search
top

Metsurin poika

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (263 votes, average: 2.78 out of 5)
Loading...

Herätyskellon piipitys saa Markuksen silmät avautumaan. Hapuillessaan kellon painiketta hän pudottaa jotain pieneltä pöydältä puulattialle. Vaiennettuaan kellon Markus kurottaa lattialle ja poimii sieltä foliomuovisen liuskan. – Nämä ne on hieno keksintö, Markus ajattelee suun kääntyessä hymyyn. Hän asettelee kuukauden pillerikalenterin takaisin pöydälle ja kääntyy seinää kohti. Markus näkee unisen tyttöystävänsä makaavan alastomana peitto syrjään käännettynä. Urheilullisen tytön nuori vartalo on hoikka ja jäntevä. Rinnat ovat virtaviivaisen matalat ja häpykarvoitustakin on vain hennosti keskellä kumpua. Markuksen tekisi mieli vain hyväillä neitokaistaan, mutta taas olisi päivä kestettävä kiveksien poltetta, ennenkuin ne pääsisi tyhjentämään suloiseen sopukkaan.

Markuksen ihoa kiristää nivusista hänen noustessa ylös. Kuumasta ilmasta huolimatta pari oli nukahtanut lemmenleikkien jälkeen ja jälkien siivous oli näin unohtunut. Markus pyyhkii hikistä vartaloaan pyyhkeeseen ennen kuin vetää shortsit ja t-paidan päälleen. Pesun aika olisi vasta illemmalla.

Markus astuu ulos hirsiaitasta ja kuulostelee aikaisen kesäaamun ääniä. Hän ottaa muutaman askeleen suuren pihlajan juurelle ja lorauttaa väkevän aamupissan, jonka alkuosaan on jäänyt vielä virtsaa paksumpaa eritettä. Ravistettuaan kunnolla hän kävelee pihan poikki vanhan pientilan päärakennukseen. Oven yläpuolelle on hakattu lukema 1940. Mummi on kertonut tarinan, jonka mukaan talon peruskivien muurausporukasta puolet oli ollut mukana tupaantuliaisissa. Markus oli pari vuotta sitten historian tunnilla ymmärtänyt mitä se tarkoitti.

Keittiössä jo aiemmin herännyt mummi nostelee kauhalla puuroa lautaselle. Markus istuu pöytään ja vetää sokerikulhoa lähemmäs. Mummin puuro oli suolaista, mutta hyvää. Etenkin, kun mummi ei paheksu sokerin lisäämistä isolla lusikalla. Niin oli pappakin aina tehnyt. Pöydän kulmalla on valmiina eväsrasia, mehupullo sekä vesipullo. Kiitettyään Markus nappaa ne kainaloon ja menee kuistille vetämään ylleen sini-oranssit työvaatteet. Reppu olalla hän päättää vielä poiketa aitan kautta antamassa pusun Niina-kullalleen. Avatessaan oven, aitasta lehahtaa vahva, kesäisen nuoren lemmen tuoksu. Markus kumartuu antamaan pusun ja saa vastineeksi unisen samanlaisen. – Hyvää työpäivää rakas, kuuluu pöpperöinen lause. – Kiitos kulta, voisit vähän sit tuulettaa, hän vielä kuiskaa Niinan korvaan.

Markus kirmaa vauhdikkaasti polkupyörällä hiekkatietä. Jaloissa on potkua, olihan Markus pelannut jääkiekkoa vielä keväällä, päättäen kuitenkin lyödä hanskat tiskiin. Kun mahdollisuudet SM-liigaan saati NHL:ään vaikuttivat olemattomilta, oli parempi keskittyä kahteen uuteen asiaan, jotka Markuksen elämään olivat syksyllä tulleet. Lukio ja Niina.

Niina oli saanut naimaluvan vasta muutama viikko sitten, mutta pari oli aloittanut naimapuuhat kyllä reilusti etuajassa. Nyt paljasjalkainen kaupunkilaistyttö on saapunut viikoksi sulostuttamaan siippansa kesätyöurakkaa mummolan maalaismaisemiin. Tyttö tuntui viihtyvän maalla, vaikka huussin käyttö ja pihasaunassa peseytyminen oli pitänyt opettaa kädestä pitäen. Markus on onnellinen, kuinka hienosti Niina ja mummi tulevat toimeen. Niinalla kun ei ole päivisin muuta tekemistä kuin autella mummia ja lukea Aku Ankkoja tai vanhoja Seuroja.

