search
top

Talonmiehen rouva käy kylässä

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (52 votes, average: 3.02 out of 5)
Loading...

Lyylillä oli nimipäiviä viettämässä joukko energisiä keskikäisiä naisia ja miehiä. Juhlat olivat jatkuneen ja jonkia aikaa. Silloin lankapuhelin soi. Esko nykäisi johdon irti seinäkoskettimesta, jottei se enempää häiritsisi panojuhlia. Sitten ei kestänyt kuin pari minuuttia kun ovikello soi. Sillä oli yllättävä vaikutus nimipäivävieraisiin. Ne, jotka olivat lepäämässä keittiön virvokkeiden parissa, eivät paljoakaan reagoineet, mutta orgioiden aktiiviset jäsenet jäivät, kuka kyrpä pystyssä, kuka vittu lähes höyryten, hölmistyneinä tuijottamaan kohti eteisen ovea. Esko meni avaamaan. Siellä oli talonmiehen rouva, jonka mies oli lähettänyt hänet ottamaan selvää, mitä meteliä Lyylin huoneistosta kuului?

– Naapurista oli valitettu, rouva sanoi.

Rouva oli vaalea, ja määrittelemättömällä tavalla hyvin puoleensa vetävä blondi. Hän oli isopovinen ja tummasilmäinen, huulet olivat täyteläiset ja lämpimän punaisiksi ehostetut. Hän oli voimakaslantioinen keski-ikäinen nainen, ehdottomasti luontaisesti miehiä puoleensa vetävä, vaikkei mikään kaunotar ollutkaan. Oli olemassa naistyyppi, jonka hymyilevä, positiiviseksi tulkittava olemus voitiin miesten taholta nähdä pelkästään seksuaalisena vapaamielisyytenä. Hän oli sitä tyyppiä. Moni talon miespuolisesta asujamistosta oli pannut merkille tämän vaalean talonmiehen rouvan, joka tuntui joskus viihtyvän käsittämättömän hyvin ja tarpeettoman pitkään siivoamassa rappukäytävää. Tuolloin hänen päällään oli usein punainen työtakki, jonka vyö kiristi uuman niin, että takin helma nousi tavanomaista ylemmäksi ja rintojen välinen topografinen vako paljastui muutaman sentin matkalta alaspäin kiristyneessä kaula-aukossa. Takin helman alta saattoi miltei aavistaa mitä hänen päällään oli, tai ei ollut. Moni yritti arvailla, oliko siellä mitään? Ja jotkut olivat näkevinään vaalean karvakolmion, reisien välistä pilkahtavassa mättäässä. Näkemästään terästyneenä kiirehti tällainen huomioitsija kotiinsa hieman normaalia tarmokkaammin, ja saattoi sinne päästyään taputella vaimoaan takalistolle tavalla, jota ei voinut tulkita väärin. Poikamiehet taas kaivoivat kotiin päästyään kyrpänsä esiin jo eteispeilin edessä, ja aloittivat kiihkeän runkkaamisen talonmiehen rouvan melkoisten tissien piirtyessä kiihottavasti mielen verkkokalvolle. Nyt tämä työtakkiinsa pukeutunut, joskus hieman ujon vaikutelman tekevä nainen seisoi Eskon ja tämän seisovan kyrvän edessä ihmetellen, mitä sanoisi?

