search
top

Mika VI

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (27 votes, average: 3.19 out of 5)
Loading...

Olin aina tiennyt että minä olen Mikan oma pikku lutka, mutta tuona aamupäivänä sain todella oppia sen. “Tuhma tuhma pikku lutka” oli Mika huokaissut seisoessaan alastomana edessäni, kuuman suihkun virratessa pitkin jäykistynyttä kehoani. Mikan laitettua minut ensin nuolemaan aiheuttamani sotkut vartaloltaan, sain jo toistamiseen tänään munan suuhuni. Imin ahnaasti ja niin hyvin kuin vain osasin, olihan tämä hyvittelyä toilailuistani. “Lutka imee nyt oikein huolella loppuun asti. Sitten lutka pesee minut, ja menee keittämään lisää kahvia. Kahvihetken jälkeen lutka imee minut uudelleen, ettei ole sitten ollenkaan turhia paineita laueta kunhan pääsen käyttämään peppuasi. Onko ymmärretty?” Nyökytin muna suussa päätäni jatkaen sitten tunnollisesti lutkututsta. Tästä taisikin tulla hieman pidempi hyvittely kuin olin kuvitellut…

Saatuani Mikan laukeamaan, aloin suihkun alla huolellisesti pesemään häntä. Hankasin pesusienellä tarkasti jokaisen kohdan tuosta kreikkalaisesta veistoksesta, ja se surkueläin sisälläni lankesi polvilleen alkaen palvomaan tuota jumalaa edessämme. Pesin, hyväilin ja suukottelin rakastani, odottaen vain että olisin saanut edes pienen osoituksen siitä, että tuo jumala rakasti myös minua. Voi luoja, että sitä sainkin odottaa. Suihkun jälkeen en saanut lupaa pukeutua, vaan komennon siirtyä takaisin keittiöön. Olohuoneessa minua odotti boksereissa puhelintaan selaava Mika, joka sanaakaan sanomatta otti vastaan kahvimukin alkaen rauhassa hörppimään siitä. Kävin sohvalle hänen viereensä, aivan hiljaa, katsellen ikkunasta lumista takapihaa. Veri kohisi suonissani, aivan kaikkialle, saaden munani nostamaan taas hieman päätään, kuin kysyäkseen mitä täällä oikein tapahtuu. Enkä todellakaan osannut vastata, tämä oli Mikasta aivan uusi taso jolla emme olleet ennen vierailleet.

Kahvin juotuaan Mika kouraisi ronskisti haarojaan todeten että eiköhän tässä taas jaksa. Minä pomppasin sohvalta kuin komennettuna kiskomaan boksereita tieltä, alkaen heti hyväillä vielä lepäävää mulkkua. “Onko lutkalla hyvä olla paikallaan?” Mika kysyi hyväillessäni vielä käsin hänen minulle tarjoamia antimia. “On, rakas” vastasin nöyränä alkaen nuolla samalla palleja. “Haluaako lutka hyvittää kaikki toilailunsa?” se murahti katsoen minua tiukasti silmiin. “Kyllä rakas, oikein kovasti” vastasin ottaen paisuvan elimen suuhuni. Mika otti hieman rennomman asennon, ja antoi minun hoitaa sovitustani rauhassa. Tiesin että tässä menisi hetki, olihan Mika vasta lauennut, joten nautiskelin itsekin rauhassa tuosta ihanasta kyrvästä välillä imien, runkaten, suukotellen… Lopulta armoton käsi tarttui tukkaani alkaen ohjata päätäni. Yritin rentouttaa nieluani Mikan tyydyttäessä minulla itseään. Välillä se painoi päätäni niin armotta, että sai minut kakomaan, mikä ei ollut minulle tavallista. Tätä hommaa olin saanut harjoitella Mikan kanssa niin paljon, että pystyin rehellisesti sanomaan että olin tässä hyvä. Nyt Mikan otteet olivat kuitenkin tavallista rajummat, ja saatoin ehkä hieman hätääntyä kun ohjat olivat niin vahvasti nyt Mikalla. Yritin rauhoitella mieltäni ja antaa Mikan viedä, olihan se kaiken tämän alla minun oma Mikani, minun rakkaani. Lopulta ote tukastani helleni, ja tiesin Mikan olevan lähellä laukeamista, joten päättäväisesti aloin saatella tätä sessiota kohti loppuaan. Tunsin jo kädessäni kuinka kivekset liikahtivat, ja tiesin lastin olevan matkalla, kun Mika vetäisikin minut irti, tarttuen itse munaansa. Suu auki hämmennyksestä katsoin Mikaan, kun se vetäisi mulkkuaan vielä kerran, roiskuttaen sitten kuuman sperman kasvoilleni ja avoimeen suuhuni. Tunsin samaan aikaan itseni niin nöyryytetyksi, samoin kuin aikaisemmin tänään nuollessani omaa lastiani Mikan vartalolta, mutta silti kiihottuneeksi. Surkueläin sisälläni vapisi onnesta, kun palvomansa jumala oli siunannut meitä näin.

