search
top

Koulutuspäivien antia

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (123 votes, average: 3.02 out of 5)
Loading...

Motellin koulutustilan ovenpielessä luki “audiovisuaalinen”. Parhaat päivänsä tila oli nähnyt aikana, jolloin audiovisuaalisuutta edustivat nauhuri ja piirtoheitin. Olisi voinut kuvitella, että tunnettu kansainvälinen järjestelmätoimittaja olisi hankkinut koulutuksilleen tasokkaammat puitteet. Istuimme Lotan kanssa ikkunarivin keskellä. Hän oli antanut vaaleiden olalle ulottuvien hiuksiensa kihartua kesän aikana. Lotta oli ehdottomasti pirtein ja positiivisin työkaveri ict-osaston tuottavuusjärjestelmätiimissä.

Ensimmäisen puoli tuntia olimme seuranneet kuinka ikkunan takana kaksi miestä taisteli päältäajettavaa ruohonleikkuria peräkärrystä. Kouluttajan kimeä ääni oli alkanut harmittamaan jo ennen lounasta. Tuota samaa tyyppiä pitäisi kuunnella vielä koko iltapäivä ja huominen. Miehellä oli lisäksi lukuisia koomisia maneereja. Niistä Lotta oli ryhtynyt pitämään kirjaa, kun ruohonleikkaajat eivät tarjonneet enää riittävästi seurattavaa. Hämmästyttävän hartaasti muut osallistujat tuntuivat seuraavan koulutusta, jotkut näyttivät tekevän jopa muistiinpanoja, vaikka koulutus saattoi olla hyödyllistä lähinnä lukutaidottomille, sillä kimeä-ääninen läpikävi koulutuskansiota sivu sivulta.

Lounaalla menin istumaan naapurikaupungin kollegoiden pöytään verkostoitumismielessä, Lotta taas näki vanhan opiskelukaverinsa, joka oli joutunut tähän samaan pääkäyttäjäkoulutukseen. Koska kouluttaja oli sanonut, että ruokailun jälkeen, ennen opetuksen jatkumista oli varattu kolme varttia mahdollisten alakohtaisten erityiskysymysten laatimiseksi asiantuntijoille, jotka puolestaan olisivat tavattavissa tänään luentojen jälkeen, ennen iltatilaisuuden alkua, menin syötyäni motellihuoneeseeni lepäämään. Kyllä, kouluttaja oli ilmaissut sen juuri näin monimutkaisesti. Minulla ei ollut erityiskysymyksiä. Yleisesti olisin voinut kysyä, miten näin kömpelö järjestelmä saattoi olla niin suosittu. Oli elokuun loppupuoli, mutta sää oli helteinen, joten nappasin paidan päältäni ja menin pyyhkimään kainaloita kylpyhuoneen puolelle.

Päästin ovella koputtaneen Lotan huoneeseen. Hän istahti sängyn reunalle, keinutteli hetken itseään siinä ja heittäytyi sitten selälleen.
– Hitto, sinulla on parempi sänky!
Heittäydyin naisen viereen ja laitoin käteni pääni alle. Katossa, ilmanvaihtoventtiilin vieressä, oli tummentunut alue. Raollaan olevasta ikkunasta kuului lähenevän ruohonleikkurin ääni. Lotta oli kammennut itsensä puolittain kylinmakuulle. Hän otti otsalle nostamansa aurinkolasit käteensä ja piirsi niiden sangalla jotain rintaani.
– Hyi miten karvainen sinä olet!
Sanka kynsi jakausta mustiin karvoihini. Naurahdin. Meillä oli aina ilmassa hyväntahtoista suunsoittoa, pientä flirttiäkin. Ruohonleikkurin ääni oli alkanut loittonemaan, välillä kuului räsähdyksiä yksittäisen kiven sinkoutuessa jonnekin. Kun kylmä muovi kosketti nänniäni, kutitti niin, että nytkähdin. Lotta tirskahteli. Hän yritti samaa toiselle nännille, mutta nyt yllätys oli poissa ja reaktiota ei syntynyt. Lotalla oli tiukat kivipestyt farkut, jotka korostivat kivasti hänen muodokasta, hieman muhkeaa takapuoltaan. Myös rinnat vaikuttivat muhkeilta valkoisen t-paidan alla. Mutta tiesin niiden olevan pienet ja pystyt, sillä olin nähnyt ne viime helmikuussa työpaikan tyhy-päivänä kun Lotta oli uskaltautunut kanssani kokeilemaan savusaunasta avantoon pulahtamista. Nyt sanka kiersi ympyrärataa napani ympäri, siitä välillä karvaista polkua alas aina housunkaulukseen asti. Laseja pitelevissä sormissa oli lohenpunaista lakkaa.

