search
top

Kotimaan kaupunkimatkailua

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (47 votes, average: 3.06 out of 5)
Loading...
Tässä minä nyt tosiaan istun, aikuinen nainen matkalla tapaamaan nuorempaa miestä. Koko juttu lähti netistä, mutta kaippa moni muukin tänä päivänä sieltä alkaa. En olisi moista itsestäni uskonut, mutta kun kerran kolahtaa, eihän sitä voi olla katsomatta juttua loppuun. On tullut valvottua kesäöitä hieman liian pitkään koska ei malttanut lopettaa juttelua, kohdattua vaikeuksia keskittyä töihin, kun keho viestittää kiihottumisesta, ja harrastettua sooloseksiä enemmän kuin aikoihin. Nyt sitten viimein istun piinaavan pitkältä tuntuvaa matkaa kohti määränpäätä.

Hän on luvannut tulla minua asemalle vastaan. Vatsanpohjani ilmoittaa määränpään lähetymisestä laskemalla perhosparven vapaaksi. En malta olla kurkkimatta ikkunoita, että joko näkyy ilmoitetun värinen auto jossain tai tuttua henkilöä kulkemassa. Viimeiset minuutit ovat ne pahimmat, tiedättehän te ne. Viimein olemme perillä ja yritän näyttää mahdollisimman normaalilta noustessani laiturille muiden perässä. Katselen ympärilleni, mutten näe missään tuttuja kasvoja. Tartun jo puhelimeeni, kun näen nuoren herran kulkevan kohti. Hymy leviää kasvoilleni, kuin olisin joku heikkopäinen teinityttö. Kenties se on ujous, ehkä se on vain pientä varovaisuutta, mutta emme vaihda kuin kevyen halauksen siinä asemalla.

Hän on herrasmies ja ottaa laukkuni ja lähtee ohjaamaan minua oikeaan suuntaan. Autonsa ei ole kaukana ja istun kyytiin jännittyneenä. Hän keskittyy saamaan auton pois parkkipaikalta muiden lähtevien välissä ja kaartaa viimein kadulle. En voi olla katsomatta hänen piirteitään ja mieleeni välähtää kuvia, miltä hänen hiuksensa tulevatkaan näyttämään pörröisinä ja hikisinä, kun olemme päässeet kunnolla toistemme kimppuun. “Onneksi hän ei ole leikannut kesäsiiliä tai -kaljua”, huomaan ajattelevani ja naurahdan itsekseni. Hän katsoo minua hieman kysyvän näköisenä ja laskee lopulta kätensä reidelleni ja silittää siitä vähän. Liike on pieni ja kosketus hellä, mutta tuntuu kuin saisin hänestä sähköiskun, joka kulkee suoraan herkimmille paikoilleni. Henkäisen ja huomaan purevani alahuultani. Hänen vuoronsa naurahtaa.

“Malta nyt hetki, ei ole enää kauaa odotettavaa.” Nostan käteni silittämään hänen niskaansa.

“Hyvä on, mä yritän. Keskity sä ajamiseen.”

Matka tuntuu ikuisuudelta vaikka se ei tässä ole enää aika eikä mikään, niin kauan on joutunut odottamaan ennen koko tätä päivää. Vihdoin viimein hän ajaa auton parkkiin hotellin edustalle. Hotelli on mukavasti keskustassa, mutta ei aivan keskellä kaikkea tohinaa. Hän nappaa jälleen laukkuni ja astumme yhdessä sisään ovesta. Hän on jo hoitanut huoneen ja voimmekin astua hissiin joutumatta jäämään pidemmäksi aikaa jumiin respaan. Yritämme pysyä asiallisina vastaanottovirkailijan edessä, mutta heti kun hissin ovi menee kiinni ja hissi lähtee liikkeelle, painaudumme toisiimme. Huulemme eivät kosketa vielä toisiaan, mutta kätemme kiertävät toistemme kehoja, kuin emme ikinä olisi päässeet koskettamaan ketään toista ihmistä.