Tämän jälkeen pääsin pesemään kasvoni, ja hetkeksi levähtämään, kun katsoimme pari jaksoa seuraamaamme sarjaa netflixistä. “Lutka käy vielä pesulla, ja tuo sitten peppunsa minulle käytettäväksi” kävi komento, ja surkueläin totteli. Ja totteli, ja totteli, pitkälle päivään, moneen kertaan… Uudelleen, ja uudelleen, milloin missäkin asennossa, välillä taukoa pitäen, sitten taas jatkaen, kuten Mika vain tahtoi. Hellää, lujaa, hitaasti tai nopeasti, lujempaa ja armotta, kunnes tunsin että olisin todellakin puhkinussittu. Lopulta Mika jatkoi kunnes laukesi, ja päästi minut vihdoin suihkuun. Olin onnellinen ja kiimainen, mutta niin käytetty ja uupunut. Peseydyttyäni makasin hetken aikaa lattialla suihkun alla vain leväten, antaen peppuni rentoutua ja palautua päivän kokemuksista. Kuullessani kolauksen kylpyhuoneen ovelta, nousin lattialta ylös ja näinkin Mikan ilmestyvän pukuhuoneeseen. “Kuinkas täällä voidaan?” se kysyi tullen luokseni ja kietoen kätensä ympärilleni. Minun oma turvallinen Mikani. “Ihan hyvin” kuiskasin ja painauduin vasten sen kuumaa rintaa. Hetken aikaa vain olimme siinä, lähekkäin, kuin yhtenä. “Mä olen aivan poikki” sain lopulta kuiskattua kun tuntui että hönähtäisin kohta siihen Mikan syliin. “Otetaan päikkärit, me ollaan lomalla” Mika hymyili ja alkoi pestä nopeasti itseään.

Menin jo edeltä kuivaamaan, ja siitä suoraan huoneeseeni rojahtaen uupuneena vatsalleni sänkyyn. Taisin olla jo kevyessä unessa Mikan saapuessa, kun havahduin sen silittävän peppuani, ja alkaen sitten suukottelemaan pakaraani. Unisena käännyin kyljelleen ja vedin peittoa päälleni. “Et mene enää lähellekkään sitä!” tiuskaisin muka kiukkuisesti, silti hymyillen, ja Mika alkoi nauraa. “Ai jaa, niinkö meinaat?” Mika nauroi ja pujahti peittoni alle vasten minua. Se painoi lantionsa vasten peppuani ja näykkäisi korvaani. “Sä oot hullu!” nauroin sille ja käännyin päin Mikaa. Se hymyili minulle rakastavasti ja suukotti sitten hellästi. “Kyllä sä olet nyt hyvitellyt riittävästi” se kuiskasi ja painoi minut syliinsä. “No olenko mä nyt saanut anteeksi?” kysyin vielä suljettuani silmäni. “No katsotaan sitä vähän myöhemmin” se kuiskasi ja suukotti vielä päälakeani ennen kuin nukahdin. Nukuin sikeästi vailla häiriöitä, kunnes aloin nähdä ihanaa unta, missä Mika hyväili huulillaan reisiäni, suukotellen sitten kohti haarojani. Voihkaisin hiljaa sen lipaistessa terskaani, ja upottaessaan munani suuhunsa henkäisin ja avasin silmäni, eikä tuo tunne kadonnut minnekään. “Mika..!” voihkaisin nähdessäni sen todellakin touhuavan kimpussani. “Rentoudu vaan rakas. Tää on nyt kiitos tästä päivästä, ja se anteeksianto sun töppäilystäs” Mika virnisti ja jatkoi. Nojasin pääni takaisin tyynyyn ottaen vain rennomman asennon ja suljin taas silmäni surkueläimen vaipuessa nirvanaan.

