search
top

KANNATTAA VAROA, ETTEI SAA MITÄ TILAA …….!

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (46 votes, average: 2.87 out of 5)
Loading...

KANNATTAA VAROA, TAI VOI SAADA MITÄ TILAA ……!

Ei läheskään normaali tarina, eikä tarkoitus loukata ketään.
Sisältää kaksi rinnakkaistodellisuutta. Ensimmäisessä versiossa Gay osuus, mies-mies. Toinen versio Hetero, nainen-mies. Kirjoittaja pitää itseään umpiheterona.

Potkaisin jo aiemmin ympärikäännettyä maata ja vaikka olin viimeksi sitä pöyhiessäni tasaillut ja peitellyt heinillä, oli se kuivunut pöllähtäväksi muhjuksi. Ei ollut satanut pariin viikkoon, eikä ennusteen mukaan luvassakaan mitään märkää, ainakaan taivaalta.

Paska. Ja mun piti hoitaa madot. Oli sovittu parin kaverin kanssa ylihuomiseksi aamuöisestä onkireissusta läheiselle järvelle, jonka venerannassa meidän vanha lasikuituvene odotti edelleen tämän kesän vesillelaskua, oli kuitenkin kohta jo juhannus. No, tästä paikasta ei kyllä lieroja löytyisi.

Vaikka olinkin iltapäivän helotuksesta varjossa meidän pihasaunan ja tonttien väliaidan välissä, niin silti maa oli rutikuivaa. Paska, potkaisin uudestaan.

– No niin kulta, me lähdetään nyt tyttöjen kanssa, onneks on ilmastointi, muuten kyllä tolla matkalla läkähdyttäisiin. Takapenkkiläisillä menis hermot jo alkumatkasta ja siitä kaks minuuttia mulla.

Tällainen keskustelun avaus kuului yhtäkkiä aidan takaa, eikä siinä ollut mitään erikoista. Naapurin naisväki, miestään muutamaa vuotta nuorempi vaimo Annika ja 14-vuotiaat, kaksostytöt Iida ja Linda, lähtivät usein mökilleen yrittäjämiehen jäädessä kotiin hoitelemaan bisneksiään.
Välissämme oli ainakin kaksimetriä korkea, valkoiseksi maalattu lauta-aita, joka oli rakennettu niin, ettei siinä ollut rakoja, joista olisi nähnyt läpi, periaatteessa.

– Okei, ajelkaahan varovasti sitten, ootte kuitenkin hyvissä ajoin ennen iltaa perillä, kuului miehen, Riston ääni.

Eikä tässäkään vielä mitään sen kummemmin kiinnostavaa, paitsi että just kuustoista vuotta täyttäneellä kollilla tuli taas heti mieleen, että oispa meillä mökki niiden mökin naapurissa ja minä siellä jo valmiina viikonloppua viettämässä.

Eloveenanvaaleat naiskaunottaret veden ääressä rantabikineissään olis takuulla mukavaa katsottavaa hellepäivänä. Tytöt olivat saaneet kuluneena talvikautena naisenmuotoja mukavasti ja niitä ei missään nimessä kyllä pyritty piilottelemaan, päinvastoin. Puhumattakaan äidistään. Hän oli malliesimerkki pohjoismaisesta naiskauneudesta vaaleine hiuksineen ja aikoinaan raskaudesta timmiksi palautuneine, pitkäsäärisine vartaloineen.

Rinnat näyttivät aidoilta mutta ei voinut olla varma, upeat ne joka tapauksessa olivat. Bikinien, jollaisia hän käytti, yläosa ei ollut mitään kannattelevaa mallia, vaan rinnoista jäi esiin kauniit kaaret alaosistaan ja kangaspalat olivat vain peittämässä nännialueita.

Olin polvillani multamaassa ja oksanreikä, josta näkymä aidan taakse aukeni, oli siinä sopivasti silmien korkeudella. Aidan toisella puolella oli jokin tukevaoksainen pensas, joka haarautui juuri oksanreiän yläpuolella, peittäen sen siltä puolelta, vähänkin kauempaa katsottuna.

Juuri edellispäivänä puutarhatöissä kumarrellut bikinipylly, joka kohdistui kantajansa tietämättä jo jonkinlaiseksi kyrväksi luokiteltavaa kalua kourassaan vetelevää nuorukaista kohti, oli sekin, hyvin pienellä kangaspalalla vain niukasti peitetty.

Kun rävähtämättömin silmin aikani seurasin takaapäin, kahden metrin päässä, hiestyneen haarapalan painumista aina vaan tarkemmin pillupoimujen muotoon, niin lopputulosta ei voinut välttää. Kiimaseisokkihan siinä nuorenmiehen kaluun iski.

Samassa naapuri siirtyi vielä kukkapenkin toiselle puolelle, kasvot minuun päin, oikaisi selkäänsä, työnsi toisen kätensä bikinihousujen sisään ja kankaan liikkeestä päätellen oikoi haarapalaa irti syvimmistä poimuista.

Sormet näyttivät hetken tekevän muutakin liikettä kankaan alla. Silmät olivat hetken kiinni ennen kuin hän veti kätensä pois, nosti sormet nenänsä alle nuuhkaisten ja vielä lipaisi niitä kielensä kärjellä hymyillen. – Mikäs tutkimus täällä on meneillään, sanoi Risto nauraen, ilmaantuessaan sivusta näköpiiriini. – Tuntui vitulta, tuoksui vitulta ja maistui vitulta, on vittu, Annika teki loppupäätelmän. Risto otti Annikan kädestä kiinni, vei sormet nenänsä alle, nuuhkaisi ja painoi kielensä niitä vasten. – On se, vittu se on, hekotteli mies.

Se oli lähtökäsky. Kulli alkoi elää omaa elämäänsä kourassani ja ehdin juuri vetää esinahan ihan taakse, kun se sylkäisi paineella spermaruiskauksen matopaikan multaan, ja toisen, kolmannen, ja neljännen.

Piti varoa, ettei suusta päässyt mitään orkkuvinkumista, tai muuten tirkistelylleni olisi tullut nolo loppu, esimerkiksi aidan yli kurkistavan naapurin naaman muodossa. Minä polvillaan, Mikkihiiri kalsarit polvitaipeissa, märkänä kiiltelevä kyrpä kourassa, spermaroiskeet mullassa, olisi hyviä selityksiä ollut käytettävissä aika vähän.

Näitä pussien tyhjennyksiä oli ollut nyt jo alkukesällä muutama, oli ollut lämmin kesän alku. Ja vaikken kenellekään koskaan myöntäisi, jo pieneksi jääneessä lelu uima-altaassa jonka tytöt olivat aidan taakse täyttäneet ja siinä melkein päivittäin itseään viilentäneet, olivat aiheuttaneet näistä purkauksista suurimman osan.

Vauhdikkaat neitoset kun vielä päästivät sisäiset pikkutyttönsä valloilleen, niin pikku bikinit tahtoivat lipsua pois alueilta, joita niiden oli tarkoitus peittää. Ja oli ollut aamupäiviä, vanhempien lähdettyä töilleen, niin tytöt herättyään pulahtivat virkistäytymään pelkissä pikkuhousuissaan, tissit paljaina. No, märkinä eivät myöskään pienet, ohuet alushousut juuri mitään kätkeneet.

– Joo, ajellaan iisisti, ei oo kiirettä. Onnee kulta huomisen synttärin johdosta, kuului Annikan äänellä, jollainen syntyy, kun ihmiset ovat liki toisiaan ja puhuvat lähes ihoa vasten. – Lahja tulee sitte yhdeltätoista, oottelet vaan rauhassa. Se lahjalista, jonka ruksasit ja johon laitoit toivomuksesi, on toimitettu. Lahjan tuoja haluaa sulta kuittauksen siihen listaan, että olet oikea henkilö ja tietoinen mitä siinä on. Minä en sitä lukenut, niin kuin sovittiin, kerrot sitte jälkeenpäin mitä haluat huomisesta.

Eikä tässä vielä mitään, mutta sitten……..

– Älä anna satuttaa itseäs liikaa, sinä määräät, sano seis, silloin kun tuntuu että riittää.

????????

– Kiitos, tällasta lahjaa en ois osannu ees toivoo, vaikka näistä jutuista onkin voitu aina puhua, varmaan hirvee järjestäminen. – Oot ansainnut, ja aika helpolla siinä pääsi, kun sain tietää tyttöjen illassa tällaisesta palvelusta, Annika kuului sanovan, ja perään suutelemisen ja kiehnäämisen ääniä.

– Älä enää, ei oo kovin mukavaa lähteä ajamaan, kun pikkarit on valmiiksi märkänä pillumehuista, kuului vaimo huokaavan. – Ota pois, oot ilman, tuli vastaus. – Joo, ja kohta tytöt ihmettelis, kenen pimppi täällä haisee, naurahtaen. – Ei ne sanois ääneen, kun teitä on kuitenkin kolme vaihtoehtoo, Risto kuului sanovan. – Niin varmaan, kyllä ne nyt erottais aikuisen pillunhajun omista teinituoksuistaan. No ni, me mennään nyt. Soitellaan huomen illalla, niin kerrot oliko hyvä lahja.

