search
top

Kuka mistäkin tykkää

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (19 votes, average: 2.89 out of 5)
Loading...

Puhelin soi. En vilkaissut näytöltä, kuka soittaa. Vastasin:

– Hannu.
– Vitun persereikä, terve.
– En jaksa enää saarnata sulle sivistyneestä kielenkäytöstä. Olet jo yli kolmenkymmenen. Kyllä sun pitäisi jo osata muutenkin.
– Joo, joo. Älä lässytä. Mulla on sulle asiaa.
– Asiaa? En usko. Sää haluat vain mut panemaan sun tiukkaa persettäsi.
– Se siitä sivistyksestä. En mää sun kyrpääs kaipaa.
– Just joo.

Ana eli Antti on minun pikkuserkkuni. Olemme tunteneet aina ja teini-ikäisinä aloitimme keskinäiset seksipuuhat. Olemme panneet toisiamme siitä asti, tosin iän myötä harventuen. Olemme molemmat kolmekymmentäkaksivuotiaita. Ana osaa olla rasittava höseltäjä, sotkee asiansa solkenaan ja kaipaa sitten minun apuani. Rehellisyyden nimissä, Ana taas on minusta sitä mieltä, että minä olen itsekeskeinen, omahyväinen, ylimielinen paskapää. Että katselen muita nenänvartta pitkin. Ja kuulemma vain siksi, että minulla on isommat nyrkit, isommat lihakset ja isompi kulli kuin useimmilla muilla. Pitää paikkansa ja sen lisäksi olen keskimittaa pitempi, leveäharteisempi, komeampi ja älykkäämpi. Mutta Ana on paljon seksikkäämpi, söpömpi, kiimaisempi ja hän antaa aina. Ja kyllä paneekin mielellään, jos nätisti pyytää.

– Ihan tosi, Hanski, sun vehkees on jo testattu. Nyt haluan testata yhtä toista tyyppiä. Sää tunnet sen.
– Kukaan mun tuttuni ei halua panna sua.
– Ne onkin paskiaisia. Tää kaveri on eri juttu. Helvetin seksikäs. Sillai vaarallisella tavalla. Sun kokoinen. Sun salituttus.
– Mulla on monta salituttua.
– Tää on se, jonka kanssa sää olit perjantaina treenien jälkeen kaljoilla siellä räkälässä. Mää tulin jutteleen teidän kanssa.
– Ai Jone?
– Se se tais olla. Se kävi ihan kuumana muhun.
– Tuskin. Luultavasti se suunnitteli hakkaavansa sut.
– Niin, niin. Määhän sanoin, että se oli kuumana muhun. Se tajus heti, että mää tykkään tosi rajuista tyypeistä.
– Jone tuskin on edes homo.
– Mitä? Etkö sää olekaan pannut sitä vielä? Mikä suhun on mennyt? Eikö ota enää eteen? Et sää nyt niin vanha ole. Mää en ainakaan ole.
– Turpa kiinni, vitun Ana!
– Ah, tuota sivistynyttä kielenkäyttöä. Saat luvan kutsua mut mukaan, kun menette seuraavan kerran kaljoille.
– Ai oikein luvan? Sää et oo tajuissas.
– Ja sitten sun pitää kehua sille Jonelle mua ja erityisesti mun ahnetta persettä.
– Ana, mää rakastan sua. Painu helvettiin!
– Jos yhdessä mennään. Kiitos jo etukäteen, kun järjestät ne treffit.

Hullu pikkuserkkuni katkaisi puhelun. Olisin halunnut sanoa vielä muutaman sanasen. Olin tuntenut Jonen siihen mennessä vasta puolisen vuotta ja vain sieltä salilta. Olin kyllä katsellut häntä silloin tällöin panosilmällä, mutta en ollut tehnyt seksuaalisia aloitteita hänen suuntaansa. Vähän nimittäin arvelutti. Jone on tietysti seksikkään komea, ihan pantavan näköinen, mutta hänestä huokuu vähän pelottavaa väkivaltaista uhmakkuutta. Siis tyyliin, jos menet ärsyttämään häntä, hän on valmis kiskomaan alaleukasi nenän yli takaraivolle. Tiedän, että Ana rakastaa sellaisia tyyppejä. Hän rakastaa elää vaarallisesti, masokismiin taipuvainen kun on. Minulle kelpaa vähän rauhallisempikin meno lakanoita rutatessa.