Loppupäivä meni jo tavallisimmissa merkeissä; kävimme yhdessä lenkillä (mikä oli minulle yhtä kidutusta yrittäessäni pysyä Mikan perässä), laitoimme yhdessä ruokaa ja pelasimme pleikkaa. Illaksi kasasin olohuoneeseen ison määrän herkkuja, ja hautauduimme sohvaan katsomaan leffoja myöhään yöhön. Keskiviikko koitti kirpeänä pakkaspäivänä, ja aamupäivän ulkoilun jälkeen pelailimme iltapäivän rauhassa lautapelejä. Torstai meni hyvin samoissa merkeissä, kunnes Mika palasi illalla kotiin äitinsä tykö. Minä olin sopinut tapaavani kavereitani kaupungissa, ja ilta kuluikin mukavasti ystävieni kanssa jutellen ja viiniä hörppien.

Jossain vaiheessa iltaa seuraamme liittyi muutamia tuttuja koulusta, ja joukossa oli myös Tiina, luokkakaverini jonka kanssa olin aikaisemmin vapaa-ajalla nähnyt lähinnä skeittirampeilla tai hallissa, jossa Tiinalla oli tapana nuokkua. “Sua ei oo hallilla näkynyt tänä talvena” se sanoi humaltuneena istuttuaan viereeni. “Joo en mä oo oikein joutanut, ja jäänyt lautakin nyt vähän nurkkaan pyörimään kun kuljin syksylläkin useiten bussilla tai jalan” vastasin sille hymyillen. “Niin kun sä oot sen Mikan kanssa?” Nyökkäsin vain vastaukseksi, ja ihmettelin hieman Tiinan tiukkaa äänensävyä. “Mikset sä koskaan sanonu et sä oot homo, ja vielä sen Mikan kanssa, sehän on ihan kusipää…” Tiina huokasi ja sai minut ehkä vähän suutahtamaan. “Mitä se on kenellekään kuulunut kenestä mä viehätyn kun en ole kenenkään kanssa seurustellut? Ja joo, Mika oli vähän mulkku joskus, mut ei enää, ja se on mun puolisoni nyt, niin et kehtais puhua siitä noin” tiuskaisin hieman ärtyneenä Tiinan arvostelevasta tavasta puhua. Se punastui hieman ja katsoi vain lattiaan. “Niin kai… Mä en vaan koskaan tajunnut et sä tykkäät pojista, ja se miten Mika sua aina kohteli… Jotenkin tuntuu hullulta et te olette nyt yhdessä.” Kohautin olkaani ja olin toteamassa että olemmehan me olleet yhdessä jo jonkin aikaakin, kun Tiina keskeytti ajatukseni jatkamalla jo hieman sammaltavaa puhettaan; “Ja miten se Mika muka susta nyt muka tykkää, kun sehän on nussinut vaikka ketä sen luokan muijaakin? Ihan noinko vaan se sitten homoksi muuttui? Eiköhän se kusipää käy edelleen uittamassa munaansa jossain lutkassa!” Tuijotin kikattavaa Tiinaa suu auki osaamatta sanoa yhtään mitään. “Erno kaikki hyvin?” kaverini kysyi toiselta puolelta pientä pöytää. “Joo… On. Mä taidan hei lähtee jo himaan, alkaa olla porukka vähän turhan kännissä et jaksasin katella tän enempää.” Toivotin hyvät yöt ystävilleni ja suuntasin kohti kotia.