Hetken päästä kuului auton käynnistysääni, joka sekoittui avautuvan sähköportin hiljaiseen kahinaan.

Täh?? Kelasin väärin kuulemaani, mutta ei se miksikään muuttunut. Älä anna satuttaa liikaa!!!!

Mikä sellanen synttärilahja on, joka voi satuttaa liikaa? Joku, Veistä Tunnissa Itse Oma Pihakarhusi sarja, moottorisaha ja metrinen puupölli. Tai, Näin Palottelet Itse Kesän Krillilihasi pakkaus, sianruho ja teurastajan veitsisarja. Tai Ole Oman Elämäsi Teräsmies, Tao Itse Oma Alasimesi, satakiloinen rautamöykky ja ahjo.

Huomenna yhdeltätoista, jos vaikka uudestaan niitä matoja.

Nukuin pitkään, kusihätä herätti viimein. Katsoin kelloa, puol kymmenen. Vein aamuseisokkini pöntölle ja hollailin suihkua parhaani mukaan, etten ruikkisi reunoille. Se ei vaan puoliseisokissa ole niin helppoa. No muutama tippa reunalle, pyyhkäisy paperilla.

Samassa muistin naapurinmiehen synttärit, en ollut kutsua saanut, mutta vakaa aikomus oli osallistua niille, niin läheisesti kuin mahdollista. Porukat oli lähteneet jo tunteja sitten töihin ja teinikollilla oli koko päivä aikaa tehdä jotain järkeviä.

Aamupalaksi iso muki kahvia ja juustometukkakurkkusämpylä. Shortsit ja t-paita päälle ja ulos, nyt jo hohkaavan kuumaan aamupäivään.

Kello oli ehtinyt puoli yhteentoista, enkä jäänyt pihalle kuhnimaan, vaan pujahdin saman tien pihasaunan ja sen kulmalla olevan pensaan välistä varjoon, matopaikalleni. Ei sieltä tänäänkään matoja löytyisi, eikä mulla muutenkaan ollut mitään hajua, millaisiin synttäreihin olin osallistumassa.

Tästä kohdasta tarina jatkuu, VERSIO 1, GAY tyylisenä. MIES – MIES.
Sen jälkeen on toinen vaihtoehto, VERSIO 2, HETERO tyylisenä, NAINEN – MIES.
Lue kumman haluat, tai molemmat.

VERSIO 1

Astuin pehmeälle, moneen kertaan pöyhitylle mullalle, seisahduin ja kuuntelin ihan hiljaa, aidan takaa kuului hiljaisia ääniä. Asetuin varovasti polvilleni ja painoin otsani aitaa vasten, sitä siihen kolauttamatta. Pientä siirtoa ja sitten naapurin puutarha avautui silmälleni istutuksineen, kalusteineen.

Naapuri oli siirtänyt aurinkotuolinsa vähän väljemmin ja pikku pöydällä siinä vieressä näytti olevan kaksi lasia, molemmissa jotain kellertävää juomaa pari kolme senttiä, ehkä viskiä. Samoin pöydällä oli vähän isompi pullo jotain aurinkoöljyä, valkoinen iso pyyhe, jonka Risto saman tien levittikin tuolille ja pieni musta palikka, jonka arvelin portin kaukosäätimeksi, sekä puhelin.

Risto uikkareissaan näytti jostain syystä vähän hermostuneelta ja aurinkotuolin reunalle istahdettuaan ottikin pöydänjalan takaa viskipullon, lorautti siitä tuplan toiseen lasiin ja kumosi sen yhdellä huikalla suuhunsa. Sitten hän kaatoi lasiin saman verran kuin toisessakin ja laittoi pullon pois.

Samalla kun tiedostin moottoripyörän äänen tieltä, näin miten Risto hypähti seisomaan ja laskeutui heti takaisin. Puhelin päästi jonkinlaisen merkkipiippauksen, Risto otti kaukosäätimen ja hiljaisesta kahinasta päätellen painoi samalla portin avausnappia.

Iso moottoripyörä ei juurikaan lisännyt kierroksiaan lipuessaan hiljaa piha-asfaltille. Katselin kun ainakin 190 senttinen kundi asetti pyörän seisontatuelle ja nousi sitten sen päältä. Sivuilleen vilkuilematta hän otti avokypärän päästään, laittaen sen pyörän satulalle ja riisui yltään lyhyen nahkarotsin.

Siilitukkainen ja lihaksikas, ruskettunut kroppa, jotenkin kovan oloinen, sellainen oli ensivaikutelma. Hihaton, tiukka t-paita, joka toi rinta- ja vatsalihakset yksitellen esiin. Farkkushortsit, maiharit ja peiliaurinkolasit. Ja ????, yritin ymmärtää, mitä outoa oli hänen kasvoissaan.

Viimein hahmotin aurinkolasien lisäksi jonkinlaisen ihonvärisen, ohuen naamion, joka peitti osan kasvoista, niin ettei kasvoista olisi pystynyt antamaan tarkkaa kuvausta. Tai vaikka niistä tallentuisi kamerakuva johonkin, niin siitäkin tunnistaminen olisi vaikeaa.

Otsa aitalankkua vasten katsoin, kuinka mies kääntyi ympäri, sai katsekontaktin Riston kanssa, nyökkäsi lyhyesti ja sai vastausnyökkäyksen. Näin ilmeisesti varmistettiin ymmärrys siitä, että oltiin samalla asialla.

Mies otti pyörän sivulaukusta pitkulaisen, noin kolmekymmensenttisen kotelon, ja toisen, sellaisen paksuhkon kirjan kokoisen.

Tähän astihan kaikki oli vielä näyttänyt ihan arkiselta, mutta sitten ……..!

Asteltuaan Riston vieressä olevan pöydän ääreen hän laski tavaransa sille, avasi kirjamaisen kotelon, otti sieltä mustan, kuin jonkinlaisen onnittelukortin ja avasi sen Riston eteen. Sanaakaan en kuullut vaihdettavan. Risto selvästi luki sivun läpi, sai sitten kynän käteensä ja näytti allekirjoittavan sen.

No tietysti, tässä oli nyt se Annikan mainitsema lahjalista, jonka Risto antoi takaisin ja se palautui rasiaan.

Sitten kuulin ensimmäisen sanan. – Ylös, kuului käskevä ääni pyörämiehen suusta. Risto lähes ponkaisi hermostuksissaan ylös ja jäi käskijänsä eteen seisomaan hieman huojuen.

Pyörämies otti jotakin laatikosta ja alkoi kiertää Riston taakse. Hän nosti kätensä ja pujotti Riston silmille mustan naamion, joka peitti kokonaan hänen silmänsä. Ilmeisesti tämä kaikki oli sovittu allekirjoitetussa kortissa, koskei Risto vastustellut millään tavoin tapahtunutta.

Saatuaan naamion mieleisekseen mies siirtyi hiljaa käskytettävänsä eteen, otti yhtäkkiä Riston molemmat nännit sormiensa väliin ja pyöritteli niitä vähän puristaen. Kuulin aidan taaksekin, miten Risto vetäisi kiivaasti henkeä, täysin yllättyneenä kosketuksesta, mutta pitäen kuitenkin kädet sivuillaan.

En vieläkään oikein ymmärtänyt, mitä hittoa oli tapahtumassa, mutta sitten näin, miten Riston uikkarien etumus alkoi pikkuhiljaa pullistua ja ymmärsin hetkessä hänen lahjansa. Ristolla kai oli ollut jonkinlainen fantasia homokokemuksesta, jossa hän olisi lähes orjan asemassa, ja Annika oli sen saanut puristettua ulos miehestään. Ja tässä se nyt oli vaimon lahjana, silmieni edessä toteutumassa.

Käskijä napitti omien farkkushortsiensa sepaluksen auki, painoi niitä alas sen verran, että sai puolikovana seisovan kyrpänsä käännetyksi esiin kivespussien pullahtaessa myös ulos housuista. Hän tarttui Riston käteen ja toi sen lähelle kaluaan, painoi avonaisen kämmenen sitä vasten ja käänsi Riston sormet kyrpänsä ympärille.

Risto hätkähti rajusti, tajutessaan mikä hänen kädessään kuumana sykki. Kyllähän aikuisen miehen kämmen kyrvän tunnistaa, vaikka pitelisikin ensikertaa toisen miehen kalua. Ei kuitenkaan vetänyt kättään pois, päinvastoin ymmärsi heti, kun kalun omistaja avusti puristavan kouran pieneen edestakas liikkeeseen. Ja vaikkei Risto nähnyt, niin minä näin miten äärimmilleen kovenevan kyrvän päähän pusertui kirkas pisara.

Mulla alkoi olla tosi hikinen olo siinä aitaa vasten nojatessani ja hämmennyin täysin, huomatessani oman kaluni seisovan kuin viimeistä päivää housuissani. Tytöistähän minä unelmoin, en ikinä pojista. Mutta, näkemässäni vain oli jotain niin kiellettyä ja kiihottavaa. Helpottaakseni oloani painoin omat shortsini reisille ja päästin jäykän, nuorenmiehen kullini vapaaksi eteeni vaappumaan.