Napsautin kangasvyöni soljen ja farkkujeni pari ylintä nappia auki. Sankaa liikuttava käsi pysähtyi hetkeksi, mutta jatkoi sitten paljastunutta aluetta pitkin aina bokserien vyötärönauhalle asti. Liike navan alla kutitti kivasti ja sai sähköt kytkeytymään nivusiin. Leikkurin säksätys oli muuttunut taas läheneväksi. Sanka oli vaihtunut Lotan kädeksi, joka kevyesti siveli vatsani karvoja. Hän hengitti nopeaan tahtiin.
– Aku … tai ei mitään.
Näin sanottuaan hän itse taiteili auki vielä yhden farkkujeni napin ja asetti kämmenensä alavatsalleni. Sormenpäät koskettivat käkkärää karvaa bokserien vyötärön alla. Käsi tärisi aavistuksen. Siirsin oman käteni hänen kätensä selkään ja työnsin ne housuihini. Jo puoliksi jäykkä kaluni liukui Lotan etu- ja keskisormen väliseen haarukkaan. Lotta sulki silmänsä ja puri huultaan. Siirsin oman käteni pois. Hänen peukalonsa hiveli karvojani, sitten hän veti ensin kätensä lähes kokonaan pois, mutta työnsi uudelleen tunnustellen kovenevaa kalua kevyesti. Vain ohikiitävän hetken tosin, koska nyt käsi tempautui pois ja Lotta kierähti selälleen sängyllä. Ruohonleikkuri sammui jossakin kauempana.
– Tämä on nyt lähtemässä käsistä, hän huohotti.
Laitoin käteni hänen paitansa alle ja tunnustelin ihoa hellästi.
– Nyt kun juoksisi, niin vielä ehtisi … vikisi vieressä. Kohotin Lotan t-paitaa aavistuksen ja suukottelin vatsaa. Kosketin kielelläni napaa. Tunsin koko naisen jännittyvän kaarelle, punaiset laikut olivat nousseet hänen kaulalleen sekä poskille. Liikutin kieltä navasta eri suuntiin. Napsautin auki hänen farkkujensa napin ja lähdin suukottamaan alaspäin, kunnes nenäni kosketti farkkujen kangasta ja kieleni pikkuhousujen vyötärön rajaa. Lotan käsi työntyi hiuksiini, haroi, lähes raasti niitä. Hamusin pikkuhousujen vyötäröä hampaisiini.
– Aku, ohjelma varmaan jatkuu jo. Pitäisikö … sanoi kiihtynyt ääni ja puristi reisiään yhteen. Liu’utin vetoketjun hitaasti auki. Alla näkyi urheilullisten pikkuhousujen leveä vyötärönauha.
– Akuu…
– Haluatko lähteä?
– En.
Tämä oli vaimeasti nielaistu vastaus. Kalu oli kiristynyt äärimmilleen boksereissa. Hampaani tarttuivat uudelleen pikkuhousuihin, nenä kosketti alavatsan ihoa, tuoksui vahvasti naiselle. Äkkiä Lotta ponnahti istualleen, pääni jäi hänen syliinsä. Hetken hän silitti varovasti niskaani. Sitten hän tarttui molemmin käsin t-paitansa helmaan tempaisten sen päänsä yli pois.
– Ihan järjetöntä. Tule tänne viereen.
Makasimme kyljetysten. Sivelin kädelläni hänen kuvettaan, hän puolestaan kuljetti kättään pitkin selkääni, silmät puoliummessa. Lotan käsi työntyi ensin farkkuihini, sitten boksereihini ja puristi pakaraani. Talvella, tyhy-päivänä, kun olimme pelkissä pyyheissä juosseet savusaunasta avantoon, oli Lotta nauraen todennut, että minulla oli hiton timmit pakarat ja hän voisi ottaa niistä kuvan näyttääkseen osaston naisille. Nyt hän tuntui sovittavan nenäänsä kaulalleni, nuuhkivan ja koskettelevan kevyesti huulillaan. Minä hivelin sormillani ylös pitkin selkärankaa, kunnes löysin sormieni alle rintaliivien selkämyksen ja aloin kartoittaa sitä. Liiveistä ei tuntunut löytyvän hakasia selkäpuolelta. Siirsin kättäni etupuolelle ja puristin toista rintaa kevyesti.