Huone on hulppeasti seitsemännessä kerroksessa, joten hissimatka ottaa oman aikansa. Kerrokseen saapuessamme, hän laskee minusta irti kuin salaman iskusta. Jään hetkeksi seisomaan aivan hämmentyneenä. Hän ottaa laukkuni ja tarttuu käteeni lähtien viemään minua huonetta kohti. Puren huultani ja huomaan hengittäväni todella raskaasti. Kaikki tämä odottaminen, automatkan pienet kosketukset ja hississä tapahtunut ovat saaneet minut aivan märäksi, tunnen sen. Hän avaa oven ja laskee minut edeltään sisään. Huone on kaunis – siinä on mielenkiintoisesti sijoitettu vuoteet huoneessa olevaan alkoviin oleskelutilan jäädessä huoneen toiseen reunaan. Maisema ikkunasta nyt on vastapäiseen taloon, mutta eikös se kaupungeissa aina. En anna sen häiritä tunnelmaa, vedän vaan valoverhoja eteen.

Kuulen oven kolahtavan kiinni ja samassa tunnen hänen painautuvan minua vasten. Hän kietoo kätensä ympärilleni, huulensa seikkailevat niskallani ja hänen lantionsa painautuessa vasten pakaroitani, huomaan selvästi etten ole ainut, joka on kiihottunut. Hänen kätensä nousevat hengitykseni tahdissa kohoileville rinnoilleni ja kuulen hänen kuiskaavan korvaani:

“Tätäkö olet on odottanut?” Läpsäisen häntä reiteen.

“Kehtaatkin härnätä vielä! Anna mä käännyn” ja pyristelen hänen ihanasta otteestaan. Käännyn häntä kohti.

Hän ei ole pitkä, mutta hän on ihana näky kaikkineen. Ahmin häntä silmilläni ja totean jälleen itselleni, kuinka paljon voinkaan himoita tätä nuorta miestä. Vien käteni hänen paitansa napeille ja alan avata niitä yksi kerrallaan, kiusoittelevan hitaasti. Odotan, kuinka pääsen näkemään pikku hiljaa paidan alta paljastuvaa rintakehää ja vatsaa. Lopulta työnnän paidan pois hänen päältään ja alan avata hänen vyötään. Avaan vyön ja avaan housut. Laskeudun polvilleni hänen eteensä kun alan vetää housujaan pois jalasta vieden samaan aikaan sekä farkut että alushousut ja sukat. Koko komeutensa ponnahtaa esiin kovana, sykkivänä ja innokkaasti kiimatipoista kimaltelevana. En koske hänen muuten, mutta en malta olla lipaisematta kielelläni aivan kalun kärjestä maistaakseeni siihen ilmestyneen helmen. Kosketus on pieni, mutta hän värähtää.

“En kestä enää! Ala tulla sieltä.” Hän nostaa minut ylös ja painaa sängylle.

Hän vetää paitani pois yltäni ja saa kiimasta johtuvasta tärinästä huolimatta avattua rintaliivieni hakaset. Liivini lentävät samaan kasaan paitani kanssa ja raskaat rintani pääsevät vapauteen. Hän ihailee niitä hetken käsissään pidellen, mutta painaa minut lopulta makaamaan selälleni sängylle. Hän avaa housuni ja vetää ne pois jalastani miltei väkivaltaisesti. Alushousuni ovat jo varmasti aivan märkinä kosteudestani ja hän sivelee niitä sormenpäällään. Värähdän ja selkäni nousee kaarelle. Huomaan virnistyksen hänen kasvoillaan. Lopulta hän varovaisesti vie sormensa alushousujeni vyötärönauhan alle ja ujuttaa ne pois jalastani. Hän nousee vierelleni kuljettaen suudelmia ympäri vatsaani, rintakehääni ja rintojani. Hänen sormensa etsivät reittiään häpyhuulieni väliin samalla kun hänen huulensa ovat kaulallani.

