search
top

Työ kartanonmuseolla

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (99 votes, average: 3.43 out of 5)
Loading...

Emmi ajoi autoa kohti tulevaa työpaikkaansa Alikartanossa. Mäntsälään muutto oli sujunut hyvin ja hän oli innoissaan päästessään museotyöntekijän oppiin niinkin kauniiseen paikkaan. Volvo kaarsi pihatielle ja Emmi näki tummien kuusien kehystämän tummanpunaisen puukartanon. Hänen työnantajansa oli Thomas Nordgård, tummatukkainen neljissäkymmenissä oleva mies.

Emmi pysäköi auton ja astui ulos lämpimään kesäilmaan. Mies tuli häntä vastaan ja ojensi kätensä
– Thomas Nordgård, terve.
– Emmi Santala.

Mies oli komeampi kuin hän oli kuvitellut. Tummat kiharat oli sidottu poninhännälle taakse ja silmät olivat ruskeat ja suklaiset. Miehellä oli hyvin hoidettu keho ja pieni pehmeys mahassa oli vain seksikästä. Hän tunsi punastuvansa.

– Menikö matka hyvin? Thomas kysyi ja johdatti naisen kartanon oville. Kun he astuivat sisään, vastassa oli vanhan kartanon tuoksu ja tuore kahvi. Lautalattiat olivat vanhat mutta hyvin hoidetut. Thomas tarjosi hänelle mukin ja esitteli rakennuksen huoneet. Emmi oli polttaa kielensä kahviin kun kuunteli niin tiiviisti miehen esittelyä, tai saattoi hän silmäilläkin upeaa vartaloa ja hyvää pyllyä. Keskity työhön, Emmi käski mielessään ja hörppäsi taas kahvia. Kaakeliuunit olivat kauniit ja huoneiden seinustoilla oli tuoleja samettityynyineen. Tumma lipasto viehätti silmää ja katto oli korkealla. Yksityiskohtia oli paljon, niin kartanossa kuin miehessäkin.
– Voit nukkua sivuhuoneessa, mies sanoi ja hän astui uuteen huoneeseen. Siellä oli vanhanaikainen sänky, yöpöytä ja vaatekaappi. – Pistorasia on sängyn takana.
– Muutin työn perässä tänne, Emma kiirehti sanomaan. Hän sipaisi sängyn kangasta.
– Se on ymmärrettävää, mutta toisaalta täällä olisit aina valmis, mies sanoi.

Emmi punastui. Valmis mihin?
– Ajatus museotalossa yöpymisessä kuulostaa yksinäiseltä, hän sanoi ja siemaisi taas kahviaan. Mihin tämä keskustelu on menossa vai kuvitteliko hän vain?

Mies naurahti. – Asun täällä myös. Asuinpuoli voidaan rajata museopuolesta helposti ja sitä paitsi aukioloajat vieraille ovat myös säädettävissä. Mutta ymmärrän jos se tuntuu liialta. Olisi vain mukavaa saada keskusteluvieras.

Emmi lupasi miettiä asiaa. Hän katsoi ruutuikkunasta hyvin hoidettua puutarhaa ja havahtui lämmön tunteeseen omassaan. Tämä ei ollut hyvä juttu. Pomon kanssa ei pitäisi edes flirttailla. Onneksi miehellä ei ollut lämpöanturia eikä hän lukenut ajatuksia. Hänen piti vain olla tarkkana ettei antaisi pitkän seksittömän kauden läjähtää päin seinää väärän ihmisen kanssa.
– Miehesi on varmaan iloinen työstäsi täällä, Thomas lausahti.
– Mitä? Ei, ei minulla ole miestä. Olen ihan… sinkku, Emmi sanoi. Ihan itsekseni muutin tänne.

Mies hymyili. – Rohkea siirto.