Toisella puolella aitaa tilanne eteni niin, että moottoripyörämies otti laatikosta parin mustia vinyylisormikkaita, vetäen ne käsiinsä. Hän tarttui Riston uikkareihin painaen ne reisille ja siitä nilkkoihin, päästäen Riston turpeana ja banaanimaisen kaarevana seisovan, terskanpää kiimalimasta kiiltelevän, kalun ponnahtamaan ahdingostaan.

Riston käsi luisti irti kumartuvan miehen kalusta, sen jättäessä vai liukkauden jälkeensä. Samalla mies nosti vuoroin hänen jalkojaan, ottaen uimahousut kokonaan pois ja jättäen jalat vähän levälleen, haara-asentoon.

En kuullut mitä mies sanoi, vain jonkinlaisen murahduksen, mutta samassa Risto nosti kätensä ristien sormensa päänsä päälle. Mies otti pöydältä ruskean aurinkorasvapullon ja kohdisti sen suun Riston hartioille. Reilu puristus laittoi öljyvanat valumaan hitaasti selkää alaspäin ja sama etupuolelle, olkapäistä lähtien, koko rinnan leveydeltä rasvanorot lähtivät kohti sykkivää penistä.

Saatuaan mieleisensä määrän rasvaa iholle hän laittoi pullon takaisin pöydälle, siirtyi Riston taakse ja laski kämmenensä hänen hartioilleen. Risto vavahteli vahvojen kämmenien alkaessa hieromaan kiiltävää liukkautta hartioista alaspäin kohti persettä. Näin miten pakaralihakset jännittyivät palloiksi, kun peukalot saavuttivat vaon yläpään niiden välissä, eikä niillä tuntunut olevan meininkiäkään pysähtyä siihen.

Kuitenkin, kuin vähän armahtaen, kämmenet jatkoivat matkaa takareisille, siitä nilkkoihin asti ja vasta palatessaan ylöspäin siirtyivät reisien sisäpinnoille. Koko Riston vartalo jännittyi, kun öljyiset kämmenet nousivat ylös jalkoväliin, toisen ottaessa kivespussin rasvattavakseen ja toisen liukuessa pussin juuresta ylös, keskisormen asettuessa suoraan anusreijän päälle.

Mies kumartui ihan lähelle Riston korvaa ja näytti kysyvän jotain, saaden pienen nyökkäyksen vastaukseksi ja sen lisäksi olin kuulevinani hänen sanovan sanan, – Vedellä. Samassa öljyn liukastama sormi lähti hitaasti painumaan Riston peräaukkoon, tiukasta supistuksesta huolimatta melko helposti.

Huomasin jännittäneen oman persesilmäni umpikireälle, samalla hetkellä, kun vinyyliverhottu sormi lähti painumaan Riston sisään. Ei ollut helppoa minullakaan, kiimakullin pää näytti olevan räjähtämäisillään verentungoksesta, enkä meinannut saada ryppyreikäänikään millään rentoutumaan.

Kun pylly oli muutamalla sormentyönnöllä rasvattu, siirtyi pyörämies Riston etupuolelle, aloittaen samalla tavoin öljyn levittämisen alaspäin. Kun kämmenet pyörittelivät rasvaa miesnännien päälle, aiheutti se selvää kiihottumista, koska nännit kovettuivat taas ja Riston kalu teki entistä pontevampia nyökkäyksiä.

Sama kuvio, kaksin kämmenin vatsaa pitkin alas, kohti odotuksesta värisevää kalua, mutta siitä kiusoitellen ohi reisille ja nilkkoihin. Mies vetäytyi irti Ristosta ja jäi hiljaa seisomaan tämän eteen. Äänettömästi hän puristi uutta rasvaa kämmenelleen, hieroen sen sitten molempiin kämmeniinsä.

Näki selvästi Riston olemuksessa ihmetyksen, kosketuksen äkkiä kadottua ja hätkähdys oli melkoinen, kun vahva koura yhtäkkiä kaappasi vaappuvan kyrvänvarren otteeseensa, toisen napatessa kivekset napakkaan puristukseensa. Puristus ei kuitenkaan ollut satuttava, vain hierova ja öljyävä. Samoin oli kullinvarren puristukseensa ottanut jo vedellyt sen terskanjuurta myöden, rasvasta ja kiimatipoista kiiltäväksi.

Riston kalu näytti siltä, että se koska tahansa voisi räjäyttää spermalastin auringon kuumentamalle nurmikolle. Mutta silloin alkoi lahjan seuraava osuus.

Kuulin miehen sanovan jotain, en sanoja, mutta äänensävy oli taas käskevä. Samalla hän otti Riston käsivarresta kiinni, ohjasi tämän asettumaan, polvet levällään aurinkotuolin reunoilla, sen tasaiselle osalle. Hän painoi Riston pään alas tuolin päällä olevaa pehmustetta vasten, ja niin siinä oli kuin tarjolla, alkukesän auringosta kevyen rusketuksen saanut aikuinen mies, rasvasta kiiltävä takapuoli pystyssä, selkä notkolla. Pallit, vaikkakin jännityksestä kireänä, öljyttyinä jalkovälistä roikkuen ja itse kyrpä vaappuen, sojottamassa mahan alla suoraan kohti pehmusteeseen nojaavaa leukaa, kuin kiimaisella koiralla.

Seuraavaksi laatikosta löytyi käärö mustaa, noin viisi senttiä leveää nauhaa. Hetkessä neljässä osassa olevasta nauhasta kaksi oli kierretty aurinkotuolin runkoputkien kautta Riston käsivarsien ympäri, lähempää kyynärniveltä kuin rannetta ja painettu tarrapinnat vastakkain. Sama toistui jalkojen osalta, nauhat asettuivat heti polvitaipeiden alapuolelle lukiten jalat tiukasti alustaansa ja näin Ristolla ei ollut liikkumatilaa juuri lainkaan.

Seuraavan esineen paljastuminen putkimaisesta kotelostaan sai, jos mahdollista, silmäni entistä enemmän ammolleen, etenkin oksanreiästä tiiraavan, joskin siitä sai Riston tämänhetkinen, sivusta katsoen jossain määrin tukalalta näyttävä asento, jonkinlaisen selityksen. Kotelosta paljastui nimittäin jonkinlainen musta piiska, sellainen minkä kädensijan jatkeena oli kymmenkunta puolimetristä, kapeaa nahkasuikaletta.

Mies laski piiskan nahkasiivut Riston niskaan ja veti niitä sitten selkää pitkin pakaroille, jotka puristuivat kuin varautuen, tiukoiksi palloiksi. Koko tämän ajan pyörämiehen kireät shortsit olivat pysyneet ylhäällä lanteilla, vaikka hänen puolierektiossa oleva kyrpänsä pusseineen olikin keikkunut sepaluksesta ulkona.

Äkkiä mies heilautti piiskaansa kohti avointa jalkoväliä ja suikaleet päästivät pienen läiskähdyksen osuessaan kivespussiin. Yllättävä isku sai Riston koko vartalon huojahtamaan eteenpäin, sen verran mitä hihnat periksi antoivat ja heti perään tuli toinen isku samaan paikkaan. Se sai ähkäisyn kuulumaan Riston tiukaksi puristuneiden huulien välistä, ei muuta. Ymmärsin senkin kuuluvan lahjalistaan.

Mies laski piiskan Riston selkään ja otti taas jotain laatikosta. Joku pikku esine, josta hän otti otteen molemmilla käsillään, kiertäen sitä, kunnes kuului jonkinlainen rasahdus. Hän ojensi kätensä pöydälle, pudotti jotain kiiltävää laatikkoon ja alkoi sitten jollain tavoin avaamaan käteensä jäänyttä puoliskoa. Sitten tajusin, kortonki, musta sekin, jota hän alkoi rullaamaan suonikkaan kyrpänsä päälle mustien lateksihansikkaiden peittämillä sormillaan. Tajusin myöskin mitä se tarkoitti, naapurin Risto oli kohta saamassa aimo pätkän, vesijohtoputken paksuista synttärilahjaa, suoraan pyllyynsä.

Kun hän sai kumin rullattua mieleisekseen paikoilleen, paljasta vartta jäi melkein kymmenen senttiä näkyviin, niin sitten oli taas piiskan vuoro. Ensimmäinen isku pystyssä odottaville pakaroille, ja vaikka Risto tiesikin sen tulevan, sai se taas esiin pienen älähdyksen ja osumakohtaan, vaaleaan lihaan, nousi heti punainen raitojen sarja. Kuulin miehen taas murahtavan jotain, ehkä – Kymmenen? Ja ilmeisesti se oli kysymys, koska Risto vastasi siihen, – Viisitoista.

– Laske ääneen, kuului murahdus. Risto vastasi heti, – Yksi, kuitaten näin saamansa ensimmäisen piiskan sivalluksen. Läjähdys, – Kaksi. – Kolme, ja kun oli päästy kahteentoista, alkoi Riston kalu heilahdella siihen malliin nykien, että purkaus oli vai sekuntien kysymys. Mies huomasi tämän ja löi loput kolme sivallusta nopeasti, niin että Risto sai hädin tuskin inahdettua luvut.