Isomman tien varressa Markus laittaa pyörän nojaamaan vanhaan maitolaituriin ja hyppää vanhemman metsurin, Martin rämisevän maasturin kyytiin. Idea metsätöistä oli ollut Markuksen kummisedän. Vaikka vesakon perkaaminen raivaussahalla on kovaa työtä, arveli kummisetä Markuksen ansaitsevan urakkatyöstä mukavat taskurahat. Nyt oli menossa urakan loppusuora, toiseksi viimeinen viikko. Työ loppuisi Martin jäädessä lomille, nöössipoikaa kun ei uskaltaisi metsään yksin laskea.

Auringon jo noustua korkealle on ruokatauon aika. Jätkä ja poika istuvat kaatuneen kelon rungolla koivuvesakosta puhtaaksiraivatussa kuusentaimikossa. Markuksen mielestä Martti oli huippujätkä. Reilusta viisikymppisestä tummaksi päivettyneestä, kumarasta, mutta ronskista ukosta oli muodostunut Markukselle isähahmo. Oikea isä kun oli tyytynyt tuomaan syntymäpäivänä lahjan ja maksamaan pojan kiekkoharrastuksen. Martti oli tarjonnut tupakkaakin, mutta Markus ei ollut arvannut ottaa. Mummilla kun oli tarkka nenä. – Ehdittäisiinkö tänään vielä seuraavalle työmaalle, Martti tuumasi aluetta katseella mitaten. – Mulle käy kyllä lyhyempikin päivä, Markus toteaa. – No mutta, nythän on vasta torstai, perjantainahan kiire pillun päälle on, Martti huudahtaa virnistäen. – Tyttöystävä on käymässä, Markus vastaa rauhallisesti. – Ai, no siiitteeen! Martti jatkaa virnistystään. Markus oli huomannut ettei roisille Martille kannattanut hirveästi puhua nuoresta teinitytöstä, vaikka kehuskella olisi mieli tehnytkin. Suloinen naisenalku kun olisi rasvoittunut ja tuhriintunut Martin puheenparisissa. Martti kun oli puheidensa mukaan kaiken kokenut naistenkaataja. Markus pohti, miten ukko on ehtinyt panna kaikkia niitä kymmeniä naisia, kun oli ollut jo 30 vuotta naimisissakin.

– Tiedätkös mitä, eiköhän pidetä ensi perjantaina peijaiset! Martti toteaa sytyttäen vielä toisen jälkiruokatupakan. – Niin mitkä? Markus hämmästyy. – Juhlat! Kun työrupema loppuu, Martti hihkuu. – Tule meille, saunotaan, syödään ja aukastaan vähän putelia, ukko jatkaa selostusta. – Kai nuori mies vähän viinaa voi ottaa, Martti vielä lisäsi. – En tiiä viinasta, mutta kuulostaa hyvältä, Markus innostuu. – Mutta älä sitä nuorikkoa tuo, kun ei se taida tämmöisen vanhan ukon selkää pestä, Martti virnistää. – Joo se menee leirille, Markus toteaa lyhyesti. – Se on sitten sovittu!

Mummon ja Niinan tekemä lihakeitto on syöty ja Markus rojahtaa selälleen aitan laverille. Niina kiipeää orinsa päälle. – Hyi kun haiset hieltä! Niina huudahtaa. – Olen kova työmies ja oon ajatellu koko päivän sua, Markus sanoo ja pujottaa ohuen kesämekon tyttönsä päältä. – Kuule, osasin ihan yksin käydä saunalla alapesulla, Niina toteaa. – Hyvä tyttö, Markus huudahtaa ja painaa yläosattoman neidon vasten nihkeää vartaloaan.

—-

Martti ja Markus olivat puurtaneet pitkän päivän, jotta saivat viimeisen työmaan valmiiksi. Markus pesee kainaloitaan pesuvadissa, ettei aivan hikisenä menisi kylään, kun rouvakin on kotona. – Vähän voit maistaa, mutta juovuksiin et juo, ettekä mihinkään lähe Martin kanssa rymyämään, alaikäinen! mummi ohjeistaa Markusta. – Enhän minä, äitikin tulee jo aamulla hakemaan, Markus toteaa tyynesti.