Emmi karisi kurkkuaan ja kysyi vessan sijaintia. Hän sulki vessan oven huolellisesti ja istui pöntölle. Hän tunsi miten oli alkanut kostua. Siitä oli pitkä aika kun kukaan sai hänet märäksi ihan vain puhumalla. Hänen mielessään kävi toiveikas ajatus siitä, kuinka Thomas paljastaisi hänelle olevansa myös sinkku. Tarvitsisikohan mies tyydyttäjää? Hän ainakin tarvitsisi, pikkuhousut paljastivat sen. Jos hän muuttaisi kartanoon asumaan, lelut pitäisi tuoda mukana. Harmi ettei hänellä ollut mitään nyt. Ei Emmi, tämä on työpaikka. Työpaikka. Keskity.

He kävivät läpi esiteltävät alueet ja historiantuntemus sai miehen selvästi ilahtuneeksi. He sopivat aamutapaamisen ja Emmi lähti kotiin. Hän ajoi möykkyistä maantietä ja toivoi saavansa alapään kihelmöintiä rauhoittumaan auton liikkeillä. Kotiin päästessään hän pujotteli pahvilaatikoiden välistä ja heittäytyi sängylle. Kädet tapailivat turhaan vibraattoria. Se oli jossain pahvilaatikossa. Hän äännähti turhautuneena ja luovutti. Emmi katsoi itseään peilistä. Sanottiin että himon näkisi silmistä ja huulet olisivat tavallista turvonneemmat. Oliko hän ollut liian näkyvä himossaan? Hän pyyhki kätensä kuiviksi ja valmistautui nukkumaan.

Unet eivät auttaneet. Hän nukkui levottomasti ja Thomaksen kasvot vilahtelivat unissa. Uni tuntui painavalta kuin sametti ja se tuntui kääriytyvän hänen ympärilleen. Hän huohotti unissaan ja uni-Thomas riisui hänet päähuoneessa. Miehen nälkäinen suu maisteli häntä ja hän oli niin märkä. Sitten uni vaihtui ja hän oli eksänsä luona Espoossa. Tyyppi äksyili hänelle tiskeistä ja hän vastasi kipakasti takaisin, ja kun mies kääntyi ympäri, hänellä ei ollut enää housuja. Tukeva erektio lähestyi Emmiä ja he alkoivat rakastella vihaisesti. Mies työntyi häneen kovakouraisesti ja yhtäkkiä hänen päänsä tilalla oli Thomaksen pää. Uni-Thomas urahteli jokaisella työnnöllä ja Emmi heräsi orgasmiin.

Seuraava päivä oli sateinen. Emmi oli ottanut itsensä aamulla, mutta se ei tuntunut riittävän. Pieni hullunrohkea osa hänestä sai ottamaan vibraattorin mukaan. Ehkä vessassa runkkaaminen auttaisi himoon. Unet olivat olleet niin eläviä. Miten ihmisen mieli saattoi tehdä näin? Työhön piti keskittyä työnä, ei mahdollisena seksikumppanien pokaamisalustana. Hän kaartoi pihatielle ja varmisti, että vibraattorin lukitus oli paikoillaan eikä se näkynyt hänen käsilaukustaan.

Thomas otti hänet hymyillen vastaan.
– Ajattelin että voisimme tutustua tänään ja ottaa rennosti, mies sanoi. Onko se ok?
– On kyllä, Emmi sanoi ja punastui. Unet nousivat hänen mieleensä. Olivathan nekin omanlaistaan tutustumista.

He siirtyivät päähuoneeseen tummapuisen pöydän ääreen. Mies avasi punaviinin.
– Tiedän että olet autolla, mutta voin tilata taksin. Pääset huomenna samalla tavalla takaisin. Käykö?