Pyörämies pudotti piiskan pöydälle, astui harpaten Riston taakse jalat kahta puolen aurinkotuolia, laski itseään kyyristyen niin, että nyt täydessä erektiossa olevan muhkuraisen kalun pää tavoitti aurinkorasvalla voidellun, kuin silmäänsä siristävän kiiltävän anuksen. Samalla liikkeellä hän alkoi painaa kaluaan päin lihasta, joka vaistomaisesti pyrki estämään sisään pyrkijän. Hetken se näytti tehoavankin, mutta sitten mustan kumin peittämä terska suorastaan muljahti sisään ja varsi alkoi kadota Riston pakaroiden väliin.

Riston suusta kuului, nyt vähän kovempaa, jonkinlainen pitkittynyt kirahdus. Kun paksu kyrpä pumppasi hänen sisällään juurta myöten, niin että kun hän tajusi tuntevansa toisen miehen kivesten läiskivän, piiskan jäljiltä herkistyneitä omia pussejaan vasten, lähti pitelemätön spermasyöksy lentoon hänen kalunsa päästä. Jokaisella sylkäisyllä kuumaa spermaa lennähti roiskahtaen hänen omalle poskelleen ja huulilleen, josta osa päätyi lipaisemalla kielellekin.

Kyrpä hänen sisällään kiihdytti vauhtiaan muutaman työnnön verran, painuen sitten vielä kerran niin syvään kuin ylettyi, juurta myöten, pysähtyen sinne.

Risto kuuli takaansa kuin murinaa, tunsi sisällään laukeavan kalun nytkähdykset ja ehkä myös kuumasta spermasta hehkuvan lämmönkin, vaikkei se hänen suoleensa suoraan päässytkään.

Katselin, miten pyörämies hengitti kiivaasti laukeamisensa jäljiltä ja veti sitten vähän pehmenneen kalunsa ulos Riston takapuolesta. Eikä Ristonkaan hengitys kyllä ollut lähelläkään normaalia, vaikka hän olikin ollut vain vastaanottajana.

Tasaannuttuaan hetken pyörämies otti kiinni kalustaan ja veti kortsun pois sen päältä. Muutama spermatippa valahti sen sisältä, ennen kuin hän vetäisi sen solmuun ja laittoi laatikkoonsa yhdessä lateksisormikkaiden kanssa. Hän pyöräytti Riston siteet auki, rullasi ne takaisin laatikkoon ja laittoi piiskan omaan koteloonsa, sulkien sen sitten. Naamio antoi edelleen Ristolle jonkinlaisen, pää pensaassa turvan.

Hän katsoi vähän hymyillen, punaraitainen pylly pystyssä vieläkin henkäilevää Ristoa, otti toisen viskilaseista ja kumosi sen kurkkuunsa yhdellä huikalla. Sitten paperipyyhe laatikosta, enimmät tahmat pois kullin päältä, rutattu paperi takaisin laatikkoon ja laatikko kiinni. Mies työnsi kalunsa kiveksineen shortseihin, veti vetoketjun varovasti kiinni, otti tuomansa esineet käteensä ja käveli pyörälleen.

Ohut naamio aurinkolaseineen sai edelleenkin jäädä kasvoille, kun hän asetti avokypärän päähänsä kiinnittäen hihnan leukansa alle. Vielä katse synttärisankarin suuntaan ja varmistus, että ainoat asiat, jotka vielä kielivät hänen käynnistään, olivat naamio Riston silmillä ja tyhjä viskilasi pöydällä. Sekä ehdottomasti pesua kaipaava pyyhe.

– Hyvää Syntymäpäivää Risto, hän sanoi ensimmäiset sanat kunnolla kuultaviksi ja antoi sähköstartin pyöräyttää muhkean moottorin käyntiin.

VERSIO 2

– No nii, me lähdetään sitte ajelemaan kohti mökkiä tyttöjen kanssa, ne meni jo autoon, kuului aidan takaa Riston ääni, onneks on ilmastointi, muuten tää matka ois yhtä marinaa. – Okei, ajelkaa varovasti, tää helle tekee monesta kuskista kusipäitä, sitä paitsi, eihän teil oo mitään kiirettäkään, kuului Annikan vastaus yli aidan.

Sain itseni asettumaan polvilleni, niin että oksanreikä oli sopivalla hollilla minun silmälleni ja näin, kuinka Risto oli juuri antamassa lähtöhalia Annikalle ja sai samalla hierontaa sirolta naiskädeltä etumukseensa, jossa näkyi jo alkavan muodostua vastaus viestiin. Risto laski kämmenensä Annikan pepulle, jossa pyllyposket olivat suurimmalta osin esillä, bikinien peittäessä vain pienen osan pakaroista.

Toisen käden sormet livahtivat helposti ohuen kankaan alle ja painuivat saman tien alas haaroihin. Kahden metrin päästä näki helposti, miten sormet hetken uomaa haettuaan painuivat sisään Annikan pilluun. – Arvaa panettaisko, sai Annika käheällä äänellä sanotuksi Ristoon nojatessaan, ja huominenkin jännittää ihan älyttömästi.

– Ei täs nyt oikeen voi pikastakaan ottaa, vaik ei kyl menis kauan. Likat oottaa jo autossa, ne tulee kohta etsimään, sai Risto sanotuksi, vaikka Annikan sormet olivat jo saaneet vetoketjun auki ja puristuneet sitten kalun ympärille.
Risto irrottautui vähän, otti kätensä pois Annikan haaroista. – Kyllähän täälläkin melko valmista tuntuu olevan, hän sanoi vieden sormet nenänsä alle. –Tuntui vitulta, tuoksuu vitulta, ja maistettuaan kielenkärjellä sormeaan, – ja maistuu vitulta, kyyyllä, kiimainen pimppi, sai Risto tulokseksi tutkimuksestaan.

– Senkin possu, sanoi Annika nauraen, antaessaan vielä kunnon jäähyväispuristuksen Riston puolijäykälle kalulle.

Samassa auton suunnalta kuului ainakin yhdestä suusta, – Nyt loppu se nyhjääminen siellä ja lähetään meneen, nuoren naisen ääni komensi.

Risto veti vetskarin kiinni ennen kuin kääntyi, – Ihan just, pari asiaa vielä äitinne kanssa.

Tämä sanamuoto siksi, ettei Risto ollut tyttöjen biologinen isä. Hän oli tullut perheen elämään tyttöjen ollessa kahdeksanvuotiaita, näiden oikean isän ajettua itsensä paria vuotta aiemmin, vahingossa tai tahallaan, ei saatu selville, liukkaalla päin kallionleikkausta.

Minä tietenkin tiesin Riston olevan tyttöjen kasvatusisä, ja ainakin sivullisten silmissä hän oli siinä oikein pätevä, oli paljon tyttöjen harrastuksissa mukana, hyvinkin tiiviisti.
Tämän kasvatussuhteen kiemuroista seuraavassa tarinassa.

Seuraavat sanat sitten pistivätkin nuoren kollin mielikuvituksen liikkeelle.

– On ihan hyvä, et vähän jänskättää, mut ei sulla mitään hätää oo. Lahjantuoja tulee yheltätoista ja se lista, johon ruksasit mitä haluut ja kirjoitit vielä vissiin pari toivomustakin, on sillä lahjan tuojalla mukana. Se antaa sen sulle luettavaks vielä ja sitte sun pitää allekirjoittaa se, että molemmilla on varmuus siitä mitä on tapahtumassa.

– Joo, kyllä se selvää on, mut tällanen lahja, saa nähdä voiks tästä ees kavereille kertoa, uskooko ne ollenkaan. Ja kaikenlaisia tuttavuuksia sullakin on, en oo koskaan kuullutkaan moisesta palvelusta.

– Isoilla pojilla on kaikenlaisia juttuja käytettävissä ja mulla on kavereina pari aika kovaa tekijää. Mut tosiaan, siinä tilanteessa sinä päätät. Kun riittää, voit sanoa seis, milloin haluat ja se loppuu heti.

– No, me lähetään nyt. Onnee sulle nyt jo etukäteen, vaik soitellaan sit huomenna illalla tietenkin, voit sitte kertoo jotakin, jos haluut. Mähän en tiedä yhtään, mitä sulle on huomenna tulossa, mut nauti täysin sydämmin lahjastasi.
– Okei, mä yritän ottaa rennosti, ja kiitos hirveesti etukäteen.
Suukon moiskahdus ja kahteen kertaan, Heippa sit.

No niin, siinäpä tuli salakuuntelukatsojalle mysteeripuhetta kerrakseen. Vaikka oma kulli olikin taas puolijäykkänä shortseissa, niin en ollut ehtinyt ottaa sitä edes esille, juttu oli tapahtunut sen verran nopeesti ja oli pitänyt keskittyä kuuntelemiseen niin tarkasti.

