search
top

Papin poika

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (63 votes, average: 2.60 out of 5)
Loading...

Isäni toimii kirkkoherrana erään maalaispitäjän seurakunnassa. Äitini opettaa yläkoulussa uskontoa ja musiikkia – koulutukseltaan hän on kanttori. Olin viisivuotias, kun muutimme sinne maalle. Pienellä paikkakunnalla kirkkoherran ja opettajan lapset joutuvat erityisen kiinnostuksen kohteiksi, suoranaisiksi silmätikuiksi. Niin jouduin minäkin ja neljä vuotta vanhempi sisareni. Ikätoverit arastelivat meitä pitkään ennen kuin uskalsivat tutustua meihin. Ja aikuiset seurakuntalaiset taputtelivat, pörröttivät tukkaamme, lässyttivät ja lepertelivät meille kuin idiootit. Tekevät muuten niin vieläkin, vaikka me olemme jo aikuisia. Kaikki tuo oli tehdä minut hulluksi. Kauhistuin jokaista ihmistä, joka lähestyi minua. Jotta sellaisesta selviää järjissään, lapsen on pakko kehittää vahva itsetunto ja hyvät sosiaaliset taidot. Pitää pärjätä niin kaveriporukoissa kuin aikuistenkin kanssa. Onneksi vanhempani olivat tässäkin suhteessa hyvin valistuneita ja tukivat meitä.

Minun kohdallani paras keino tarkoitti, että minun piti pärjätä hyvin urheilussa. Onneksi nautin liikunnasta täysillä, niin joukkue- kuin yksilölajeissakin. Urheiluhullu isäni kannusti minua ihan innoissaan. Olin – ja olen edelleen – todella hyvässä fyysisessä kunnossa ja lihaksikas. Harrastin teini-iässä viisi vuotta nyrkkeilyäkin, kunnes menin parikymppisenä armeijaan. Tulin siten tosi hyvin toimeen jätkien kanssa. He hyväksyivät alun vierastamisen jälkeen minut joukkoonsa tasavertaisena. Pyörimme jengeissä pitkin metsiä ja keskustan huoltoaseman baarissa. Sähläsimme kaikenlaista, luvallista ja luvatonta. Silloin tällöin nahistelimme keskenämme huvin vuoksi. Taisin saada välillä mainetta pappilan kauhukakarana. En minä paha ollut, minä vain rakastin sitä poikien ja nuorukaisten elämää.

Naisten kanssa oli vaikeampaa, varsinkin teini-iästä lähtien. Siellä maalla naiset ikään katsomatta lirkuttelivat tosi ärsyttävästi kirkkoherran pojalle. Tulivat jopa ihan iholle, kun ’tuo pappilan Timo on nii-ii-in komea’. Maaseudun syvimmissä arvoissa pappi on edelleen monen mielessä Jumalasta seuraava ja se asenne heijastui meihin lapsiinkin. Kaipa monikin tyttö uneksi pääsystä pappilan miniäksi. Ainakin usea tyttö yritti iskeä minua, lähettelivät lappuja ja panivat kaverinsa vihjailemaan minulle kiinnostuksestaan. Minua moinen kauhistutti. Tajusin nimittäin jo varhain olevani homo – en tietenkään asiasta järkyttyneenä kertonut siitä kenellekään.

En tiedä, olisinko voinut silloin heti tuoreeltaan puhua tuntemuksistani kotona. Ehkä se olisi helpottanut oloani. Olin suurin piirtein shokissa tajuttuani, mitä olen. Se oli pelottavaa, moraalitonta. Homo siinä maalaisympäristössä ja vielä kirkkoherran ja opettajan poika! Kuvittelin, että se olisi ollut heillekin varmaan häpeä, jos oma poika olisi osoittautunut homoksi. Niinpä kärvistellen vaikenin ja salaa runkkailin haaveillen kunnon korstoista, ja pelkäsin kuollakseni paljastuvani.

En kuitenkaan ollut tietämätön sukupuoliasioista, rakastelutavoista ja vastaavista. Oman läppärin ja nettiyhteyden avulla hankin perusteellisesti tietoja ja pornoa homoseksistä. Olipahan aiheesta jätkienkin kanssa tullut väännettyä tiedoilla höystettyjä vitsejä niin kuin persepanoista ja liukasteista, kun ei se kulli ilman noita sisään mene. Sitä paitsi HIV-valistus oli lisännyt aiheen ymmärrystä. En siis haaveillessani ollut mikään tietämätön ääliö. Oikeita kokemuksia vain kaipailin ja odotin pääsyä opiskelemaan johonkin isoon kaupunkiin, jonne voisi homona piiloutua rauhassa. Korostan kuitenkin, etten ollut mikään hiljaisuuteen pakeneva teini. Ei, olin hyvin ulospäin suuntautunut, peloton huulenheittäjä, vähän niin kuin porukan keskipiste.

Olen kertonut asian kotiväelle vasta näin aikuisena ja vastaanotto oli hämmentynyt mutta ei tuomitseva. He jopa hieman ahdistuivat, kun kuvittelivat minun ahdistustani nuorena homona siellä maalaismaisemassa. Meidän kotimme ei ollut vähääkään kiihkouskovainen, ihan vain tavallinen evluterilainen ja varsin suvaitsevainen. Isän työn vuoksi kävimme tietysti sunnuntaisin jumalanpalveluksessa. Ja kyllä kotona muutenkin Jumala oli läsnä koko ajan, mutta ei ankara, vaan lapsia hellästi rakastava ja hyväntuulinen Taivaan isä. Vanhempani eivät koskaan pakottaneet minua ja isosiskoani ajattelemaan tai toimimaan jollakin tietyllä tavalla. Saimme tehdä aivan rauhassa omat valintamme, myös uskonnon suhteen. Tietysti meihin kohdistettiin lempeää ohjailua tai toiveita oikeanlaisesta eettisestä käytöksestä. Käskyjä ja huutoja enemmän meillä raikui nauru ja musiikki.

Äiti opetti meille pianon soittoa jo reilusti ennen kuin jalat ylsivät pedaaleille. Niin ja laulua. Opettelin myös kitaran soiton. Koko meidän perhe soitti ja lauloi. Teemme yhä niin kun kokoonnumme yhteen, esimerkiksi jouluisin ja pääsiäisenä. Olemme joskus jopa esiintyneet seurakunnan tilaisuuksissa. Minulle ne tosin olivat yhtä kärsimystä, kun nolostutti, kun kavereita oli kuuntelemassa. Siis vaikka musiikkia muuten rakastankin.

Siellä maalla en saattanut kuvitellakaan harrastavani seksiä jonkun sikäläisen kanssa. En häpeän pelkoni takia, mutta myös siksi, että olin sentään kirkkoherran poika! Siis oletettavasti täysin siveellinen. Kuka minua olisi uskaltanut haluta? Sitä paitsi eihän siellä muutenkaan voinut olla homoja, seksimielessä yleensäkin niin umpimielisessä ja ahdasmielisessä ympäristössä. Siis ainakin julkisesti, seinien sisällä oli varmaan yhtä sun toista rietasta.

Vaan sielläpä kuitenkin sain ensimmäisen homoseksuaalisen kokemukseni. 18-vuotiaana, kesällä, vähän ennen viimeisen lukiovuoteni alkua. Olin kesätöissä seurakunnan leirikeskuksessa yleismiehenä – ja kitaristina. Siellä järjestettiin lastenleirejä kesän alusta lähtien, rippikouluja, parisuhdeleirejä aikuisille ja hiljaisuusretriittejä. Paikka on järven rannalla ja metsän siimeksessä. Maisemat ovat todella kauniit. Päärakennuksen lisäksi siellä on kymmenen mökkiä ja rantasauna. Pihalla on alkeellisia kuntoilulaitteita, lentopallokenttä ja metsässä kulkee lenkkeilyyn soveltuvia polkuja.

Lasten ja nuorten leireillä oli mukana myös kirkon nuoriso-ohjaaja, Jukka. Olin tutustunut häneen tietysti jo seurakunnan toiminnan yhteydessä ja nähnyt häntä kunnan liikuntatalolla uimassa ja kuntosalilla. Hän on viisi vuotta minua vanhempi, järkyttävän komea, minun kokoiseni, leveäharteinen, timmin jäntevä kaveri. Ja hauskakin hän on. Tulimme alusta alkaen hyvin juttuun, mutta vaikka vilkuilinkin silloin tällöin häntä himokkaita ajatuksiani punastellen, en voinut kuvitellakaan häntä homoksi.

Leirikeskuksessa hän työskenteli kesän alusta juhannukseen ja taas heinäkuun puolivälistä koulun alkuun elokuussa. Jaoimme siellä saman huoneen, komean Jukan kanssa kiihottava kiusaus. Iltaisin, kun leiriläiset oli saatu nukkumaan, ohjaajat minä mukana pidimme kokouksia, joissa ruodittiin kulunutta päivää ja kerrattiin seuraavan päivän suunnitelmat. Sen jälkeen vietettiin jonkun aikaa mukavaa iltaa yleisen seurustelun merkeissä ja minä näppäilin kitaraa viihdykkeeksi. Muutama keskiolutkin saattoi mennä, mutta mitään örvellystä ei harrastettu. Kun Jukan kanssa menimme yöpuulle, saatoimme vielä jutella niitä näitä, kunnes uni tuli.

Ensimmäisen viikon perjantaina iltapäivällä lapset lähtivät ohjaajien saattelemina koteihinsa. Jäimme Jukan kanssa kaksin leirikeskukseen järjestelemään seuraavan viikon riparia. Siistimme paikkoja päällisin puolin, kunnes päätimme lämmittää rantasaunan ja jatkaa töitä seuraavana päivänä – riparilaiset tulisivat vasta sunnuntaina. Tuumasta toimeen ja sauna lämpeni tunnissa. Sen ajan istuksimme siinä terassilla ja haistelimme savun hajua ja katselimme kaunista järvimaisemaa. Oli mukavan rento tunnelma.