Emmi mietti hetken ja nyökkäsi sitten. Pöydällä oli hopea-astioilla pieniä leivonnaisia. He kilistivät uudelle työsuhteelle. Viini oli puolikuivaa, hyvin hedelmäistä ja samettista. Melkein yhtä samettista kuin hänen unensa. Thomas kertoi perheestään. Hänen veljensä oli lähtenyt Irlantiin ja kun hänen isänsä oli joutunut hoivakotiin, hän oli päättänyt pitää yllä sukunsa kartanoa. Museo toi lisätuloja kunnostukseen. Emmi nyökytteli suu täynnä lusikkaleipää ja ihmetteli miten hienon paikan Thomas oli perinyt. Hän risti miehen mielessään kartanonherraksi, ja se sai hänet kostumaan. Hän puristi reisiään yhteen eikä olisi ihmetellyt, jos mehuinen noro oli läpäissyt housut.
– Oletko muuten sinkku? Emmi uskalsi kysyi toisen viinilasin jälkeen. Thomas iski silmää.
– Tällä hetkellä olen sinkkumies, kyllä vain.

Emmi punastui mutta hymyili myös vähän liian leveästi.
– Ei ole tarkoitus vikitellä työnantajaa, hän sanoi ja Thomas naurahti. Miehen katse käväisi hänen paitansa kaula-aukolla.
– Emmi… ei se haittaa. Anna tulla vaan. Olen itsekin pistänyt merkille miten hyvä pylly sinulla on.

Emmi joi nopeasti lasinsa tyhjäksi ja Thomas kaatoi lisää. Miehen käsi pyyhkäisi hänen kättään. Panetus oli kova. Emmi sanoi käyvänsä vessassa. Hän kaivoi laukustaan vibraattorin ja istui hajareisin pöntölle. Vako oli aivan märkä. Hän yritti olla huohottamatta työnnellessään lelua jalkoväliinsä. Thomas oli sinkku! Ja selvästi kiinnostunut hänestä. Hän sai ja pyyhki vibran puhtaaksi. Jalkovälissä oli sellainen tunne että tämäkään ei ollut tarpeeksi. Viini oli pyyhkinyt osan hänen estoistaan ja hän mietti vakavasti sitä voisiko miehelle lähteä ehdottelemaan. Hän avasi oven ja näki Thomasin ilman paitaa. Karvainen raita kulki miehen keskilinjaa pitkin ja päättyi navan alle. Hän nielaisi.
– Tuli kuuma, Thomas totesi ja taputti tuolia vieressään.

Emmi tuli takaisin paikalleen ja mietti kuumeisesti mitä sanoisi.
– Tuota… Onko sinulla mitään jänniä tarinoita tämän kartanon ajoilta?

Mies nuolaisi sokeria sormenpäiltään ja vilkaisi häntä syrjäkarein.
– On itse asiassa. 1700-luvun alussa huhuttiin, että täällä asui vampyyrejä.
– Kaikkea sitä on uskottu!
– Samaa huhuttiin 1900-luvun alussa, mutta puheet vaimenivat pian. Tiedä sitten mistä syystä.

Emmi pyyhki lautasliinalla hikeä ohimoiltaan. Hänelläkin oli kuuma. Vai että vampyyrejä? Hänelle tuli mieleen Veren vangit ja Dracula ja sitten Twilight ja häntä alkoi naurattaa.
– Tuskin ovat säkenöineet auringossa tai olleet kuihtuneita ja harmaita Draculan tapaan, Emmi hihitti. Thomas hymähti.
– Tuskin.

Hän ojensi kätensä Emmin ranteelle ja alkoi sivellä hitaasti pitkiä vetoja hänen käsivartensa iholle. Kylmät väreet menivät naisen selkää pitkin. Hän raotti hieman suutaan.

– Kiinnostaisiko sinua siirtyä sängylle? Mies rohkeni ehdottaa.
– Mmm…

Sormet vaelsivat Emmin kaulalle ja siitä alas rintavakoon.
– Minua on panettanut eilisestä asti, Emmi myönsi. Otin… vibrankin mukaan mutta siitä ei ollut apua.

Thomas kohotti kulmakarvojaan.
– Olen aina luullut, että naiset käyvät vessassa meikkaamassa, mutta eipä ilmeisesti?

