search
top

Kuka onkaan se oikea

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (130 votes, average: 3.33 out of 5)
Loading...

Supistukset alkoivat aamuyöllä, eivätkä enää lakanneet. Mitenkään pyytämättä tai yllätyksenä ne eivät tulleet. Aadan äiti Sinikka oli viettänyt jo kaksi yötä turvana, kassi oli pakattuna ja kengät kohti menosuuntaa. ”Se on kuule lähtö laitokselle”, äiti puuskahti ja kaivoi puhelimen esille. ”Pyydä naapurin Repaa heittämään”, Aada nyyhki vetäen samalla sukkia jalkaan. Vatsa oli iso ja joustamaton vuori edessä, kaikki liikkeet piti tehdä hidastettuina. ”Ähh…taksilla me mennään”, äiti päätti.

Huhtikuisen aamu valo oli raa’an keltaista. Pisarat olivat jäätyneet räystäisiin ja jalkakäytävä kiilsi petollisen liukkaana. Aada puhkui ja suhisi opetetulla tavalla, mutta kipu tuntui sietämättömältä. Poltot raastoivat alaselkää ja vatsaa. Viimein taksin kyltti lähestyi katua pitkin. Aada käveli ankkamaisella askelluksella ja varjeli molemmilla käsillä suurta vatsaansa, ikään kuin pelkäisi, että sieltä putoaa katuun muna, jonka kuori risahtaa rikki. Alusta asti hän oli tiennyt, että halusi pitää lapsen.

”Kättärille. Ja mielellään aika lujaa”, Aadan äiti sanoi. Kuski katseli naiskaksikkoa peilin kautta ja laittoi vilkun pykälään. ”Kaikki valmista kai…? Vai odotetaanko vielä lapsen isää?” Aada ulisi vastaukseksi ja tunsi lämpimien kyyneleiden kirpoavan silmäkulmiin. Tällaisella hetkellä hän ei olisi halunnut olla yksin. ”Aja!” Aadan äiti komensi ja puristi tyttärensä kättä. ”Jännittääkö?”

Aada sulki silmänsä ja nojasi penkkiin puhumattomana. Hän mietti, oliko Annika-mummolla tähän tilanteeseen sopivaa viisautta. Hämärä kaupunki lipui taustalla epäselvänä kuin mennyt yhdeksän kuukautta. ”Kohta se on ohi. Ja sitten ainakin tiedetään kumpi se on…siis kumman värin—…kai”, äiti nielaisi loput sanat ja tajusi puheen menevän pahempaan suuntaan. Aada puri hampaita yhteen. Jalkovälistä valahtivat vedet istuimelle ja jalkatilaan. Nyt se oli menoa. Aadalle asia oli lopulta yhdentekevä. Kun supistukset taas alkoivat, hän ryhtyi miettimään kesää.

*

Koivujen tuoksu oli huumaava. Se johtui yöllisestä sateesta, joka oli herättänyt luonnon lopullisesti. Aada oli itsekin kuin alkukesän kukkanen vaaleansinisessä hennossa kesämekossaan, pitkä punainen tukka hulmuten ja suuret vihreät silmät avoimena kaikelle. Hän nousi bussista ja käveli lähes pomppien kohti kotiaan. Takana oli aamuvuoro ja edessä pitkä vapaa.

Aadan vatsanpohjaa oli nipistellyt koko päivän, kun hän oli töiden lomassa viestitellyt herra Vaalealle, kuten Aada miestä kutsui. Se oli kipinöintiä tuoreen suhteen edellä. Se ihana tunnemyrsky, kun askel oli keveä, sydän jyskytti rinnassa, koko ajan nauratti ja haaroissa temmelsi lämmin kutina. Nytkin Aadan klitoris tuntui ylisuurelta ja kiihottuneelta sokeriherneeltä, kun hän mietti iltaa. Aada sulki portin takanaan ja käveli pyörävaraston katveeseen.

”Ootko tulossa uimasta?” Viisikymppinen mies avasi asuntoauton oven ja astui pihalle shortseissa ja hihattomassa paidassa.

”En, kun töistä”, Aada hymähti. Naapurin ukko oleskeli kesällä enemmän asuntoautossaan parkkipaikalla, kun asunnossaan. Joskus Aada oli miettinyt, mihin mies edes tarvitsi asuntoaan.

