search
top

Rva 47 Maaseudulla osa. 3 Nöyryyttämistä!

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (25 votes, average: 2.80 out of 5)
Loading...

“Olen valmis noudettavaksi”, kuiskasin häveten puhelimessa Kaleville.
“Nyt heti ulos odottamaan noutajaa”! Ukko komensi ja sulki tylysti puhelimen.
Jalkani tutisivat kun astelin ulos hiekkapihamaallemme odottamaan ukkoa.
Jännitys siinä oli sietämätöntä.
Tämä on niin nöyryyttävää, ajattelin tulevaa siivoustatyötä riettaasti pukeutuneena Kalevin asunnossa.

Kuulin traktorin käynnistyvän naapurissa.
“Ei kait se nyt traktorilla minua kyyditse kotiinsa”, ajattelin.
“Missä ihmeessä siellä istun edes” mietin kuumeisesti asuani, joka ei paljoakaan inteemejä paikkojani suojannut.

Kalevi kurvasi kylätieltä kotiimme johtavalle tielle. Kun näin ukon hymyilevän omahyväisen näköisenä, ajattelin minkälaiselta inhottavalta sialta tuo mies voi näyttääkään!!
Ukko sammutti traktorin, avasi oven ja mitään sanomatta katseli minua kuin arvioiden, kelpaako vaatetukseni hänen määräämänsä kaltaisesti.
“Hyvältä näyttää”. Ukko sanoi ja heitti savuavan tupakantumppinsa pihamaalleni jalkojeni juureen.

“Kyytiin siitä nyt”! Ukko käski tympeästi.
Kasvot häpeän punasta, aloin kavuta ylös traktoriin joka ei korkokengissäni ollut mitenkään helppoa.
“Tulet tähän polvieni päälle syliin istumaan”. Ukko komensi minua huomatessaan minun katselevan istumapaikkaa ahtaassa traktorin hytissä.
Nolona ahtauduin ukon ja ratin väliin, enkä voinut käydä siihen niin, ettei pimsani olisi paljaana vilkkunut mekkoni alta ja rintani pursuamatta ulos avoimesta kaulaosastaan.
“Voi kuinka hävettää”, ajattelin tilannetta ja miltä minä siinä näytänkään.

Ukko käynnisti kulkuneuvon. Koska istuin siinä hänen sylissään, oli Kalevin vaikea ohjata traktoriaan.
Kuin tahallaan ukko koukkasi painavalla traktorillaan pihanurmikon kautta, jättäen siihen ikävän näköiset renkaan urat.
Päästessämme pihaamme johtavan tien loppuun kylätielle johtavaan risteykseen, ukko kääntyikin päinvastaiseen suuntaan kuin missä hän asui!
“Hetkinen, minne me olemme menossa”? Kysyin hädissäni Kalevilta.
“Käydään kyläbaarissa juomassa kaljat ja käydään ostamassa siivoustalkoojuomat kaupasta”, Kalevi vastasi, ikään kuin se olisi ollut suunnitelmassakin.

“Hei, ihan totta. En tässä asussa enkä tällä tavoin tällaisessa kyydissä ihmisten ilmoille kehtaa mennä”, yritin vedota ukkoon.
“Ollaanpas sitä olevinaan niin hienoa rouvaa helvetti”!
“Kyllä tuollaisen hienosto rouvan täytyy oppia maaseudun tavoille ja sinähän menet vaikka alasti juuri sinne, minne minä käsken”.
“Ja nyt turpa kiinni lutka!” Ukko sähisi kuin julistaen, että asia on nyt loppuun käsitelty.
Sanojensa vakuudeksi, Kalevi laittoi toisen kätensä reidelleni, alkaen hivelemään stayupien verhoamaa ihoani.

Mieleni olisi tehnyt vastustaa kylille menoa mutta en uskaltanut hiiskahtaakaan.
“Jessus! Tässä traktorissa, tässä lutka asussa pikkuhousuitta kyläbaariin! Kauppaan! Mitähän ihmiset ajattelevat jos näkevät minut istumassa tiiviisti, tässä pervoksi tunnetun ukkelin sylissä”!!
Ajattelin häpeääni ankarasti ja kelasin keinoja, kuinka ihmeessä tämän nöyryytyksen saisin estetyksi.