Suuren yli parikymmensenttisen nykien seisovan kyrvän näkeminen sai rouvan hieman hämilleen, ja mikäli hänen poskiaan olisi katsonut tarkkaan, niillä olisi voinut nähdä syttyvän kevyen punan. ”Mitä pikku-rouvalle kuuluu? Voinko auttaa jotenkin?” kysyi Esko vekkulin ilmeen häivähtäessä kasvoilla.”Naapuri valittaa meteliä. Onko asunnon omistaja paikalla?” kysyi rouva, yrittäen nähdä eteisen ja olohuoneen välisestä oviaukosta sisälle. Eskon erektiossa oleva kyrpä esti häntä pääsemästä olohuoneeseen kulliin ensin koskematta. ”Hän on varattu. Meillä on pienet juhlat.” vastasi Esko. ”Onko se Pirkko? huusi Lyyli eteiseen, kahden kyrvän hangatessa välilihaa. Naiset tunsivat toisensa entuudestaan. ”Pirkko tule sisään. Heitä takki pois ja tule sisälle. Kainous pois, ollaan hurjia nuoria.” jatkoi Lyyli siteeraten erästä vanhaa iskelmää. ”Kyllä minä hetkeksi voin tulla.”sanoi talkkarin rouva katsoen himokkaasti mahtavaa kyrpää edessään. ”Kävin kytkemässä naapurin kuulolaitteen pois päältä. Sain suostutella häntä jonkin aikaa näyttämällä hieman paljasta pintaa. Tästä johtuu niukka vaatetukseni” sanoi neuvokas talkkarin rouva. Kyrpiä katsoessaan hänessä näytti heränneen peruuttamaton himo, joka sammuisi vain täydellisen tyydytyksen kautta. Hän riisui takkinsa, jonka alla ei ollut muuta kuin sukkanauhaliivit ja verkkosukat.Hän tarttui edessä seisovan kyrväntarjoajan kovaan elimeen varmalla ja tottuneella otteella, kuin se olisi ollut jokin työväline, – esimerkiksi harjanvarsi. Esko ripusti ensin rouvan takin leikkimielisesti kyrpäänsä, ja vasta rouvan toistamiseen pyytäessä eteisen vaatenaulakkoon. Sitten he siirtyivät olohuoneen puolelle, ja ujoutensa täysin menettäneenä, rouva polvistui ottaakseen Eskon hänelle tarjoaman kullin suihinsa. ”Mahtava kyrpä” sanoi talonmiehen rouva kiimasta värisevällä äänellä, kasteli kyrvän syljellään ja alkoi hivuttaa sitä kohti kurkkuaan. ”Hauskaa kun pääsit tulemaan” huusi Lyyli ja käynnisti taas kaksinapaisen lihamyllynsä, pannen siihen pian lisää vauhtia. Mutta sitä ei talonmiehen rouva enää kuullut, sillä kyrvät ja niistä saadut näköhavainnot ja niiden loihtimat monet mielikuvituksen variaatiomahdollisuudet, olivat täysin vallanneet hänen tietoisuutensa ja mielensä. Hän halusi nussia.