Molemmat naurahtivat ja nousivat pöydästä. Hyvin pieni järjen muren yritti huutaa hänen mielessään että tämä oli virhe, mutta hän keskittyi vain yltyvään pakotukseen jalkovälissään ja Thomaksen tummiin silmiin. Mies johdatti hänet eteishalliin jossa oli vanha divaani. Emmi riisui vaatteensa ja katsoi kun mies riisui housujaan. Hän heittäytyi divaanille ja mies levitti hänen jalkansa. Thomaksen suu tuntui paremmalta kuin unessa. Emmi kiemurteli ja huohotti himosta. Mies oli todella hyvä. Ville ei ollut koskaan halunnut tehdä tällaista, mutta hiiteen eksä. Häntä kiihotti ajatus siitä, että muille ihmisille tämä divaani oli vain museoesine. He pyyhkivät kyllä pölyt siitä, mutta hieman eri tavalla.

Thomas nosti päätään.
– Milloin olet viimeksi saanut kunnolla?
– Siitä on ah, aikaa. Puoli vuotta sitten eikä se ollut kummoista.
– Oletko varma että haluat nyt? Thomas härnäsi. Emmi tuhahti ja tarttui lähes täysin kovettuneeseen miehuuteen. Hän veti nahkaa edestakaisin ja otti mieheltä sitten suihin. Thomas huohotti.

– Kelpaako kartanonherralle? Emmi kysyi ilkikurisesti. Thomas mumisi jotain mistä ei saanut selvää. Emmi piti suutaan auki ja mies työnteli itseään hiljakseen hänen suuhunsa. Mies ei mennyt liian pitkälle mikä oli tosi jees.

Thomas haki kondomin ja käski Emmiä menemään kontilleen divaanille. Mies levitti hieman hänen pakaroitaan. Emmi tunsi erektion itseään vasten.
– Ajattele jos olisin vampyyri, Thomas kuiskasi matalalla äänellä. Mies työntyi sisään ja Emmi veti nopeasti henkeä. Juuri täydellinen. Ja mikäs siinä jos mies halusi roolileikkejä.
– Jos olisit vampyyri, sinulla olisi hieno saalis, Emmi kihersi ja liikkui miehen tahdissa.
– Hyvin mehukas, Thomas kuiskasi ja lipaisi kumartuessaan Emmin niskaa. Nainen huokaili. Miehen varsi oli paksu, mutta juuri sopiva. Hän oli melkein ehtinyt unohtaa miten hyvältä tuntui tasokas seksi miehen kanssa.

He vaihtoivat asentoa. Thomas tuli hänen päälleen. Hänen silmänsä olivat tummat himosta. Mies nojautui lähemmäs.
– Olin aika lailla tosissani siitä vampyyrijutusta, Thomas sanoi. Emmi ei kuunnellut vaan sulki silmänsä.
– Voisitko mennä vähän nopeammin? Niin kuin kartanonherra-vampyyri ottaa makupalansa. Hänen toiveensa toteutui ja Thomas tuli aivan hänen ihoonsa kiinni. Miehen kuuma hengitys kovetti hänen nänninsä. Hän ojensi kaulaansa huokaillen.
– Olen oikeastaan hyvin iloinen, että tapasin juuri sinut, mies sanoi käheästi ja lipaisi hänen kaulaansa.
– Niin minäkin, Emmi huohotti.

Hän ei hetkeen tajunnut mitään kun mies upotti hampaansa häneen. Terävä kipu iski hänen kaulaansa ja sitten mies sulki huulensa haavan ympärille. Emmi rakasteli edelleen kuin huumattuna ja kipu kaulassa alkoi lieventyä. Hän ei saanut sanaa suustaan. Hän tunsi kuinka Thomas imi hänen vertaan suuhunsa ja se kauhistutti häntä. Tämä ei voinut olla totta. Ei vampyyrejä voinut olla olemassa. Ja samalla hän tunsi kuinka voimakkaampi seksuaalinen halu sai hänet kiertämään jalkansa miehen ympärille. Ja hän antoi miehen imeä vertaan ja rakastella lihaansa. Thomas nuoli haavaa eikä se enää valunut. Emmi avasi silmänsä ja näki kuinka miehen kulmahampaat olivat kuin olivatkin hieman tavallista pidemmät.