Mutta, koko aidantakaisen keskustelun jännittynyt sävy, sai uskomaan, että huomenna vois olla jotain vähän erikoisempaa toimintaa.

Jos niitä matoja sitten huomenna, yheltätoista.

Niin aina, kulli paksuna ja kusihätä. Ja kello, no melkein kymmenen, eikun ylös ja maljakon ääreen. Eka purskahdus tietenkin osittain reunalle, loput sitte paremmalla sihdillä, hirmu lorinalla keskelle lammikkoa. Pari paperia, ensin nuppi hemputuksen jälkeen kuivaksi ja sitten reunan pyyhkäisy.

Termarista mukiin kahvia, muki mikron kautta, ja terveellinen juustometukkakurkku sämpylä kaveriksi. Vilkaisu kelloon, viisylipuolykstoista. T-paita ja shortsit päälle, pari palaa pehmeetä talouspaperia taskuun, en muista miks, mutta varuiks. Porukat menneet töihin aamuvarhaisella ja mulla hyvää aikaa harrastaa jotain viksua. Ai niin, jos niitä matoja.

Astuin ulko-ovesta kuumenevalle pihalle, onneks matopaikka oli varjossa. Puikahdin aidan ja ulkorakennuksen nurkalla olevan pensaan välistä vähän viileämpään varjoon. Multa oli edelleen kuivaa ja pöyhimisestä pehmeää polvia vasten, kun tarkistin kosteutta. Samalla tulin vilkaisseeksi oksanreiästä naapurin puolelle, ihan vain siksi, kun siitä näkyi jonkinlainen liikkeen häivähdys.

Annikalla oli meneillään jotakin. Hän oli pukeutunut jonkinlaiseen, vajaaseen puolireiteen ylettyvään, kiiltäväkankaiseen aamutakkiin ja hiukset olivat poikkeuksellisesti ponnarilla. Pöydällä oli kaksi korkeajalallista skumppalasia, joista toiseen Annika oli juuri kaatamassa poreilevaa juomaa.

Annika vilkaisi pöydällä olevan puhelimen kelloa ja hämmästyksekseni kippasi skumpan yhdellä kaadolla suuhunsa, päästäen pienen röyhtäisyn.

Vähän hermostunein liikkein hän otti pullon pöydän alta jääpaloja puolillaan olevasta viilentimestä, ja kaatoi molempiin laseihin sopivan määrän juomaa, palauttaen sitten pullon takaisin jäiden sekaan.

Pöydällä oli lasien lisäksi kaksi pehmeän näköistä valkeaa pyyhettä, aurinkorasvapullo, sekä musta palikka, portin kaukosäädin.

Annika istui aurinkotuolin reunalle, vähän epämukavan näköisesti, asettaen säärensä mallimaisesti vinoon rinnakkain. Ja ponnahti samassa ylös, selvästi puhelimen merkkiääntä säikähtäneenä. Kuulin suurikokoisen moottoripyörän jytisevän äänen lähestyvän ja sitten kierrosten laskevan. Samalla portin hiljainen kahina paljasti sen avautuvan Annikan kaukosäätimen käskystä.

Moottoripyörä lipui tyhjäkäynnillä sisään portista lyhyeen nahkatakkiin ja farkkushortseihin pukeutuneen miehen ohjaamana. Pyörä pysähtyi ja mies painoi jalallaan seisontatuen alas, pyörä jäi nätisti niille sijoilleen. Ajaja oli melko pitkä, varmaan 190 senttinen, päässään avokypärä ja aurinkolasit, jalassa maiharit.

Hän nousi pyöränsä viereen, otti kypärän pois ja kääntyi Annikaan päin katsoen tätä aurinkolasiensa takaa. Pieni nyökkäys, johon Annika vastasi pienellä hermostuneella käden nostolla. Yhteys oli luotu, oltiin samalla asialla.

Mies riisui nahkarotsin jättäen sen pyöränsä päälle ja otti sivulaukusta pari esinettä, toinen jonkinlainen kirjan kokoinen rasia ja toinen ohuesta materiaalista oleva musta rinkula.

Hän käveli rauhallisin askelin, rinta- ja vatsalihakset tiukan mustan t-paidan alla värähdellen, Annikan eteen, laittoi esineet mitään sanomatta pikku pöydälle, avasi rasian ja otti sieltä kaksipuolisen kortin, avaten sen ja ojentaen Annikalle.

Annika otti kortin vähän vapisevin käsin ja tunnisti omat merkintänsä sen sivulta, lisätekstiä myöten. Hän otti miehen ojentaman kynän käteensä ja vahvisti nimellään kortissa olevat asiat.

Nyt vasta huomasin, miksi miehen kasvot näyttivät jotenkin hahmottomilta. Hänellä oli aurinkolasien lisäksi jonkinlainen ohut naamio peittämässä osaa kasvoista, ilmeisesti pysyäkseen tunnistamattomana.

Tärisin aitaa vasten jännityksestä, vaikkei vielä ollut edes tapahtunut mitään erikoista, merkit vain viittasivat siihen, että jotain oudompaa oli alkamassa naapurin pihanurmikolla.

Pyörämies nyökkäsi ja otti kortin ja kynän Annikalta, katsoi sitä vielä kuin varmistaakseen jonkin tekstikohdan ja laittoi sen sitten takaisin rasiaan.

Kun käsi nousi pois rasiasta, oli siinä pari mustia vinyylisormikkaita, jotka mies veti saman tien käsiinsä. Mies tarttui Annikan olkavarteen ja ohjasi häntä muutaman askeleen, suoraan pensasta kohti, jonka läpi minä osallistuin syntymäpäivä juhliin, tosin hyvin pienessä roolissa, suorastaan näkymättömässä.

Katsoin suu auki ihmetellen, kun Annika alkoi polvistua käden ohjauksesta poikittain miehen eteen. Annikan kasvot olivat juuri miehen sepaluksen tasalla, jonka vetoketjua hän samassa alkoi vetää auki. Ajattelin, että pitääkö Annikan ensimmäiseksi ottaa suihin mieheltä, joka pari minuuttia sitten tuli tuntemattomana pihaan.

Mutta ei sentään, vaan vielä oudompaa. Mies sai käännettyä puolikovan kyrpänsä esiin sepaluksesta ja mukana putkahtivat myös kivekset näkyville. Annikaa poninhännän alta niskasta kiinni ottaen hän toi kyrpänsä melkein kiinni Annikan huuliin ja siitä lähietäisyydeltä erottuivat kaikki kaluun verta pumppaavat suonetkin, jopa sydämen syke erottui niiden pinnalla.

Pullottava, kiiman tuoksuinen terska ilmestyi esiin miehen vetäessä esinahan pois sen päältä ja samalla Annikan huulet, miehen ohjaamana, painuivat suudelmaan kuumaa suonirengasta vasten.

Mies painoi Annikan päätä vähän kauemmas, parinkymmenen sentin päähän kalustaan ja pienen hetken kuluttua sen halkipäästä lensi paksu, kullankeltainen suihku pensaan uumeniin. Annika sai seurata tapahtumaa, toivomuksensa mukaan, ihan aitiopaikalta.

Kun suihku vihdoin laantui, mies ravisti kaluaan, saaden siten suurimmat pisarat pois sen päästä. Annika sai näistä pienimpiä kasvoilleenkin, mutta se ei vielä riittänyt.

Yhä kovempana punottava pallo, jonka päässä vielä yksinäinen pisara kiilteli, kääntyi kohti Annikan huulia ja painui niitä vasten. Annikan suu avautui ja päästi sisäänsä terskan tippoineen, eikä siitä jatkuvalle suonikkaalle varrelle kyllä juuri tilaa enää jäänytkään.

Annika maistoi miedon suolaisuuden kalun painuessa hänen nieluaan vasten ja toiveensa mukaisesti hän sai tunnustella sitä kielellään, tunteakseen kaikki sen muodot ja maut.

Kyrpä lipui ulos Annikan suusta, huulien päästäessä pienen maiskahduksen imun loppuessa. Ensimmäinen toive oli ilmeisesti täytetty.

Mies auttoi Annikan jaloilleen ja ohjasi hänet takaisin pöydän ja aurinkotuolin viereen. Seuraavaksi rasiasta nousi jonkinlainen naamio ja mies astui jännityksestä ja kiihkosta värisevän Annikan taakse, vei kädet hänen päänsä päälle, pujottaen naamion silmien peitoksi.

Saatuaan naamion paikoilleen pyörämies kurkotti kätensä Annikan etupuolelle ja tarttui aamutakin nauhoihin, vetäen ne auki solmustaan. Hän otti kevyesti kiinni takin olkapäistä ja auttoi sen pois Annikan päältä. Kaunis vaalea nainen seisoi hänen edessään silmät peitettyinä, vain valkoiset rintaliivit ja pikkuhousut päällään.

Jostain syystä tajusin, että nyt Annikalla oli vähän peittävämpi asuste kuin mitä bikinit olisivat olleet. Rintsikat olivat sellaiset kaarituelliset ja pikkuhousutkaan eivät olleet ihan strig-malliset, vaan vähän pakaroitakin peittävät, puuvillaiset.

