search
top

Mistelinoksan alla

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (76 votes, average: 2.92 out of 5)
Loading...

Hehkuviiniä loiskahti pöydälle Saaran kaataessa sitä laseihin. Sen kardemummainen tuoksu täytti takahuoneen.
– Heh, nyt tuli merkittävä vahinko pienyrittäjälle.
Saaran kanssa kohotimme lasit ja maistelimme, juoma oli sopivan lämmintä. Irmeli ei lasiinsa tarttunut, vaan oli hyytynyt nojatuoliin nurkassa, toisessa kädessään savukerasia, toisessa sytytin. Irmeli oli Saaraa reilusti vanhempi, viisissäkymmenissä ja töissä sillä myyjänä. Oli ollut jo firman alkuajoista asti.
– Nyt mennään tupakalle.
– Poltatko sinäkin, kysyin hämmästyneenä.
– Joo, silloin tällöin kun ollaan juhlatuulella.
Saara otti savukkeet ja sytyttimen tuolissa nuokkuvan naisen käsistä ja suuntasi takahuoneesta kolmen kivijalkaliikkeen yhteiseen tuulikaappiin. Tyhjensin glögimukini ja menin perässä. Ulkona suojasää oli kääntynyt pakkaselle ja aikaisemmin päivällä satanutta räntää oli jäätyneenä oven lasissa.
– Tämäpä nyt temppuilee…
Saaran muodokas takapuoli pukkasi lantiooni muutaman kerran hänen koettaessa tempoa ovea auki. Nainen naurahti kun laskin käteni kevyesti hänen uumalleen.
– Siirrytkö syrjään, jos minä koetan.
Saara kääntyi eteeni viekas ilme kasvoillaan.
– Tiedätkö, että miehet saavat suudella mistelinoksan alla seisovaa naista?
Aloin kohottamaan katsettani etsiäkseni oksaa, mutta Saara napsautti valot pois tuulikaapista ja painautui aivan kiinni minuun.
– Kuvitellaan …
Pimeässä hamusimme huulet vastakkain, aluksi vähän kömpelösti, mutta sitten oikean kulman löytäen. Pitkäksi venynyt suudelma maistui rypäleiselle viinille. Tuntui vähän yllättävältä, monta vuotta oli firmamme olleet seinänaapureita, mutta vielä koskaan ei oltu mihinkään tällaiseen ryhdytty.
– Hyvää joulunaikaa Antero!
– Kiitos.
Vaikka suudelma oli päättynyt, puristi Saara minua edelleen itseään vasten. Tuntui naisen muodokas pehmeys ja lämpö. Suutelimme uudelleen, pitkään.
– Ymh, pitikö meidän mennä jonnekkin, kysyi Saara huuliemme irtauduttua.
– Mitenkä olisi tuonne minun firman puolelle?
Nähtyäni hänen nyökkäävän pimeässä, kaivoin avaimet taskustani ja raotin ovea. Pujahdimme suoraan takahuoneen läpi pieneen neuvottelutilaan. Riisuin bleiserini tuolinkarmille ja kävin Saaran eteen seisomaan. Ulkona ilmassa leijaili suuria hiutaleita, sivukadun valot siivilöityvät pimeään huoneeseen. Saara siveli ensin kevyesti käsivarttani, tarttui sitten leukaani ja ohjasi pääni seuraavaan suudelmaan. Annoin käsieni kulkea pitkin naisen selkää tutkien sen kaikkia muotoja. Hän oli antanut omille käsilleen saman vapauden ja kohta tunsin miten ne kiskoivat paitaa housuista ja siirtyivät rajusti suoraan iholle. Irrotin suuni ja vein kieleni leikkimään Saaran kaulalle. Parfyymin kirpeä maku tuntuu suussa. Vain hetken sain maistella, ennenkuin naisen käsi ohjaa suuni takaisin hänen ahnaalle suulleen.
Sivukadulle pysäköivän auton jarruvalot toivat huoneeseen hetkellisen punakajon, kuului ovien mäjähdyksiä. Olin tovin puristellut Saaran pakaraa vaatteiden päältä, ennenkuin aloin hivuttamaan pitkän neulemekon helmaa ylöspäin kunnes yletyin sivelemään paksujen sukkahousujen verhoamaa reittä. Saara oli avannut paitani pari ylintä nappia ja paineli suutaan solisluullani, välillä huokaisten ja ynähdellen. Minä jatkoin mekon takahelman kerimistä ja kohta käsi liikkui pakaralla sukkahousujen päällä. Saara avasi seuraavan napin paidastani, suukotti nenä kaulakuopassani. Minä puolestani olin saanut käteni hänen pöksyjensä sisään, käsi leipoi nyt pakaran paljasta ihoa. Kadulta kuului taas ääniä, puhetta aivan ikkunan kohdalta. Irrottauduimme, menetin saavuttamani asemat hänen pöksyissään, kun käännyimme ikkunan suuntaan. Kahden miehen seurueeseen liittyi kolmas joka sytytti savukkeensa. Kuiskasin:
– Lähdetäänkö nyt sinne tupakalle …
Saara puisti päätään.