Eikä aikaakaan kun Lyylin hurmiotunut kiimahuuto alkoi taas täyttää huoneiston atmosfääriä. Eki työnsi kullinsa Lyylin kurkkuun, ei sordiinoksi, vaan siksi että tiesi Lyylin sitä tahtovan. Talkkarin rouva oli uusi tuntematon tekijä tässä orgastisessa yhtälössä, ja herätti heti keittiössä cafe-parisiennen, vadelmaleivosten ja viagrapurkin seurassa sekä niiden avulla itseään lataavan kolmen miehen kiinnostuksen. He ryhmittyivät rouvan ympärille, ja kehottivat Eskoa ottamaan lepotauon. Joka mies oli pannut sisaruksia Lyyli ja Leena kerran tai pari illan aikana. Nyt tämä uusi hieman ujosti vetävännäköinen ja semmoisena hyvin haastava naaras, olisi saava heiltä kyrpää. Rouvan posket olivat hieman kalpeat, mutta miehet olivat valmiit antamaan niin paljon kyrpää, ettei orgasmipuna rouvan poskilta häipyisi kuin vasta ylihuomenissa. Puoliseisovista kyrpienjuuristaan kiinnipitävät Seppo ja Vilho alkoivat rouvan vaalean ja leveän takaliston hakkaamisen. Se oli rouvan nimenomainen toivomus. Kohta olivat lähes kaksikymmensenttiset kullinmulkerot hakanneet Pirkon peräpeilin vaaleaan ihoon useamman senttimetrin levyisiä ja pituisia punaisia jälkiä, ikäänkuin rouva olisi joutunut vihaisen poliisipartion pampuilla hakkaamaksi. Rouvan mielikuvitusta ruokki ajatus kostaa miehelleen, joka typeryydessään, useamman perhetutun läsnäollessa, oli antanut ymmärtää olevansa sitä mieltä, ettei hänen vaimonsa saisi vierasta. Sitä paitsi Pirkkoa kismitti miehensä Lyylin edellisten vittufestivaalien aikainen kusetus: USA:n laivastovierailun aikana sai 10-päinen merisotilasdelegaatio rypeä kokonaisen vuorokauden neljän vitun kimpussa Lyylin budoaarissa. Tuolloin oli talonmies, saatuaan etukäteen tietoa laivaston kyrpäfestivaaleista, käynyt kytkemässä virran pois Lyylin naapurin kuulolaitteesta, ja vaatinut tästä korvaukseksi saada olla mukana gangbangissä 3:n tunnin ajan. Naapuri oli kuulo- ja liikuntavammainen, hieman muistisairas miesinvalidi. Vaimolle talonmies oli valehdellut menevänsä Maunulaan sairasta äitiään katsomaan. Nyt oli koston hetki koittanut, mietti Pirkko ja pyllisti antaumuksella takalistonsa kolmelle partnerilleen saadakseen muutaman voimakkaan ja hyvin suunnatun kyrväniskun takamuksilleen, ja samalla Vilhon mahtikullia takaapäin. Toive toteutettiin Pirkon asettauduttua makaaman vatsalleen Lyylin sängyn reunalle, perse ilmassa ja jalat lattialla. Jo ennekuin kyrvillähakkaus oli aloitettu, oli Pirkon nänneihin kiinnitetty keskijäykät puiset pyykkipojat. Asento loi loistavat puitteet kahden miehen huidella vatsallaanmakaavaa Pirkkoa perseelle, samalla kun Vilho veteli tätä kyrvällään olan takaa häpyjen väliseen liukkaaseen karvakolmioon. Lyylin tapana ei ollut näet ajaa pilluaan paljaaksi, vaan hänestä oli mehevää tarjota sitä ”au naturel”. Kohta alkoi Pirkon kyrvillä hakattu takalisto loistaa punaisena ja kuumana. Poskille ilmestyivät ensimmäisten orgasmien myötä väärentämättömän punaiset ruusut, joiden alkuperää oli turha yrittää väittää toiseksi. Ne olivat tyypillisen voimakkaita juuri blondiineilla. Takalistoa kuumana polttava puna kertoi voimakkaasta verenkierrosta koko Pirkon alapäässä. Niinpä, kun hänen paisunut klitoriksensa sai kosketuksen, koko nainen värähti kuin sähköiskun saaneena. Takaapäin Pirkon tuheroon massahteleva Vilhon kyrpä sai hänet huutamaan koko naistrion voimakkaimmalla fado-äänellä, joskaan se ei luonnostaan ollut yhtä matala ja läpitunkeva kuin Lyylin mezzosopraano.
Miesten kyrpiin sillä oli kuitenkin niin valtavan kiihottava vaikutus, että muutamat viagraa ottaneet saivat jäähdytellä kyrpiään kylmän vesikraanan alla. Kummallista kyllä, sekin vain lisäsi erektiota ja koko miesporukan himoa saada panna Pirkkoa. Ei ollut tapahtunut usein, että Lyyli joutui tyytymään lepovuoroon keittiössään, mutta nyt sekin ihme saatiin siis nähdä. Koko homma johtui Pirkosta, jonka osakkeet tässä kyrpäpörssissä ja näillä vittumarkkinoilla noteerattiin sensaatiomaisen korkealle. Lyyli oli jo lähellä kysyä talonmiehen rouvalta, eikö häntä kaivattu kotona? Mutta hän jätti sen sanomatta, sillä hän arvasi Pirkon kohta väsyvän. Eikä aikaakaan kun miehet kantoivat täydellisesti tyydytetyn Pirkon keittiön sohvalle lepäämään. Tuheroon, vatsan seuduille ja reisien sisäpinnoille tarttunut, kuivuva sperma oli merkkinä siitä, että hän oli antanut kaikkensa, ja että joka mies oli saanut panna häntä, paitsi Pekka, jonka paksu yli kolmekymmensenttinen kyrpä olisi saattanut tuhota Pirkon pillun niin. Silloin siitä enää olisi ollut iloa hänelle itselleen sen enempää kuin hänen typerälle miehelleenkään. Lukemattomista rakastajista puhumattakaan. Takalisto loisti keittiön sohvalta ja kuumotti punaisena. Siitä olisi voinut ottaa tulen savukkeeseen.