No, mitään ei tapahtunut vähän yli kahteen viikkoon. Kävin kyllä Jonen kanssa pari kertaa kaljoilla, mutta en erehtynyt pirauttamaan Analle. Ajatuskin, että se tulisi toiveikkaana sähläämään siihen, oli vastenmielinen – siis vaikka Ana onkin hyvä ystäväni. Sitten, jälleen perjantaina, lähdin Jonen kanssa treeneistä baariin. Olimme autelleet toisiamme painojen kanssa. Vähän olin katsellut, että Jone oli jotenkin alakuloinen, karski reipas uho oli poissa. Ensimmäiset kaljat edessämme pöydällä kysyin häneltä:

– Mikä sulla on, kun olet jotenkin apeana?
– Tuota… Kuule, tää on vähän hankala juttu. Saanko ensin kysyä, vihaatko sää homoja?
– Ai, mää vai? No en todellakaan.
– Hyvä. Homojen vihjaajalle en tätä kertois. Mulle sattu tämmönen paskamainen juttu nimittäin. Mun poikaystäväni lemppas mut pihalle viikko sitten.
– Täh? Siis ootko sää joku vitun homo vai?
– Jumalauta, jos rupeet vittuileen, niin mää hakkaan sut!
– Ja mää löisin takasin ja kovaa, mutta en vittuile. Kerro.
– Ääh, se väitti, että mää oon liian väkivaltainen ja raiskaaja. Oonhan mää, mutta mun mielestä me oltiin sovittu siitä ja meillä oli rajat ja turvasanat ja kaikki. Kai se sitten vaan kyllästy siihen touhuun. Etsii varmaan jotain hellämielistä, lempeää rakkaudesta lässyttäjää. Ottaa päähän, vaikka kyllä se Marko oli muuten hyvä tyyppi ja tykkäsin siitä tosissaan.
– Voi helvetti, Jone, mun tarttee nyt kyllä haukkoo henkeä.
– Älä nyt, saatanan Hanski, sano, että mun homopuheet järkyttää sua. Mää sentään menetin poikaystäväni.
– Ei järkytä, ei. Kaikki myötätuntoni on sun puolella. Surullista menettää rakastaja. Mää vain sitä, että määkin oon homo ja tykkään kohtuullisesta rajuudesta rakastelussa, vaikken mää mikään masokisti ole.
– Nyt kyllä valehtelet! Homo muka? Tommonen äijä!
– No, vittu sanoithan itsekin olevasi. Tommonen äijä itsekin.
– Helvetti ja mää kun oon monesti katsellut sun lihaksia ja haaveillut saada vähän vertailla voimia sun kanssa, vähintään kokeilla vääntää kättä.
– Hmm… Ei kuulosta pahalta. Mää tykkään miehekkäistä haasteista. Mutta raiskatuksi tuleminen ei kauheasti houkuttele.
– Harmi. Ne on aika kiimaisia seksileikkejä. Siis ne raiskauspuuhat.
– Mua vituttais tulla sillä tavalla nöyryytetyksi.
– Sittenhän sää tappelisit tosissaan vastaan. Se olis kiihottavaa. Sitä paitsi sun voimillas vois käydä niin, että sää raiskaatkin mut.
– Heheh, mitenkähän sää noin kovana jätkänä kestäisit sen?
– En mitenkään. Vaikka ei mua kyllä kukaan ole koskaan väkisin ottanut. Niin etten tiedä, miten sen ottaisin. Mennäänkö kokeilemaan?
– En tiedä. Ei mulla varmaan edes seisois semmoisessa menossa.
– Minkälaisesta paneskelusta sää sitten tykkäät? Jostain lempeästä akkamaisesta?
– Ei nyt sentään. Kyllä mulle maistuu miehekkään kovakouraisetkin panot. Siis semmoinen alistamismeininki, mutta ei se tarkoita raiskausta.
– Hei, sovitaan rajat. Mää tulin jo ihan kiimaan.
– Hidasta vähän. Just pääsit kertomasta surusta, kun poikaystävä jätti, ja saman tien olet valmis hyppäämään sänkyyn toisen äijän kanssa.
– Marko ei kuulu tähän pätkääkään. Itse se takuulla piehtaroi parhaillaan patjalla jonkun tyypin kanssa. Niin että miten olis?
– En tiedä. Sää oot kyllä kiihottavan seksikäs.
– Eli?
– Mutta ei sitten mitään nyrkeillä hakkaamista, että veri lentää. Eikä mitään ruoskilla vetelyä tai teräksisiä nipistimiä. Eikä sitomisia.
– Saako edes avokämmenellä läpsiä? Entä tiukat painiotteet?
– Kai nuo voi just ja just hyväksyä. Mutta molemmin puolin.
– Jee! Ja aloitetaan kädenväännöllä. Mennään mulle. Mää asun tuossa kahden korttelin päässä.