Vähän vertailimme urheilukokemuksiamme ja kuntoilua. Jukka halusi kuulla tarkemmin silloin vielä aktiivisesta nyrkkeilyharrastuksestani. Minä vähän kiertelin ja kaartelin, kun en suoraan kehdannut sanoa mitään sellaista kuin että minusta on mahtavaa vetää jätkiä turpaan. Jukka puolestaan tunnusti seuraavansa netistä mielellään kamppailu-urheilua. Sanojensa vakuudeksi hän nosti nyrkit pystyyn ja napautti minun oikeaan olkavarteeni. Naureskellen nahistelimme ja muksimme toisiamme siinä penkillä vierekkäin istuen. Äkkiä aistin, että tunnelmaan tuli jokin uusi jännite, jokin haisi mukavalle. Ehkä se oli Jukan silmien virnuileva katse ja pieni puuskuttava hengitys, ehkä minun huolestuttava pullistuminen omien verkkareideni haaroissa.

Onneksi siirryimme pukuhuoneen puolelle. Riisuuduimme. Helpotuksekseni haarojeni väli ehti rauhoittua. Edellisiltä saunakerroilta ja liikuntasalilta tiesin kyllä Jukan komean kropan ja hän minun. Vähän siinä silmänurkasta taisimme silti kumpikin tuijotella toisiamme. Olimme munasillamme, kun Jukka velmu ilme silmissään kysäisi:

– Minkä mittainen tuo sun paloletkusi on kovana?
– Häh?
– No kun toi on löysänä tommonen, niin minkälainen pesäpallomaila se on seisokissa?
– Ääh, en tiedä. En ole mittaillut. Minkälainen itselläsi?
– Jaa, no vaatimattomat 17 senttiä. Mutta erittäin toimintakykyinen ja halukas.

Sitten vain hekoteltiin ja siirryttiin löylyihin. Minä ihan kihelmöin kummaa ihmetystä ja ehkä odotusta Jukan puheiden takia. Se jännä tunne välillämme lauteilla säilyi, vaikka emme me mitään aiheesta puhuneet. Kunhan hikoiltiin ja ehkä vähän pullisteltiin lihaksiamme. Ainakin minä tein niin. Jännitin ja ojentelin reisiä, pohkeita ja käsivarsia. Lopulta niin teki Jukkakin. Ja viimein päädyimme vertailemaan ja tunnustelemaan toistemme hauiksia ja olkapäitä vähän noin niin kuin kilpailuhengessä. Vaikka naamalleni tavoittelinkin uhmakkaan tylyä ilmettä, kiihotuin ja tunsin itseni kovaksi jätkäksi Jukan kourien puristellessa lihaksiani. Taisimme hieman hikisinä jo puuskuttaakin hipelöidessämme toisiamme. Kyllä me siinä naureskeltiinkin, mutta hengitykset muuttuivat pikkuisen huohottavimmiksi. Väitän, etten siinä vaiheessa kuvitellut mitään homoseksuaalista. Kai ajattelin, että tämä nyt vain on sellaista jätkien välistä hevostelua.

Kun laskeuduimme lauteilta – minä edellä, Jukka läimäisi pakaroilleni tosi kovaa. Minä vinkaisin ja siinä saunan lattialla yritin lyödä hänen tiukkoja pakaroitaan. Niin sitten me hikiset sällit ajauduimme nahisteluun, jossa läiskimme toistemme perseitä. Käsivarret yrittivät saada toisesta painiotetta. Välillä vartalomme painautuivat toisiinsa. Yhtäkkiä pelkäsin, että kaluni innostuu touhusta liikaa, mutta kun Jukka painoi niskaotteella päätäni alaspäin, huomasin hänen kalunsa sojottavan tarmokkaan suorana. Hörähdin:

– Heheh, sun vehkeesi taitaa tykätä homopainista.
– Joo, niin tykkääkin. On sunkin kalusi jo turvoksissa. Tykkäät vissiin itsekin.
– Öööö… Joo… kai mää vähän…
– Ootko sitten homo? Mää ainakin oon. Mutta et helvetti kerro kellekään!
– Joo, en. Luulen, että oon määkin.

Hikinen vääntö keskeytyi. Ojentauduimme seisomaan. Välillämme oli parikymmentä senttiä kuumaa ilmaa. Jukka katsoi minua suoraan, minun silmäni pälyilivät vähän sinne tänne. Olin takuulla punainen ja hengitys oli raskasta. Minua huimasi. En tiedä, mitä oikein tunsin tai ajattelin. Olin eka kertaa elämässäni vastakkain elävän homon kanssa, alastomana ja hikisenä! Enkä osannut tehdä mitään!

Onneksi Jukka osasi. Hän tarttui kovaan kaluunsa ja hyvin totisena alkoi mätkiä sillä minun vehjettäni. Aluksi arastellen yhdyin kullimiekkailuun. Aivan mahtava tunne! Kovat kyrvät iskivät yhteen. Välillä hieroimme terskoja vastakkain. Minulle kasvoi elämäni seisokki. Jukka hörähti sen nähdessään ja tarttui kaluuni. Hän puuskutti jotain, että vittu ku paksu ja pitkä. Vähän kummeksuin, että seurakunnan työntekijä kiroilee – tosin tein sitä itsekin jätkien kanssa, mutta en muuten. Jukka alkoi runkata patukkaani ja minä olin pyörtyä. Vieras käsi omalla kyrvälläni, uhuhuh!

Jukka käänsi minut ympäri ja työnsi seinää vasten. Nojasin siihen käsilläni. Tunsin, kun Jukka painoi kullinsa perseelleni ja alkoi hinkata sitä siihen. Hän kiersi toisen kätensä rinnalleni, painautui selkääni ja nipisteli nännejäni. Hän näykki niskaani. Samalla hän jatkoi minun runkkaamistani kiihtyvään tahtiin. Minä vain inisin ja vikisin kuin ansaan jäänyt hiiri. Lopulta en kestänyt, vaan villisti kiemurrellen ja huohottaen ammuin mällini seinälle. Jukka murisi kaulansyrjääni:

– Tulihan sitä sieltä viimein. Ja vähän vitusti tulikin.
– Joo-ooh…
– Nyt käy tuohon lattialle makaamaan. Mää tuun sun päälle.

Pikkuisen epävarmana, mitä nyt seuraa, tottelin käskyä. Puuritilät painoivat hieman epämukavasti selkääni. Jukka tuli makaamaan vatsani päälle ja komensi minut kietomaan käteni hänen ympärilleen ja puristamaan helvetin kovaa. Hän huohotti raskaasti korvaani ja alkoi paukuttaa lantiollaan alapäätäni. Hän teki sen tosi rajusti niin, että minulta pääsi tukahtuneita ähkäisyjä. Väliin hän käski käyttämään rutistukseen enemmän voimaa, niin kuin painisit, hän kähisi. Tottelin ja nostelin jopa lantiotanikin lähes siltaan. Hän puhisi aina vain raskaammin. Ja sitten hän meni ihan pois tolaltaan ja huusi tulevansa justiinsa. Ja tuli. Kuuma sperma täytti meidän välimme. Lysähdimme makaamaan vapisten päällekkäin siinä lattialla.

Epäröin pitkään, mitä sanoa tai tehdä. Sen tiesin vuorenvarmasti, että olin onnellinen, että mikään ei ollut koskaan tuntunut niin hyvältä kuin komea Jukka siinä sylissäni. Mutta mitä Jukka ajatteli ja tunsi? Minua ujostutti kysyä. Jos hän vaikka oli pettynyt. Tai piti juttua yhdentekevänä. Jos hän nauraisi minulle. Ei nauranut. Hän hymyili. Jukka kohotti päätään katsoi minua silmiin, silitti tukkaani ja hymyili:

– Jopas me jätkät hullaannuttiin. Mahtavaa. Siis minusta. Tykkäsitkö sää?
– Öh… joo… krhm… tykkäsin. Helvetisti. Anteeksi kiroilu.
– Kyllä me keskenämme voidaan manaillakin. Miehekästähän se vain on. Vai mitä, saatana?
– Joo. Niin on. Vitun äijämäistä.
– Jep. Tuota, suostutko äijäilemään jatkossakin? Mää ainakin haluaisin. Sää oot niin helvetin komea ja seksikäs.
– Enkä oo. Sää oot. Ja, tuota noin, jos äijäily tarkoittaa tätä… öö… seksihommaa, niin totta vitussa haluan jatkossakin.
– Joo, tätä se tarkoittaa. Ja voidaan ottaa mukaan suihin ottojakin. Ja ehkä kokeilla kulleja toistemme perseessä.
– Kai me voitais. Mää en vaan ole koskaan ennen tehnyt sitä. Miltä se mahtaa tuntua?
– Helvetin hyvältä. Tarttee vaan hankkia kortsuja ja liukastetta ensin.
– Sää oot vissiin nussinu äijien perseitä ennenkin?
– Muutaman kerran. Täälläkin kahta tyyppiä.
– Häh? Onko täällä muitakin homoja?
– Kunnan talouspuolella on yksi liki nelikymppinen laiheliini. Ja tuolla yhdellä kylällä yksi nuori isäntä. Oikea lihaskimppu.
– Ihan tosi? Millaista niiden kanssa on… siis… öö…
– Ai paneskella? No se laiheliini on tylsän passiivinen, mutta se antaa panna aina, kun älyän pyytää. Sen isännän kanssa meno on kuin raivoisaa tappelua. Hiki lentää molemmilla. Se on helvetin mahtavaa. Me panemme kumpikin toisiamme.
– Ai pitäiskö munkin olla aktiivisempi?
– Voit olla. Ja saat. Mutta ymmärsin, ettei sulla ole kokemuksia niin, ettet vissiin tiedä, mitä voit tehdä. Mutta opit kyllä, älä huolehdi.
– Joo. Tuota, ethän kerro niille tyypeille musta?
– Kerro mitä? Että kirkkoherran poika on pitäjän seksikkäin homo. En tietenkään. Miksi edes kysyt? Ethän sääkään kerro kenellekään musta.
– En takuulla!