Lotta alkoi kuorimaan kädellään housujani alas. Kohotin hieman lantiotani helpottaakseni asiaa. Bokserit eivät kuitenkaan liikkuneet kunnolla, koska kivikovana kankena seisova kalu oli luiskahtanut sepaluksen aukosta ankkuriksi. Makasin nyt selälläni, farkut puolessareidessä ja Lotta kumartuneena kielellään leikittelemässä ensin kaulallani, sitten nänneilläni. Hänen toinen kätensä lepäsi alavatsallani peukalon pyöritellessä karvoja napani alla. Verkkaan, viipyillen. Sykkeeni oli kiivas.

Sitten Lotta suoristautui ja aukaisi liiviensä etusuljennan. Kupeista tipahti kaksi ihonväristä toppausta vuoteelle. Siirsin kämmeneni hänen rinnoilleen. Niiden iho oli vitivalkoinen. Tummat nännit tuntuivat kovina tutteina. Lotta siirsi kuitenkin heti käteni syrjään, kumartuen ylleni niin, että sain hamuttua nännin suuhuni. Leikitin sitä kielelläni ympäriinsä. Hän ynähteli, painui tiiviimmin ylleni ja minä työnsin toisen kätensä hänen farkkuihinsa kourien pikkuhousujen verhoamaa pakaraa. Lotta kääntyi hieman ja siirryin toiseen nänniin. Käsittelin myös nännipihan pieniä nystyjä. Kosketus sai voihkaisujen purkautumaan hänen suustaan ja kehon värisemään. Käsi puristi kylkeäni. Toivoin, että hän olisi alkanut huomioimaan kaluani.

Pyöräytin naisen päältäni selälleen ja hypähdin sängystä potkien farkut jalastani. Sitten tartuin kaksin käsin hänen avattuihin farkkuihinsa ja ryhdyin kiskaisemaan niitä pois jalasta.
– Apua, urahti Lotta ja salamana tarttui pikkuhousujensa vyötäröön estääkseen niitä lähtemästä farkkujen mukana lattialle. Häpyyn puristuneisiin violetteihin pikkuhousuihin oli tullut tumma kostea viiva. Kumarruin suukottamaan jälleen Lotan napaa ja alavatsaa. Vaihdoin kieleen, kuljetellin sitä pitkin vedoin, palaten uudelleen navanseutuun ja taas uudelleen alas. Lukuisat pienet lihakset värähtelivät joka kosketuksesta. Hänen kätensä haroi hiuksiani.

Näykin vyötärönauhan hampaisiini ja kohotin sitä aavistuksen.
– Nytkö sinä menet minun pimpsalooraan, kysyi vikisevä ääni. Kohotin katseeni ja näin punoittavat hikikarpaloiset kasvot. Kiivaasti huohottavan hengityksen.
– Saanko?
Jos jotain vastausta tuli kysymykseeni, oli se pieni voihkaisu tai nielaisu. Menin lattialle sängyn päätyyn ja siiirsin hieman hänen reisiään erilleen. Nyt kangas koko haarojen välissä oli kostunut tummaksi, läpitunkeutunut lima suorastaan kiilteli siinä. Kosketin kielelläni reiden sisäpintaa.
– O-oi, ei, ei… ooo.
Reidet vuoroin jäykistyivät, vuoroin retkahtivat rennoiksi ja lantio kiemurteli. Jatkoin määrätietoisesti reidellä, kunnes siinä suunnassa tavoitin kosteat pöksyt. Päiväpeittoon hänen allaan oli levinnyt kämmenenkokoinen kostea läikkä. Painoin nenäni hetkeksi vasten kosteaa uraa ja sitten aloin hamuta kangasta kummun päältä huulillani. Pimpin maku ja tuoksu olivat huumaavia. Koko vulva oli auennut kangaan alla kukkaan. Löytyi poimuistaan suurena työntyvä häpykieli. Painoin peukaloni sen päälle ja aloin kielelläni kiusata turpeiden häpyhuulien väliä. Lotta aneli minua lopettamaan heti. En lopettanut, vaan sovitin kieltäni syvemmälle, tuntien kuinka kosteutta valui vuolaana vastaan.