– O-o-oikeasti? Emmi huohotti.
– Oikeasti, Thomas sanoi ja nosti ihmeen kevyesti naisen syliinsä. Ja samalla ihmeellisellä ketteryydellä mies kiipesi kierreportaat ylös nainen yhä sylissään. He siirtyivät vintin kautta katolle, jossa mies jatkoi rakastelua kattotiiliä vasten. Emmi makasi katolla alaviistoon ja kattotiilet painautuivat hänen selkäänsä vasten. Hän ei välittänyt siitä että paikka oli avoin ja joku potentiaalinen matkailija olisi voinut nähdä heidät. Thomas liu’utti naista katon reunaa kohti kunnes Emmin ylävartalo roikkui tyhjää vasten. Se kiihotti häntä kummasti. Thomas piti naista tiukasti itseään vasten ja nojasi käsillään katon reunaan. Emmiä heikotti, mutta hän oli edelleen himokas. Kaikki tuntui oudolta ja unimaiselta. Thomas rakasteli häntä voimakkaasti ja eläimellisesti.

– Nyt päästään asiaan, vampyyri huohotti rakastellessaan. Hän suuteli naista huulille ja Emmi maistoi kuparisen maun, oman verensä. Jokin heikkenevä osa kirkui halusta lähteä pakoon, mutta Emmin inhimillinen puoli hiljeni. Hän yritti heikosti taistella vastaan, vaikka hänen kehonsa tuntui olevan sekä miehen kehon että tahdon alla.
– Älä suotta, Thomas sanoi. Sinustakin tulee vampyyri. Antaudu sille.
– Mitä tästä oikein seuraa? Emmi kuiskasi. Hänen ajatuksensa alkoivat olla sumeat.
– Paljon hyvää seksiä, Thomas naurahti ja nopeutti tahtia. Emmi alkoi ynistä eikä hallinnut itseään enää. Hän kiersi jalkansa miehen ympäri ja yhtyi tämän kanssa suurella kiihkolla.
– Juuri noin, hyvä. Thomas kuiskutti.

Emmi halusi itsensä olevan täynnä. Hän tunsi olevansa hirvittävän elinvoimainen ja vahva. Ja Thomaksen rakastelu nopeutti hänen muuttumistaan. Hän ei voinut itselleen mitään. Valtava orgasmin aalto vyöryi hänen ylitseen ja hän kramppasi vampyyriä vasten. Thomas urisi tyytyväisenä ja sitten Emmi iski hampaansa miehen kaulaan.
– Hyvä. Tervetuloa töihin, Thomas kuiskasi ja antoi naisen imeä vertaan. Emmi imi ahnaasti miehen suolaista verta. Uudenlainen voima repi inhimillisyyden viimeiset osat pois ja hän huomasi rakastelevansa vampyyrin kanssa talon räystäällä, kuin lepakot. Thomas kiersi kätensä tiukasti naisen ympärille ja roikkui jaloistaan räystäältä.
– Sinun pitää… ottaa minut… kunnolla, Emmi huohotti miehen kaulaa vasten. Veri kohisi hänen suonissaan ja he saivat samaan aikaan. Kaikki pimeni.

Kuukausi myöhemmin Emmi toivotti uudet museovieraat kartanoon. Hän löysi vieraiden joukosta nuoren, hieman ujon miehen, jolle hymyili melkoisen avonaisen kaula-aukon kera. Mies hymyili takaisin, punastuen. Emmi haistoi miehen herkullisen veren ja vaihtoi pikaisen silmäyksen Thomasin kanssa. Muiden vieraiden lähdettyä tämän yhden kanssa olisi hienoa päivällistää.

– On niin mahtavaa nähdä tuoretta verta kartanon alueella, Emmi sanoi nuorelle miehelle. – Uskon paikan tekevän sydäntä tykyttävän vaikutuksen. Emmi vinkkasi Thomasille silmää miehen selän takana ja lähti opastamaan vieraitaan. Myöhemmin hän opastaisi tätä vierasta henkilökohtaisesti ja Thomas katsoisi tyytyväisenä vierestä, ehkä jopa osallistuisi itsekin.