Vielä sänkyyn päästyänikin mietin Tiinan humalaista avautumista Mikasta, ja jäin pohtimaan sen sanoja Mikan aikaisemmista suhteista. Olin minäkin kuullut juttuja sen naisseikkailuista koulussa, ja nähnytkin sen pyörivän muutaman tytön seurassa hyvinkin läheisissä tunnelmissa. Kerran olimme puhuneet aikaisemmista jutuistamme, minun kertoessa yrityksestäni seurustella tytön kanssa yhdeksännellä luokalla, ja ensikohtaamisesta erään pojan kanssa kesänä ennen lukion alkua. Olin tuolloin ollut viettämässä kesälomaa isän luona toisella puolella kaupunkia, kun tapasin tuon pojan jonka kanssa lähennyin nopeasti. Se oli parin viikon kesäromanssi jonka aikana koin ekat pusuni ja suihinottoni pojan kanssa. Se vahvisti tunteeni siitä että pojat todella viehättivät minua, ja kontakti hänen kanssaan tuntui oikealta, eikä lainkaan väkinäiseltä kuten tytön seurassa. Mika oli tuolloin vain todennut että “onhan noita säätöjä muijien kanssa ollut, ja muutaman kanssa hengaillut enemmänkin, mut ei mitään vakavaa.” Ja se oli se missä käsityksessä olin Mikan seikkailuista ollutkin, eikä niitä oltu sen enempää silloin käsitelty, kun ei kumpikaan tarvetta vanhan kaivelulle tuntenut. Nyt vain jotenkin se Tiinan känninen kikattelu ja vihjailu siitä ettei Mika vain minuun tyytyisi meni ihon alle.

Lopulta vaivuin levottomaan uneen, nähden painajaista Tiinasta kyöhnäämässä Mikan kainalossa, lällätellen minulle kuinka en voisi koskaan Mikan kaltaiselle urokselle riittää. Aamuyöllä havahduin onneksi painajaisistani kun kuulin eteisestä ruminaa. Nousin boksereissa sängystäni mennen Jukkaa eteiseen vastaan. “Ai moi. Mä yritin tulla hiljaa etten herättäis sua” se sanoi kun näki minun ilmestyvän huoneeni ovelle. “Ei se mitään, hyvä vaan, näin painajaista niin jouti nousemaankin hetkeks. Otatko jotain syötävää vai söitkö matkalla?” Otimme Jukan kanssa yöpalaa ja se kertoi kuulumisia Pariisista. “No mitäs tänne, sä näit niitä kavereitas tänään?” Jukka kysyi haukaten sitten suunsa täyteen leipää. “No ei mitään ihmeellistä, oltiin pari päivää Mikan kanssa kahdestaan kun mutsi on siellä mökillä. Olin sit illan siellä kavereiden kanssa, ja oli ihan tosi kivaa taas, mut sit Tiina tuli jotain kännissä länkyttämään niin meni vähän fiilikset.” Jukka katsahti minuun ja kurtisti hieman kulmiaan. “No mitä se sit länkytti? Tunnusti rakkauttaan vai?” se virnisti ja jatkoi syömistään. “No ei! Enkä mä usko et se on musta ollu koskaan kiinnostunu. Jotain se mussutti et miten en oo kertonu et oo homo, ja et ei Mika vois ikinä oikeesti alkaa vaan mun kanssa olemaan, kun sillä on niin paljon ollu tyttöjen kanssa säätöä aikasemmin…” huokasin ja pyöritin lusikkaa teekupissani. “No joo on varmaan ollu, mut mitä väliä sillä on mitä se on ennen sua säätänyt? Vai onks se Dickpic antanu jotain syytä epäillä et sä et riittäis?” Pudistin päätäni ja murahdin että “et käytä sitä nimeä!”, mutta jätin sanomatta että saatan joutua sen käytöstä vielä uudestaan vaikeuksiin. “No niin! Olenhan mäkin säätänyt vaikka mitä typerää ennen kun aloin Lillin kanssa, eikä se tarkota sitä että mä sitä pettäisin. Tai että sä kellä ei oo hirveesti typerää säätöä taka, et taas pettäis!” Naurahdin ääneen koko ajatukselle minusta pettämässä Mikaa. Eihän se surkueläin sisälläni lakkaisi koskaan vollottamasta jos sen jumalan menettäisimme.