”Katoin, että sun tukka on kostea”, mies sytytti sikarin ja siristi silmiään. ”Mennään joskus uimaan. Yyteriin vaikka. Pidetään piknik”.

”Katotaan nyt, Repa”, Aada nosti kassin olalleen ja oli jo mennä, mutta palasi takaisin ja hymyili. ”Mutta ei ennen ku lopetat noi sikarit. Mulla tulee pää kipeäksi niistä”.

”Sovitaan niin”, Repa nauroi ja raapi sänkistä leukaansa, joka oli jo hieman harmaantunut. ”Onko tänään treffit, punahilkka? Tuleeko poikaystävä?”

Repa oli ruskettunut kuparipannun väriseksi. Miksei kun istui kaikki päivät asuntoauton portaalla ja katseli Kalasataman vilkasta elämää. Jotenkin se sopi hänelle, entiselle merimiehelle. Kaikki rapun asukkaan tunsivat avuliaan hyväntuulisen miehen, joka auttoi kauppakassien kanssa, hoiti oma-aloitteisesti taloyhtiön ruusupuskat ja huolsi narisevat pihakeinut. Aada ajatteli, että Repa voisi myös hoitaa D 7:n narisevan yksinhuoltajan, jolla tuntui olevan aina jotain törkeää sanottavaa Aadan miesvieraista. Viimeksi nainen oli ilmestynyt hengästyneenä rappuun ja valittanut, että Aadan pitäisi maksaa kolmen asukkaan edestä vedestä.

”Luulen niin. Että tulee”, Aada sanoi lopun tahallisen korostuneesti ja tuijotti vihreillä silmillään vihjailevasti Repaan, ennen kun lähti pyllyään keikuttaen rappuun. Repan kanssa pystyi juttelemaan ronskejakin juttuja tarkoittamatta mitään vakavaa.

”Mamupatja”, jostain parvekkeelta huudettiin.

”Nyt naama kiinni Nyman tai tuun sulkeen sen!” Aada erotti Repan karhean äänen asuntoautolta.

Tähän Aada ei tottunut koskaan. Leima oli tarttunut häneen lopullisesti kuin polttoraudan tirisevä merkki selkään, vaikka ne ajat olivat takana, tai ainakin laimenneet. Asiat eivät olleet niin selkeitä, sillä herra Vaalean lisäksi menneisyys palasi välillä kummittelemaan herra Tumman muodossa. Silti Aada halusi unohtaa jälkimmäisen. Hänen täytyi, koska hän seurusteli nyt Artun kanssa – herra Vaalean. Nytkin herra Tumma oli laittanut pari viestiä aamulla, mutta Aada ei ollut reagoinut niihin.

Aada oli suunnitellut illaksi katkarapupastaa ja viini oli viilentymässä. Ehkä jotain hyvää sarjaa Netflixistä, pussailua, hierontaa ja sitten sänkyyn, nainen ajatteli posket punaisina, kun riisui mekon ja avasi rintaliivinsä. Hän oli käynyt töissä heti vuoron jälkeen suihkussa, mutta hikoillut uudelleen kotimatkalla. Myös pikkuhousut olivat kostuneet. Nuori nainen ajatteli koko ajan seksiä. Se tihkui hänen jokaisesta ihohuokosestaan ja keho viestitti eleillään ympäristöön kovasta, räjähtävästä hekumasta.

Naisen iho oli hyvin kalpea, kuten monesti punatukkaisilla oli. Olkapäitä ja poskia koristivat pisamat. Hän saippuoi vartalonsa kauttaaltaan ja antoi veden liristä hiljaisella paineella. Vaahto juuttui vatsamakkaroihin ja rintojen syvänteisiin. Rinnoistaan Aada ei ollut koskaan pitänyt; ne olivat hänen mielestä putkimaiset sekä niiden päässä suuret nännit näyttivät hassuilta. Sellaiset Runebergin tortut. Nainen ei ollut ihan hoikkakaan, mutta ei varsinainen pullukka – naisellinen.