Mies asetti takin pöydälle, tarttui saman tien rintsikoiden hakasiin, avaten ne yhdellä pikku liikkeellä ja valutti olkaimet alas niin, että liivit valahtivat hänen käsiinsä. Annikan värinä oli muuttunut jännityksestä pieneksi vavahteluksi ja sen huomattuaan mies laski kätensä hänen olkapäilleen rauhoittaakseen, sanoen vielä hiljaa jotakin matalalla äänellä, en vain kuullut mitä. Se näyttikin tehoavan, vapina rauhoittui, olkapäät rentoutuivat ja hän oikaisi vielä ryhtiään, vapautuneiden rintojen työntyessä jännityksestä paisuneine nänneineen ylväästi eteen.

Annika tunsi sormien tarttuvan pikkuhousujensa yläreunaan ja alkavan painaa niitä alas. Olin hiirenhiljaa paikoillani, silmä oksanreiällä, kun pyöreät pakarat alkoivat paljastua laskevien pikkuhousujen alta. Samalla liikkeellä ne painuivat puoleenväliin reisiä mutta siihen mies sitten jättikin ne.

Annika seisoi aamupäivän auringossa, itse mitään näkemättä, miehen silmien edessä, tuntien itsensä vielä alastomammaksi, kuin jos mies olisi painanut pikkarit kokonaan nilkkoihin.

Hän muisti jostain alakoulu ajoilta, noin kymmenvuotiaana, terveystarkastuksen, jossa hän seisoi nuoren mieskunnanlääkärin edessä, matalalla jakkaralla samoin, alushousut lääkärin reisille painamina.
Lääkäri oli ollut kovin kiinnostunut hänen vielä melko kehittymättömistä tissin aluistaan, vaikkakin hän taisi kyllä olla luokkansa tytöistä kehittynein, ja ennen kaikkea hänen pimppialueestaan. Hän oli käskenyt kumartua, laittaa kämmenet polville ja levittänyt sitten pyllyposkia takaapäin, jopa työntänyt käden haaroihin ja sormeillut pientä vakoa.
Se oli ollut vähän hämmentävää pikkutytölle, mutta se kai kuului asiaan, niin sitä ajatteli silloin, eikä hän ollut siitä koskaan sanonut kellekään.

Mies kurotti pöydältä aurinkorasvapullon, laittoi käden Annikan niskaan painaen häntä siitä etukumaraan. – Sormet varpaisiin, olin kuulevinani hänen antavan käskyn.

Annikan selkä pyöristyi ja pian oli käsky täytetty. Mies kaatoi öljyä kaarevan selän korkeimpaan kohtaan ja siitä se lähti valumaan noroina kohti niskaa ja toiselta puolen pakaravakoa kohti. Kämmen tuntui Annikan iholla siltä, että sillä oli tehty muutakin kuin vain levitetty aurinkorasvoja, sen verran vahvalta ja karhealta se tuntui selkää vasten, vinyylisormikkaasta huolimatta.

Rasva levittyi sopivasti hiusrajaan saakka ja kämmen liikkui kohti peppua, jossa öljy oli jo löytänyt helpoimman reitin alas, pyllyvaon.

Näin miten Annikan vatsalihakset jännittyivät, kun kämmenet siirtyivät pepun päälle ja alkoivat hieroa öljyä sileäksi kerrokseksi pakaroihin. Sormet kiersivät peppua ja peukalot hakeutuivat hiljakseen hieromaan lämmintä öljyvanaa vaosta poskille. Ja kun peukalot ensikerran kulkivat pyllyreijän päältä välilihalle, näkyi, kuinka lihakset puristivat öljystä kiiltelevät rypyt pieneksi keskustaksi, kuin saadakseen otteen kiusaajistaan.

Odotin miehen käsien saman tien työntyvän takaapäin Annikan pillulle, joka oli vain senttien päässä sormista, ja vaikkei öljy vielä ollut levinnyt sinne asti, näkyi selvästi, miten häpyhuulet kiiltelivät märkinä.

Kuitenkin kämmenet asettuivat vuoroin molemmille reisille, kulkien pikkuhousuihin saakka, painaen niitä ensin alaspäin ja sitten takaisin ylös, niin että jalat tulivat kokonaan öljytyiksi.

– Ylös, kuului hiukan komentava käsky ja Annika oikaisi, vähän sokkona horjahtaen, itsensä pystyyn pyörämiehen siirtyessä hänen etupuolelleen. Kuin Annikan avuttomuutta korostaakseen hän painoi pikkuhousuja vielä vähän alemmas, ei kuitenkaan kokonaan pois.

Mies otti lisää öljyä kämmeniinsä ja painoi ne Annikan kaulanjuureen, alkaen siitä sivelemään alaspäin, kohti rintoja, joissa nännit törröttivät kovina kuin haljetakseen. Kun sormet kupertuivat tissien päälle, niin nännit joutuivat heti jonkinlaiseen herkkyystestiin.

Mies puristi molempien rintojen nännit etusormen ja peukalon väliin, niitä samalla pyöritellen ja katsoi miten Annika reagoisi, siitä varmasti aiheutuvaan lievään kipuun. Annika näytti purevan huultaan, mutta lähinnä ilme kuitenkin kertoi hänen nauttivan puristuksen aiheuttamasta pienestä kivusta.

Kämmenet jatkoivat matkaa kyljille ja siitä alavatsalle, tullen saman tien karvattomalle häpykummulle, joka aiheutti taas Annikan vatsalihasten kiristymisen jännityksestä. Toinen kämmen painui reisien väliin niin, että Annikan oli levitettävä jalkojaan, niin paljon kuin reisillä olevat pikkuhousut antoivat periksi.

Käsi näytti kääntyvän niin, että kämmenpuoli tuli ylöspäin ja sormet pääsivät painumaan suoraan vasten häpyhuulia. Keskisormi teki pari edestakas liikettä, avatakseen liukkaiden huulien väliin uoman ja painui sitten vaivatta sisään pilluun.

Kun sormi työntyi sisään, Annikan huulilta pääsi jonkinlainen huudahdus, samalla kun hänen polvensa näyttivät vähän notkahtavan. Hetken häpyä tunnusteltuaan mies kuitenkin otti sormensa pois kuin kiusoitellen ja jatkoi öljyämisen alas asti.

Mies otti ison valkean pyyhkeen pöydältä levittäen sen aurinkotuolin päälle ja tarttui sitten Annikan käsivarresta, ohjaten hänet tuolille selälleen. Ruskettunut vatsa kohoili kiivaasti, kun Annika muisteli, mitä oli korttiin vielä ruksannut ja toivonut. Kuitenkin hän yllättyi tuntiessaan jonkinlaisen hihnan kiertyvän kyynärpään ja ranteen välille, lukiten käsivarren tuolin runkoputkeen. Samoin tapahtui toiselle kädelle.

Vihdoin mies veti Annikan, nyt jo aivan öljyiset pikkuhousut nilkkoihin ja pois ja nosti sitten jalat polvista koukkuun painaen reidet aivan levälleen, niin että märät häpyhuulet avautuivat raolleen.

Tuijotin eteeni avattua aikuisen naisen pillua ja ymmärsin paksuuntuneiden häpyhuulien olevan kiimasta turvoksissa ja että ensikertaa näin miltä niiden sisäpuolella punaisena hehkuva pillu näyttää.

Mies otti rasiastaan kaksi pidempää hihnaa, kietaisi niiden toiset päät polvitaipeiden ympäri ja kiristi ne sitten sivuille, kohti Annikan ylävartaloa niin, että jalat nousivat ilmaan, haarojen levitessä ihan levälleen ja häpykummun työntyessä esiin kuin tarjottimelle.

Nämä kaikki toimenpiteet pyörämies oli tehnyt niin, että hänen oma kyrpänsä oli heilahdellut, Annikan suun jäljiltä märkänä ja puolijäykkänä puomina, ulkona shortseista, jotka kireinä olivat pysyneet pakaroiden päällä. Kivekset olivat kiimaisena pallona nousseet ihan kyrpäkangen juureen.

Seuraavaksi mies otti pöydältä esineen, joka oli näyttänyt joltakin ohuehkolta rinkulalta, mutta kun hän irrotti sitä kasassa pitävän lenkin, tajusin sen olevan jonkinlainen raippa. Se oikeni noin 80 senttiseksi piiskaksi ja sen ohuessa päässä oli vielä sellainen kymmensenttinen, kapea nahkaläppä.

Hän huitaisi sillä ilmaa pari kertaa ja sen pitämästä viuhahduksesta Annika varmasti arvasi mitä pian tulisi tapahtumaan.

Kuitenkin ilman varoitusta tissin alapintaan lävähtänyt ensimmäinen isku yllätti täysin eikä Annika pystynyt estämään pientä voihkaisua. Ohut punainen rantu ilmestyi heti osumakohtaan.

Montaa sanaa ei ollut vaihdettu, mutta nyt kuului miehen ääni, vähän kysyvästi, – Viisi? Pieni nyökkäys ja pihahtava sana, – Molemmille, Annika sanoi. – Laske ääneen.