Juttutuokio Jukan kanssa kevensi mieltäni, ja sain loppu yön nukuttua rauhallisemmin. Jukka nukkui aamulla pitkään, joten ehdin käydä rauhassa omaan tahtiini lenkillä ennen sen heräämistä. Tultuani suihkusta Jukka istui aamiaisella valmiina uuteen päivään. “No nulikka, mitäs me tänään tehtäis, saat sen typerän Dickpicin hetkeks mielestäs?” se huusi keittiöstä kun pukeuduin huoneessani. “En mä tiedä, jos mennään kaupunkiin ja katotaan mihin eksytään?” vastasin kiroten mielessäni Mikan nimittelyä. Kaupungissa ajauduimme ensin päiväkaljalle, siitä mysteerinäytökseen leffaan ja ravintolan kautta vielä pubiin pelaamaan yatzya, jossa tietysti hävisin aivan heittämällä. Jukalla on joku aivan uskomaton tuuri kaikessa vähänkään tuuriin nojaavassa, ja sen se todisti taas kun sanoin että en taida raskia enempää tänä iltana pubiin tuhlata, kun olisi vielä uusivuosikin edessä. “No mä kokeilen irtoisko rahotusta” Jukka sanoi ja kaivoi taskustaan 2e kolikon. Se suuntasi peliautomaatille ja alkoi naputtaa sitä. Luin hetken aikaa juorulehteä, kun iloinen kilkatus alkoi jo kuulua automaatilta. “No niin, eiköhän viiskymppiä riitä” Jukka nauroi tuodessaan uudet kaljat pöytään. “Voi vittu mä vihaan sua ja sitä sun onnenpataa mihin oot joskus pudonnu…” nauroin pudistellen päätäni Jukan vain virnistellessä takaisin. Sillä kävi ihan uskomaton tuuri aina. Sen harvan kerran kun se pelasi jotain rahapeliä, se kilautti aina monta kymppiä hetkessä takaisin. Tai jos se veti jonkun vedon, se voitti aina ihan reiluja summia, siitä yatzysta puhumattakaan… Olinkin joskus sanonut että sen pitäisi alkaa ihan ammatikseen pelaamaan noita kolikkopelejä, mutta Jukka oli todennut että Onnetar ottaa ahneudesta nokkiinsa ja lakkaa suosimasta. Niimpä suuntasimme vasta Onnettaren tarjoamien oluiden jälkeen kotia kohti jonkinmoisessa hiprakassa.

Lähipubin kohdalla vastaamme sattui pieni joukkio humalaisia ihmisiä, joista tunnistinkin nopeasti Mikan isän. Sen humaltuneet silmät tarkentuivat hetken huojumisen jälkeen minuun, ja tuo epävakaa humalainen huojunta lakkasi hetkeksi sen suoristaessa selkänsä ja tarttuessa kiinni takkini rinnuksista. Olin jotenkin niin hämmentynyt nähdessäni koko miehen, ja ehkä jopa jollain kierolla tavalla lumouduin nähdessäni sen yhä runnoutuneet kasvot etten edes ymmärtänyt väistää. “Sinä!” se mongerti kännisenä hönkien kamalaa katkua naamalleni. “Sinut pitäis nulikka pieksää ihan olan takaa…” Markku murisi ja muut seurueesta kääntyivät katsomaan. Riuhtaisin itseni irti Markun otteesta ennen kuin Jukka ehti tulla väliin. “Niin, niin varmaan pitäis. Hoitaiskohan sen homman sun poikas, se sama joka pieksi sut viimeks, jonka jäljiltä näytät edelleen tuolta?” tiuskaisin takaisin ja astuin kauemman Markusta. Sen naama alkoi punottaa ja viikset vipattaa, niin että mieleeni tuli lähinnä Vernon Dudley. Mielikuva sai minut tyrskähtämään nauruun, eikä se näyttänyt olevan Markun mieleen. Onnekseni itse olin vain hiprakassa, ja Markun humalatila oli tehnyt siitä hitaan ja kömpelön, eikä se ehtinyt tarttua minuun uudelleen. Hilpeä humalani sai minut vain nauramaan lisää hypähdellessäni pois edestä Markun yrittäessä tarttua takkiini tai huitaista nyrkillään. “Niin joo totta, tämähän se onkin sen sun homopojan isä!” Jukkakin lähti mukaan ilkuntaan, ja syydettyämme hetken solvauksia kömpelölle Markulle jatkoimme matkaamme. Markku jäi kavereidensa keskelle sönköttämään jotain siitä baaritappelusta missä oli mukamas runnoutunut, ja olin jopa kuulevinani “olisittepa nähneet ne toiset” latteuden. “Ja Mikalle ei sitten sanaakaan!” sihahdin vielä nauruni välistä Jukalle joka veti sormillaan vetoketjun suunsa edessä kiinni. “Tuo Markku kyllä kruunasi tän illan. Ihana pikku possukka, oikeastaan vähän toivoin että se olis saanut sut kiinni niin olisin voinut vähän sitä vinguttaa” Jukka nauroi ja vinkui kuin possu, viitaten muutamaan solvaukseeni Markun pulskuudesta ja punoittavasta naamasta.