– … vai mennäänkö pöydän alle piiloon?
Naisen pää nyökkäsi kevyesti ja vedin pari tuolia syrjään. Saara potki korkkarit jaloistaan. Konttasimme matolle, jonka tiesin olevan vielä siisti, koska olin sen firmaan hankkinut vasta muutama päivä sitten. Matto oli tasainen ja pehmeä. Työnsin vielä paria muuta tuolia syrjemmälle, jotta mahduimme sinne hyvin, Saara selälleen, minä hänen viereensä kyljelleen. Kumarruin ensin hänen ylleen, suutelimme ja nyt käteni kävi tutkimaan hänen kookasta poveaan. Saara halusi kuitenkin minut kohta selälleen, käyden itse kontalleen viereeni napittaen auki paitani loput napit. Suullaan hän kävi rinnallani, nänneille ja askel askeleelta alemmas kohti napaani, imien ja näykkien. Minun oli tyytyminen vain haromaan hänen hiuksiaan. Alas hivuttautuessaan Saara äkisti pukkasi nurin yhden tuoleista, joka kolahtaen kaatui neuvotteluhuoneen lattialle. Keskustelu kadulla päättyi kuin veitsellä leikaten ja voin kuvitella kolmikon kääntyneen kohden ikkunaa, jonka alareunan mainosteippaukset kuitenkin estävät näkemästä pöydän alle. Saara nauraa tirskahti vatsaani vasten ja painoi kielensä ponnekkaasti napaani. Auto starttasi ulkona.

Aloin määrätietoisesti nyhtämään neulemekkoa. Aluksi se vain jumitti ja venyi, kunnes Saara vuoroin kohotti kummankin polvensa irti lattiasta ja kangas pääsi vapaasti liikkeelle. Sen jälkeen se oli nopeasti keritty hänen kainaloidensa alle ja ryhdyin ujuttamaan sitä hänen päänsä yli. Lämmin, naisentuoksuinen mekko lepäsi kasvoillani, punaiset puuhelmet kädessäni. Vedin ilmaa hetken sen läpi, kun Saara oli kiireesti palannut alas tutkimaan vyönsolkeni avaamista. Hänen toinen kätensä puristeli kovettumaa haaroissani.
– Miten tämän saa …, kysyi kissamaisesti naukuva ääni käsien samalla roplatessa vyöni solkea. Nostin vaatteen kasvoiltani ja ojensin käteni puristamaan liivin verhoamaa runsasta rintaa. Se tuntui kämmenessä raskaalta ja täyteläiseltä. Nainen oli oivaltanut juonen, tunsin miten solki aukesi ja vyö vedettiin kokonaan pois. Määrätietoiset sormet kävivät sitten ylimpään nappiin.
– Tule tänne välillä, kuiskasin. Kävimme kyljitysten, otsat vastakkain. Saara näykkäsi korvanlehteäni lähes kipeästi, sitten sovittelimme suita vastakkain. Hengitys oli kiivas, suu ynähteli ja kun kuljetin kättäni pitkin naisen selkää, tunsin kiihkon tärinän sen alla. Saaran käsi välissämme oli hakeutunut sepalukselleni jatkamaan nappien kanssa, minun käteni etsi liivien hakasien selän runsaiden muotojen poimuista. Saaran käsi oli voitokas, se sai napit auki ja ujuttauduttua sisään, ensin alushousujen päälle, sitten iholle, ennenkuin liivien hakaset olivat minulle antautuneet. Saaran käsi puristi kaluani, hän ynisi ja voihki.
– Oi oi, tämä on ihana. On…
– Auta vähän, niin saan nämä sinulta auki, anelin. Saara kohottautui aavistuksen ja sain käteni hänen ympärilleen. Kaksin käsin hakaset antautuivat heti ja nostin kupit rintojen päälle. Hetken leivottua sitä, hamusin toista rintaa suullani. Kieleni löysi suuren nypyläisen nännipihan, jonka keskellä nänni vielä uinui. Annoin kielenkärkeni leikkiä siinä hetken, nännin alkaessa herätä, otin sen huulieni väliin, imin ja nuolin. Saara nielaisi, irroitti kätensä kalustani vieden sen pakaralleni rajusti puristaen.