Pystykorva hypähtää Markuksen jalkaa vasten hänen saapuessa Martin pihamaalle. – Ei se pure! Tulehan poika tänne, Martti huutaa tallin nurkalta. Martin pientilalta löytyy asuinrakennuksen lisäksi vanha navetta, pari muuta pienempää rakennusta, sekä alempana jokivarressa lämpiävä sauna. Harmaalautaisen tallin avoimista ovista näkyy vanha traktori. – Tiiätkös mitään näistä vehkeistä? Martti kysyy. – Enpä juuri, joutuu Markus vastaamaan. – No mites tämmöisestä? Martti jatkaa ja ottaa hyllyn reunalta kirkkaan viinapullon. – Jotain, Markus vastaa. Martti ottaa huikan ja ojentaa pullon Markukselle. Markus kallistaa pulloa varovasti ottaen huikan kahdessa pienessä osassa. Nesteen nieltyään naama vääntyy irvistykseen. – Näin ollen tervetuloa vaan! Martti huudahtaa.

Martti selittää traktorista loputtoman tuntuisesti. Markus tuntee poskien kuumottavan. Alkoholi ei ole uusi asia Markukselle, mutta tunne orastavasta humalasta on uusi ja jännittävä. Martti avaa pullon toistamiseen. Markuksen toinen huikka on jo pidempi ja varmempi. Martti laittaa pullon hyllylle, kun naishenkilö astelee tallin eteen. – Terve! Sinä olet varmaan Markus, minä olen tuon ukon eukko, Anneli, reipas rouva esittäytyy. – Joo… olen siis.. hei vaan, Markus kakistelee puhaltaen huuruja poskistaan. Samalla hän luo katseen rouvan ylävartaloon. Ohuen kesäpaidan alla lymyää liiveissä julmetun kokoiset rinnat. Nuorella miehellä on yhtäkkiä liikaa mielenkiihokkeita ja katse jumittuu rintoihin. – Jos menen jo saunaan, niin laitatteko grilliin tulet, Anneli tiedustelee. Martti nyökkää hyväksyvästi ja Anneli luo vielä hymyilevän vastakatseen Markukseen. – Minä sitten tästä menenkin. Martti ottaa hyllyltä pyöreän raivaussahan teräkiekon. – Muistatkos kun sahasit tämän ensimmäisenä päivänä kiveen, saat sen muistoksi, Martti kertoo.

Pienet pilkkeet rätisevät tiiligrillin pohjalla. Se on tehty jokipenkan tasanteelle, hieman saunasta yläviistoon taloa kohti. Viinapullo jäi hyllylle, mutta Martti ojensi olutpullon Markukselle. Saunalta kuului sihinää ja kolinaa. Martti kertoo tukkisavotasta, mutta se menee Markukselta ohi. Olo on levoton, ei tiedä miten päin puutuolissa istuisi. Katse hakeutuu jostain syystä usein saunalle.

Saunan ovi avautuu ja Markuksen pupillit jumittuvat silmäkulmiin. Näkymä on olemassa, vaikka muutama lepän oksa luo särön luonnon kuvaruutuun. Muodokas rouva astuu kivirapulle pitäen pyyhkeenkulmaa kaulaansa vasten. Pyyhe peittää osan rinnoista ja lisäksi sen pyhimmän. Suurista rinnoista näkyy punaiset nännipihat suoraan eteenpäin. Anneli kääntyy ja Markus näkee vilauksen suuresta takapuolesta rouvan hävitessä näkökentästä astellessaan alas jokiveteen.

Markus kuuntelee molskintaa ja yrittää ottaa osaa Martin jutusteluun. Keskittyminen on vaikeaa ja pian Anneli kiipeää takaisin saunan edustalle. Hänen kuivatessa kasvoja avautuu jälleen loistava näkyvä Markuksen seisoville silmille. Pyyhkeenreuna nousee ja kihara pörrötys paljastuu osin sivuprofiilista. – Kyllä sitä kelpaa katsella, Martti tuumaa yhtäkkiä edellistä lausetta hiljaisemmalla äänellä. – Häh? Markus havahtuu ja kääntäessään katseen Marttiin, näkee tämän virnistävän ilmeen.

Markus yrittää palata kuuntelemaan Martin tarinaa, mutta pään humina ohjaa katsetta saunan suuntaan. Anneli astuu saunan takanurkalle ja kyykistyy jalat levittäen ja kääntyen suoraan miehiä kohden. Markus seuraa hetken rouvan asiointia kääntäen sitten äkisti pään eteenpäin ja ottaen rivakan kulaussarjan olutpullosta. Martin tarina jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Markuksen seuraava havainto Annelista on tämän noustessa kyykystä ja astellessa takaisin saunaan vilauttaen takapuoltaan. Pian saunasta kuuluu loiske ja lätinä Annelin peseytyessä. Markus on saanut ajatuksensa järjestykseen ja pystyy osallistumaan keskusteluun vaikka takaraivossa on edelleen hämmästys tapahtuneesta.