Nousimme viimein ylös ja kävimme kaulakkain suihkussa. Istuimme saunan terassille vilvoittelemaan. Juttelimme aika paljon siitä, millaista on elää homona sikäläisessä maalaisympäristössä. Onhan siinä omat paineensa ja jännitteensä, varsinkin uskovien yhteisössä. Lisäksi vertailimme liikuntakokemuksiamme. Kävimme pulahtamassa järvessäkin, mutta vesi oli vielä niin kylmää, ettemme kauaa siellä viihtyneet.

Palasimme löylyyn lämmittelemään. Kun hiki alkoi pisaroida ihollamme, Jukka alkoi nuolla minun olkapäitäni. Minä hyväilin hänen selkäänsä ja vatsalihaksia. Tuota pikaa kietouduimme syleilyyn ja suudelmaan. En ollut koskaan suudellut ketään enkä tainnut hallita sitä Jukkaa tyydyttävällä tavalla. Niinpä hän opetti minua, miten käyttää huulia, kieltä, hampaita näykkimiseen ja miten imulla tehostetaan suudelmaa. Sen seurauksena meillä kalut sojottivat pian tosi jäykkinä. Jukka kumartui ja otti vehkeeni suuhunsa ja imi sitä niin, että minulta oli lentää silmät päästä.

En kestänyt sitä pitkään, vaan työnsin Jukan selälleen ylälauteelle ja asetuin hänen päälleen. Aloin hinkata kyrpääni hänen alavatsaansa täysin kiimoissani. Jukka vääntelehti, kiemurteli allani. Hänen raajansa puristautuivat kaikilla voimillaan ympärilleni. Hän aloitti – en siis minä – äkäisen kiroilun, mutta minä yhdyin siihen aika pian. Tuli tunne, että minä raivopäisenä äijänä runnon, alistan sen miehen väkivaltaisesti. En tiedä, pitäisikö sitä hävetä, mutta hurmioiduin ajatuksesta ihan täysin. Rajuilla lantion iskuilla tyhjensin spermavarastoni Jukan vatsalle.

Sitten tein jotain itselleni yllättävää ja Jukkaa miellyttävää. Nousin kontilleni ja kumarruin nappaamaan hänen pamppunsa suuhuni ja aloitin tarmokkaan suuhoidon. Ihan yllätyin, kun se kyrpä tuntui niin jumalattoman kiihottavalta suussani. Kuuma, kova ja silti samettinen. Jukka ähki ja voihki, repi minua tukasta, puristi pääni reisiensä väliin tosi tiukasti. Se innosti minut entistä vauhdikkaampaan menoon. Lutkutin Jukan kullia, välillä kielellä terskaa lipoen, välillä koko kyrvän melkein nieluun asti imien. Sinne Jukka sitten ihan yllättäen ruiski mällinsä. Tuntuivatpa ne kuumat ja voimakkaat spermasuihkut kitalaessa erikoisilta niin äkkiseltään. En osannut muuta kuin nielaista koko lastin saman tien. Huohottaen nousimme siinä lauteilla kaulailemaan toisiamme ja vakuutimme tyytyväisyyttämme. Suihkussa huuhdoin hämmentyneenä suuni perusteellisesti. Ja kaikki tämä homoilu ensi kertaa elämässäni, enemmän kuin haaveissani, olin pyörällä päästäni.

Kun onnistuimme viimein lopettamaan saunomisen, menimme nukkumaan yhteiseen huoneeseemme. Ensin kumpikin omaan sänkyynsä, mutta aika pian Jukka könysi viereeni. Emme enää rakastelleet, vaikka nukuimmekin sylikkäin. Minä ainakin hemmetin onnellisena. Ihka oikea homoelämäni oli alkanut. Kaiken lisäksi tosi komean jätkän kanssa. Vatsan pohjassa tuntui jännä kutina, että mitähän tästä minun elämästäni vielä tulee.

Aamupalan jälkeen Marja, seurakunnan kappalainen, joka vastasi alkavasta rippikoululeiristä, soitti ja varmisti, että pystyisin tarvittaessa säestämään kitaralla muutaman virren ja uskonnollisen laulun. Lupasin. Jukkaa hän pyysi käymään kaupassa hankkimassa muutamia tarvikkeita ja seurakuntatalolta yhtä sun toista tarpeellista. Ennen kuin lähti pakulla asioille, Jukka kaappasi minut halaukseen ja suuteli minua. Hän mutisi, että illalla saunoisimme ja ehtisimme vielä harrastaa alastomina reipasta äijäilyä. Jäin hymyilemään.

Sitten ryhdyin hommiini. Kärräsin polttopuita saunalle ja nuotiopaikalle. Siivosin paikkoja, tarkastin mökit ja semmoista. Oli leppoisa päivä, aurinko paistoi ja lämpötila nousi kahteenkymmeneen. Juoksin metsässä sellaisen viiden kilometrin lenkin, vetelin leukoja ja voimistelin pihan rekillä. Isä soitti. Ensin säikähdin, josko Jumala on kavaltanut minut ja Jukan hänelle, mutta hän vain kyseli kuulumisia. Hän oli tulossa muutamana päivänä sinne riparille ja halusi tietää, pitäisikö hänen tuoda kotoa minulle jotakin. En tarvinnut mitään. Vähän hymyilin, että voi isä, kun tietäisit, mitä ihmeellistä minulle oli tapahtunut. Tietysti takaraivossa vähän hermostuttikin ajatus, jos hän oikeasti tietäisi, että oma poika rakastelee seurakunnan nuoriso-ohjaajan kanssa. Se olisi ollut melkoisen häpeän paikka sekä minulle että ennen kaikkea Jukalle. Rauhoittelin itseäni, otin kitarani ja kaivoin päärakennuksen yhdestä kaapista nuotteja ja virsikirjan. Kävin läpi Marjan toivomat biisit, ei ongelmia, säestys kyllä onnistuisi. Olin levoton ja ihan täpinöissäni, kun odottelin Jukkaa ja illan äijäilyämme.

Hän tuli iltapäivällä paku täynnä rompetta. Purimme lastin varastoihin. Ruokakomero tuli täyteen kuivamuonaa – tuoretavara tulisi sitten keittäjän mukana. Urakan jälkeen Jukka kääntyi minuun päin ja hymyili:

– No niin, jokohan pääsisimme illan pääaiheeseen?
– Mihin?
– No saunanlämmitykseen tietenkin. Mitä luulit?
– Äääh… kuvittelin, että me… ööh… jotain…
– Äijäilyä harrastaisimme?
– Niin.
– Älä näytä niin pettyneeltä. Takuulla harrastamme. Mulla oli matkalla pallit jo haljeta. Toin meille siihen varusteitakin.
– Mitä?
– Hehe, säähän ihan näytät innostuvan. Kortsuja ja liukasta öljyä. Me panemme saunalla toisiamme perseeseen, vai mitä?
– Okei. Vähän kyllä jännittää.
– Hyvin se menee. Takuulla tykkäät.

No ei siinä sen kummempia, välineet mukaan ja saunaa lämmittämään. Kun oli saatu tulet kiukaan alle, Jukka nousi seisomaan ihan liki minua ja katsoi vakavana silmiini. Hän silitti poskeani. Kuin arastellen kietouduimme halaukseen ja suudelmaan. Kaluni pamahti verkkareissa heti seisomaan. Jukan lantio hieroi etumustani ja hän mutisi huvittuneena, että minä tunnun jo olevan valmis suureen koitokseen. Siirryimme pukuhuoneen puolelle, jossa Jukka esitteli sitä öljyä ja kortsuja. Hän selitti huolellisesti, miten liukastaminen tapahtuu. Sitten riisuimme toisemme. Hyväilimme, suutelimme ja näykimme toistemme vartalot joka puolelta. Vähän pullistelimme lihaksiakin toisen ihailtavaksi. Minä aloin jo täristä ja huohottaa himosta. Jukka työnsi minut käsivarren mitan päähän:

– Voi vittu, tuo sun kyrpäs on suurin koskaan näkemäni. Mää haluun sen sisääni heti.
– Okei. Miten mää teen sen?
– Paa nyt ensin kortsu sen päälle. Jos se mahtuu. Ja hiero tätä öljyä siihen. Mää liukastan sillä välin reikäni.

Öljyn hierominen kumitetulle kalulle tuntui niin hyvältä, että päätin jatkossa käyttää liukastetta runkkaillessanikin. Siirryimme löylyhuoneeseen öljypullon kanssa. Jukka nojasi keskilauteeseen takapuoli pitkällä ja levitti kourallaan öljyä pakaroidensa väliin ja somana supistelevaan reikään. Huolestuin:

– Miten mun kyrpä mahtuu tuohon pikkuruiseen reikään?
– Ahdasta varmaan on, mutta sitä paremmalta se tuntuu. Ja käytä kunnolla voimaa, kun tunkeudut sinne.
– Mutta jos se sattuu?
– Varmaan sattuukin, mutta ei huolta, mää oon kova jätkä, kyllä mää kestän. Alahan puskee sitä vitun kyrpääsi muhun.

