search
top

Ensitapaaminen Valtiattaren kanssa (osa 3)

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (13 votes, average: 3.62 out of 5)
Loading...

– Ei, en ole Valtiatar, tyttö sanoi hymyillen. Olen Laura, Valtiattaren orja niin kuin sinäkin. Minä hain sinut tänne Valtiattaren käskystä.

Oskari tuijotti hämmästyneenä tyttöä. Tämä ei ollut lainkaan hämillään, vaikka seisoi hänen edessään alastomana.

– Mutta, missä Valtiatar sitten on? Oskari kysyi hämmentyneenä.

– Olet saapunut Valtiattaren taloon, tyttö vastasi. Hän on kertonut sinusta paljon. Ja hän odottaa sinulta vielä enemmän, tyttö jatkoi. Et halua tuottaa hänelle pettymystä. Siksi minä olen täällä neuvomassa  sinut talon tavoille, ennen kuin tapaat Valtiattaren.

– Ahaa, Oskari vastasi hiljaisesti. Niin kai sitten.

Laura tuli hänen luokseen ja avasi käsiraudat. Oskari hieroi puutuneita ranteitaan samalla, kun Laura jatkoi:

– Kun olet Valtiattaren talossa, olet aina kaulapannassasi. Siihen avain on vain Valtiattarella.

Oskari yritti nousta pystyyn, mutta Laura sanoi:

– Pahoittelen, mutta et voi nousta. Täällä sinun on aina oltava polvillasi, jos läsnä on naispuolisia henkilöitä. Jos käyttäydyt hyvin, Valtiatar voi antaa sinulle oikeuden liikkua jalkaisin.

– Hmm… Selvä, Oskari sanoi alistuneena.

– Et koskaan katso Valtiatarta silmiin, etkä nosta katsettasi hänen polviaan ylemmäs. Muista tämä, Laura opasti. Puhuttelet häntä tietenkin Valtiattarena, ja puhut vain silloin kun sinulta jotain kysytään. Onko selvä?

– Kuulostaapa jäykältä, Oskari vastasi sarkastisesti.

Samassa avokämmenlyönti läsähti hänen poskelleen.

– Se on sinun mielipiteesi, mutta en suosittele sanomaan sitä ääneen Valtiattaren kuullen, Laura sanoi.

Oskari hieroi punoittavaa poskeaan ja vastasi: – Yritän muistaa.

– Hyvä, Laura sanoi hymyillen. Tulet nukkumaan tässä kopissa. Pidä huoli, että miellytät Valtiatarta, niin saatat saada peiton itsellesi.

Oskari oli vaiti. Hän oli suoraan sanottuna odottanut jotain muuta. Mutta tässä vaiheessa oli varmaan parempi pitää mielipide omana tietona.

Laura katsoi hänen siveysvyöhön lukittua kaluaan.

– Valtiatar oli oikeassa. Se on söpön pieni. Sanopa, kauanko olet ollut laukeamatta.

– 69 päivää, Oskari vastasi ja tunsi punastuvansa.

– Sehän söpöä. Mitäs luulet, antaako Valtiatar sinun laueta täällä? Laura kysyi härnäävästi hymyillen.

– En tosiaankaan tiedä, Oskari vastasi ja painoi päänsä alas.

Laura nauroi ja äkkiä Oskari tunsi kiiman heräävän ja kalunsa pullistuvan vasten siveysvyötä. Laura huomasi tämän ja kyykistyi Oskarin eteen niin, että hänen terhakat rintansa olivat aivan tämän silmien edessä.

– Tiedätkö mitä? Minä toivon, että hän pitää sinut vyössä ainakin vuoden ennen kuin edes harkitsee antavansa sun laueta. Laura iski hänelle silmäänsä ja nousi.

– No niin, oletko valmis? hän vakavoitui.

– Mihin? Oskari kysyi nolostuneena.

– Tapaamaan Valtiattaren tietenkin, senkin aasi.

Oskarin silmät kirkastuivat ja hän katsoi Lauraa silmiin.

– Totta helvetissä!

– Muista sitten mitä sanoin sinulle. Voit syyttää vain itseäsi, jos hän piiskaa perseesi verille, Laura hymyili samalla, kun irrotti ketjun toisen pään seinästä ja lähti johdattamaan Oskaria kohti portaita.

Kommentoi

top