8 kommenttia viestissä: “Työ kartanonmuseolla”

  1. Blini says:

    Tyttöystävän isosisko oli kesätöissä oppaana Turun linnassa. Menin Hänen vetämälle kierrokselle mukaan. Flirttiä, viipyileviä katseita helteisessä linnassa. Muiden siirtyessä seuraavaan tilaan, pirteä oppaamme jäi usein takimmaiseksi. Käytävissä ja rapuissa kämmeneni hiveli mekon läpi lantionsa sivuja, ja puristeli treenattuja pakaroitaan. Näin edettiin, kumpikin kiihoittuen kierroksen lähetessä loppuaan.
    Viimein linnan tyrmissä, muiden lähtiessä rappuja ylöspäin. Huulemme söi toisiaan, ja sormeni sukelsi hetkessä mekon alle, löytäen stringien suojaaman tihkuvan kosteuden. Samalla kuulin tuhman kuiskauksen, jos Sä et pane kunnolla Mua tän kierroksen jälkeen.., pikkusisko saa kuulla Meistä. Ajattelin, miten kiimaisen nartun ohjaksissa olinkaan!

  2. kartanomuseolla minäkin says:

    Yksi elämäni oudoimpia eroottisia kokemuksia: opiskeluaikana olin yhden kesän Savossa erään museon hommissa inventoimassa. Tyttöystävä Helsingistä tuli viikonlopuksi ja lähdimme museon kalastuspurjeveneellä saareen. Veneestä sanottiin leikillisesti, että se oli Juhani Ahon vanha vene.

    Olin uimassa, kun niemen takaa pujahti kaksi nuorta miestä kanooteillaan. Juteltiin siinä hetki, ja miehet kertoivat etsivänsä kahvittelupaikkaa. Mekin ollaan juuri keittämässä, sanoin. En tiedä mikä minuun meni. Ehkä jo se, että miehet vilkuilivat rantaan, missä tyttöystäväni otti ilkosillaan aurinkoa.

    Miehet hyväksyivät ehdotuksen, ja aloin sytytellä nuotiota, samalla kun miehet esittäytyivät (nykyiselle) vaimolleni. Keitin kahvin, jaettiin eväät ja juteltiin. Miehillä oli mustat armeijan shortsit. He olivat Savon prikaatin kapiaisia, kolmekymppisiä. Vaimo oli alasti ja minä olin uinnin jäljiltä yhtä alasti.

    Se oli oudon kiihottava asetelma, ja vieläkin se tunne palaa tuoreena kuin eilen koettuna.

    Vaimo oli siinä esillä kauniine kasvoineen, tisseineen ja karvoineen, paljaine suloineen. Minä yhtä intiimisti nähtävillä, katsottavissa.

    Miehet kertoivat, että jos kanootilla pääsee laiturilla aurinkoa ottavia naisia kymmenen metrin päähän, naiset pakene vaan mielellään antautuvat pieneen jutusteluun.

    Niinhän meillekin kävi, vaimo naurahti ja hehkui siinä kilpaa auringon säteistä ja miesten katseista. Ja minä olin iloinen, ylpeä, että voitiin olla siinä niin ja saada tällainen yhteinen kokemus.

    Mitä olisi tapahtunut, jos miehet olisikaan kohteliaasti poistuneet vaan olisi menty yhdessä uimaan, miehet alkaneet flirttailla, lähennellä, kokeilla onneaan. Tätä en ole oikein uskaltanut ajatella loppuun…

  3. Kaneli says:

    Hienosti kuvailit Emmin kiimaista oloa 🙂

  4. Jesse says:

    Kivahan toi oli, hyvää hellepäivän lukemista…

  5. Nazca says:

    Varsin yllättävää juonenkäännettä sisältänyt tarina. Jatko-osa jossain muodossa olisi varsin toivottavaa 🙂

Kommentoi

top