– Näyki sitä… hellästi, rajusti … oih. Tälle kanssa.
Saara kellahti selälleen ja kohotti toista rintaansa naamani esteen. Siinä nänni oli jo hereillä, annoin tutin liikkua huulieni välissä, imin ja näykin. Kolme lasta imettänyt nainen.  Nyt hän piti molempia runsaita rintojaan kohollaan ja pyysi:
– Toista vielä. Oi … ohh.
Sitten Saara kohottautui, nappasi ensin yltään avatut rintaliivit ja alkoi sitten riisua paitaa päältäni, niin että kohta se oli vain enää myttynä toisessa kyynärtaipeessani. Olimme taas otsat vastakkain, kun hän kuiski:
– Näyki korvaani.
Tein töitä käskettyä. Saaran käsi liukui kylkeäni housuihini, pakaralleni. Nainen huokaili, vinkaisi puraisuista, voihkaisi kun työnskin kieleni korvaan. Näykin myös kaulan ihoa. Saara oli siirtänyt kätensä pakaralta etupuolelle, hänen sormenpäänsä hivelivät kassejani. Aloin itse työntämään toisella kädelläni housujani alas, hän tarjosi omansa avuksi ja kun olin saanut liukumaan ne ohi polvitaipeen, potkin loputkin jalastani. Samoin vetäisin paidan pois kädestäni, olin alasti, vain sukka toisessa jalassa. Saaran käsi runkkasi välissämme. Hän oli siristänyt silmänsä viiruiksi. Ääni oli uikuttava.
– Ihana, ihanan paksu kulli. Hirveän ihana. Haluatko että otan sen suihin? Voisin suihin … oi.
– Minä haluan rakastella… sinua.
– Onko sinulla … kortsuja.
– E…
– Ei ilman… mutta suihin …
Sivelin naisen kylkeä, hän verkalleen runkkasi kivistävää kaluani silmät puoliummessa.- Haluasin koittaa sinun …Saara nosti ylemmän polvensa lonkkani päälle. Kiskoin alusvaatteita pakaran päältä niin paljon kuin ne liikkuivat, ei paljon, mutta paljastaen puolet muhkeasta muodosta. Kun painoin kättäni takaa hänen jalkojensa väliin, painumme niin kiinni toisiimme, että terska kosketti hänen vatsaansa. Saara nielaisi. Alemmas. Sukkahousut tuntuvat sähköisiltä kun työnsin käteni reisien väliin. Siellä missä käteni oli, oli lämmintä ja kosteaa. Yritin sitten ujuttaa kättä välistämme.
– Vaikeaa … voisitko …
– Saanko minä sitten ottaa.
Saara käännähti selälleen, hän tarttui kaluuni nyt toisella kädellään puristaen sitä kuin kahvaa. Minä ujutin käteni vatsaa pitkin sukkahousujen sisään ja suoraan pikkuhousuihin. Pullea kumpu oli ajeltu, mutta sänki tuntui jo. Ujutin, jossain syvällä vaossa oli litimärkää. Annoin sormien tutkia poimuja.- Siitä … pyöritä siitä sormella, rajusti. Saaran kurkku korahti ja hän huohotti. Molemmat huohotimme, tunsimme toistemme sykkeen. – Rajummin, pyydän … pyydän.Tunsin klitoriksen sormeni alla ja annoin sille kaiken tarmoni. Käteni ui liisterisessä kiimaliemessä. Kiskoin vaatteita vähän alemmas. Saaran vatsakumpu hytkyi kun käteni jatkoi kiivasta työtään. Sitten hän päästi irti kalustani, painoi kämmeniään mattoon ja huusi:- Laita sormia sisään… laita sormia … jotain sisään. Ota rajusti!Työntelin kahta sormea, syvään ja nopeasti edes takaisin. Nesteet virtasivat vuolaana. Saara painoi omat sormensa klitorikselleen ja veivasi sitä kiivaasti. Huohotimme. Lantio vaivasi alla. Nappasin käteni ulos ja kiskoin sukkahousut polviin, pikkuhousut tulivat yhtä matkaa puoleen reiteen.