Annika kuittasi ensimmäisen, – Yksi. Piiska otti vauhtia, – Kaksi, samaan rintaan ilmestyi toinen rantu, nyt nännin yläpuolelle. – Kolme, Neljä, Viisi, tuli jo vähän kuin ähkäisten.

Annika sai pienen lepohetken, kunnes piiska lävähti taas varoittamatta toiseen tissiin. – Yksi, Kaksi, Kolme, Neljä, Viisi. Määrä oli helppo laskea pulleisiin rintoihin ilmestyneiden juovien määrästä.

Katsoin kun mies siirtyi aurinkotuolin jalkopäähän. Arvelin tietäväni mitä seuraavaksi oli tapahtumassa, en vain meinannut uskoa, että joku haluaisi itseään lyötävän piiskalla niin arkaan paikkaan, kuin miltä nyt näytti.

Mies laski piiskan päässä olevan nahkaläpän Annikan häpyhuulien päälle ja läpsäytti sillä kevyesti pari kertaa. – Montako, olin kuulevinani kysymyksen. Hetken epäröityään Annika kuului sanovan, – Viisi.

Saman tien nahkapala lisahti jo valmiiksi märkiin häpyhuuliin ja Annika sai kirahdettua, – Yksi. Tummissa, pehmeissä huulissa ei iskusta, ainakaan heti, näkynyt jälkeä. – Kaksi, kun kuului toinen läjähdys. – Kolme, Neljä. Neljä, tuli yllättäen uudestaan. – Neljä, tuli vielä seuraavankin lisahduksen jälkeen ja vielä kolme kertaa, ja sitten viimein, yhteensä kymmenennen piiskansivalluksen jälkeen kuului, – Viisi.

Annika huohotti voimakkaasti koko häpykumun helottaessa punaisena ja äsken märkinä kiiltäneiden häpyhuulten välistä valui ohut, auringossa kimalteleva, kirkas kiimalimanoro pyyhkeelle.

Mies irrotti siteet, päästäen jalat laskeutumaan suoraksi, samoin ranteet vapautuivat. Annika sai hetken vetää henkeä, näkemättä mitä mies hänen ympärillään puuhasi. Se olisi varmastikin kiinnostanut, sillä pienen esineen rasiasta otettuaan ja sen kääreen poistettuaan, mies tarttui kyrpäänsä ja rullasi sen päälle mustan kondomin.

Näin tiirauspaikaltani, että kortsun pituus riitti noin puoleenväliin seisovaa kalua. Ja kyllä se muutenkin näytti täyteen tulevan.

Lepohetki oli ohi ja mies tarttui Annikan käsivarteen murahtaen jotakin, ehkä sanan, – Ympäri, ja ohjasi sitten hänet haluamaansa asentoon.

Annika oli aurinkotuolin suoralla osalla polvillaan, pää alas painettuna ja reidet avoinna, polvet ihan alustan reunoilla. Hetkessä olivat hihnat taas löytäneet paikkansa, toiset ranteiden yläpuolelta ja toiset polvitaipeen ja pohkeen väliltä.

Annikan pää lepäsi vasten pyyhettä, samoin vielä piiskaamisesta kihelmöivät tissit osuivat alustaan. Sitä vastoin pylly oli pystyssä ja pillu paisuneine häpyhuulineen oli taas tarjolla, kenen tahansa koskea, piiskata tai työntää jotakin, kumpaan aukkoon tahansa.

Ja näytti siltä, että kaikki nämä tulisivat myös toteutumaan. Mies otti rasiasta mustan esineen, se oli noin 15 senttiä pitkä, peukalon paksuinen ja siinä oli pyöreitä, vähän isompia pallukoita.

Hän siirtyi Annikan pystyssä olevan pepun taakse ja esineeseen rasvaa hieraistuaan asetti sen vasten edessään jännityksestä supistelevaa peräaukkoa. Silmä supistui vielä entisestään tuntiessaan kosketuksen, mutta paineen lisääntyessä alkoi lihasrengas antaa tilaa tulijalle ja viimein kumipatukka alkoi kadota pakaroiden väliin.

Painuessaan syvemmälle, patukan varressa olevat pallot avasivat anusrenkaan aina isommaksi ja päästivät sitten taas supistumaan ohuemman varren ympärille. Viimein ulospäin ei ollut näkyvissä kuin pyöreä laippa oterenkaineen, se esti koko esinettä katoamasta Annikan pyllyyn.

Annikan koko vartalo säpsähti, kun mies painoi kämmenensä vasten häpyä, työnsi samassa märkien häpyhuulien välistä kaksi mustan kumin peittämää sormea juurta myöten hänen emättimeensä. Samalla peukalo työnsi pienen ihopoimun pois klitoriksen päältä ja alkoi antamaan sille hierontaa, joka vastasi jo sisällä vitussa oleviin sormiin.

Annikan koko vartalo oli sellaisessa kiihotus tilassa, että lähestyvä, kaiken älyllisen sammuttava orgasmi, alkoi ilmoitella itsestään vaginan lihaksien jatkuvana supisteluna, jonka mies kokemuksesta kyllä tunnisti. Ei tämä ollut ensimmäinen vittu ja vartalo, jonka hän oli kiusaamassa älyttömyyden partaalle.

Kun mies huomasi, että pian ei Annikalla olisi paluuta, veti hän sormensa pois haaroista, otti piiskan käteensä ja taas, ennen kuin Annika ehti tajuta kiimassaan, niin ensimmäinen piiskan sivallus läjähti hänen pakaroihinsa.

Punainen rantu nousi heti näyttäen osuma paikan, ja mies murahti taas kysymyksen, – Kymmenen? Annika ei saanut aikaiseksi kuin pienen nyökkäyksen. – Laske.

– Yksi, Annika kuittasi ja sen jälkeen, tietäen naisen kiihotustilan, antoi piiskan viuhua niin nopeasti, että hän hädin tuskin ehti lausua järjestys luvut.

Kun sana, – Kymmenen, kuului, melkein pihahduksena, oli piiska jo pöydällä ja mies melkein kiinni Annikan pepussa, ohjaten kädellään kivikovaa kyrpäänsä kohti sormien jäljiltä raollaan olevaa pillua.

Annika ei ehtinyt kuin päästää pienen älähdyksen, tuntiessaan pallomaisen terskan osuvan häpyään vasten ja painuvan saman tien kiveksiä myöten sisään. Kalun pää junttasi vauhdilla emättimen pohjaa vasten kiihtyvällä vauhdilla, miehen lantion antaessa rytmin liikkeeseen.

Viimeinen pisara Annikalle oli, kun mies vei kätensä alakautta hänen alavatsalleen ja puristi sieltä klitoriksen peukalonsa ja etusormensa väliin.

Annikan koko vartalo tärähteli alkavassa orgasmissa ja mies tunsi miten Annikan emättimen lihakset kramppasivat hänen kalunsa ympärille, saaden koko vartta puristavalla lypsyliikkeellään, annettua käskyn hänen kiveksilleen, että nyt satsi liikkeelle. Annika painui miehen vetämänä tämän syliä vasten niin, että kun sperma purkautui terskan päästä vasten ohutta kumia, kyrpä oli takuulla niin syvällä vitussa, kuin se vain suinkin voi.

Pitkän tovin he olivat kuin yksi vavahteleva vartalo, kunnes mies hitaasti erkani Annikan pyllystä ja hieman löystynyt kalu valahti piiskatusta ja venytetystä emättimestä ulos. Samalla hän tarttui pyllystä pilkistävän kumitapin oterenkaaseen ja veti sen hitaasti ulos, antaen vihdoin aukolle mahdollisuuden palata normaaliin.

Annika jäi vielä pylly pystyssä orgasmista väristen paikoilleen, kun mies, Annikan selästä tukea ottaen, oikaisi itsensä, veti kortsun pois kalunsa päältä ja sitoi sen solmuun.

Hän silitti Annikan selkää, kertoen näin, että kaikki on hyvin. Sitten kortsu, anustappi ja sormikkaat rasiaan. Samalla hän otti rasiasta kosteuspyyhepakkauksen, repäisi sen auki ja avasi pyyhkeen kämmenelleen. Toiseen käteen jo vähän asettunut kulli, esinahka taakse ja pyyhkien spermatahmat pois tatin juuresta ja varresta. Kalu pusseineen varovasti sisään shortsien sepaluksesta ja vetoketju vielä varovaisemmin kiinni.

Mies katsoi hymyillen värisevää Annikaa ja kuulin yhden hänen harvoista sanoistaan, – Kaikki hyvin? Käänsin katseen Annikaan ja näin hänen nyökkäävän, silmät edelleen naamion peitossa ja kasvot vasten pyyhettä. Kuulin myös hänen huokaisten sanovan, – Todellakin kaikki hyvin.

Pyörämies otti toisen skumppalaseista, joka tosin oli jo lämmittyään lakannut hikoilemasta, mutta hikikarpalot otsalla kertoivat, että nestehukkaa oli syytä korvata. Kahdella siemaisulla tyhjäksi mennyt lasi pääsi takaisin toisen viereen ja mies otti käteensä rasian ja rinkulaksi palautetun piiskan, lähtien rauhassa astelemaan takaisin pyörälleen, kuin kahvikutsuilta konsanaan.