Epävarmana, mutta innosta täristen ujutin patukkaani Jukan pakaroiden väliin. Hinkkasin sitä siellä liukkaassa raossa ja olin seota jo siitä. Jukka kuitenkin komensi ohjaamaan terska reiälleen ja painamaan sen sisäänsä. Vetäydyin vähän taaksepäin ja autoin kädellä kullini reiän suulle. Työnsin aluksi varovasti, mutta kun se ei mennyt sisään, lisäsin voimaa. Olin kiljaista, kun terska solahti suoleen, niin älyttömän hyvältä se tuntui. Jukka ensin parahti, sitten ärisi ja murisi kuin karhu, mutta käski minun tunkeutua syvemmälle ja alkaa nussia häntä kunnolla. Haukoin henkeäni ja uikutin, kun etenin syvemmälle. Suoli puristui kyrpäni ympärille ja oli viedä minulta tajun. Ihan mieletöntä! Jalkani vapisivat aivan holtittomasti. Vetäydyin ja hitaasti painuin taas sisään. Jukan selkälihakset värähtelivät kiihottavasti silmieni edessä. Hän rukoili, että panisin rajummin. Jotenkin onnistuin tiivistämään tahtia. Survouduin häneen melkein raivopäisenä. Sekosin ja rynkytin ihan hulluna. Jukka ähkyi ja turskautti suustaan rivouksia. Painauduin hänen selkäänsä ja lantioni läiskähteli hänen koviin pakaroihinsa rajulla rytmillä. Ja sitten aivan liian aikaisin mällini purkautuivat ravisuttavina sykäyksinä kortsuun.

Makasin Jukan selässä kuin piesty koira, henkeä haukkoen ja vapinaa tasoitellen. Yritin vetäytyä perseestä, mutta Jukka ei päästänyt kulliani ulos. Hän puristi sitä suolellaan niin tiukasti, että vehje ei edes alkanut kutistua. Jukka puuskutti:

– Anna sen olla siellä. Aivan mieletön kyrpä. Lyki sillä vähän, niin mää saan runkattua itseni.
– Okei. Näinkö?
– Joo. Se tuntuu niin saatanan hyvältä.

Se runkkaus ja äijän kramppailu hieroi vehkeeni pian uuteen kukoistukseen ja naimakuntoon. Jukka runkkasi kiihtyvällä nopeudella, puuskutti ja kiroili kuin metsämies. Samalla minä paukutin nuoruuden innolla ja kiihkolla, sujuvasti ilman järkeä. Sillä kertaa jaksoin pitempään, kun pussit olivat jo kerran tyhjentyneet. Siinä välissä Jukkakin kerkesi tulla hirmuisesti karjuen. Minä vain jatkoin yhä hurjempana. Tuntui kummasti, että halusin alistaa ja vahingoittaa Jukkaa kyrvälläni. Hänkin jo haukkui minua helvetin hulluksi homosonniksi, mutta kähisten kehotti jatkamaan. Ja minä poika panin sylki kirouksia roiskien. Lopulta Jukan upeat pakarat irrottivat nivusistani liemet liikkeelle. Viimeiset työntöni olivat niin rajut, että Jukan jalat irtosivat lattiasta.

Sillä kertaa vetäydyin sieltä perseestä saman tien. Jukka nousi ylös silmät pystyssä ja suu ammollaan. Hän kaappasi minut tiukkaan halaukseen. Siinä me seisoimme vapisten hikiset vartalot toisiinsa liimautuneina. Jukka puuskutti korvaani:

– Jumalauta, mikä pano. Sää oot varsinainen potenssihirmu. Et kai vain salaa ottanut Viagraa?
– Hihii, ihan oli kuule doping-vapaa pano.
– Mää en varmaan kävele tai pasko ainakaan viikkoon.
– Hehhee, en määkään pysty kävelemään, kun jalat tärisee niin.
– Miltä susta tuntui tää eka kerta?
– En osaa sanoa, kun ei oo sanoja. Jotenkin taivaallista. Mahtavaa. Voisin naida koko ajan.
– Mua saat panna, ehket kaiken aikaa, mutta niin usein kuin haluat.
– Haluatko sää nyt panna mua?
– Oletko sää hullu! Äskeisen jälkeen en takuulla jaksa. On niin poikkipantu olo.

Siinä sitten hetken aikaa hekottelimme syleilyssä. Kun maltoimme, heitimme kortsun sisältöineen kiukaan pesään ja menimme suihkuun. Lopun ehtoota saunoimme kaikessa rauhassa. Pikkuisen kehuskelimme toisiamme hyvästä panosta, vaikka eihän minulla ollut vertailukohtia. Olin kuitenkin jotenkin itseeni tyytyväinen: olin mies, olin pannut eka kerran ja pantava kehui kulliani maailman parhaaksi. Taisin ylpistyä vähän liikaakin, mutta onneksi maailma ja kokemukset ovat sittemmin pudottaneet minut useinkin naimapilvistä.

Seuraavana päivänä rippikoululaisia alkoi tulla leirille puolen päivän aikaan. Osa tuli yhteiskuljetuksella, osan toi heidän vanhempansa. Alkoi melkoinen tohina emmekä Jukan kanssa päässeet olemaan kaksistaan kuin öisin. Vain yhtenä yönä sen kahden viikon aikana uskaltauduimme anaalipanoon, kun Jukka ratsasti kyrvälläni. Olihan sekin mahtavaa, mutta hankalaa, kun ääntäkään ei saanut päästää. Muuten harrastimme yhdessä runkkailua tai äänettöminä suihinottoja puolin ja toisin. Se kaikki oli hermostuttavan jännittävää paljastumisen pelossa, mutta silti aivan mahtavaa ja kiihottavaa aikaa.

Niitten riparilaisten joukossa oli yksi Pauli, josta myöhemmin tuli tosi paha ongelma. Hän oli vähän ujonoloinen, vetäytyi porukoissa ulkoreunoille eikä paljon puhunut kuulemma edes opetustilanteissa. Toisaalta hän oli uskomattoman kaunis poika. Vaaleat enkelikiharat laskeutuivat olkapäille, suuret siniset silmät ja täyteläinen suu, joka silloin tällöin hymyili arasti. Ja aivan ilmiselvästi hän oli homo. Muut nuoret tuntuivat vähän karsastavan häntä, tytötkin, mutta en huomannut, että häntä varsinaisesti olisi kiusattu. Mutta siinä missä tytöt ja pojat vaihtoivat keskenään eroottisesti uteliaita katseita, Pauli tuijotti Jukkaa ihan hellittämättömästi. Hän hakeutui Jukan läheisyyteen aina kun suinkin mahdollista. Huomautin asiasta Jukalle yksi ilta kämpässämme:

– Oletko huomannut, että se kaunis poika, Pauli, kyttää sua ihan kiimassa?
– Joo. Se on selvästi heräämässä homouteen. Ja kyllä se suakin katsoo sillä silmällä.
– Eikä! Se on niin neitimäinen, etten koskisi siihen pikkurillilläkään.
– Hei, älä tuomitse. Monet homot on aika naismaisia, mutta ne on silti ihmisiä ja siksi niitäkin tulee kunnioittaa.
– Joo, joo. Mää vaan tykkään enemmän kunnon korstoista. Tosi miehekkäistä äijistä niin kuin sää.
– Hehe, hyvä niin. Sitä paitsi Pauli on vasta viisitoista vuotta, siis alaikäinen. Siihen me aikuiset miehet emme saa muutenkaan koskea. Niin että varo, jos se iholle meinaa tulla.
– Ei huolta. Ajattelin kylläkin tulla nyt sun iholle.
– Jumalauta, senkin pervo…

Jukka kohotti peittoaan ja minä ryömin hänen viereensä. Harrastimme tiukkaa toistemme rutistelua ja molemminpuolista suihinottoa.

Loppuleirin aikana huomasin tosiaan, että Pauli yritti saada kontaktia minuunkin, mutta en koskaan jäänyt hänen kanssaan kahden kesken. Lähinnä mulkoilin häntä äkäisenä, jos huomasin hänen tuijottavan tai muuten lähestyvän minua. Ja hän ymmärsi pitää etäsyyttä.

Juhannusaattona konfirmaatiojumalanpalvelus järjestettiin ulkoilmassa siellä leirikeskuksessa. Tuntui, että koko pitäjän asujaimisto tuli paikalle. Kirkossa ei koskaan ollut niin paljon seurakuntaa koolla. Myös koko meidän perheemme oli paikalla. Isä hoiti sen jumalanpalveluksen minun mielestäni poikkeuksellisen antaumuksellisesti, jokin syvä pyhyys tuntui olevan läsnä. Ihan hämmästelin isän väkevää läsnäoloa siinä saarnassa, jossa hän puhui nuoruudesta ja suvaitsevaisuudesta. Niin ja äiti muuten antoi minulle tunnustusta kitaransoitostani. Ja siskoni toi jopa poikaystävänsä näytteille, mukava teologian opiskelija kuten sisarenikin. He jäivät leirikeskukseen viettämään juhannusta. Järjestin heille yhden mökeistä enkä kytännyt, millaista elämää he öisin viettivät.

Jukka jäi siis kesälomalle. Oli vähän haikeata erota, mutta hän lohdutti, että pääsemme jatkamaan äijäilyämme sitten heinäkuussa. Ja koska pyllyni oli vielä korkkaamatta, hän lupasi, että hän vielä ottaa minut miehekkään rajusti. Jäin hyrisemään mukavaa odotusta.

Juhannuksen jälkeen oli parisuhdeleiri ja sen jälkeen merkillinen hiljaisuusretriitti. Se oli älytön kokemus. Neljätoista ihmistä, lähinnä naisia ja vain kolme miestä, pysyi päivän vaiti, vaeltelivat mykkinä ja puuhailivat omiaan hiljaisuudessa. Aamiaisella ja iltaisin he kyllä juttelivat ja vaihtoivat kokemuksiaan. Ymmärsin, että he pyrkivät jonkinlaiseen hengelliseen kokemukseen, ehkä pyhyyteen. Minusta he olivat naurettavia teeskentelijöitä.

Paitsi Otto. Hän oli vähän vajaa kolmikymppinen komistus. Hän on omistautunut joogalle. Hän on hoikka ja tosi tiukassa lihassa. Leveäharteinen. Kaljuksi ajeltu. Jotenkin koviksen oloinen. Hän on minun elämäni toinen homo. Erotin hänet joukosta heti ensimmäisenä päivänä, hän kun on poikkeuksellinen hyvännäköinen. En tietenkään arvannut häntä homoksi, kunhan vain katselin näyttävää korstoa. En voinut ottaa häneen myöskään mitään kontaktia, kun sillä leirillä piti olla hiljaa. Minulla oli aika helppoa, kukaan ei pystynyt ääneen sanomaan, mitä olisi tarvinnut. Niin että minulle riitti tehdä ihan vain perusjutut. Lisääntyneellä vapaa-ajalla juoksin metsälenkkejä ja koska ilmat oli helteiset, minulla oli vain trikooshortsit – ja näyttävä kroppani pääsi oikeuksiinsa, ainakin omasta mielestäni.