Aada sulki silmänsä ja raotti häpyään sen verran, että raikas suihku osui sinne. Se ei juuri viilentänyt, päinvastoin. Hierova vesi viekoitteli heti herkät pillun poimut, häpykukkulan ja klitoriksen. Vielä hetki, Aada sanoi itselleen ja tähtäili rakoa kohti suihkua. Mieleen sujahti ajatus herra Tumman lähettämästä kuvasta, vaikka hän yritti torjua sen. Mies oli ottanut sen aamulla Hietsussa, missä oli ollut kavereidensa kanssa. Hän näytti syötävän hyvältä jätetyksi ex-poikaystäväksi. Aurinko osui iloiseen hymyyn, nappisilmiin ja vaaleanruskeaan hoikkaan, paljaaseen rintakehään. Hiekka taustalla oli kultaista, miehen kädessä oli frisbee ja uimashortsien etumus näytti Aadasta täydeltä.

Ei hitto, Aada puri huultaan niin että tunsi veren maun suussaan, painoi suihkun kiinni ja työnsi häpynsä täysillä tohottavan hanan alle. Hän suorastaan vapisi paikallaan ja aukoi suutaan. Petolliset tunteet olivat muuttaneet hänen vartalonsa kiiman blenderiksi. Klitoris oli pompata irti kuin nappi kireästä paidasta. Mutta Aada malttoi mielensä, eikä päästänyt takakireää vartaloaan laukeamaan. Se olisi väärin Arttua kohti. Artun kanssa kaikki oli helppoa, toisin kuin herra Tumman kanssa oli ollut. Nainen sammutti veden tulon ja kuivasi itsensä.

*

Kesken The Crownin katselun Aada siirtyi hajareisin Artun syliin ja suuteli. Ne olivat varovaisia ja tutkivia, valkoviinin makuisia pusuja, jotka maiskahtelivat yksiössä. Kun Artun silmälasien sanka kolahti ikävästi Aadaa poskeen, riisui nainen pojan lasit. Arttu puristi kevyesti Aadaa rinnoista, antoi nenien osua toisiinsa ja kielten kohdata. He tuijottivat toisiaan lumoutuneena. Seuraava suudelma oli pitkä ja kuuma. Aada peitti heidän kasvonsa hiuksillaan ja he olivat hetken kuin suojaisen lehtimajan sisässä.

Vaistomaisesti Aada alkoi keinua Artun sylissä ja Artun kädet hyväilivät Aadan kylkiä. ”Otetaan tää pois”, Aada kuiski Artun partavedelle maistuvaa kaulaa suudellen ja auttoi tämän t-paidan pois. ”Onko sulla ollu mua ikävä?” Arttu kysyi ja laski Aadan olkaimet. Pian nainen tunsi lämpimät huulet nännejään vasten. ”Arvaa”, Aada naurahti ja keinui niin, että tulikuumat pikkuhousut hankasivat pojan etumusta. Hän veti alas Artun kalsarit, mutta piti omansa vielä jalassa ja jäi korkeaan polviasentoon. Artun halukas suu imeskeli nännejä, Aadan kädet kahmivat vaaleaa hiuspehkoa ja penis kovettui trooppista haarukkaa vasten.

He olivat tutustuneet Tinderissä ja päätyneet treffeille chattailtyään ensin viikon verran. Ensimmäinen tapaaminen oli järjestynyt Linnanmäelle. Oikeastaan kaikki oli mennyt pieleen, mutta nyt tapahtumat vain naurattivat; Aadan mekko oli revennyt vuoristoradassa, Arttu oli vahingossa tallannut naisen varpaille koko painollaan ravintolajonossa, Aada oli onnistunut tuhrimaan hiuksensa hattaralla ja lopuksi Arttu oli alkanut oksentaa Kirnun jälkeen. Oikeastaan epäonnisen tulikasteen jälkeen he olivat päättäneet selvittää, oliko heidän suhteessaan pahaa karmaa. Ei ollut. Toisilla treffeillä he olivat päätyneet jo sänkyyn. Nyt siitä oli aikaa yli kuukausi.