Ja niin mentiin. En ehtinyt sitä kaksiota paljon ihastella, kun Jone rysäytti minut selkä edellä eteisen seinään. Se jysäytys salpasi minulta hengen. Hän tarrasi kourillaan tiukasti nahkatakkini rinnuksiin ja painoi voimalla minua sitä seinää vasten. Ehdin tarttua hänen nahkatakkinsa olkapäihin ja rutistaa ne nyrkkeihini. Jone paukutti lantiotaan kovaa haaroihini. Hänen täyteläiset huulensa alkoivat hamuta jämerän leukani syrjää ja kaulaa. Hän murisi äkäisesti:

– Vittu, jätkä, nyt saat kyrpää niin, ettet koskaan ennen.
– Niinköhän? Entä se kädenvääntö?
– Nyt ei malta. Otetaan se myöhemmin.
– Ei vaan nyt!

Vetäisin tiukan litsarin Jonen vasempaan poskeen ja työnsin hänet irti itsestäni. Tilanne muuttui kiukkuiseksi pystypainiksi. Sain hänen päänsä kainaloon ja retuutin koko miehen olohuoneen puolelle. Että se pisti tiukasti vastaan. Innostuin, että tästä tulee mahtava voimienmittely. Kamppasin jätkän lattialle. Jäin itse polvilleni ja rupesin riisumaan ylävartaloa paljaaksi. Virnistin häijysti:

– Nyt katotaan, onko susta mihinkään miesten lajissa.
– Vittu, sää itket vielä. Voittaja raiskaa hävinneen.
– Noh, ainakin panee hävinnyttä.

Jonekin paljasti lihaksikkaan ylävartalonsa ja pullisteli hauiksiaan vittumainen virne silmissään. Kummallakin oli jalassa tiukat farkut ja buutsit. Kävimme makaamaan matolle päät vastakkain ja iskimme kyynärpäät lattiaan. Sovimme, että väännämme vuoronperään oikealla ja vasemmalla kädellä ja kaksi voittoa vaaditaan. Hemmetin kovan, puuskuttavan ja hikisen taiston jälkeen minä voitin oikean käden väännön. Jone oli revetä raivosta. Kun hän hävisi myös vasemman käden taistelun, hän oli tukahtua vittuuntumiseen. Ja jumankauta sitä selittelyä. Huono häviäjä.

Riisuimme farkut ja saappaat. Munasillamme aloimme seksipainin. Kierimme sinne tänne alastomat vartalot toisiinsa tiukasti kietoutuneina. Jone repi minua välillä tukasta, läpsi joka puolelle ja minä kostin samalla mitalla. Kiroilimme ja haukuimme toisiamme tosi rumasti – kiihottavaa kyllä. Hän huohotti lopulta aivan kuoleman kielissä ja hänen kyrpänsä seisoi ratkeamaisillaan. Mutta, mutta… vaikka meno olikin toisaalta helkkarin kiimaista, minulla ei ottanut eteen, kulli ei suostunut nousemaan, ei sitten millään. Lopulta kierähdin eroon Jonesta ja hikeä otsalta pyyhkien kirosin:

– Ei saatana, ei mulla rupee seisomaan.
– Huh, hyvä!
– Vittuiletko sää?
– Ei kun on helpotus, kun ei tartte ottaa tuota pamppua perseeseen.
– Ethän sää voi nähdä, millainen pamppu mulla on, kun se vaan vetelehtii.
– Kyllä se noinkin isolta näyttää. Saanko mää sitten panna sua?
– Et! Sää kumminkin runnoisit mun reikää kuin raiskaaja.
– No niin, ehkä. Sun tiukat pakarat varmaan veis multa järjen ja kontrollin tajun.
– Ääh, sää vain haluaisit kostaa, kun hävisit väännöissä.
– Piukat pakarat vai kosto, mitä sillä on väliä? Olis upeeta survoo kyrpää kunnolla sun reikään.
– Ei onnistu. Mutta mulla on idea niin, että saisit toteuttaa sadistista raiskaajaluonnettasi sydämesi kyllyydestä.
– Kerro heti!
– Mulla on pikkuserkku. Ana, jonka sääkin tapasit kerran siellä räkälässä. Muistatko?
– Ai se kiimainen jätkä, joka kuolas leukansa märäksi meidän välissä.
– Just se. Se käy vieläkin kuumana suhun. Ana on ihan pervo ja masokisti, joka haluaa tulla pieksetyksi panojen yhteydessä.
– Ai, ja sitä sää oot pystynyt panemaan?
– Jo teini-iästä lähtien. Mutta en mää ole koskaan suostunut sitä raiskaamaan. Muuten vain kourinut rajusti.
– Miten mää voisin tavata sitä?
– Soitetaan se tänne. Järkkäätte mulle livenä sm-pornoshown.
– Jumalauta, sää pystyt katsomaan semmoista, muttet itse kykene siihen. Oot kaksinaamainen.
– No vittu, kai mää sitten oon. Ehkä se menettelee, kun tiedän, että te molemmat tykkäätte siitä. Ja ainahan mää voin häipyä paikalta, jos alkaa oksettaa teidän puuhat.
– Paskiainen. Soita sille! Nyt. Heti.

Soitin saman tien. Samalla, kun odotin vastausta, katselin hemmetin komeaa Jonea, joka pullisteli minulle hauiksiaan, rintalihaksiaan ja reisiään. Hitto, kun jätkä ei olisi niin hulluna raiskausfantasioihin, niin voisin panna sitä ihan riemuissani, ajattelin. Ana ei vain vastannut. Kohotin hartioita ja väänsin suupieliä alaspäin. Hän kysyi:

– Eikö se tyyppi vastaa?
– Ei. Taitaa olla ryyppäämässä ja kyrpää metsästämässä.
– Anna soida vaan. Jos se ei kuule sitä vielä.
– Moi! Mitä jättikyrpä? Ana karjui luuriin. – Missä sää oot? Mää oon baarissa.
– Moi, Ana. Ja toi sun…
– … sivistynyt kielenkäyttö. Joo, joo. Tuu ryyppäämään.
– En mää nyt. Mulla on tässä yksi juttu meneillään.
– Kulli jonkun sällin perseessä tietenkin.
– Ei ihan. Olen sen Jonen luona. Sen jota sää himoitset niin sekona.
– Sunhan piti järkätä se mulle eikä hässiä itse sen kanssa!
– En mää sitä hässi. Ja sua tässä kaipaillaankin. Jone haluaa raiskata sut.
– Sano sille Anaali-Analle, että mää ja mun kyrpä pannaan se itkemään ja ulvomaan tuskasta.
– Mää kuulin tuon! Mää tuun sinne heti! Missä se asuu?

Kerroin osoitteen. Anaa odotellessa Jone vei minut makuuhuoneeseen, joka toimi yhdensorttisena sadistin kidutuskammiona, ei kovin pahana tosin. Ikkunaseinällä lattialla oli tosi iso patja, joka oli peitetty mustalla kumilakanalla. Vastapäätä oli korkeat kaapit, joiden ovet olivat peiliä. Siinä välissä seinään oli pultattu iso puinen ruksi. Siinä roikkui nahkaiset remmit kidutettavan sitomiseksi. Toisella seinustalla roikkui katosta nyrkkeilysäkki.

Kaapeista löytyi nyrkkeilyhanskoja ja kaikenlaisia kidutusvälineitä, raippoja, ruoskia, pamppuja, dildoja, niitein koristeltuja nahkahihnoja, rannekkeita. Lisäksi siellä oli mustia kuteita, t-paitoja, chapseja, shortseja, pitkiä housuja, takkeja, univormuja ja saappaita. Materiaaleina oli nahka, kumi ja latex. Itse tykkäsin nahkakamppeista, mutta se vaatevarasto laajensi makuani huomattavasti. Jone ehdotti, että pukeutuisimme joihinkin kuteisiin niin, että olisimme valmiita seksisessioon, kun Ana tulisi. Minä valitsin mustat kumishortsit, joiden haaraväli oli avattavissa kyrvän ja persereiän paljastamiseksi. Lisäksi vedin jalkaan pitkävartiset mustat kahluusaappaat. Kun katsoin itseäni ovipeileistä, näytin mielestäni tosi kiihottavalta. Siinä asussa olisin ehkä pystynytkin raiskaamaan Jonen. Tämä taas sonnustautui mustiin latexchapseihin, keltaiseen t-paitaan samasta materiaalista ja cowboy-saappaisiin, joiden terävissä kärjissä oli hopeanväriset metallivahvikkeet. Niissä kamppeissa meidän oli ihan pakko vähän rutistella toisiamme. Oli vähällä, ettemme ryhtyneet saman tien kiimapainiin, niin kiihottavat ne kuteet olivat. Mutta samassa ovikello soi. Ana tuli, mustassa nahkatakissaan ja risaisissa farkuissa. Meidät nähdessään hän parahti:

– Ei, vittu, te ootte aloittaneet ennen mua!
– Jaa, sää oot siis Hanskin säälittävä runkkari-pikkuserkku. Tuut, kuule, saamaan turpaasi niin perusteellisesti, ettet itkultas pysty edes armoa anomaan. Turvasana on sitten pillu. Se tappaa himot julmimmaltakin hintiltä.

Minä naurahdin, mutta se katkesi leikaten. Jone nimittäin veti Anan naamaan melkoisen lujan litsarin. Serkkuni pitkähkö tukka vain heilahti, kun hän horjahti vaatenaulakkoon. Häneltä pääsi pientä avutonta vikinää, kun hän katsoi Jonea silmät pystyssä. Tämä virnisti pahasti ja tempaisi kaksin käsin Anan pystyyn. Hän puristi kourallaan pikkuserkkuni posket lommolle ja kähähti:

– No niin, vitun säälittävä ruipelo, oletko valmis kestämään tämmöistä ja vähän rajumpaakin käsittelyä?
– Juu-uu-uh, master…

Anan silmät alkoivat loistaa onnesta ja hän hymyili suloisen pienesti. Jone tempaisi Anaa tukasta ja retuutti hänet makuuhuoneeseen. Hän paiskasi Anan rajusti sille patjalle ja komensi tämän riisumaan itsensä alastomaksi. Ana totteli ja nuoli samalla kiimaisen näköisesti sitä kumilakanaa. Ihan pervo, tuo minun sukulaispojuni. Kun hän oli alasti, Jonekin murahti hyväksyvästi Anan kiinteälihaiselle kropalle – lihaksikas hän ei kuitenkaan ole. Jone tarttui Anan nilkkoihin ja nosti jalat pystyyn. Hän alkoi työntää bootsinsa metallikärkeä Anan persereikään. Tämä voihki ja kiemurteli kuin ansaan jäänyt pieni eläin. Sitten Jone alkoi potkia häntä kylkiin, ei kovin rajusti, mutta selvästi niin, että Anaan vähän sattui. Minä hiukka hätäännyin:

– Ei, vittu, Jone, älä potki niin kovaa!
– Hanski, et sekaannu tähän! Jone tietää, mitä tekee, Ana ärjäisi minulle.
– Niin tiedän. Jos et kestä katsoa, saat painua vittuun, Jonekin tiuskaisi.
– Okei, okei.

Yritin rauhoittua, mutta en ihan onnistunut tyyntymään tähän live-pornoshow’n katseluun. Jone veti Anan ylös ja alkoi lyödä tätä ensin avokämmenellä ja sitten nyrkeillä joka puolelle vartaloa. Ana uikutti ja horjahteli sinne tänne. Jone kiroili karkeasti, nimitteli Anaa surkeaksi hinttihuoraksi ja nöyryytti muillakin halventavilla nimityksillä. Hän alkoi pikkuhiljaa huohottaa ja käydä otteissaan rajummaksi. Hän kaappasi Anan takaapäin syliinsä tiukkaan puristukseen ja hieroi tämän naamaa kourillaan. Sitten hän työnsi Anan selkä edellä kiinni siihen ruksiin ja sitoi uhrinsa ranteista ja nilkoista kiinni nahkahihnoilla. Ana puuskutti aivan hurmiossa ja kulli sojotti tomerana tienviittana. Jone otti kaapistaan ratsupiiskan ja alkoi kaikin voimin pieksää sillä Anaa, erityisesti sen kyrpää. Serkku-parkani kiljahteli kivusta. En kestänyt sitä, vaan tempaisin piiskan Jonelta ja karjaisin:

– Ei, jumalauta! Nyt riittää!
– Saatanan jätkä!