Ja Oton mielestä. Hän nimittäin alkoi kiinnittää minuun huomiota. Kun kolmantena päivänä olin pihalla vetelemässä leukoja rekillä, hän tuli mykkänä viereeni tekemään samaa. Melkoisesti vetelikin ja muutenkin teki komeita rekkivoimisteluliikkeitä. Oli jotenkin hullua, että saatoimme vain vilkuilla toisiamme ja hymyillä pienesti, sanaakaan ei voinut suustaan päästää. Myöhemmin näin hänen tekevän rannalla jotain joogaharjoituksia. Vaikka akrobatialta ne minusta näyttivät.

Illaksi lämmitin saunan niin kuin joka päivä. Naiset saunoivat ensin. Menin mukaan miesten vuorolle. Koska puhe oli nyt sallittua, ne kolme miestä jaarittelivat hiljaisuuskokemuksistaan. Minua ne kyllästyttivät ja kuulostivat tekopyhiltä. Ne kaksi muuta miestä olivat Oton rinnalla mitättömän oloisia vanhoja vetelyksiä ja ainakin toinen melko varmasti homo, sellainen pikkurilli pystyssä kimittävä hintti. Vaikka Jukan opetusta muistaen, mikä minä olen ketään arvostelemaan. Kukin taplatkoon omalla tyylillään eihän se minua oikeasti haittaa. Joka tapauksessa se tyyppi ja Otto ottivat kovasti kontaktia minuun. Tietysti minun piti turhamaisena pikkuisen esitellä itseäni, mutta ihan vain vaivihkaa ja itse ajattelin tekeväni sitä pelkästään Otolle. Tämä kyllä vilkuili minua, mutta jotenkin vain virnisti happamasti ja vähän uhmakkaasti. Minua jo vähän ärsytti, että enkö muka kelpaa.

Jälkeenpäin ihmettelin nolona, miten hemmetissä kehtasin olla niin kiimaisen himokas. Kaipa upeat kokemukset homoseksistä Jukan kanssa olivat tehneet minusta liiankin estottoman. Paitsi että ei Jukka siellä saunassa mieleeni tullut, ei ainakaan himojani hillitsevässä mielessä. Loputtomalta tuntuvan ajan jälkeen ne kaksi muuta miestä jättivät Oton ja minut kaksistaan saunalle. Seisoimme pukuhuoneessa vastakkain parin metrin päässä toisistamme. Tuijotimme hetken toisiamme totisina. Otto tuli parilla askeleella melkein kiinni minuun. Nenämme liki koskivat toisiinsa. Hänen kouransa kietoutuivat pakaroilleni, ensin puristivat niitä ja sitten parit sormet tunkeutuivat reikääni. Inahdin mielihyvästä ja nostin käteni hänen harteilleen. Otto murahti:

– Taitaisit tykätä, jos survaisisin sauvani tänne?
– Nggh… ehkä, nielaisin. – Mua ei oo kyllä kukaan vielä sinne pannu.
– No sittenhän on jo korkea aika.
– Joo. Kai. Mun kortsut on mun huoneessa.
– Mulla on kaikki tarpeellinen tuossa repussa.

Painauduimme toisiimme, hieroimme lantioita vastakkain ja rutistimme toisemme halaukseen. Oton jäntevä vartalo ja kuuma iho tuntuivat aivan mahtavilta. Suutelimme. Kädet hyväilivät kehoja joka puolelta. Otto kumartui näykkimään ja imemään nännejäni. Minun huuleni ja kieleni hamusivat hänen kaljuaan. Molemmilla seisoi jo ihan täysillä. Otto alkoi työntää minua saunan puolelle. Kuinkahan monen jätkän sekä poikuus että peppuneitsyys ovat menneet minun laillani saunassa?

Asetuin nojaamaan käsilläni ja takapuoli pitkällä keskilauteeseen. Otto liukasti minua pitkään ja minä voihkin nautinnosta, kun sormet tunkeutuivat aukkooni. Alkoi tuntua, että voisin tykätä tosissani pyllyni korkkaamisesta. Otto kumitti kalunsa, joka oli pienempi ja ohuempi kuin minun patukkani, mikä oli minun ensi kerralleni onneksi. Tunsin terskan painavan reikääni ja aluksi vähän hermoilin. Sitten kirpaisi ja vähän kipeästi! Parkaisin. Oton kyrpä oli puoliksi sisälläni. Hän piti tauon ja minä vain huohotin sitä kivun ja outouden tunnetta. Hitaasti hän jatkoi syvemmälle ja samalla siveli rauhoittelevasti niskaani. Vähitellen minä täytyin ja sekavista tuntemuksista huolimatta päätin pitää siitä kullista sisälläni. Oli se kumminkin pääasiassa kiimaisen tuntuista, varsinkin täydennettynä Oton nivusten hieroutumisilla ja iskeytymisillä pakaroihini. Horjahtelin sinne tänne vapisevilla jaloillani työntöjen tahdissa. Mitä pitempään Otto jaksoi – ja hän jaksoi – sitä enemmän minä nautin. Lopulta Otto puristautui selkääni ja aloitti hurjan paukutuksen loppua kohti. Siinä kohtaa vain örisin syvällä rintaäänellä ja taisin tirauttaa parit kyyneleetkin. Oton huippu tuli todella rajuna ja siinä kohtaa mielessäni taisi välähtää parikin murhanhimoista ajatusta. Äijä vetäytyi ulos saman tien, mutta jäi puuskuttamaan selkääni. Kumpikaan ei saanut sanottua hetkeen mitään. Sitten Otto suutelin niskaani ja hyrisi:

– Kiitos. Olipa mahtavaa panna neitsyttä.
– Haista paska. Ootahan kun survon pamppuni sun perseeseen.
– Hehe, heti ollaan uhmakkaita. Etkö muka yhtään tykännyt?
– Ööh, joo, kai mää vähän.
– Niin, ei siitä kai eka kerralla ihan täyttä nautintoa saa kukaan.
– No, sää saat kohta koko rahalla, ku sää oot varmaan ennenkin antanut joillekin persettä.
– Oon, joo. Meinaatko jaksaa panna mua nyt saman tien?
– Nouse mun selästä, niin näet, miten valmis mää olen.

Hän nousi ja minä ojentauduin seisomaan, perseeni pani pienen kirpeän vastalauseensa. Kyrpäni sojotti täydessä mitassa kohti kattoa. Otto nielaisi ja hymyili. Sanaakaan sanomatta hän ojensi minulle pussukastaan kortsun ja liukastetta. Kun esivalmistelut oli tehty, hän nousi ylälauteelle ja kävi siihen vatsalleen, toinen jalka keskilauteella. Könysin kumarassa hänen haaroihinsa, sovitin terskan aukolle ja ryhdyin tunkeutumaan sisään. Otto selvästi vastusteli ja vikisi. Miten lie pääni sumentunut, mutta jotenkin ärsytettynä rysäytin voimalla sisään. Otto kiroili hurjana ja kiemurteli kuin yrittäisi altani pakoon. Painauduin tiukasti hänen selkäänsä ja otin hänet puolinelsoniin ja toisen kouran painoin hänen suulleen. Survouduin häneen rajuin työnnöin ja aivan hurmioituneena hänen lihaksikkaan vartalonsa kamppailusta siinä allani. Hikiset ihomme vain litisivät siinä menossa. Mielestäni turhan pian Oton kivikovat pakarat heruttivat nivusistani mällit liikkeelle. Aivan mahtavat purkaukset ravistivat koko ruumistani.

Vetäydyin Otosta heti. Nousin ja riisuin täytetyn kortsun, jolla läiskäisin Oton persettä. Hän jäi vielä hetkeksi puuskuttamaan lauteelle. Heitin kumin kiukaan luukkuun hiillokselle, jossa se kärähti saman tien. Ylälauteelta kuului voipunut ärähdys:

– Saatanan jätkä, et sitten yhtään rajumpi osannut olla.
– Anteeksi. Sää vaan olit niin kiihottava.
– Järki pitää päässä olla naidessakin.
– Ai? Mulla se kyllä sumeni. Sorry. Etkö yhtään tykänny?
– No joo. En vain ole vielä täysin tottunut bottomin rooliin. En ainakaan rajusti alistettuna.
– Onko se alistaminen jotenkin kiellettyä näissä miesten välisissä?
– Ei, mutta niistä leikeistä täytyy sopia etukäteen.
– Mää olen ollut vain yhden miehen kanssa. Ei me mitään sovittu. Mutta hyvä kun kerroit. Jatkossa muistan. Mää nimittäin haaveilen aika rajusta jätkien alistamisesta, ainakin luulen niin.
– Sää olet niin nuori, että sinuna varoisin lukitsemasta himojani vain yhteen lajiin.

Nuorempana en varonut, vaan himoitsin vain kovia jätkiä ja rakastelut olivat kuin kamppailu-urheilua. Myöhemmin elämä ja rakkaus ovat opettaneet muitakin lähestymistapoja. Sillä erää Oton ja minun seksiseikkailut jäivät tuohon kertaan. Kävimme toki pari kertaa lenkillä kahdestaan, mutta emme uskaltaneet käydä toisiimme käsiksi, kun siellä metsässä liikkui muitakin leiriläisiä. Seitsemän vuoden jälkeen tapasimme uudestaan, kun työskentelemme samassa sairaalassa. Minä olen neuropsykologi ja hän fysioterapeutti. Olemme nykyään pariskunta ja asumme yhdessä.