Arttu kiemurteli hitaasti sohvasta lattialle, käänsi Aadan puoliksi istuvaan asentoon ja riisui hänen pöksynsä. Poika suuteli tytön solisluun kuoppaa, näykki kaulaa, puristi molemmat rinnat käsiinsä ja antoi kielensä vipeltää punaisten pitkien nännien päällä. Aada ynähteli ja piteli silmiään kiinni. Naisen mantelitumakkeeseen pyrki väkisin valokuva herra Tummasta, mutta sinnikkäästi Aada torjui sen ja levitti jalkansa. Hänen sisäreitensä olivat mahlaiset. Artun sormet avasit jalat kunnolla ja lämmin hengitys laskeutui alavatsaa pitkin kohti pulleaa ja karvatonta kumpua. Parvekkeen kautta sisälle leijaili sikarin tuoksua ja lokkien kirkunaa.

Arttu puhalsi häpyhuuliin ja suuteli nivusia pitämättä mitään kiirettä. Hän oli kaikessa niin viisas ja pragmaattinen, toisin kuin herra Tumma, jonka kanssa Aadalla oli ollut aina säätämistä. Lisäksi siihen paskahousuun ei voinut luottaa pätkääkään. Aada vingahteli kimeästi ja nosteli lantiotaan. Kun Arttu lopulta raotti häpyhuulia, läiskähtivät pillun sisäpinnat heti kermaisesti ja turpea klitorisnuppu putkahti esille kätköstään. Arttu huokaisi ja alkoi nuolla. Se oli Aadasta suorastaan taivaallista. Lämmin kieli kiusasi, helli, kiersi, osui ytimeen, pakeni ja lähestyi uudelleen. Kun Arttu painoi peukalollaan klitorista, muuttui Aadan yninä ulahteluksi. Punatukka meinasi ponnahtaa ylös sohvasta, kun Artun etusormi painui sisälle vakoon. Sen liike yhdessä suun hyväilyn kanssa oli jotain herkkua, jolle suklaa ja vaahtokarkit kalpenivat.

Mutta.

Jokin vipu Aadassa oli väärässä asennossa tai käsijarru hiersi vastaan. Häntä ahdisti tai pelotti sen verran, ettei voinut rentoutua. Arttu yritti jopa liikaakin, mutta ei saanut toivomaansa palkintoa orgasmin muodossa. ”Kun mies antaa naiselle suullaan orgasmin, sen jälkeen nainen antaa kaiken”, oli Arttu filosofoinut joskus. Ajatus sopi huomattavasti paremmin humanistisen tiedekunnan opiskelijan suuhun, kuin ostareilla notkuvan fillarilähetin suuhun.

Aada kierähti vaivaantuneena pois sohvalta, kun hänen häpyhuulensa olivat täysin tunnottomat. Vähän anteeksipyytelevän hymyn saattelemana hän tarttui Artun munaan ja alkoi imeä sitä. Se oli pitkä ja ohut, kaunis kuin joutsenen kaula. Aada piteli tärisevää terskaa poskessaan ja lutkutti rauhallisin liikkein. Hän puristi maalatut sormenkynnet aivan peniksen juureen, veti kalun ulos suustaan ja nuoli terskan reikää, katsellen samalla Arttua silmiin. Pojan muna maistui viralliselle, ehkä kuiville kirjan sivuille, jopa kielon tuoksuiselle saippualle tai neutraalin järkevälle. Aada ei niin pitänyt suihinotosta, mutta hän halusi vastavuoroisesti miellyttää Arttua. Tyttö kaivoi kondomin esille paketista ja ryhtyi rullamaan sitä penikselle. Seinän takana radio soitteli Satumaata Reijo Taipaleen esittämänä.

Arttu työntyi rauhallisesti sisään. Aluksi se tuntui kovalta ja kookkaalta. Aadan piti lakata pinnistelemästä ja sopeutua pojan työntöihin. ”Odota vähän”, Aada kuiski ja nosti toisen jalan kepeästi sohvan käsinojalle. Arttu piteli kalua sisässä ja liikutteli sitä sivuttain. Hiljalleen vako muuttui joustavaksi ja liukkaaksi. Kondomi haisi voimakkaalle. Kun Arttu uskalsi aloittaa naimisen, rupesi Aada voihkimaan hiljaa. Sama tunne kahdesta sormesta jarrukammella iski taas päälle. Kaikki oli niin sekavaa. Nettisarjan äänet pyrkivät seksin päälle, Satumaa sarjan päälle. Sohva nitisi ja Arttu puuskutti raskaasti. Aada tunsi miten hänen puhelimensa värisi olohuoneen pöydällä.