– Teidän vuoro, minä haen lihat, Anneli huikkaa kylpytakissa ohimennen miehille. Saunassa Markukselle ojennetaan jo seuraava olutpullo. Se tyhjenee lopulta pukuhuoneessa istuttaessa. Päässä hieman pyörii ja suupielet meinaavat väkisin nousta korviin.

Grillin luona liha tirisee viimeisiään. Martti odottaa lihakimpaletta vesi kielellä. Markuksen huomio on taasen toisenlaisissa kimpaleissa. Kokkina hääräävän Annelin ohut yöpaitamainen mekko paljastaa melkeinpä enemmän kuin peittää. Vapaana lepäävät rinnat nänneineen piirtyvät mekkokankaan läpi ja kumartuessa ne meinaavat pullahtaa tyystin näkyville. Markuksen silmät yrittävät harhauttaa nopeilla vilkaisuilla läsnäolijoita, mutta vähitellen katse muuttuu tuijottavaksi. Markuksen pahempi ongelma sijaitsee kuitenkin hänen jalkovälissään. Terhakas nuori elin kun on alkanut reagoida.

Lihapalat lisukkeineen nostellaan lautaselle. Anneli uskaltautuu ottamaan lihapalan sormiinsa ja imeskelee sitä kuin maissintähkää. Markus tekee havainnon, johon myös Anneli itse havahtuu. Reilu irtorasva valuu ohuena norona rouvan rintamukselle. Anneli hylkää lihapalan ja alkaa hieroa talouspaperilla rintavakoaan. Markuksen salko saavuttaa samalla täyden pituutensa.

Ruokailuhetken rikkoo lähestyvä traktorin ääni. – Se on varmaan Pertti, tuli tuomaan sen niittokoneen, Martti tokaisee. Keltaisen Valmetin hypähdellessä pihaan Martti pyyhkii suupieliä ja nousee lähteäkseen pihan suuntaan. Markus nielaisee tyhjää. Hän jää kaksin uhkean rouvan kanssa, joka tuntuu houkuttavan häntä kuin sokeri muurahaista.

Viimeinen lihapala Annelin sormissa vaikuttaa olevan erityisen rasvaisa. Rouva hotkii kylkeä luolamiehen tavoin rasvapurkauksien tipahdellessa avoimelle rinnukselle. Markuksen silmä seuraa, kuinka palan kaluttuaan Anneli yrittää pyydystää noroja rinnan pinnalta ennen niiden ehtimistä mekolle. Sormien sisältäessä samaa liukastetta tuntuu sotku vain leviävän. Anneli luo vilauksen Markukseen, joka jälleen jää kiinni uhkean rouvan tuijotamisesta. – Nyt sinun on varmaan suljettava silmäsi, kun joudun hieman riisumaan, Anneli toteaa virnistäen. – Ai häh, Markus havahtuu ollen humala-kasvin seurannaisvaikutuksesta hieman pihalla. Anneli kurkottaa talouspaperia ja tarttuu mekon olkapäihin. – Et taida kuitenkaan malttaa, Anneli sanoo selvästi pilke silmäkulmassa ja pudottaa väljän yläosan rinnoille.

Annelin hieroessa talouspaperilla estoitta rasvaa rinnoilleen Markus joutuu siirtämään käsivartensa etumukselleen estääkseen noin 140 prosenttisen erektionsa näkymisen. Suu auki poika tuijottaa showta. Anneli katsoo Markukseen ja vilkaisee sitten olkansa yli pihamaalle. Sieltä kuuluu traktorin päkätykseen peittyvä miesten puheenporina. Anneli nousee tuolistaan ja valauttaa mekon nilkkoihin. Koko lihakimpale on nyt paljaana Markuksen auki jumittuneiden silmien nautittavana. Anneli nostaa kädet pään päälle pystyyn ja venyttää kurvikkaan vartalonsa täyteen mittaan.

Nuori herra nauttii antaumuksella maalaisrouvan tarjonnasta. Kainalokuopissa on sama mustan sävy kuin jalkovälissäkin ja yhtä runsaana kuin naisen muodotkin. Markuksen käsi ajutuu puolivahingossa koskettamaan hänen elintään shortsien pingottuneen kankaan läpi. Show on saavuttanut vaiheen, jota nähdään yleensä punertavan hämyisissä ravintoloissa, eikä tyynessä kesäillassa.