Jukan työhön paluu lähestyi ja häneltä tuli tekstari: ’Tulen kotiin viikonlopuksi. Pidä vapaata ja tule käymään. Haluan korkata sun perseesi.’ Ilahduin viestistä. En ollut pitänyt montakaan vapaapäivää, joten viikonloppuvapaa järjestyi helposti. Lastenleirin aloituksesta huolehtisivat varsinaiset ohjaajat. Vastasin: ’Tulen, mutta perse on jo korkattu.’ ’Mitä vittua!! Sun piti säästää se mulle! Kenet kehtasit päästää pukille?’ ’Yhden Oton, hiljaisuusleiriläinen komistus. Himoitsen silti sinuakin.’ ’Parasta onkin. Mulla oli tylsä loma ja pallit kiehuu.’ Minua nauratti ja hyrisin odotuksesta.

Pääsin perjantaina iltapäivällä kotiin yhden diakonin kyydissä. Seurasi pari tuntia tavanomaista hössötystä, pakkoruokintaa, pyykinpesua ja kuulemisten tenttaamista. Isälle marmatin, kun seurakunta vuokraa leirikeskusta hiljaisuushihhuleille, jotka eivät kovin kristillisiltä vaikuta, ovat mitä lie mystikkoja. Isä avarakatseisena ja suvaitsevaisena, niin kuin jälkeenpäin olen ymmärtänyt, rauhoitteli minua, että ihmisillä on monia teitä hengellisyyteen, sisäiseen rauhaan ja pyhyyteenkin, ja kristillinen kirkko voi tukea kaikkia niitä teitä. Kaikkien niiden teiden päässä odottaa Jumala, isä sanoi. Minua moinen viisaus odotti vielä jokusen vuoden.

Vähän vanhempani vastustelivat, kun ilmoitin lähteväni tapaamaan kavereita – Jukasta en sanonut mitään. Hyppäsin polkupyöräni selkään ja lähdin sotkemaan vauhdilla, alapää kihelmöiden. Koska heinäkuusta huolimatta oli viilenevä ilta, olin pukeutunut mustaan nahkatakkiini ja tiukkoihin farkkuihin. Jukka asui puolitoista kilometriä pappilasta kunnan vuokrarivitalon päädyssä, pienehkössä saunallisessa kaksiossa. En ehtinyt soittaa ovikelloa, kun Jukka jo aukaisi oven. Henkäisin syvään, niin jumalattoman komea hän silmissäni oli. Leveät hartiat, pyöreät olkapäät, isot rintalihakset ja hauikset pullistelivat tiukkaan valkoiseen t-paitaan ahdettuina. Astuimme peremmälle eteiseen. Hän katsoi minua virnistellen, mutta ei voinut olla härnäämättä:

– Vitun seksipommi, et sitten malttanut säästää persettäs mulle.
– Ääh, no ku tuli vain sellainen tilanne eteen. Ja se kyrpäkin oli pienen sorttinen eikä kovin paksu, niin että se ei pahasti vaurioittanut ensikertalaisen persettä.
– Mun kyrpä aikoo kyllä nyt runnoa sun reikääs perusteellisesti.
– Okei…

Hän tarrasi nahkatakkini rinnuksiin ja työnsi minut seinää vasten. Minä kiedoin käteni hänen selkäänsä ja kiskoin hänet kiinni itseeni. Suutelimme, aluksi tunnustellen, sitten ahmien. Hänen lantionsa hakkasi voimalla etumukseeni. Hän siirtyi pureksimaan kaulani syrjää ja mutisi samalla:

– Sulla on upea nahkatakki. Mitä jos määkin pukisin omani ja natisuttettaisi nahkoja kunnolla?
– Nahkapervoilua? Sopii mulle. Tykkään nahkakuteista.
– Niin määkin. Miehekkään kiihottavaa.

Olin varmaan nähnyt Jukalla nahkatakin ennenkin, mutta koska en ollut uskonut koskaan rakastelevani hänen kanssaan, en ollut kiinnittänyt siihen erityisempää huomiota. Itse olin saada aina seisokin, kun vedin nahkatakkini päälle ja vilkaisin itseäni peilistä, sellaisen jätkän kanssa olisi ollut mahtavaa paneskella – siis hiukan liioitellen sanottuna. Jukan nahkarotsi oli musta lantiomittainen ja siinä oli pieni pystykaulus. Koko jätkä näytti siinä takissa älyttömän hyvältä ja kiihottavalta. Huokaisin pallit kiehuen ja huulet vapisten:

– Voi juma, sää näytät tosi kovalta sälliltä noissa nahkoissa.
– Kovemmalta kuin sää vai?
– Heheh, älä nyt sentään liikoja rupea kuvittelemaan. Mua kovempi ei ole kukaan.
– Vittu äijä, sehän me testataan. Otetaan matsi.
– Hei hei, ota rauhallisesti. Muista että mää oon nyrkkeilijä ja osaan lyödä tosi kovaa.
– Äh, en mää nyt mitään turpaan mättöä tarkoittanut. Nahistellaan sillai kevyesti. Vähän niinku esileikkinä.
– Ai, pientä painivääntöä vai?
– Niin. Pannaan nahkat natisemaan.

Enpä olisi ikinä uskonut, miten hauskaa, suorastaan riemukasta moinen nahistelu saattoi olla. Siirryimme olohuoneeseen, jossa oli tilaa, ja kävimme toistemme kimppuun. Tuhisimme pystypainissa nahkat tosiaan natisten hyvän aikaa. Väliin hihittelimme, väliin leikimme olevamme hemmetin tosissaan ja haukuimme toisiamme tosi rumilla nimityksillä, väliin oli pakko himokkaasti suudella toista. Sitten Jukka kamppasi minut ja siirryimme mattopainiin. Kierimme ilman suuria voimanponnistuksia toistemme päällä ja alla. Puuskutimme, hihkuimme ja kiljahtelimme, varsinkin kun toinen puristi palleista kesken miehekkään menon. Yhdessä välissä olin lukinnut Jukan pään vasempaan kainalooni niin, että hän makasi poikittain rintakehäni päällä. Oikealla kädelläni läimin Jukan pakaroita ja hän kouri minun muniani. Hän hinkkasi etumustaan kiihtyvään tahtiin ja huohottaen nahkatakkiani vasten. Huolestuin, että hän laukeaa ennen kuin päästään varsinaisiin hommiin. Siksi päästin hänen päänsä vapaaksi ja hihkaisin:

– Älä vielä tuu! Sun piti nussia mua perseeseen.
– Joo, okei. Housut pois ja vähän vitun äkkiä!

Vähän kankeasti se kävi, kun samalla kompuroimme makuuhuoneen puolelle. Jukalla oli siellä leveä sänky, jonka vastapäisellä seinällä oli iso peili. Nahkatakit päällä, mutta housut riisuttuina heittäydyimme sängylle kiimaiseen pyöriskelyyn. Jukka kaivoi yöpöydän laatikosta kortsuja ja liukastetta. Panoon varustautuminen oli siinä kiiman tilassa surkeaa sähellystä, mutta lopulta minun reikäni oli liukas ja Jukan kalu kumitettu. Asetuin nelinkontin ja Jukka taakseni. Taisimme molemmat jo ihan vapista kiimasta. Kaipa siksi Jukka katsoi olevansa oikeutettu survaisemaan kyrpänsä sisääni turhan rajusti. Sain vaivoin tukahdutettua kiljaisuni tyynyyn niin kuin jatkossa muunkin vaikerrukseni ja voihkeen. Se jätkä meni ihan sekaisin päästään. Hän rynkytti minua ihan aivottomana. Tajusin Oton moitteet minun väkivaltaisesta nussimisestani, kun sain henkilökohtaisesti kokea, miltä sellainen tuntuu. Kaiken lisäksi minun reikäni koki panon nyt vasta toista kertaa, se oli tottumaton rajuun menoon. En silti kadu sitä Jukan raivoa, jokin hänen miehekkyydessään sain minut vähän myös nauttimaan siitä menosta. Etenkin kun rojahdin mahalleni ja Jukka puristautui selkääni. Siinä nahkatakit natisivat kiimaisesti, kun Jukka paukutti nivusiaan pakaroihini voimakkailla iskuilla ja tuli kortsun täydeltä äkäisesti muristen.

Makasimme siinä päällekkäin ja tasoittelimme hengitystä. Jukan kulli supistui sisälläni. Minulla oli ristiriitainen olo, olinko todella nauttinut väkivaltaisesta alistumaan joutumisesta. Tuntui kuin olisin saanut kunnolla turpiini nyrkkeilymatsissa. Vilkaisin meitä siitä peilistä ja päätin, että kokemus oli sittenkin ollut upea, kivuista huolimatta. Me kaksi nahkatakkista jätkää nimittäin näytimme hemmetin hyviltä. Jukka näykki korvaani ja mutisi:

– Hitto vieköön, kun oli mahtavaa menoa. Parasta seksiä pitkiin aikoihin.
– Ai, sää tykkäät panna jätkät todella kärsimään?
– Joo, aina välillä. Mutta hei, sää kestit niinku mies.
– Vain hammasta purren.
– Etkö yhtään tykännyt?
– Äh, kai mää vähän. Jos nyt jaksaisin, rusikoisin kyllä kostoksi sun persettä tosi rankasti.
– Hehe, mikä onni jos et jaksa. Vaikka kyllä sää saat milloin tahansa panna mua niin rajusti kuin haluat. Mää tykkään siitä niinkin päin. Mitä muuten pidit näistä nahkatakeista ja siitä nahistelusta?
– Kiihottavaa. Voitais harrastaa jatkossakin.
– Mun puolesta. Martin kanssa, sen nuoren isännän, jos muistat, me ollaan pari kertaa oteltu ihan tosissaankin.
– Miten pärjäsit?
– Kohtuullisesti, luulisin. Jouduin kyllä molemmilla kertaa antamaan persettä.
– Siis hävisit. Entä se talouspuolen äijä?
– Se ei suostu painimaan, mutta muuten kyllä tykkää, että se otetaan rajusti.
– Siis mamis.
– Joo.