Nyt pannaan, tyttö toisti itselleen ja laski Artun oikein syvälle. Tytön käsi kosketteli klitorista ja hipaisi samalla pojan jäykkää kullia. Arttu rynkytti molemmat polvet koristetyynyn päällä ja nappasi nopeasti Aadan toisen jalan olkapäälleen. Hän tuijotti tytön kalpeiden rintojen hypnoottista liikettä. ”Jatka siitä”, Aada pyysi ääni väristen, kun Arttu rakasteli hieman yläviistosta. Penis hieroi tytön g-pistettä edestakaisin. Ilta-auringon säteet pirstoutuivat pitkin Artun hoikkaa vartaloa. Sen hetken kaikki oli Aadan mielestä täydellisestä. Vielä kun hän opasti pojan haparoivat sormen klitorikselleen, kääntyi maailma oikeaan asentoon akselinsa ympäri ja orgasmin ensitahdit pärähtivät häpyluun alla. Arttu kyllä oppisi ajan kanssa kaikki oikeat temput…

Mutta silloin Aadan sisään valahti annos lämmintä massaa. Se oli yksittäinen suihku, joka sai seuraukseen toisen ja Aadan pillu muuttui tahmaiseksi. Hän tajusi tapahtuneen, kun katsoi Artun tyytyväistä ilmettä ja punaisia poskia. Sperma litsahteli kondomin päällä ja Aadan haaroissa, mutta Arttu jatkoi öristen tasaista takomistaan. Poika putosi todellisuuteen, kun ymmärsi katsoa alaspäin. ”Oho”. Löystyneen peniksen päällä makasi repaleinen siivu kondomia ja Aadan vaaleanpunaisesta vaosta tiputteli siemennestettä. ”Ei kai tää haitannut?” Arttu kysyi.

Ei hätä ollut sen näköinen, Aada ajatteli. Hän hakisi huomenna katumuspillerin. Arttu oli kuitenkin hyvä tyyppi ja häneen saattoi luottaa. Poika ei turhia puhunut. Aada muisti mummonsa neuvoneen viisaasti, että höpöttäjistä, turhanlaulajista ja lepertelijöistä ei ollut vastuunkantajiksi. Hän varmasti tiesi asian.

Pariskunta makasi vierekkäin sohvalla viltin alla, kun lopputekstit rullasivat ruudussa. Arttu oli vienyt rikkinäisen kumin roskikseen ja tuonut Aadalle talouspaperia. Tyttö tunsi kuinka spermapisarat valuivat pimpsasta sohvaan. Arttu nypläsi hänen hiuksiaan, mutta Aada ei päässyt pojan pään sisään. He olivat tunteneet vasta vähän aikaa, mutta se tuntui ikuisuudelta. Orgasmi tulisi Artun kanssa, kun antaisin aikaa, Aada aprikoi. Herra Vaalea oli kuitenkin sata kertaa parempi kumppani kuin herra Tumma.

Sen Aada oli antanut vielä anteeksi, kun herra Tumma oli pettänyt häntä yhden Dalman kanssa. Vaikka hänen olikin ollut vaikea käsittää, miten voi panna ”vahingossa” toista naista. Kompastua voi vahingossa. Mutta kun Aada oli yhyttänyt herran Tumman polkemasta hänen hyvää ystäväänsä Eevaa vieläpä Aadan omassa asunnossa keskellä kirkasta päivää, oli mies lentänyt välittömästi pellolle. Erot eivät olleet silti yksiselitteisiä. Aada oli sen jälkeen käynyt talvella vielä kaksi kertaa herra Tumman kämpillä panettamassa itseään. Sitä sanaa hän itse käytti katuvana. Ne olivat olleet virheitä.

”Tota…mun pitää mennä”, Arttu rikkoi kauniin seesteisen hetken. ”Mennä? Siis mihin mennä?!” Aada kimposi istumaan, kun Arttu kiskoi housuja jalkaansa. ”Lähtee nukkumaan. Huomenna on lani-turnaus”, Arttu selitteli arkana. ”Ei oo todellista? Mä luulin, että me oltais vietetty romanttinen ilta. Jätkä vain häipyy kun saa”, Aada kimpaantui.