Mies veti nahkarotsin päälleen, avokypärä päähän ja hihna kiinni, naamio sai edelleen jäädä, ja kevyesti jalan pyörän yli nostaen, mies otti raskaan koneen hallintaansa, seisontatuki pois ja sähköstartti herätti massiivisen moottorin hillittyyn jyskeeseen.

Hän kääntyi vielä katsomaan äskeistä tapahtuma paikkaa ja totesi, että ainoat hänen käynnistään kertovat asiat olivat tyhjä skumppalasi ja tyydytetty nainen, jonka raidallinen pylly näytti hymyilevän hänelle.

Vaihde päästi pienen klonksahduksen kytkeytyessään päälle ja ennen kuin pyörä lähti hiljaa lipumaan porttia kohti, kuului vielä toivotus, – Hyvää Syntymäpäivää Annika.

Ja minä, no voi vittu, oma kulli ois pitänyt vetäistä ulos shortseista jo aikaa sitten. En ollut ees tajunnut, missä vaiheessa olin saanut siemensyöksyn, kun naama kiinni lankussa olin osallistunut synttärilahjaan.

Siinä polvillani avasin vetskarin ja painoin shortsit alas. Varovasti venytin kalsarien etumusta ja näin sperman todellakin sotkeneen kaiken. Kulli kiveksineen oli spermaliman peitossa ja tietysti alushousut myös.

Paperiarkit. Onneksi ruttasin, ulos lähteissäni pari arkkia talouspaperia taskuuni, niille oli nyt todellakin käyttöä, kun aloin siivoamaan itseäni, että saisin suurimmat mönjät pois ja pääsisin pesulle.

Ollessani siinä kalu toisessa kourassa ja liiskainen paperi toisessa, kävi mielessä pieni häivähdys, ihan kuin jokin olisi hetkeksi muuttunut. Katsoin nopeasti ympärilleni näkemättä mitään erikoista ja hetken päästä vilkaisin vielä oksanreiästä naapurin puolelle, jossa aurinkotuoli oli tyhjentynyt, pyyhettä myöten ja talon takaovi oli juuri sulkeutumassa sisään menijän jäljiltä.

Kalsarit pyykkiä vaille ja silmäkulma hankautuneena verille, oli se mitä mulle jäi niistä synttäreistä, kiimaisien mielikuvien lisäksi, jotka tallentuivat ikuisesti mieleen.
No, jäi niistä sitten vähän muutakin, mutta silloin en vielä tiennyt.

KIITOS jos jaksoit lukea loppuun ja toinen KIITOS, jos viitsit kommentoida ja pisteyttää.

18 kommenttia viestissä: “KANNATTAA VAROA, ETTEI SAA MITÄ TILAA …….!”

  1. MansenMimmi says:

    Hyvän tarinan tuntee siitä, että se on pakko lukea uudestaan ja uudestaan. Ja joka kerta se kuumentaa samalla lailla!

  2. Leidi says:

    Olipa erilainen tarina, on sulla ihana tuo mielikuvitus! Viehätti tuo kaksi eri versiota, saa gayt ja heterot oman juttunsa. Tarinan punainen lanka pysyi helposti seurattavana, oli sitten Sepon tai Annikan kertomus kyseessä. Vähän erilaisia synttärilahjoja oli toivottu, kuin yleensä!
    Alusta lähtien teksti oli sujuvaa, soljuvaa, ei ollut pahemmin virheitä, muutamia yhdyssanavirheen bongasin. Onneksi aina huomaat laittaa nuo kappalevälit, ne helpottaa tosi paljon lukemista. Kerroit asiat, henkilöt ja tilanteet, niin että lukija sai selkeän kuvan siitä, mitä oli tapahtumassa.
    Nauratti tuo pojan mietintä, mitä Seppo oli saamassa lahjaksi. Sepon kiihtymyksen, jännityksen ja kiihottumisen ja lopussa tapahtuvan laukeamisen pystyi ”näkemään” kerrontasi avulla.
    Miten osaatkin kertoa sanoilla nuo tilanteet niin elävästi, tirkistelykuvauksetkin oli todella kiihottavasti kuvattu, tuntui kuin olisin itsekin ollut siellä tirkistelemässä pojan kanssa, seuraamassa tapahtumia! Tuo Annikankin sormet pimpassa, haisteleminen ja Sepon kommentit siihen! Hmmm…..
    Itse eläydyin enemmän tuohon Annikan saamaan synttärilahjaan, kiihottava, varsinkin nuo piiskaukset, itsekin hätkähti aina kun ruoska osui arkaan paikkaan.
    Ehkä sen takia se kiinnosti, kun lahjassa oli paljon sellaista, jota itsekin haluaisin omaan fantasiaan. Siinä tosin ei olis motoristia vaan eräs ammatin edustaja. Miehellä pitää olla siinä mulle tärkeät kaksi asiaa. Kaikilla meillä on omat fantasiamme, eikö vain? Saiskohan itselleenkin tilattua tuollaisen synttärilahjan? Täytyy selata netistä, jos vaikka löytyisi! Taas kerran tämäkin novelli toi erään mieleen jääneen muiston.

    Kiitos taas lukunautinnosta! Jatkoa odotellessa…. Viisi tähteä annoin.

    • Riepu Petteri says:

      Kiitos sanoistasi. Joo, tiedän ton yhdyssanaongelman, jos oisin tiennyt tämän kirjoitusharrastuksen kehittyvän tähän, että muutkin lukee mun sepustuksia, niin oisin ollut äikäntunnilla varmasti mallioppilas. Mul ois tähän liittyen vähän tarinaakin, mut ehkä pikkuhiljaa. Kaksi asiaa hmmmm??Muisto?? Seuraavassa jutussa sama poika ja Juhannusfestarireissu.

      • Leidi says:

        Niin ne kaksi asiaa, en niitä voi sulle kertoa! Ne liittyvät vain siihen fantasiaan, eivät oikeaan elämään. Kemia on ainoa asia mun mielestä, jonka täytyy natsata kahden ihmisen välillä. Ei ulkonäkö, eikä mikään muukaan asia.

      • Leidi says:

        Niin se muisto unohtui laittaa…. Minä olen aina ollut miehiin päin kallellaan, siis täysin hetero, ei olis mieleenkään tullut olla naisen kanssa. Mutta vuosia sitten tulin nyssellä kotiin, kun viereeni istui todella isokokoinen nainen. Hänen reitensä pehmeys herätti minussa yhtäkkisen himon, hengitykseni kiihtyi tahtomattani. Kun sitten jäin omalla pysäkilläni pois ja nousin poistuakseni, hänen kauniit, hypnoottiset silmänsä katsoivat minuun niin, että sydämeni oli vinksahtaa paikaltaan! Järkytyin aika paljon tunteistani kotiin kävellessä. Olinko ollut liian kauan ilman miestä, että jo naisetkin kiihottivat, miestä minä sänkyyni halusin! Istuin keittiössä takki päällä pitkän aikaa, ennen kuin rauhoituin. Vieläkin muistan ne järkytyksen ja himon vellovat tunteet….

        • Riepu Petteri says:

          Kaikki tollasista kohtaamisista johtuvat tunteet, etenkin kun ne kuitenkin on positiivisia, vahvistaa uskoa, että tässä elämässä on jotain järkeä.

          Siivetön

          • Riepu Petteri says:

            Nii, ja tosta kemiasta. Se on just niin, kaikki muu lähtee sitten siitä.

          • Leidi says:

            Oliko se sun mielestä positiivista? Kun on aina ollut hetero ja nyt himoitsi naista? Minulle se oli aika vaikea tilanne.

          • Riepu Petteri says:

            Oli se silti. Sain just tarinan valmiiksi, vähän edellistä lyhyempi, normaali menoa.

          • Leidi says:

            Vasta nyt ymmärsin tämän sinun viestisi….

          • Riepu Petteri says:

            Entäs sen, Siivetön.

          • Leidi says:

            Mulla tulee mieleen herkkä ihminen, joka ei voi toteuttaa itseään niin kuin haluaisi, ei pääse pois jostain tilanteesta, joutuu tukahduttamaan tunteensa….

          • Riepu Petteri says:

            Menit syvälliseksi, nätisti vähän Satumaa tangoon. Mut joo, herkkä omalla tavallani, mut osaan pitää puoleni.

            Toi Siivetön, vihjasin vaan asuinpaikkaani, niinkuin sun Nääs.

          • Leidi says:

            Sait hyvät naurut mun kustannuksella..😂

          • Riepu Petteri says:

            En nauranut, etenkään sun kustannuksella. Väittäisin, että multa puuttuu toi ilkeysgeeni melkein kokonaan. En oo tarvinut.

  3. Leidi says:

    Moi. Luettu on kertaalleen. Täytyy nyt sulatella ja lukea vielä muutamaan kertaan, ennen kuin kommentoin. 😉

Kommentoi

top