– Eee-eei, laita takaisin … heti takasin … tulee… 
Upotin kolme sormea syvälle pilluun. Saara voihkaisi ja kouristi reitensä yhteen. Vikisevä ääni tyrski sylkeä ja aneli.
– Syvällä… pidä pidä syvällä.Sitten lantio nytkähti ja puristus käden ympäriltä helpotti. Kiskoin alusvaatteet nilkkoihin ja ryömin naisen päälle. Hengitys ei ollut vielä tasaantunut, suoni kaulalla sykki, puski hikikarpaloita otsalle.

– Lupasit…, huohotettiin allani. 
– Shhh, painoin pienen vaientavan suukon huulille. Terska painoi vasten vatsaa. Kummun sänki tuntui, kun aloin sovittamaan, alempana kaikki oli limaista ja liukasta. Matto pitäisi tutkia, ennen kuin täällä pidettäisiin seuraava palaveri. Saara ynähti kun kalu liukui sisään, imin häntä korvasta. Painoin hitaasti syvälle, viipyillen vedin ulospäin. Kun painoin uudestaan, tunsin reisiä avattavan lisää, sormet puristivat kaksin käsin selkänahkaani.
– Lujasti…Liikuin kiihkeämmin, aivan huulille ja siitä pohjaan. Saara ulisi.
– Onko hyvä näin?
– Oo… ei olisi … sisään … nai lujemmin.
Juuri kun olin ryhtymässä kiihdyttämään tahtia, kuulosti selvästi siltä kuin liikkeen takaovea avattaisiin. Jähmetyimme. Ovi yritykseni takahuoneeseen todellakin aukesi ja sisään astuttiin. Tajusin jättäneeni avaimet lukkoon roikkumaan tuulikaapissa. Sisääntulija kompasteli ja ilmeisesti etsi katkaisijaa, sitten kuului Irmelin hieman väsähtänyt ääni.
– Saara, oletteko te täällä.
Oven alta näki, että takahuoneeseen oli saatu valot ja huhuilu nimellä jatkui. Liikuttelin itseäni hiljaa Saarassa. Neuvotteluhuoneen ovenkahvaa kokeiltiin.
– Saaraa… Huusitko sinä äsken? 
Takahuoneessa oli hiljaista. Saara oli hievahtamatta, kynnet selkääni uponneina, suukottelin hikeä hänen ohimoltaan. Ovenkahvaan tartuttiin taas.
– Tulee tänne … nouse pois … 
Irmeli yritti työntää ovea auki, mutta Saaran korkokenkä kiilautui oven ja lattian väliin niin, että aluksi ovi aukesi vain parikymmentä senttiä. Käsi hamusi sisään raosta ja napsautti neuvotteluhuoneeseen täydet valot.
Saara inahti allani. Sitten tulija heilutti ovea edes takaisin ja sai kengän väistymään. Pöydän alta näkyi nyt Irmelin oviaukossa seisovat jalat. 
– Oletteko te täällä?
Irmelin kesti hetki tottua tilan kirkkaisiin valoihin, sitten hän käveli ensin pöydän luo ja kyykistyi tarkastelemaan Saaran lattialla lojuvia jalkineita.
– Hei, täälläkö te naitte, naurahti naisen ääni kun hän älysi kurkata pöydän alle. Kierähdin pois Saaran päältä selälleni, puolijäykäksi sulanut kaluni jäi reidelle lepäilemään nesteistä kiillellen. Saara konttasi pois pöydän alta, kompasteli nilkoissain oleviin vaatteisiin ja hamuttuaan mekkonsa lattialta paineli pois. Näin kuinka Saaran muhkea hyllyvä takapuoli ja reidet katoavat oviaukosta. 
– Naapurifirman komea poika… ollaan katseltu millainen komistus se seinän takana on… 
Irmeli oli tullut polvilleen viereen ja silitti rintaani. Sitten hän suuntasi katseensa nivusiini.
– Saataiskohan me tähän vielä eloa…
Ennenkuin ehdin sanoa mitään, olivat naisen luisevat sormet tahmeaksi kutistuneella elimelläni, hivelevät terskaa, liikuttavat nahkaa. Naisen toinen käsi siveli vatsaani, vasemmassa nimettömässä sillä oli sormukset. Muutaman kerran olin nähnyt sen miehen odottavan sitä autossa sisäpihan parkkialueella. Saaran tiesin olevan eronnut. Mutta Irmelin sormet toimivat varmasti saaden lämmöt tulvimaan taas veijariin. Kähisen:
– Pistä valot pois, tässä ollaan kuin tarjottimella.