Lauantai koitti sattuneesta syystä pienessä kohmelossa, mutta väistyi nopeasti tuhdin aamiaisen ja ison kahvikupin jälkeen. Jukka pyyhkäisi nopeasti varsi-imurilla läpi talon minun siistiessä keittiöstä loputkin astiat koneeseen. Vielä puhtaat käsipyyhkeet keittiöön ja vessoihin, ja koti olisi taas tarpeeksi siisti että äidin uskaltaisi ottaa mökiltä vastaan. Ehdimme vielä katsoa yhden elokuvan ennen kuin äiti ja Marko saapuivatkin. Lillin ja Mikan oli myös tarkoitus tulla päivemmällä meille, ja illallisen jälkeen oli ajatuksena lähteä käymään baarissa. “Siis Ernoko on ollut kahtena iltana peräkkäin baarissa, ja tänään vielä?” äiti nauroi kun kerroimme kuluneesta viikosta ja illan suunnitelmista. “En mä sillon torstaina ollut juurikaan edes humalassa, muutaman lasin viiniä illan aikana, sit alkokin muiden humalatila vituttaa. Mut eilen vähän lipsahti, kun Jukan kanssa mentiin ilman suunnitelmia kaupunkiin.” “Ei se mitään lipsahtanut! Se oli johdatusta. Jos Onnetar suo niin silloin jatketaan, kyllä se lady tietää. Ja tieshän se, miten hauska oli sitten kotimatkakin kun jäätiin pidempään!” Jukka virnisti ja puukkasi minua kylkeen. “Niin törmättiin vaan tuttuihin vielä kotimatkalla, oli ihan hauskaa” naurahdin ennen kun äiti ehti udella enempää. “No mutta sepä kiva että teillä on ollut mukavaa. Jukka, tekisitkö salaatin, Erno kuorisitko sinä perunat? Marko, kaataisitko meille viiniä?” Aloimme äidin kanssa laittaa uudenvuoden illallista, ja Marko sai tällä kertaa toimia vain seuramiehenä.