”Sori, kulta. Ei tässä oo mitään henkilökohtaista”, Arttu selitti ja moiskautti tytön poskelle pusun. ”Mä en vain osaa nukkua kenenkään toisen ihmisen vieressä. Vielä. Mut mä opin, mä lupaan”, poika vannoi ja kumosi viinilasinsa tyhjäksi ennen kuin perääntyi kävellen takaperin. ”Mä laitan viestiä WhatsAppissa kun pääsen himaan”.

Herra Vaalean poistuttua Aada puki kylpytakin ylleen, tempaisi viinipullon mukaansa ja meni parvekkeelle. En osaa nukkua toisen ihmisen vieressä, Aada maisteli sanoja. Miksi Arttu sitten halusi tapailla häntä? Pimpsa kelpasi, mutta mikään muu ei.

Repan parvekkeen ovi oli raollaan ja Radio Suomen iskelmäilta vaikutti jatkuvan. Aada mietti hetken, tuppautuisiko naapuriin kahville tilittämään paskoista treffeistä, mutta sen sijaan kaivoi puhelimen esille ja kumosi lasillisen kuivaa viiniä yhdellä humauksella. Herra Tumma oli laittanut viestin. Hei, nuppu. Laita selfie. Olen unohtanut sut. Aada mietti hetken, mutta tähtäili puhelimellaan haalistunutta horisonttia vasten ja laukaisi. Yksi viesti ja siinä kaikki, Aada päätti ja kaatoi lisää.

Hän alkoi olla pikkaisen jo hiprakassa. Kaikki naurattivat: västäräkin pyrstön horomainen ketkutus parvekkeella, rullautunut alakuloinen kondomi ja radiosta vaimeasti soiva Kuubalainen serenadi. Sä ole surullinen. Näen kasvoista. Mikä on? Viesti tuli takaisin nopeasti. Siitä puuttui t ja sai kuulostamaan sisällön mamulta. Mutta sitä herra Tumma ei ollut. Hän oli suomalainen ja suomalaisetkin voivat olla nykyään eri näköisiä. Hän oli tullut Irakista viisivuotiaana ja Aada tavannut hänet Hämeentien Alepassa, eikä missään vastaanottokeskuksessa, kuten hänelle oli huudeltu. Aada hymähti ja alkoi naputella molemmilla peukuilla.

*

Aadan ajatus humisi sillä samalla huomaamattomalla tavalla, kun illan viimeinen metro eteni asemalta asemalle. Hän istui penkissä valkoiset polvet tiukasti yhdessä ja nopeasti tehty meikki kasvoillaan. Vielä tunti sitten hän oli nököttänyt parvekkeella pettyneenä ja maistellut elämän happamuutta. Mutta nyt tunteet kiersivät outoa levotonta kehää. Mummo oli neuvonut Kaironkadun talossaan myös niin, että kun kaikki järjellinen loppui, piti kuunnella navan alapuolisia tunnelmia. Tunnelma alkoi olla vaunussakin aika rauhatonta, sillä juhlivaa nuorisoa oli paljon. Joku löi lasipullon tolppaan ja sirpaleet rapisivat Aadan jalkoihin saakka. Valtaosa nuorista jäi onneksi Kontulaan, kun Aada jatkoi Mellunmäkeen saakka.

Hautova lämpö oli muuttunut viipyileväksi sähköjännitteeksi, joka väreili metroaseman uloskäynnin yllä.

Kesäyö oli himmeä ja raskas. Katulyhdyt olivat syttyneet ja perhoset törmäilivät kopsahdellen niiden kupuihin. Aada oikaisi ylikasvaneen puiston läpi ja ehti käydä asian läpi moneen kertaan. Hän ehtisi perääntyä, mutta sisälle tyttöön padottu jännite kuljetti korkokenkiä eteenpäin. Pian näkyviin tulivat laatikkomaiset apeat kerrostalot, joita oli koristeltu graffiteilla.

”Moi”, Bashar riensi heti tervehtimään ja antoi poskipusut. ”Mitä sulle kuuluu?”