 

Painoin reisiäni tiiviisti yhteen, ettei hän olisi päässyt kädellään siitä ylemmäksi haaroihini, eikä mahdolliset ihmiset tiellä, olisi nähneet lyhyen mekkoni suojaamatonta paljasta pimsaani.
Ukko huomasi tämän ja huusi kovalla äänellä niin että pelästyin.
“NYT HETI NE REIDET LEVÄLLEEN”!!

Nolona ukkoa peläten, levitin häpeissäni reisiäni siinä hänen sylissään istuen kuin pieni tyttö konsanaan.
Ukon sormet hakeutuivat vääjäämättä häpyhuulilleni. Tunsin sormien koskettavan häpyäni. “Voi kuinka voikaan hävettää”! Ajattelin.
“Ohhoh!! Pikkurouvan pilluhan vuotaa kiimaa”! Ukko huusi traktorin melun yli.
“Eihän hienosto rouvien vittu tällä tavoin pitäisi valua kiimalimaa”! Ukko totesi, hörähtäen voitonriemuiseen pilkkaavaan nauruun.
“Kohta saa kylän juopot uhkeasta hienostolutkasta kiimaista katseltavaa baarissa. Eikö olekin kiihoittavaa lutka”?
Kun en heti kyennyt vastaamaan, Kalevi jatkoi karjuen.
” Jos pikkurouvan vittu on on näin märkä, niin eikö silloin söpöläistä kiihota helvetisti väkisinkin? VASTAA”!!!
Ukko survaisi kuin sanojen vakuudeksi kaksi sormeaan syvälle vakooni, alkaen vatkaamaan niitä siellä niin, että pimsani piti nöyryyttävää litinää märkyydestäni.
“Kyllä…Kyllä minua.. kii..hoittaa…Hel.. ve.. tisti”. Vastasin häveten ja kykenemättä olemaan voihkimatta ukon sormien tuottamasta kiihkostani.

Ukko vetäisi kätensä pois haaroista ja alkoi hieromaan märkiä sormiaan nenäni varteen, poskille, sieraimiini ja huulilleni. Pian ukko taas työnsi sormet pimsaani takaisin, kasteli ne kiimassani, hankasi ne kuivaksi kasvoilleni, uudestaa ja uudestaan sanoen.
“Kyllä kiimaisen hienostolutkan on myös haistava baarissa kiimaparfyymille, että juopot siellä sellaisen tunnistavat”
Ajattelin, voivatko he todellakin haistaa nyt kiimani kuten minä itsekin siinä kasvoni kauttaaltaan märkänä.

En voinut edes kuvitellakaan, että ihminen voisi kokea sellaista häpeää mitä minä siinä ukon sylissä istuessani juuri tunsin!!!

 

Kauempana tienvierustaa pitkin käveli 3 noin 14-15 vuotiasta, teinipoikaa.
En voinut uskoa, kun ukko pysäytti traktorillaan poikien kohdalla ja ennen kuin avasi oven, hän kiskaisi jalkani levälleen vihaisesti käskien, “pidät ne noin huora”!
Ukko avasi oven ja pojilla oli siitä suora näkymä märkään pimsaani. Mieleni käski vetää jalkani yhteen mutta en uskaltanut uhmata ukkelia.
En kehdannut katsoa enempää pimsaani tuijottelevia poikia, vaan häpeissäni yritin peitellä kasvojani ukon pään takana onnistumatta siinä huonosti.
“Terve pojat” ukko aloitti.
“Onkos teillä kellään antaa tupakkaan tulta”? Kalevi kysyi.
Tiesin hänellä olevan tulta itselläänkin mutta ukkoa kiihoitti kaii häpäistä minut siinä poikien edessä.
“Öö, joo, mulla on”, yksi pojista ilmoitti.
Katsoin poikaa joka oli kivunnut puoliksi traktoriin antaan Kalevin tupakkaan tulta. Poika tuijotti pimsaani muutaman sentin päästä kuin ihmeen nähtyään, enkä voinut muuta kuin olla siinä jokin näyttely esine teinipoikien riemuksi.
Mieleeni juolahti äkisti karmea ajatus!
Toivottavasti nuo 3 poikaa eivät ole poikani ystäviä kun samaa ikäluokkaa ovat! Tulevat ehkä pian vielä meillä kyläilemään! Tai samassa koulussa ja törmään joskus heihin siellä! Ajatus tästä, sai minut häpeämään asemaani siinä riettaasti näytillä, yhä enemmän!