Kullini seisoi edelleen sepaluksen kehystämänä, kivuliaasti huomiota kerjäten. Kapusin polvilleni sängyn reunalle ja levitin Lotan reisiä käydäkseni hänen päälleen. Hän tarttui melaani alkaen runkata sitä pitkin vedoin. Hänen käsiensä kosketus sai kehoni värisemään. Hamusin kättä alas väliimme, koettaen työntää kangasta syrjään hänen häpynsä päältä. Sitten yritin ohjata terskaani häpyhuulien väliin.
– Aku, pyydän … ei, huohottava vikinä sanoi. Lotta työnsketeli nyt molemmin käsin, toinen rytmillisesti vatkasi vartta, toinen käsi oli työntynyt boksereihini ja helli kassejani. Kivekset olivat nousseet jo kireälle. Sormeilin vielä hänen häpynsä muotoja litimärkien pöksyjen läpi, siirsin sitten etusormeni sisäpuolelle ja yksin tein syvälle pillun uumeniin. Lotan rytmi sekosi hetkeksi, hän nieleksi kuuluvasti ja jatkoi sitten runkkausta kahta kiivaammin. Nyt pussikeitto tarjoiltiin, kouraisi syvältä ja harmaat roiskeet lensivät Lotan vatsalle. Hän puristeli viimeiset ulos terskan kärjestä ja pyyhki sormiinsa tarttuneen sperman rintakarvoihini.

Rojahdin sängylle Lotan viereen ja kurotin farkkuni lattialta. Kännykän kello näytti kymmentä vaille kahta. Iltapäivän kahvitauko alkaisi hetken kuluttua. Lotta oli noussut ja keräili vaatteitaan läjään. Hän ei niitä kuitenkaan ryhtynyt pukemaan ylleen, vaan suuntasi nippu kourassa ovelle, kääntyi vielä ovella ja huikkaisi hymyillen.
– Kiitos Aku kun et laittanut sitä…

Makasin edelleen vuoteella voipuneena. Ruohonleikkuri oli käynnissä jälleen. Tunsin kämmenessäni jotain pehmoista. Liivintoppaus. Nuuhkaisin siitä Lotan parfyymin.

3 kommenttia viestissä: “Koulutuspäivien antia”

  1. OG says:

    >> Olen 34-vuotias. jos täällä on miehiä, jotka olisivat kiinnostuneita todellisesta päivämäärästä – ota yhteyttä minuun, profiilini on täällä >>

    a real date = todellinen päivämäärä

    Voi noita spämmibotteja ja niiden Google-käännöksiä.

  2. irvienvalista says:

    Kiitän omasta ja edustamieni novellihenkilöiden puolesta. Aloin taas kirjoittaa näitä kun jäin vuodenvaihteessa työttömäksi. Tämä ei ole kuitenkaan ensimmäinen jaksoni seksinovellistina, vuosina 2005-06 kirjoitin nimimerkillä ‘tositapahtumista dramatisoinut’ Suomi24.fi palstoille. Niitä löytää sieltä edelleen!

  3. Riippumatonasiantuntija says:

    Lotta, nouuuuuu, Senki pihtari! Pitäis nyrkittää kakkoseen tollasta käärmeenlumoojaa, ei oo reilua. 🙂
    Ei vaan tämä oli tosi hyvä, lyhyehkö mutta ärsyttävän toimiva.

Kommentoi

top