Reilu tunti myöhemmin Lilli ja hieman myöhemmin Mikakin saapuivat, ja lähes kaikki ruoat oltiin jo valmisteltu illallista varten. Äiti ja Marko vetäytyivät päiväunille, ja Jukka meni Lillin kanssa kasaamaan lautapeliä valmiiksi. “Mä vaan kuorrutan tän kakun, niin päästään sitten pelaamaan” hymyilin keittiöön saapuneelle Mikalle. Se kietoi kätensä ympärilleni kun vaahdotin vielä kermaa kakkuun. “Olet sä kunnossa rakas?” se kuiskasi ja suukotti niskaani. “Joo, miks en olis?” kysyin ihmeissäni vilkaisten hieman synkkää Mikaa olkani yli. “Mä kuulin että sä olit törmänny isään, ja se oli käyny suhun kiinni. Mut taisit pitää puoles, ja Jukka oli mukana?” Sammutin sähkövatkaimen ja käännyin päin Mikaa. “Mistä sä kuulit?” kysyin ja suukotin sen huulia. “Törmäsin matkalla yhteen isän tuttuun joka oli ollut siellä kapakassa myös, ja nähnyt teidät, ja arveli että se olet se “pikku hinttari joka pilasi Mikan”. Niin se kertoi, kun halusi samalla varmistaa mitä mulle kuuluu ja kaikki hyvin.” Nyökytin vain vastaukseksi, enkä ollut varma mitä mieltä Mika eilisestä käytöksestäni mahtaisi olla. “Niin mitä siinä tapahtui? Sattuko suhun?” “Ei, ei sattunut! Se tarttu vaan takkiin ja mussutti jotain, mut pääsin irti, eikä sen enempää.” Mika kohotti kulmiaan ja katsoi minua tarkemmin. “Ei enempää?” Kohautin hieman olkaani ja kiemurtelin hetken. “No… Ei… Yritti se käydä vielä päälle, mut ei se saanut mua kiinni… Niin meitä se alko vähän naurattaa, kun oltiin hiukan hutikassa, joten me sitten vittuiltiin aikamme ja lähdettiin kotiin…” sain soperrettua, ja Mika alkoi nauraa. “Hyvä poika, niin sitä pitää!” se nauroi ja suuteli minua lujaa. Minuakin alkoi taas hymyilyttää, ja kuorruttaessani kakun kerroin muistamani solvaukset, ja Jukan mieliteosta “vinguttaa sitä ihanaa pikku possukkaa”, saaden Mikan nauramaan ääneen.

Lautapelihetken jälkeen oli runsas illallinen, ja huomasin taas kuinka haltioissaan Mika oli kaikkien herkkujen keskellä. Äiti oli kutsunut Ritvankin illalliselle, mutta tämä oli kohteliaasti kieltäytynyt, ja kertonut että uusivuosi yksin kotona ilman yhtäkään humalaista, oli juuri nyt kaikkein parasta mitä hän osasi toivoa. Niinpä kaikkien asetuttua pöytään äiti kilautti lasiaan ja nosti maljan tulevalle vuodelle. Illallinen kesti pitkään kaikkine alku, pää- ja jälkiruokineen sekä jutusteluineen, eikä niin täydellä vatsalla heti jaksanut mihinkään liikahtaa. Joskus vaille yhdeksän olimme jaksaneet punkaa itsemme taa ylös valmistautuaksemme kaupunkiin lähtöön. “Jos otetaan matkajuomaa ja kävellään, niin helpottaa tää ähkykin ehkä vähän, ja nähdään raketteja?” Jukka ehdotti nostaessaan kaapista muutamia oluita ja siidereitä reppuunsa. Hyvällä mielellä puin ulkovaatteita kun äiti tuli vielä toivottamaan meille mukavaa iltaa. “Oletteko varmoja että ette lähde mukaan? Ihan hyvin voisitte tekin joskus käydä vähän ulkona” Jukka yritti houkutella äitiä ja Markoakin mukaan, mutta turhaan. “Kesällä sitten terassille, me ollaan jo ihan liian vanhoja johonkin täpötäyteen kapakkaan uudenvuodenyönä. Sitäpaitsi meillä on ihan omat suunnitelmat tälle illalle” Marko virnisti ja iski äidille silmää. Minua hymyilytti ja Jukkaa taas olevinaan yökkäytti. “Nyt äkkiä alta pois ennen kun alkaa taas dickpicejä lennellä…” Jukka nauroi ja painui jo ulos. Mikakin näytti olevan tänään aivan erityisen hyvällä tuulella, ja oli oikeastaan vitsaillut Jukankin kanssa koko illan, ja nauranut vain päälle jos Jukka oli jotain vinoiluja välissä heittänyt. Matkalla nautimme ilotulitteiden paukkeesta ja riehaantuvasta tunnelmasta nauttien Jukan varaamia “matkaeväitä”.