Ukko poltteli tupakkaansa pitämättä kiirettä.
Pojatkaan eivät aikoneet lähteä seksi näkymänsä ääreltä minnekään, kun tilaisuus aikuisen naisen märän pillun katseluun oli heille tarjottu kuin taivaanlahjana.
“Onkos pojat jo saaneet pillua nussia”. Ukko kysyi pojilta.
Säikähdin, “Ei kai se minua ala teinipojille parittamaan!?
Aloin itseäni suojellen ja häpeissäni hivuttamaan reisiäni yhteen.
“En kestä olla tässä näytillä”, ajattelin.
Ukon huomatessa tämän, hän tarttui lujasti puristaen toista reitäni, työntäen sen samalla reiteni leveämmälle kuin ne äsken olivat olleetkaan. Reiteeni jäi ukon puristuksesta stayupienkin läpi näkyvä mojova mustelma.
“Ei me olla pilluu saatu vielä. Ei tääl kylillä kukaa suostu antamaa”, yksi poika totesi toiveikkaana, jos traktorin kyydissä näkemänsä rietas näkymä tulisi olemaankin se ensimmäinen pillu, jota saisi naidakseen.
“No jos joskus panettaa, soittakaa tähän numeroon”, ukko sanoi ottaen rintataskustaan valmiiksi painetun käyntikorttinsa.
“Apua! Tarkoittaako ukko minua poikien iloksi”, mietin kasvoni punasta palaen!

Ukko lähti jälleen matkaan. Näin meidän saapuvan pahaiseen pikkukyläämme. Kylän ainoa baari, oikeastaan räkälä, jonne kerran vahingossa menin kahville mutta juopot asiakkaat nähtyäni käännyin heti pois, oli heti tulosuunnassamne. Ukko kurvasi traktorinsa puolihuolimattomasti parkkiin ja käski minut ulos.
Ukko kipusi perässäni alas ja näin hänen heiluttavan kättään ulkona terassilla kaljoitteleville miehille.
Nämä 4 miestä ja yksi nuorempi poika, katselivat minua hiljaisina pitkään kuin aavetta. Epäilin että pimsani oli vilahtanut heidän nähtävilleen jo traktorista alas kivutessani.
Ukko läimäytti äkkiä pyllylleni niin lujaa, että korkokenkäni kopisten jouduin ottamaan muutaman etuaskeleen.
Terassilla olevia miehiä alkoi se naurattamaan.
Ikäänkuin siitä innostuneena, ukko alkoi läiskimään peppuani lujasti vielä muutamaan kertaan minut heidän nähden onnistuneesti häpäistääkseen.
“No niin. Mennääs”, ukko komensi minua.
Minun olisi mieli vajota maan sisään piiloon.
Koin asemani siinä niin nöyryyttäväksi, että jos olisi ollut mahdollisuus, olisin juossut oitis pakoon, takaisin kotini turvaan.
Mutta peppuani kuumoittaen ja kuin alistettu koira, kävelin nöyränä ukon vierellä miesten luo.
“Tässä on nyt tämä naapuriin muuttanut seksikäs hienostorouva josta olen puhunut”, esitteli Kalevi minut nolosti heille.
“Vau! No jo on pakkaus tämä”! Yksi juopoista kehui.
“Eipä näillä kylillä ole noin seksikästä söpöläistä ennen nähtykään”, jatkoi toinen.
Istuppa tähän herrojen pöytään, niin setä käy hakemassa meille kylmät kaljat”! Kalevi käski.
Polveni yhteen painaen, istuuduin vapaalle penkille.
Mietin häpeissäni, “haistavatko nuo nyt kiimallani kyllästetyt kasvoni, kuten ukko tulomatkalla kertoi”!

 

Voi Jestas! Vielä eilen aamulla elin normaalia kunniallista arkea rikkaruohoja pihaltani kitkien.
Nyt häpeän täällä puolialastomana lutkana, juoppojen parissa räkälässä, jonne en muuten kehtaisi vapaaehtoisesti edes ikinä mennä! Minut on nyt vieläpä nöyryytetty teinipoikien edessä, poikien, ketkä voisivat olla poikani kanssa jopa samalla luokalla!!
Kamalaa, aikooko tuo perverssi ukko häpäistä minut koko kylän silmissä jonne vasta olemme asettuneet asumaan!?

 

 

Kommentoi

top