Mutta Irmeli ei tehnyt elettäkään valojen suhteen, vaan jatkoi kunnes kalu alkoi olla hyvässä puolitanassa. Sitten hän tarttui valkean paitapuseronsa helmaan ja kiskaisi sen päänsä yli pois. Nappi tai pari sinkoili jonnekin. Irmelin rinnat olivat pienet. Hän tarttui käteeni ja painoi sen liivin päälle rinnalleen, pitsi tuntui sormissani. Puristin hieman.
– Rohkeammin.
Puristin lujemmin, vein tosenkin käteni ja puristin molempia rintoja liivien päältä. Sitten sovitin kättäni liivin sisään. Irmeli pujotti kätensä selkänsä taakse ja napsautti liivit auki. Puristin nyt paljastuneita pieniä rintoja. Irmeli sulki silmänsä ja hengitti raskaasti, laittoi kätensä käsieni päälle kun yhdessä hieroimme rintoja. Sen jälkeen hän avasi mustan kapean hameensa vetoketjun ja pujottautui siitä ulos käyden makuulle viereeni. Hameen alla olivat stay-up sukat ja liivien kanssa sävyisät pitsisomisteiset pöksyt. Käsi siveli vatsaani, siirtyi alemmas ja tarttui taas kalun varteen sitä runkaten.
– Mitäs tälle kuuluu … hmm… kyrvälle…
Ajattelin valoja, suuni päästeli vain muminaa, ei sanoja, mutta viittilöin kädelläni katkaisijan suuntaan. Sivukatu vaikutti onneksi hiljentyneen, mutta satunnainen kulkija voisi katsoa ikkunaan ja nähdä – kaiken. Kierähdin Irmelin yli pöydän alta ja hamusin nappia sormieni alle. Valojen pimetessä jäin sijoilleni makaamaan. Irmeli oli kontannut perässäni pöydän alta ja kävi hajareisin kyykkyyn jalkojeni päälle. 
– Mihin me komistuksen kyrpä laitettaisiin…
Ennen kuin ehdin sanoa mitään Irmeli oli hotkaissut terskani suuhunsa. Hän imi sitä voimallisesti, varresta ohjaten, ynähdellen ja välillä päästäen sen suustaan kuin tarkastellakseen työnsä jälkeä, ottaen sen kuitenkin hetimiten jatkokäsittelyyn. 
– En … enää … kohta voi tulla… sain mumistua. Irmeli maiskautti melani suustaan ja hivuttautui aavistuksen ylöspäin. Toisella kädellään hän ohjasi kaluani varresta, toisella syrjään pöksyjensä haaraa. Terska kosketti karvoja, sitten tunsin kuinka nainen tuli painollaan hitaasti alaspäin. Tuntui tiukalta. Irmeli kohottautui ja laskeutui uudelleen koko ajan kädellään ohjaten. Kolmannella kerrallan tunsin, että olin syvällä naisessa sisällä. Sen jälkeen hän alkoi verkalleen ratsastamaan, pienessä etukumarassa, pitäen kämmeniään olkapäilläni. Hamusin käteni hänen stay-uppiensa resoreille, näpräsin niitä sormissani. Pillu muuttui liukkaaksi ja Irmeli suoristautui. Hän tarttui käsiini ja ohjasi ne pakaroilleen.- Puristele, rajusti!Ratsastus oli vaihtunut huojutteluun. Tiesin, että kadulla kulkija voisi nähdä naisen pään pöydän takaa, vaikka huoneessa ei ollut valoja. Mutta ajattelin sitä vain viivyttääkseni laukeamistani, joka alkoi olla lähellä. Hyvin lähellä. 
– Purista, komensi Irmeli määrätietoisesti.
Puristin, pitsit liikkuivat sormieni alla.
– Juh-h… taitaa tulla…
Irmeli kohottautui ja työnsi kätensä väliimme, sillä hän ohjasi kaluni sisältään kääntäen terskan osoittamaan päätäni kohti. Kivekset kouristelivat. Ensimmäinen ryöppy mäjähti seinään jossakin pääni vieressä, tämäkin vielä, pari seuraavaa satoivat rinnalleni. Irmelin käsi lypsi loput vatsalleni. Viimeisten tippojen valuttua hän istui hiljaa niillä sijoillaan tovin.
– Ei tainnut komistus Saaran kanssa saada. 
Sitten Irmeli keräsi vaatteensa lattialta, nousi ja käveli ulos neuvotteluhuoneen toisesta ovesta firmani käytävään ja vessaan.

Kommentoi

top