Asunto oli hiostavan kuuma ja tunkkainen. Aiemmin tehty ruoka tuoksui keittiön pinnoilla voimakkaana. Jeera, sumakki, minttu ja kaneli veivät Aadan Lähi-Idän hälyisiin basaareihin, vaikka nyt oltiinkin soluasunnossa Itä-Helsingissä. Gaye Su Akyolin kappale kantautui vaimeana Basharin huoneen avoimesta ovesta. Aada mietti kontrastia siihen maailmaan, jossa kuunneltiin iskelmää ja syötiin pullaa. Kulttuurien virtaus ja törmäys oli raju.

”Mulle kuuluu hyvää”, Aada sanoi hengästyneenä ja syöksyi Basharin kaulaan. Hän kietoi kätensä pojan niskan taakse ja suuteli tätä. Hän piti huulia yhdessä niin kauan, että ilma oli loppua. Basharissa ei ollut mitään virallista tai kirjastollista. Hänessä maistui uhka ja mahdollisuus, mausteet ja myski, rankka paneminen ja räiskähtelevät rakettitunteet.

”No näköjään!” Bashar vihelsi. ”Onks täällä muita?” Aada oli läkähtyä kiimasta. ”Ei ole muita. Saif meni Mopo Baariin ja Hezha jakaa mainoksia. Kui nii?” Bashar virnisteli. ”Sitte sä voisit panna mua”, Aada kuiskasi nousuhumalaisen paksulla äänellä pojan korvaan ja näykkäsi samalla tämän korvanipukkaa. ”Mut tää on sitte viimene kerta”.

”Joo-o. Tää on vika kerta”, Bashar myönteli innottomasti ja veti punatukkaisen tytön itseään vasten. Hän suuteli lisää, eikä välittänyt siitä partavedestä, minkä maistoi Aadan kaulalta. Pojan kädet hieroivat tytön alaselkää aivan pakaroiden päältä. Bashar muisti siinä kohdilla olevan Aadan laukaisukytkimen. Nytkin Aada alkoi läähättää ja räpsytellä ohuita silmäripsiään. Seuraavaksi Bashar lähti nostamaan nihkeää mekkoa ylös, mutta Aada pysäytti kädet lantiolle.

”Eiku nyt tehdään niinku mä haluan”, tytön vihreät silmät olivat poikkeuksellisen vihreät ja intensiiviset. Iirikset suorastaan manipuloivat kohdetta ja pupillit porasivat dominoivan terävinä. Aada lähti tökkimään Basharia kohti makuuhuonetta. Hän tiesi mitä halusi juuri sillä hetkellä. Tulevalla ei olisi seuraavaan tuntiin merkitystä. Kun he pääsivät sotkuiseen ja pimennettyyn huoneeseen, repäisi Aada Basharin kangasvyön auki ja khahkinväriset housut valahtivat polviin. Sitten Aada veti mustat kalsarit alas ja antoi peniksen käyristyä ylöspäin. Se oli kamala ja ihana, mutta Aadan piti saada sitä.

”Miten sä haluais—?”

Basharin sanat takertuivat kurkkuun, kun tyttö veti pojan kalusta huoneen nurkkaan ja laskeutui polvilleen. Kun Aada oli kerran taas langennut, oli paras tehdä se mahdollisimman perusteellisesti ja koko fantasiakaappi tyhjentäen. Aada otti Basharin puolijäykän kullin kokonaan suuhunsa ja alkoi imeä sitä nopeasti. Takana seinä otti vastaan ja pää kopsahteli siihen kuin perhoset lampunkupuihin. Aada nieli hullun kovaa, valutti kuolaa penikselle ja päästi sen syvälle kurkkuunsa. Hän halusi sen niin syvälle, että terska kutitti kitalakea ja pojan karvattomiksi ajellut pallit osuivat huulille. Bashar urahti ja nojasi taaksepäin. Muna kasvoi lisää ja jäykistyi Aadan suussa. Se oli melko paksu ja suonikas, terska muodostui litteästä lakista. Aada tunsi tukehtuvansa, kun tatti paineli hänen poskeaan. Mutta silti hän lutkutti yhä kiivaammin ja hyväili Basharia pyllystä. Säännöllinen pyöräily oli mututanut fillarilähetin pakarat pieniksi kimmoisiksi kiviksi.

