pääsi kanssa paineet purkautumaan minun sisään, mutta se jäi siihen minun päälleni  makaamaan sen jälkeen kun se oli sen siemenvellinsä minun sisään laskenut. Se puhalteli minun korvaani ja kehui sitä minun pimppiä kaikenlaisilla höpösanoilla ja vähän rumillakin sanoilla, ja kehui se kyllä minuakin. Vasta sitten kun se sen housumakkara kasaan rutistui ja se minun sisältä lopsahti ulos, niin se nousi siitä minun päältä se Antti ja se kaiveli sormilla minun pimppiä ja käski sitten maistaa sitä sen siemenvelliä ja sitä minun liukkautta mikä minun pimpistä oli tullut. Minä sen sormia nuolin ja saman makuista se Antin siemenvelli oli kuin Jukankin. Sitten se käski vielä minun sen housumakkaran nuolla puhtaaksi ja minä senkin tein. 

Se Antti nousi siitä minun sängyltä ja alkoi vetää housujaan jalkaan. Samalla kun sitä valkoista paitaansa napitti kiinni niin se Antti kysyi, että mitä minä siitä kaupasta tuumin ja mitä minä arvelin, miltä elämä sen luona maistuisi. Minä siltä kysyin, oliko se aivan varma, että se halusi minut pitää, ettei se minua sossulle laita heti kun se minuun kyllästyisi tai jos se ei minun kanssa toimeen tulisi. Se Antti siihen nauroi ja kertoi että oli se pärjännyt paljon hankalampienkin tapausten kanssa eikä sille tulisi mieleenkään minua sossulle laittaa. Se väitti minusta helposti olevan sen verran viihdykettä, että se mielellään minut pitäisi. Minä siihen sanoin, että sen Antin pitäisi sanoa että se on varma ja luvata minulle. Niin se sitten vakavoitui se Antti ja sanoi että se lupaa ja se on varma että minusta sille vielä hyvä tyttö tulee ja se läiskäytti minua vielä kerran pepulle. Vielä se Antti sanoi kirjoittavansa minulle vielä paperin, jossa se lupaa minut pitää enkä minä koskaan enää sossulle joutuisi.

Niin minä sitten sanoin sille Antille että kyllä minä siihen kauppaan suostuisin. 

Kun se Antti oli saanut puettua, se käski minun kerätä siinä seiniltä niitä kuvia, mistä minä tykkäsin ja mitkä minä haluaisin mukaan ottaa. Minä kysyin pitäisikö minun pakata myös vaatteita ja mitä kirjoja minä saisin ottaa kirjoja mukaan, ja se Antti sanoi että äiskän pitäisi niistä vaatteista päättää ja ne olivat äiskän kanssa sopineet, että se niitä toisi kun se tulisi minua katsomaan. Se Antti laittoi salkkuunsa niitä minun julisteita ja kuvia ja minun mielikirjan ja sitten me lähdettiin takaisin keittiöön. Minä siltä Antilta kysyin pitäisikö minun pimppi pestä, mutta se sanoi että äiskä kyllä arvasi mitä me oltiin sinne minun huoneeseen menty tekemään.

Niin me sitten noustiin portaita peräkanaa ja se Antti kysyi äiskältä että onko se valmis ne paperit allekirjoittamaan mitä äiskällä oli siinä sen edessä. Äiskä vielä kysyi oliko sillä Antilla rahat varmasti mukana ja se Antti alkoi sieltä sen laukusta kaivaa setelinippua, sen nipun se laski äiskän eteen siihen pöydälle ja käski äiskän laskea ne rahat. Äiskä vilkaisi sitä minun pimppiä ja sanoi Antin jo förskottia ottaneen, minun piti sitten jälkeenpäin Antilta kysyä mikä se förskotti oli, se kertoi miten se äffällä kirjoitetaan vaikka äiskä sen veellä sanoi. Antti käski äiskän vaan laskea ne rahat ja äiskä kirjoitti nimensä siihen paperiin ja alkoi sitten laskea niitä rahoja, ne oli viidenkympin seteleinä. Se Antti otti yhden paperin siitä pöydältä ja kirjoitti siihen aika pitkään ja antoi sen paperin sitten minulle, se sanoi että minun pitäisi kanssa siihen nimi laittaa.

Se Antti oli siihen koneella kirjoittanut miten minun piti sen kanssa olla ja sitä totella, sen alle se oli käsin kirjoittanut miten se minut lupasi pitää enkä minä koskaan sossulle sen hoivista joutuisi ja sen alle se oli oman nimensä laittanut. Minä meinasin istua tuolille lukemaan sitä paperia, mutta äiskä minulle alkoi huutaa että minä sotkisin tuolinpäällisen eikä sillä ollut minulle pyyhettä alle antaa ja se Antti kyllä opettaisi minut seisomaan. Niin minä sitten sen paperin seisaaltaan luin ja kirjoitin siihen alle minun koko nimen, Nasira Elina Alami. Se Antti otti sen kynän ja kirjoitti siihen oman nimensä, sitten se laittoi sen paperin ja ne äiskän paperit sen salkkuun ja sanoi että nyt se oli selvä, se kauppa.