Jukka nousi päältäni ja näytti naureskellen kumista mällipussia. Minulla ei ollut voimia jatkaa rakasteluamme, vaikka Jukka ehdottikin. Kävimme suihkussa ja joimme iltakahvit. Jukka kertoili niitä näitä lomareissustaan, joka oli suuntautunut lähinnä sukulaisiin ja oli ollut seksiköyhää. Minä kuvailin leirikeskuksen menoa. Kymmenen aikoihin lähdin kotiin. Sovimme, että tapaisimme seuraavana iltapäivänä liikuntatalon kuntosalilla ja tulisimme sen jälkeen Jukan luokse ottamaan nahistelumme uusiksi. Kotiin pyöräily oli hieman liioitellen sanottuna tuskallista, kun satula hinkkasi runnottua persettäni. Mielialani oli kuitenkin korkealla, sen iltainen rakastelu oli kaikkineen mahtava kokemus.

Tapasimme kuntosalilla jo yhdeltä. Emme me mitään kuntoilleet sanan terveellisessä merkityksessä. Ehei, me yritimme hikipäässä näyttää toisillemme, miten kovia jätkiä tässä ollaan. Ähkien ja lihakset pullistellen piti pystyä parempaan kuin toinen, nostaa raskaampia painoja, tehdä useampia toistoja. Naurettavaa, mutta se oli ikään kuin esinahistelua, uhoamista. Ja kyllä se olikin kiihottavaa, kunnon äijävertailua. Jaksoimme puolitoista tuntia, kunnes päätimme lähteä suihkussa käymättä Jukalle saunomaan. Onneksi minulla oli repussa puhtaat vaihtovaatteet.

Perillä Jukka laittoi ensimmäiseksi saunan lämpiämään. Sitten revimme housut pois ja nahkatakit päällä kävimme olohuoneessa taas toistemme kimppuun. Emme olleet sopineet mitään nahistelustamme ja kuin itsestään tai koska uho oli salilta vielä jäänyt päälle, vääntömme muuttui nopeasti melko totiseksi taisteluksi. Jukka oli totisesti vahva sälli, mutta yllättäen ei kovinkaan kova tappelija. Kyllä hän silti lujan vastustuksen minulle tarjosi. Hiki lensi molemmilla ja ärräpäät myös. Nahkatakit natisivat kiihottavasti. Minä rakastin sitä kahden väkevän nuoren miehen taistelua, sitä kun meidän ruumiimme kietoutuivat tosiinsa lihakset tiukkoina ja yrittivät alistaa toisen. En tiedä, kuinka kauan ähelsimme toistemme kimpussa, mutta lopulta Jukka antautui. Jälkeenpäin ajattelin, että mahtavaa, kun homoudessa voi olla tällainenkin miehekäs, villi puoli. Kun nousimme, Jukka kiroili happamana:

– Saatana, enkö mää muka pärjää itseäni nuoremmalle.
– Vittu, et.
– Älä uhoo. Et sääkään pärjäisi sille Martille.
– Mistäs tiedät? Järjestä tapaaminen, niin me voimme ottaa mittaa toisistamme.
– Tuota, itse asiassa soitin sille ja kysyin, haluaisko se osallistua meidän sessioomme.
– Ai? No, mitä se sano?
– Ei halua. Ei missään tapauksessa.
– Miksi?
– Se ei halua paneskella kirkkoherran pojan kanssa. Se ihan kauhistutti sitä.
– Haistakoon paska, mun isä ei kuulu pätkääkään mun seksielämääni. Mää oon mies ihan itsessäni.
– Joo, joo, niin oot ja kova mies ootkin. Mutta et voi kieltä, etteikö sunkin asemas oo täällä vähän erityinen sun isäs takia.
– Eihän se suakaan haittaa.
– Ehkä aluksi, mutta ihan pikkuisen vain.

Vastaukseksi tarrasin Jukan nahkatakin rinnukseen ja työnsin hänet makuuhuoneen puolelle. Kaadoin Jukan alleni sängylle. Hän kietoi kätensä selkääni ja puristi tiukasti. Suutelimme naamat märiksi. Kullini oli nopeasti täydessä kukoistuksessa ja naimavalmis. Emme aikailleet valmistelujen kanssa ja pian olin polvillani Jukan haarojen välissä ja hän raajat levällään allani ja reikä liukastettuna. Olin matsimme jäljiltä vielä aika aggressiivinen ja uhosin Jukalle ja sille saatanan Martille, että näytän, miten papin poika nussii. Änkesin isoa kaluani melkoisen rajulla voimalla kaverini ahteriin. Jukka irvisteli ja uikutti tuskaisesti. Hän repi välillä tukkaani, potki jaloillaan selkääni, pakaroitani ja hakkasi nyrkeillä kylkiäni, hartioitani. Minä vetelin litsareita hänen poskilleen. Survoin kyrpääni kiihtyvään tahtiin ja vain haltioiduin Jukan voihkeista, kiroilusta ja kiemurtelusta. Meiningissä oli riemukasta koston makua edellisillasta, mikä kiihdytti menoamme niin kuin vilkuilukin välillä siitä peilistä, jossa näytimme minusta älyttömän seksikkäiltä. Kun huippuni tuntui lähestyvän painauduin hänen rintaansa vasten ja jännitin jalkani varpaiden varaan niin, että tein sinne reikään ilmahyökkäyksiä. Jukan parransänki raapi poskeani ja hänen kiukkuiset kiroukset roiskivat sylkeä korvaani. Nahkatakit hieroutuivat äänekkäästi toisiinsa. Rajulla rynkytyksellä ja syvällä karjunnalla ammuin lopulta liemeni kortsuun. Vetäydyin saman tien ulos Jukasta ja kierähdin makaamaan hänen viereensä.

Siinä me makoilimme selällämme kattoa tuijottaen ja puuskutusta tasoitellen. Ajattelin, että se orkku oli siihenastisen elämäni mahtavin, varsinainen tajunnan räjäyttäjä. Jukan käsi hakeutui patjalla puristamaan minun kättäni. Vastasin puristukseen onnellisena. Jukka naurahti:

– Hitto soikoon, papin poika totisesti järjesti jumalattoman panon! Kiitos. Olet melkoinen mies.
– Selvisit sentään hengissä?
– Just ja just. Nautin aivan älyttömästi, vaikka en mikään masokisti olekaan, päinvastoin tykkään itse alistaa jätkiä.
– Miksiköhän me tykätään tällaisesta väkivaltaisesta seksistä? Meinaan, kun muuten ollaan ihan tervejärkisiä äijiä.
– Sanopa se. Pääasia, että molemmat tykkää eikä toista oikeasti halua vahingoittaa.

Nousimme ylös toisiamme tukien, riisuimme nahkatakit ja t-paidat ja kittasimme litran rasvatonta maitoa. Siirryimme saunaan, jossa haudoimme lihaksiamme suloisessa lämmössä, kunnes intouduimme runkkaamaan toisemme. Tarjouduin kyllä antamaan Jukalle peppuanikin, mutta hän ei just silloin halunnut. Pesimme toistemme kalut ja selät. Nautimme pientä välipalaa ja aloimme suunnitella seuraavan viikon lastenleiriä. Pääsin kotiin kahdeksan maissa.

Sunnuntaina tapasimme jumalanpalveluksessa. Sen jälkeen otimme seurakunnan pakun ja pakkasimme siihen leiritarvikkeita. Sitten vain omat kamat mukaan ja ajoimme leirikeskukseen. Siellä seuraavat kaksi viikkoa menivät rattoisasti, vaikka rajuihin panoihin emme uskaltaneet. Öisin harrastimme kämpässämme vain runkkailua ja suihinottoja. Vain kerran uskaltauduimme painimaan, kun olimme illalla kaksistaan lenkillä metsässä. Jukka voitti minut ja minun piti kämpillä ratsastaa hyvin hiljaisesti hänen kyrvällään. Hyvää se niinkin teki.

Elokuun alussa, kun koulun alkuun oli vain vähän yli viikko, jäin lomalle. Vietin kaksi päivää siskoni ja hänen poikaystävänsä luona Helsingissä. Sen jälkeen ajoimme äidin kanssa meidän autollamme Seinäjoelle ja Kurikkaan isovanhempia tapaamaan. Kurikassa varsinkin oli hauskaa, kun siellä äitini siskolla on kutakuinkin itseni ikäiset serkkupojat. He ovat äitini suvun tapaan musikaalisia ja niinpä me melkein kaiken aikaa vain jammailimme keskenämme. Äiditkin tulivat pari kertaa mukaan. Mukavan rentoa menoa.
´
Rajua seksiä Jukan kanssa väliin kaipailin ja lähettelimme toisillemme rivoja tekstareita. Välillä mietiskelin, miten on mahdollista, että minä tavallisen hyveellisestä perheestä lähtöisenä olin niin täysillä heittäytynyt riettauteen ja vielä niin väkivaltaiseen. Pohdin, pitäisikö minun kokea syvää synnintuntoa. Oliko Jumala suuttunut minuun? Toisaalta en ollut syntiasioita pohtinut koskaan nyrkkeilyn kohdalla, vaikka se on väkivaltaista ja oikeasti nautin siinäkin jätkien kanssa touhuilusta, lyömisestä, voittamisesta ja vastaavista. Hmm, kummallista, että urheilu ei ole syntiä, mutta seksi on – molemmat ovat fyysisesti nautinnollista ja voivat olla väkivaltaisia, ainakin minun tapauksessani. No, olin nuori mies ja silloin hormonit vievät voiton moraalisista pohdinnoista 10 – 0.