Viimeinen tölkki tyhjennettiin porukalla kortteli ennen baaria, ja sisällä ravintolassa törmäsimmekin heti moniin kavereihimme. Pari tuntia vieri nopeasti eri kavereiden kanssa jutustellessa, ja jossain vaiheessa iltaa huomasin Mikan juttelevan vähän matkan päässä Tiinan kanssa. Näin kuinka Tiina yritti hivuttautua lähemmäs Mikaa, Mikan ilmeen muuttuessa vain kiusaantuneemmaksi. Muistin näkemäni painajaisen, ja Mikan kiusaantunut ilme sai minut nyt hymyilemään. Nousin pöydästäni mennen lähemmäs heitä, ja huomasin Tiinan olevan jälleen kerran tuhdissa humalassa. “Mitäs tänne?” kysyin hieman virnistäen, Tiinan irtautuessa nopeasti Mikasta. “Erno, luojan kiitos!” Mika henkäisi ja veti minut kainaloonsa. “Tässä Tiinan kanssa vaihdettiin vähän kuulumisia, mut me voitais jatkaa vaikka nyt tuonne…” Mika sanoi ja alkoi työntää minua edellään pois Tiinan luota. Vetäydyimme hieman hiljaisempaan nurkkaan, missä Mikakin pääsi vetämään taas henkeä. “Voi vittu että mä vihaan noita ämmiä” se puuskahti hieman kiukkua äänessään. “Noh, mitä se Tiina sanoi kun sai sut noin tolaltaan?” naurahdin ja Mika vain mulkaisi minua paheksuen nauruani. “No jotain se mussutti miten mun pitäis jättää sut, kun kuitenkin naista kaipaan, ja tarras mua munista kiinni! Vitun lehmä, yrittää tunkea meidän väliin…!” Mika murisi kiukkuisesti. “Jospa se oli susta vähän kiinnostunut?” kysyin hymyillen, ja koko tilanne meinasi vain naurattaa minua, kun olin jo kauempaa nähnyt kuinka Tiinan lähentely yritys ei ollut herättänyt Mikan kiinnostusta lainkaan. “Minusta? Vitun urpo sustahan se on kiinnostunut, ja yrittää kiilata meidän väliin, saada tän näyttämään siltä että mä haluisin sitä, tai ketä tahaan muijaa! Sehän joskus viime vuonna väitti että te olette yhdessä, ennen kun tää meidän juttu tuli kaikkien tietoon. Ja siitä lähtien se on mulkoillut mua niin että varmaan yrittää katsellaan vaan tappaa… Ja mitä vittua sä nyt virnistelet siinä?!” Mika tiuskahti katsoessaan taas minuun. “En mitään, aika söpöä vaan nähdä miten tolaltas menit tuosta.” “No kai mä nyt saan mennä, kun yks noin röyhkeesti yrittää meitä erottaa…” Keskeytin Mikan suudelmaan laskien sitten käteni sen housujen etumukselle. “Täältäkö se tuhma tyttö sua kosketteli?” lepersin ja sain Mikan vain nyökkäämään. Hieroin Mikaa housujen päältä alken suukotella ja näykkiä hellästi sen kaulaa. Mika huokaisi hiljaa ja alkoi päästä irti kiukustaan, housujen etumuksen käydessä kovemmaksi ja ahtaammaksi. “Mä haluaisin nussia sua nyt heti” se henkäisi tarttuessaan kasvoihini ja upottaen minut ahnaisiin suudelmiin. “Nussi sitten, ja oikein lujaa” kuiskasin sille takaisin, saaden Mikan hetkeksi lamaantumaan. Se tuijotti hetken aikaa silmiini, tarttui sitten käteeni lähtien vetämään minua kohti rappusia baarin yläkertaan, jossa sijaitsi wc-tilat pienen nurkan takana, ja pääsimme huomaamatta pujahtamaan yhteen yksittäisistä vessoista. Tämä vuosi tulisi vaihtumaan mitä nautinnollisimmissa merkeissä…

Yksi kommentti viestissä: “Mika VI”

  1. Jatka! says:

    Mä en kestä, tää tarina on aivan ihana! Jatkathan pian, jookos kookos 🙂

Kommentoi

top