“Mitäs täällä on? Saako tänne mennä?” hän härnää minua. En voi kuin huokailla ja nyökkään hänelle.

Hän vie sormensa häpyhuulieni väliin etsimään klitoristani. Vedän terävästi henkeä, kun hän löytää oikean paikan. Hän vain katsoo reaktioitani huumaantuneena. Yritän nostaa lantiotani ohjatakseni hänen sormensa sisälleni, mutta hän vain pyörittää päätään virnistellen. Hänen sormiensa liike vaan tuntuu niin voimakkaasti! Haluan jo hänet sisääni. Lopulta hän kumartuu ylleni ja otan kädelläni hänen sykkivän kovasta varrestaan kiinni. Hän huokaa kovaäänisesti.

“Nyt en tosiaan kestä enää,” hän kähisee korvaani. Minun on vaikea yrittää muodostaa järkeviä lauseita hänen sormiensa työskennellessä taitavasti herkillä alueillani.

“Mä h… mä haluan sua…. Aaah… Missä ne kumit oikein on?”

“Ne on tuolla kassissa…. eteisessä.”

Eikä! Miksei niitä tajuttu ottaa heti esiin? Käyn valtaisaa sisäistä taistelua, jota hänen sormiensa liike ei ainakaan helpota.

“Mä olen puhdas, mutta sun päätös… Mut äl… Oh… älä vaan lopeta kauaks aikaa” hän jatkaa kuin aavistaen ajatukseni.

Ei helvetti, mitä minä oikein olen tekemässä? En vaan kestä kiihkoani enempää ja ohjaan hänet jalkojeni väliin. Hän ottaa sormensa pois klitorikseltani vain vaihtaakseen tilalle kalunsa pään. Hän härnää minua sillä työntymättä sisään kunnolla, vain käyden huulillani.

“Tule jo! Ota mut!” kähisen hänen korvaansa.

“Hyvä on” hän sanoo rauhallisella äänellään. Hän suutelee minua intohimoisesti samalla kun työntyy kerralla aivan pohjaan asti sisääni. Huutaisin, elleivät hänen huulensa peittäisi suutani. Hänen suudelmansa vievät minut mennessään aivan muihin maailmoihin samalla kun kovana seisova kalunsa painautuu vaativana vasten g-pistettäni.

“Olen niin odottanut tätä, himoinnut tätä” hän kähisee suudelmien välissä vasten huuliani.

“Oh…! Niin mäkin! Pidä musta kiinni!”

Hän tuo kätensä aivan kiinni kylkiini ja ottaa ranteistani kiinni siten, että  omat käteni menevät pääni yli ristiin. En saisi käsiäni irti, vaikka kuinka riuhtoisin, olen aivan hänen otteessaan. Hän panee minua voimalla työntyen aina ihan pohjaan ja vetäytyen miltei kokonaan ulos. Hän huohottaa kaulaani ja itse hänen korvaansa.

“Helvetti sä tunnut hyvältä…!”

“Älä vaan lopeta! Just siitä. Jatka. Täytä mut!”

“Saamasi pitää” hän kähisee ja kiihdyttää vauhtiaan.

Vedän käsiäni tiukasti hänen ranteitaan vasten. Selkäni pakottautuu kaarelle sen, minkä hänen otteesaan kykenen. Yritän saada muutettua asentoani ihan hieman, jolloin hän liikkuessaan osuu samalla hieman klitorikseni varteen. Kauaa hän ei kykene jatkamaan, kun tunnen työntöjen muuttuvan entistä syvemmiksi.  En kestä itse yhtään sen kauempaa vaan tunnen orgasmin pyyhkivän ylitseni. En mahda mitään sille, että riuhdon käsiäni vasten hänen otetaan, kun hän painuu viimeisen kerran syvälle sisääni.

Olen voihkinut ääneni käheäksi. Annamme hengityksemme tasaantua rauhassa siinä sisäkkäin – hän silittelee rintojani samalla kun oma käteni vaeltaa hänen selällään.