Sitten kun äiskä oli saanut ne rahat laskettua, se laittoi ne sellaiseen maustepurkkiin ja sen purkin se nosti keittiön hyllylle. Se alkoi sitten kertoa minulle siitä kaupasta vaikka Antti olikin sen jo selittänyt ja minä siitä kyllä äiskälle sanoin. Äiskä sitten kertoi Roosalle ja opettajalle sanovansa että se minun Afrikasta kotoisin oleva iskä olisi minut hakenut, ettei ne ala ihmetellä. Minun teki vielä mieli kysyä äiskältä paljonko se Antti oli minusta maksanut, mutta minä arvasin että äiskä oli vielä niin äkeällä päällä että se olisi vain minulle huutanut.

Antti sanoi että minun pitäisi lähtöä alkaa valmistella ja minä kysyin mitkä vaatteet minun pitäisi laittaa päälle. Äiskä käski minun ottaa ne vaatteet siitä lattialta vaikka se väitti epäilevänsä etten minä paljon vaatteita tarvinnut siellä Antin luona. Se Antti siihen sanoi minulle olevan jotain vaatteita valmiiksi sen kotona, tai minun uudeksi kodiksi se sitä jo silloin sanoi.

Minä sitten puin ja Antti äiskälle sanoi ettei se krymppaamaan jäisi vaan lähtisi saman tien Koto-Suomeen päin. Äiskä sanoi sen sille sopivan, ei sillä ollut liikaa krymppausjuomiakaan. Antti varoitti sitä minun äiskää niitä kaikkia rahoja heti juomasta.

Äiskä vielä käski minua että minun pitäisi olla kiltisti siellä Antin kanssa, äiskä sanoi ettei se halunnut niitä rahoja takaisin maksaa.

Pikkuveljelllä oli sellainen itkuhälytin ja se alkoi pitää siinä ääntä ja äiskä sanoi sitä menevänsä katsomaan. Niin me sitten lähdettiin kaksistaan sen Antin kanssa, minä eteisessä puin ulkovaatteet päälle ja me käveltiin sinne Antin autoon. Se Antti minut laittoi etuistuimelle istumaan, tai sillä oli sellainen pakettiauto ettei siinä ollutkaan mitään muuta kuin etupenkit, mutta se tuntui minusta mukavalta, se oli kuin minä olisin aikuinen ollut kun minä sain istua sen Antin vieressä. Sieltä autosta minä näin äiskän ja pikkuveljen siellä sen niiden makuuhuoneen ikkunassa ja niille minä vilkutin kun se Antti lähti minua pois ajamaan.

8 kommenttia viestissä: “Kaupanteossa”

  1. pete says:

    Aivan mahtava tarina, jatkoa odotellen. Mitä Nasiralle tapahtuu Antin koulutuksessa?

  2. D says:

    Tässä tekstissä oli 138 kertaa sana äiskä. Mitä vittua.

  3. Toinen says:

    Hyvää tekstiä. Lisää samanlaista. Lähes ru nollista…

  4. Jussi says:

    En minäkään pitänyt kirjoitustavasta sen vaikea selkoisuuden takia, mutta aihe oli hyvä ja kiinnostava.

  5. elimaki says:

    Nyt oli todella hyvä novelli pitkästä aikaa! Eheä tyyli ja sujuva kerronta. Toivottavasti jatkoa seuraa 🙂

  6. Hiphei says:

    Ihan mahtava! Tykkäsin erityisesti kirjoitustavasta joka taitavasti jäljittelee lapsen kertomusta tapahtumista! Toivottavasti kirjoitat jatkoa tälle. Kiitos 🙂

  7. Mitävitt says:

    Siis aivan uskomattoman huonoa kirjoitusta. Satoja tekstejä lukenut seitsemän vuoden aikana ja ikinä ennen ei teksti ole aiheuttanut ongelmia lukea, mutta tämän kanssa sai kieltänsä purra että pääsi edes vajaaseen puoleen väliin enkä ikinä ennen ole kokenut tarvetta kommentoida yhtään tekstiä. Positiivista on että tästä et voi mennä kuin ylös päin

    • Vai niin says:

      No kyllä sä sitten yksinkertainen kaveri olet, teksti on kirjoitettu tarkoituksellisesti “huonolla” suomella, kirjoitustyylillä on haluttu korostaa että kertoja on nuori. Se parantaa novellin uskottavuutta ja on muutenkin tyylillisesti virkistävä.

Kommentoi käyttälle Mitävitt

top