”Antakaahan Pirkon levätä, ja tulkaa tänne sängylle. Lyyli-tätikin haluaa kyrpää” maanitteli koko ajan kuumana käyvä nimipäiväsankari miehiä. Miehet siirtyivät olohuoneeseen Lyylin perässä, ja kohta alkoi uusi panokierros. Miehissä oli taas puhtia. Kyrvät viagran ja cialisin vahvistamina alkoivat taas kovettua, nousta pystyyn ja etsiytyä kohti sisarusten ahnaita jalkovälejä. Muutamista panijoista alkoi jo tuntua, että nussiminen saa riittää, mutta seisova kyrpä antoi päinvastaisia signaaleja: vittua oli saatava, ja sperma oli saatava lentämään, ainakin tämän viimeisen kerran. Pian nämä itse itseään ruokkivat orgiat olivat taas käynnissä, ja levisivät kaksion joka soppeen ja nurkkaan kuin hallitsematon metsäpalo. Äänimiljöö hillittömyydessään muistutti Pohjois-Afrikkalaisen hiekkaerämaan keskellä olevan keitaan jokaöistä elämää.Siinä eläimet ja kasvit koettivat nauttia kiihkeästi lyhyen yön viileydestä, ennen armottoman auringon nousua ja uuden helvetillisen kuuman päivän alkamista.
Silloin ovikello soi taas. Esko vilkaisi keittiöön ja sai Pirkolta ohjeet siltä varalta, että siellä olisi hänen miehensä herra talonmies: ”Sano, että kävin täällä pari tuntia sitten, ja että lähdin sairasta äitiäni katsomaan Maunulaan” neuvoi Pirkko. Esko kietaisi pyyheliinan uumilleen ja meni avaamaan ovea. ” Iltaa. Onko Pirkkoa näkynyt? kysyi römeä-ääninen suurikokoinen talonmies. ”Hän kävi täällä. Mutta siitä on jo aikaa” vastasi Esko. ”Hän taisi sanoi lähtevänsä Maunulaan sairasta äitiään katsomaan.” sanoi Esko.”Vai niin, kiitos tiedosta”, sanoi talkkari ja lähti laskeutumaan rappusia alakertaan, jossa talonmiehen asunto sijaitsi. Oven sulkeuduttua Pirkko nousi sohvalta ja kiitti Eskoa hätävalheesta. Hän lupasi korvata sen myöhemmin “au naturel”.

Nyt hän halusi ulos. Ja lainattuaan Lyylilta joitakin vaateparsia hän pukeutui, ja tarkasteli WC:n peilin edessä punaisia poskiaan ja takalistoaan. ”Ei kai hänen poskiaankin ollut hakattu kyrvällä?” mietti Pirkko kauhuissaaan. Sitten hän poistui Marjatan asunnosta, ja siirtyi vintin kautta B-rapun puoleiseen rappukäytävään ja sitä tietä kadulle. Onneksi hän ei törmännyt mieheensä.

Oli lämmin toukokuun ilta. Käveleminen kirveli pillussa, anuksessa ja niiden ympäristössä.Koko takalistoa ja rintoja poltti. Jalat tuntuivat kuin hän olisi saanut ne lainaksi joltakin vieraalta. Pirkko suunnisti askeleensa päättäväisesti kohti taksiasemaa.

5 kommenttia viestissä: “Talonmiehen rouva käy kylässä”

  1. Jussi says:

    Tässä oli kivaa tarinaa kerrassaan.Tuollaisissa orgioissa olisi kiva olla mukana.

  2. Tanakka says:

    Kannustus on niin tuntuva, että tuskin jaksaisin kirjoittaa näin ahkerasti näitä juttuja. Voisko kannustuksen korvata jotenkin?

  3. Herkku says:

    Erittäin kiihottava. Kiitos

    • Tanakka says:

      Kannustus on niin tuntuva, että tuskin jaksaisin kirjoittaa näin ahkerasti näitä juttuja. Voisko kannustuksen korvata jotenkin?

Kommentoi

top