“Tää on kyllä kotimaanmatkailua mun makuun!” naurahdan. Hänen katseena on hieman säikähtäneen oloinen ja nolosteleva.

“Noh, postikorttia et tartte ainakaan lähettää, kun sussa on näköjään jo leima muistona itsessäsi” ja suutelee kaulaani, jossa arvelen olevan melkoisen fritsun. Mitäpä valitsin tällaisen ‘kakaran’ naurahdan mielessäni.

8 kommenttia viestissä: “Kotimaan kaupunkimatkailua”

  1. Juuso says:

    Aikuinen, nautiskeleva nainen on parasta 😉

  2. Kaneli says:

    Katselen sängystä, kun kaunis varattu nainen pukee seksikkäitä alusasuja ylleen. Vilkaisee hymyillen hotellihuoneen peilin kautta Mua, samalla kun laittaa pitkiä hiuksiaan ponnarille. Nousen alastomana, ja kävelen taakseen. Kiedon käteni ympärilleen. Kuulen naurahduksen ja kehräävät sanat. Hei nyt oikeesti täytyy pukea, on jo kiire! Huuleni näykkii niskaansa ponnarin alta. Ja kuiskaan rintaliivien hakasen aukaisten, Sulla on kaksi vaihtoehtoa fritsu niskaan tai uusinta?

  3. Ville says:

    Tollasta sattuu!
    Mäkin hoidan itseäni vanhempaa pankin lakinaista.

  4. Robert says:

    Just noin, kukapa ei tykkäisi
    painaa paljaalla 🙂 🙂 🙂

    • Baroness says:

      Tuntuuhan se paremmalta! Fantasioissa onneksi voi toteuttaa itseään 😉

      • Robert says:

        Fantasiat ja arjen pikkutuhmailut.., on 🙂 !
        Kukapa ei toivoisi kesäisen ukkoskuuron yllättävän iltalenkillä!
        Jos saisi pian havaita. Että kaatosateessa ulkoilureitin vieressä
        olevan vanhan venevajan räystään alle sateensuojaan kipaisee..,
        myös söpöhymyinen & ”litimärkä” kaunis Nainen naapurikadulta 🙂

  5. Toisinpäin says:

    Olin nukuttamassa lapsia. Toinen jo nukkui, toinen vielä tokkuraisena odotti, että jatkaisin lukemista.

    Puhelin soi. Vaimo soitti Rovaniemeltä, työmatkalta, paikallisesta Sokos-hotellista.

    Miten on mennyt, vaihdettiin kuulumisia, vaimo toivotti hyväää yötä vielä valvovalle lapselle, joka oli hetkeksi piristynyt.

    “No niin”, sanoin, sillä olihan vaimolla asiaakin.

    Hotellin ravintolassa oli ollut mukava nuori mies, tohtoriopiskelija, yritti iskeä.

    “No”, kysyin, ja vaimo jatkoi, hiljensi ääntään. “Taitaisi tehdä mieli, meidän molempien. Lupasin soittaa sinulle. Poika odottaa huoneessaan.”
    .”
    “Mikäs siinä, jos sopivalta tuntuu”, sanoin. “Onhan meillä tämä sopimus

    “Olet sinä sitten ihana”, vaimo kuiskasi. “Poika tuntuu niin herkältä, raikkaalta, että tekisi mieli olla niin kuin mies ja vaimo. Mitä minä vastaan, kun poika kumminkin kysyy, että voitaisiinko olla paljaaltaan.”

    “Onhan sinulla”, vastasin. “Tee niin kuin luontevalta tuntuu.”

    “Kiitos”, vaimo kujersi ja toivotti hyvää yötä.

    “Samoin”, sanoin ja jatkoin iltalukemista. Ajatus kumminkin harhaili. Hotellissa valmistauduttiin. Vaimo suihkautti hajuvettä korvan taakse, nosti yöpaidan helmaa, peilasi itseään edestä, sivusta ja takaa, tarttui sitten puhelimen kahvaan…

Kommentoi

top