Anneli tarttuu Markuksen käteen siirtäen sen pois etumukselta. Sitten hän asetuu puutuolin molemmin puolin ja istuu hiljaa kiimaisen poikaparan syliin. Rouva vie kämmenensä rintojensa alle ikään kuin tarjotakseen ne Markukselle. – Kokeile rohkeasti, Anneli kuiskaa. Poika nielaisee syvään ja vie hitaasti kätensä silmiesä edessä kiiltäville jättisäkeille. Esimmäiset kosketukset kokeilevat rintojen pehmeää ihoa ja punaisia nänninipukoita. Otteen muuttuessa määrätietoisemmaksi Anneli vapauttaa kätensä ja antaa promillien vahvistaman pojan nauttia rintavarustuksestaan.

Markuksen hengitys muodostuu huohottavammaksi ja nielaisujen katkomaksi hänen ottaessa yhä tukevampaa otetta Annelin maitokannuista. Nuoret, mutta vahvat kämmenet painautuvat yhä syvemmälle rintojen uumeniin. – Hyvä poika, purista oikein huolella, Anneli kuiskaa. Samassa Markus tuntee kosketuksen rouvan pakaravakoa vasten nojaavalla sukuelimellään. Anneli on vienyt kätensä selkänsä taakse ja hieroo kämmenpohjaansa kivikovan kalun alapuoleen. Markuksen horkkainen tajunta ei meinaa riittää kahteen asiaan yhtä aikaa. Liikkeet rintarauhasten syövereissä katkoontuvat koko vartalon nytkähdellessä kosketuksen tuomasta tunteesta. Annelin kosketus tuntuu kokeneen rauhalliselta ja määrätietoiselta huolimatta välissä olevista shortsien ja löyhien kalsareiden kankaista. Ote tuntuu hierovan juuri oikeasta kohdasta, kuin itse tekisi.

Poika rohkaistuu ja painaa kasvonsa hiilikaslerilta tuoksuvien ryntäiden pintaan. Varovainen kieli hapuilee nännejä, joita Markus sivuotteella tuo lähemmäksi. Hän joutuu kuitenkin perääntymään Annelin saadessa sormilla kankaan läpi otteen pojan esinahasta. Markus lysähtää kiimanhuuruisena selkänojaa vasten Annelin siirtäessä vapaan kätensä hieromaan rintojaan pojan puolesta. Markuksen kyetessä vain nauttimaan Anneli ajaa näytöstä kohti päätöstä kiihdyttämällä runkkaavan käden rytmiä. – Voi jumalauta! Markus huudahtaa seuratessaan tapahtumaa, millaisen eräs lätkäkaveri kertoi kokeneensa interrailmatkallaan juuri sellaisessa punaisessa ravintolassa. Se on ainoa ajatus mikä mahtui pojan mieleen nyt, kun paine tuntuu kasvavan siten, ettei siitä ole enää paluuta kuin purkautumalla. – Mu… multa tulee! Markus huohahti ja tunsi otteen peniksellään muuttuvan juuri oikealla hetkellä. Orgasmi sai saapua ja paine purkautua vapaasti hitaan hyväilyn tuntuessa peniksen sivupuolilla. Voimakkaita pulsseja tulee kolme ja niiden perään kaksi hieman miedompaa.

Anneli nousee puolikuolleelta vaikuttavan ja vastasaaneen pojan päältä. Vihreiden shortsien pinnalle alkaa ilmestyä tumma läikkä. – Ainakin tehokas ehkäisy noi housut, Anneli toteaa naurahtaen nykien samalla mekkoa takaisin ylleen. Markuksen palatessa todellisuuteen tuntee hän kuin haalea mehukeitto olisi kaatunut syliin. – Ööööhh… on ainoa ääni, minkä nuori mies saa suustan yrittäen samalla korjata ryhtiään tuolissa.

Martin palattua hänen Markukselle tarjoama olut hupenee nopeaan tahtiin pojan kitusiin. Martti aloittaa tarinan, joka ei kuitenkaan rekisteröidy kovasti punottavan pojan mieleen. Mukavaa asentoa, missä voisi istua ilman liman tunnetta jalkovälissä on vaikea löytää. Shortsien pintaa pitää lisäksi käännellä, jotta vahinko ei paljastuisi.