Jone hermostui täysin ja yritti lyödä minua päähän, mutta onnistuin väistämään niin, että isku osui vain vasempaan olkapäähän. Minä kävin hänen kimppuunsa ja kaaduimme sille patjalle. Ana alkoi hihkua ruksilta:

– Upeaa! Hyvä jätkät! Tapelkaa kunnolla!

No, mehän tapeltiin. Kunnon raivoisa painiottelu. Minä kiihotuin siinä taistelussa älyttömästi niistä kahluusaappaistani, kumilakanasta, Jonen latex-paidasta ja nahkaisista chapseista. Niin teki Jonekin, hänen kyrpänsä oli täydessä seisokissa. Lisäksi hän onnistui jossain välissä repimään niiden shortsieni etuläpän auki ja vapauttamaan ison turvonneen kaluni. Vähän väliä kesken hikisen väännön tarrasimme kiinni toistemme kaluihin ja kourimme niitä aika kovaa. Yhdessä välissä onnistuin puristamaan Jonen pään kahluusaappaiden väliin. Hän alkoi himokkaasti nuolemaan niiden varsia – kiihottava näky. Niin Anastakin, sillä ruksilla vääntelehtiessään hän huohotti:

– Jumalauta, jätkät, nussikaa! Pankaa toisianne niin maan perkeleesti!

No jaa, mikäpä siinä. Runttasin Jonen selälleen ja könysin etunojaan pääpuolen ylle. Tungin kyrpäni hänen suuhunsa ja aloin nussia sitä rajusti. Hän kakoi ja yökki, mutta alkoi pian lutkuttaa vehjettäni kunnon imulla. Samalla hän hyväili saappaideni varsia ja sitten taas takoi nyrkeillä kylkiäni. Olin ihan hurmiossa. Jone oli kuin tukehtua patukkaani, mutta en antanut armoa. Ana vinkui ruksillaan kuin astmakohtauksessa ja huusi hallelujaa. Viimein ammuin hirmuiset mällit Jonen kitaan, hyvä ettei hän sentään hukkunut niihin. Nousin ylös ja ryhdyin riisumaan pervoilukuteitani. Jone kiroili patjalta uupuneena ja spermoja kumilakanalle syleksien:

– Helvetin, jätkä, heti kun jaksan, mää tapan sut!
– Sopii yrittää. Olen aina valmis, helvetin pervo.
– Hanski, anna Jone panee sua.
– En! Se saa kiduttaa ja raiskata sut, ärähdin ja vedin jo farkkuja jalkaan.
– Mihin sää luulet lähteväs? Jone tiuskaisi noustessaan ylös.
– Helvettiin. Jätän teidät touhuamaan sadistileikkejänne. En tykkää katsella niitä enempää.
– Rakas Hanski, Ana uikutti ruksiltaan. – älä mene. Sää olit helvetin komeaa katsottavaa, kun kuritit Jonea.
– Vitut se mua kuritti! Mää annoin sen voittaa ja nussia mun suuta, Jone yritti.
– Just joo. Älä yritä. Sää hävisit ja sillä selvä. Palkkioksi saat tehdä Analle, mitä haluat. Moikka!

Vedin nahkatakin niskaani, tempaisin treenikassin mukaan ja häivyin sieltä kapakan kautta kotiin. Olipa hämmentävä seksisessio. En ollut tykännyt siitä Anan pieksämisestä, mikä on kummallista, sillä itsestäni on ihan mukava tapella. Tai no, enhän minä väännöissä ketään kiduta, muuten vain nautin siitä ähellyksestä kovien jätkien kanssa. Jonenkin kanssa.

Seuraavana aamuna Ana soitti innoissaan ja kiitteli minua, kun oli älynnyt typeryydestäni huolimatta kutsua hänet mukaan. Hänellä oli ollut aivan ihana ilta ja yö Jonen riepotteluissa. Mustelmia oli tullut ja ruoskien jälkiä näkyi joka puolella. Hän oli aivan sydänjuuriaan myöten rakastunut Joneen ja tämä oli luvannut jatkossakin kurittaa häntä tosi kovaa. Kaikesta ihmiset sitten tykkäävätkin, pah. Siitä Ana moitti minua, että olin karannut kesken kaiken. Jone olisi kuulemma halunnut vielä pieksää minut ja nussia minua perseeseen. Sehän nähdään, kun tapaamme todennäköisesti salilla huomenna. Ja tietysti rakas pikkuserkkuni haluaa tulla mukaan – on siinä kestämistä.

Kommentoi

top