Viimeinen lukiovuoteni alkoi, niin kuin nyrkkeilytreeninikin pari kolme kertaa viikossa. Jukkakin palasi, kun leirikeskus siltä kesältä suljettiin. Tapasimme monta kertaa viikossa kuntosalilla ja vähän harvemmin hänen luonaan raisujen seksileikkien merkeissä. Silloin tällöin hän kävi panemassa sitä taloustyyppiä ja hurjastelemassa sen Martin kanssa. Se ei häirinnyt minua vähääkään, mutta pikkuisen harmittelin, ettei minulla itselläni ollut muita paneskelukavereita. Ehkä se oli vain hyvä, jäipähän edes vähän aikaa koulunkäynnillekin.

Sitten alkoi se hemmetin härdelli. Se kaunis poika, Pauli, sieltä kesän ensimmäiseltä rippikoululeiriltä kertoi seurakunnan kappalaiselle, että Jukka olisi lähennellyt ja ehdotellut sopimattomia hänelle siellä leirillä. Paskapuhetta! Mutta kai juuri siksi se levisi kulovalkean tavoin. Minulle Jukka kertoi asiasta vasta, kun oli ollut isäni puhuttelussa. Jukka oli tietysti kiistänyt kaiken ja selittänyt isänikin myöntämän asian, että rippikouluikäiset ovat seksuaalisesti fantasiavaiheessa ja jos ovat mieleltään tasapainottomia, voivat kuvitella haaveensa todeksi. Isä kuitenkin hyllytti Jukan seurakunnan toiminnasta eikä hän saanut olla tekemisissä lasten ja nuorten kanssa, kunnes asia oli selvitetty. Minä sain raivarin ja huusin isälle, että kaikki oli valhetta, että olin jakanut Jukan kanssa saman huoneen ja siis tiesin tasan tarkkaan, etteivät ne huhut pitäneet paikkaansa. Isä sanoi uskovansa samoin, mutta että asia oli pakko selvittää. Oli vähällä, että kertoisin hänelle omasta suhteestani Jukkaan. En kertonut ja kaverini kauhistui sitä, että olisin sen tehnyt. Uhkasin, että sitten minä hakkaan sen Paulin paskiaisen perusteellisesti. Jukka kielsi ehdottomasti sekaantumasta asiaan.

En piessyt sitä kusipäätä, mutta pidin sille koulun – yläkoulu ja lukio olivat yhdessä – vessassa uhkaavan puhuttelun. Sanoin, että hänen on paras muuttaa paikkakunnalta, sillä aion kertoa kaikille, minkälainen valehteleva säälittävä pikkuhinttari hän on. Ja että aikooko hän kestää sen halveksivan ylenkatseen ja tuijottelun, puhumattakaan siitä häpeästä, mikä hänen vanhemmilleen ja sisaruksilleen tilanteesta koituu. Taisin onnistua isona ja vahvana kaverina olemaan tarpeeksi pelottava, sillä vapisten ja itkua tuhertaen hän selitti, ettei ollut tarkoittanut mitään ja että hän kertoo kaikille – sille kappalaisellekin – että hän oli keksinyt kaiken. Hänen kunniakseen on sanottava, että hän teki niin kuin lupasi, mutta maine häneltä meni kuitenkin ja joulun jälkeen hän muutti muualle kouluun. Asia olisi rauennut siihen, mutta se helvetin ’ei savua ilman tulta’ –supina ei lakannut. Minä vihasin kaikkia niitä tekopyhiä seurakuntalaisia ja otin vanhempieni harmiksi todella pitkää etäisyyttä seurakunnan toimintaan.

Jukka kyllästyi siihen touhuun ja irtisanoutui lokakuussa. Hän sai kyllä oikein hyvän työtodistuksen. Hän muutti pois paikkakunnalta ja on myöhemmin kouluttautunut sairaanhoitajaksi. Hän elelee nykyään Kuopiossa. Eromme oli minulle raskas paikka. Olemme vaihdelleet tekstiviestejä ja sähköposteja harvakseltaan vieläkin, mutta emme ole tavanneet. Minä jäin yksin ja olin saatanan vihainen. Luulen, että olin ollut rakastunut Jukkaan, vaikka olimme yrittäneet pitää suhteen vain seksikumppanuutena. Jukka ei ole koskaan vihjannutkaan olleensa rakastunut, mutta tykänneensä minusta ja seksistämme tosi paljon.

Syksyn mittaan valittelin viesteissäni Jukalle puutteenalaista elämääni. Lopulta hän kyllästyi ruikutukseeni niin, että suostutteli sen Martin tapaamaan minut, kirkkoherran pojan. Talven mittaan onnistuimme löytämään yhteistä aikaa vain kahdesti. Joululomalla välipäivinä menin käymään hänen kotitilallaan, kun hänen vanhempansa olivat matkoilla. Otin perheemme auton ja ajoin sinne syrjäkylälle. Huh, olihan Martti melkoinen komistus, miehekäs minua pitempi romuluinen lihaskimppu. Me jännitimme alkuun toisiamme aika tavalla emmekä meinanneet päästä alkuun ollenkaan. Hän tunnusti nolostelevansa sitä, että isäni oli pitäjän kirkkoherra ja kun hänen vanhempansa olivat vielä uskovaisia. Murahdin hänelle, ettei hänen pappia tarvitse panna vaan minua, eikä antaa kirkkoherralle vaan hänen aikuiselle pojalleen. Lopulta hän uskaltautui kyselemään nyrkkeilyharrastuksestani ja niin päästiin pikkuhiljaa asiaan. Siirryimme navetan päädyssä olevaan rehuvarastoon ja otimme siellä totisesti rajun painiottelun. Molemmilla taisi jopa nahkatakit kostua hiestä. En minä hänelle silloin eka kerralla kuitenkaan pärjännyt. Panimme toisiamme sitten saunassa. Hemmetin kovakouraista nussimista ja karjuntaa molemmin puolin. Emme paljon jutelleet jälkeenpäinkään, mutta vaihdoimme puhelinnumeroita.

Seuraavan kerran tapasimme penkkareiden jälkeen, taas heidän tilallaan, kun vanhemmat olivat jälleen jollain reissulla. Martin toiveesta olin ottanut mukaan nyrkkeilyhanskat. Hän halusi kokeilla lajiani. Suostuin, jos emme lyö päähän, lähinnä siksi ettei minulla ollut kypärää eikä hammassuojia molemmille. Mätkimme toisiamme taas siellä rehuvarastossa. Onpa muuten outoa vetää hanskat kouriin, kun on nahkatakki päällä. Martti ei kauaa kestänyt minun kovia ja tarkkoja iskujani, valitti myöhemmin kylkien kipeytyneen ihan mustelmille asti. Ryhdyimme siitä painimaan ja kuinka ollakaan, minä onnistuin voittamaan sen ison korston. Panot saunassa olivat taas raivopäistä mekastusta. Sen koommin emme ole hänen kanssaankaan seksiä harrastaneet. Joskus on kylillä nähty ja muutama sana vaihdettu. Sen verran vielä, että Jukka oli iloinen ja ylpeä, kun olimme uskaltautuneet toisemme tapaamaan. Ja uteli tietysti perverssejä yksityiskohtia, mokoma rontti.

Kirjoitin ylioppilaaksi ällän paperein. Hain opiskelemaan psykologiaa. Kesällä menin inttiin ja touhusin siellä tosi miehenä. Aloitin yliopistolla seuraavana vuonna – en suostunut enää kesätöihin sinne leirikeskukseen, vaan pääsinpä sen sijaan vahtimestariksi liikuntatalolle. Ja lopetin nyrkkeilyn, vaikka jätkien hakkaaminen minusta mukavaa olikin. Opintoni edistyivät nopeaa tahtia, kun en juurikaan käynyt baareissa. Muutaman homokaverin yhytin ja mutta he eivät sietäneet väkivaltaista seksiä ja niin minunkin oli opittava nauttimaan ihan tavallisesta, jopa hyvinkin hellästä rakastelusta.

Muuten, kun kerroin kotona omasta homoseksuaalisuudestani, isä halusi tietää, oliko minulla silloin aikoinaan ollut suhde Jukkaan ja oliko tämä vietellyt minut. Häntä selvästi kaihersi vielä se Pauli-kysymys ja hän mietti, oliko toiminut oikein. Ilmoitin, että minä olin vietellyt Jukan, että olin ollut täysi-ikäinen. Ja että Pauli oli ollut säälittävä valehtelija, raukkamainen hinttari, joka oli pilannut Jukan elämän. Isä huokaisi raskaasti ja tunnusti, että hän oli ehkä toiminut liian lepsusti, että Jukkaa olisi pitänyt puolustaa voimakkaammin. En sanonut siihen mitään, ajattelinpahan vain, että niin olisi.

Valmistuin ja pääsin töihin yliopistollisen sairaalan neurologiselle osastolle. Jo ensimmäisenä päivänä törmäsimme siellä Oton kanssa. Olimme molemmat suu auki ja silmät ammollaan, että mitä vittua, oletko se oikeasti sinä. Ja siitä asti olemme olleet yhdessä ja asummekin samassa huushollissa. Otossa en se hyvä puoli, että hän pystyy halutessaan tai minun suostutteluihini taipuneena myös aika rajuun ja väkivaltaiseen seksiin, kunhan säännöt ovat selvät ja turvasana hallussa. Niin kuin taisin aiemmin mainita, Otto on joogan ansiosta varsinainen akrobaatti ja pystyy rakastellessa uskomattomiin asentoihin. Olen kertonut suhteestamme Jukallekin ja hän on tyytyväinen, vaikka tietenkin vitsailee kaikkea typerää. Hän itse on muuten mennyt pari vuotta sitten naimisiin kuvien perusteella melkoisen äijänkörilään kanssa ja meno on kuulemma jatkuvaa tappelua.

2 kommenttia viestissä: “Papin poika”

  1. Kymysys says:

    Kaisä vielä kirjotat tänne? Sun tekstejä on ikävä 🙁

  2. Tanakka says:

    Hyvää sujuvaa tekstiä.Tulee mietittyä minkä näköinen kirjoittaja on?

Kommentoi

top