Markus havahtuu heinien pistelessä oikeaan nilkkaan. Kääntäesään ohjaustangosta vasemmalle, tuntuiu tunne pian vasemmassa nilkassa. Tätä jatkuu vuoronperään, ennen kuin isommalla tiellä pyörän kulkulinja pysyy hapuilevasti keskitiellä. Pihaan saapuess Markus painelee aittaansa. Suljettuaan oven hän kuulee päärakennuksen ikkunan sulkeutuvan. Päivystys voi päättyä pojan päästyä kotiin.

Aamulla väsynyt yönkulkija pyörittelee iljakasta alushousujen ja shortsien muodostamaa myttyä. Shortsien etupuolella lähempänä vyotärön resoria näkyy kellertävän vaalea ja pitkulainen kuivanut jälki. Samanlaisen jäljen Markus oli nähnyt housuillaan Niinan kerran istuessa hänen sylissään ilman housuja.

—–

Älypuhelin helisee yöpöydällä. Markus kuittaa herätyksen ja nostaa päätään. – Hyvää työpäivää, kuuluu pöpperöinen ääni sängyn toiselta puoliskolta. Hyvinvointialan yrittäjän työpäivä kun alkaisi vasta kymmeneltä, tai ehkä kahdeltatoista. Markus nousee sängyn laidalle ja kääntää katsettaan. Ohuen yöpaidan läpi näkyy hoikka, urheilullisen jäntevä ja timmi vartalo. Matalat rinnat sulautuvat linjakkaasti kehoon. Kun katsoo tarkasti ohuen kankaan lävitse, huomaa keskelle kumpua kapeaksi rajatun häpykarvoituksen.

Markus hiipii hiljaa vessaan aamutoimille ja takaisin makuuhuoneeseen. Puettuaan Markus avaa suuren jääkaapin ja ottaa lasin tuoremehua. Aamiaisen voisi syödä vasta työpaikalla. Hän hiipii hiljaa nuorimmaisten huoneen ohi kurkistaen, kuinka sopuisasti he vielä nukkuivat kerrossängyssään. Vanhimman pojan huoneen ovi on visusti kiinni. Jos NHL-joukkueen logolla koristetun oven avaisi, saattaisi sieltä lehahtaa yön jäljiltä nuoren lemmen tuoksu. Poika oli naimaluvan saanut virallisesti pari viikkoa sitten, muodostelmaluistelijatytöllä siihen olisi vielä vuosi.

Kivitalon pihamaalla nurkan takaa Markuksen eteen kurvaa robottiruohonleikkuri. Se on kenties surrannut väsymättä läpi yön. Markus hyppää maasturi-Audiinsa ja parin risteyksen jälkeen kiihdyttää kehätielle.

Arkkitehtuurisen toimistorakennuksen ovipieltä koristaa yhtiön nimi, joka fuusioiden jälkeen osittain muistuttaa sitä nimeä, joka luki nuoren miehen ensimmäisessä kesätyön palkkakuitissa. Kerroksissa Markus pohtii, mitä kertoa Itävaltalaisille paperinostajille, joiden kanssa iltapäivällä olisi palaveri. – Tämä se on hieno keksintö, Markus toteaa itsekseen pidellessään kädessä palaa uutuustuotteesta. Hän luo katseen seinälle, jossa on kehyksissä selvästi kiveensahattu raivaussahanterä. Markus avaa nopeasti tietokoneelta satelliittikartan. Mummolan lähitienoot ovat muuttuneen aukeista vesakoista vihreäksi mössöksi, mikä tarkoitta, että puut olisivat jo tehtaiden raaka-aineiässä.

Illalla saunassa Markus kertoo, kuinka sai Itävaltalaisten silmät hohtamaan kiinnostuksesta omaelämänkerrallisella tarinalla. Niinan korvista kertomus menee ohi, hänen miettiessä seuraavana päivänä tehtävää haastattelua naistenlehteen. – Tiedätkö, tää meidän rakkaustarina on ollut kuin satu, Niina toteaa pohdiskelun päätteeksi. – Mutta yksi asia mua on häirinny, hän hieman vakavoituu. – Eikö sua oo koskaan harmittanu, ettet ole päässy kokeilemaan kunnollisia naisen rintoja? Niina kysyy. Markus nielaisee kuuluvasti. – Et kai sä sitä aio miettiä siinä lehdessä? Markus toteaa ja molemmat purskahtavat nauruun.

Yksi kommentti viestissä: “Metsurin poika”

  1. jasser says:

    Aika pliisu

Kommentoi

top