Välillä Aada sylkäisi sukuelimen suustaan, mutta vain nuollakseen sen vartta. Aada tarrasi peniksen juureen kuin haluaisi rangaista sitä ja hiveli samettisella kielellään tummanruskeita hikisiä palleja. Ehkä hän halusikin rangaista. Juuri tuo muna oli kirnunnut Eevan pillua – hänen munansa! Bashar voihkaisi ja alkoi naida vastaan. Penis tikkasi huulten välistä kohti kurkkua ja Aadan oli vaikea hengittää. Koko juttu tuntui tytöstä hetken jo virheeltä. Hän ei päässyt pakenemaan, sillä seinä ahdisti tytön siihen paikkaan ja pojan muna pääsi kurkkuun kuin käärme. Bashar piteli tyttöä tukasta ja koristi jotain epämääräistä. Aadan meikit alkoivat levitä silmistä poskille.

Sopivalla hetkellä Aada painoi Basharin vatsasta loitommalle ja vinkaisi. Sylki suupielestä valuen hän haukkoi vapaata ilmaa, jota tuntui huoneessa olevan vain hyppysellisen verran. Aada tuuppasi Basharin nurin, niin että koko halpa sänky muuttui trampoliiniksi. Aada nosti ronskisti oman mekkonsa helmaa ja konttasi perään sängylle. ”Onko sulla kortsuja?” Aada kysyi. ”O-on”, Bashar kaivoi yhden esille tyynynsä alta.

Aada puri paketin auki hampaillaan ja alkoi rullata kellertävä niljakasta sukkaa Basharin seisovalle munalle. Huone oli pieni ja salaperäinen. Se oli aarre, jonka Aada kaivoi aina uudestaan esille ja hautasi sen häpeissään. Panoluukku. Sininen rullaverho muutti yöllisen valon lääkemäisen epätodelliseksi ja Basharin ruskean ihon lähes harmaaksi. Aadan omat suuret perseposket pysyttelivät kuitenkin vitivalkoisina. Hän nosti helmaa ja kävi hoikan pojan satulaan toinen polvi koholla, toinen sänkyä vasten. ”Ja jos laukeet ennen mua, mä leikkaan toin kalun irti”, Aada uhkasi ja liukui kyrpää pitkin alas.

Bashar yritti tarttua Aadaa povelta, mutta tyttö painoi malttamattomat kädet takaisin petiin. Oli Aadan vuoro määrätä tahti ja ottaa orgasmi. Ja sen hän lopulta tekikin. Hän aloitti hyvin hitaalla, mutta syvällä ratsastuksella. Penis tuntui siellä, mitä Arttu oli hipaissut. Muutama liike oikeaan paikkaan ja ihana tunne aaltoili selässä. Aada nousi ja laski todella verkkaisesti. Hänen pimppinsä litsahteli ja tuoksui vahvana. Häpyhuulet aukenivat ja karvaton pillu sai sisäänsä täytettä. Noin. Aada vaikeroi ja pidätteli ääntään, kiristi tahtia ja antoi pyllynsä napsahdella tuhdisti pojan reisiä vasten.

”Lots, lots”, mäiskyivät pehmeät pakarat ja upottava sänky kurnahteli. Orgasmi oli aivan huulilla. Lisää, Aada ajatteli ja keinui nopeammin. Esine kerrallaan huone hävisi ympäriltä: sänky, polkupyörä, vaatekasa, pizzalaatikko ja Bashar. Putkistossa tai eteisessä kolahti. Orgasmi läpsäisi Aadaa kuin avokämmen. Hän huusi ja hymyili, kihnutti lantiollaan kahdeksikkoa ja piteli kalua hetken omanaan, aivan pohjassa. Se hyvänolon aalto oli ihana ja mehevä, useiden viikkojen jännitys laukesi tiuku kerrallaan. Kun kaikki takalukot olivat napsahdelleet pesässä auki, oli Aada avoin ja ponneton. Hän heittäytyi vatsalleen vartalo kylmän hien vallassa ja nauroi.

Huone tuntui aiempaa raikkaammalta ja valoisammalta, mutta Aada ei jaksanut miettiä asiaa. Bashar veti hänet polvilleen aivan sängyn laidalle ja alkoi panna takaapäin. Helma putosi kerran tielle, mutta poika nosti sen pepun päälle. Aada hytkyi lihavartaan nokassa voipuneena ja jaksoi hädin tuskin voihkia. Hän ajatteli aivot sumeana, että ei voinut tälle todellakaan mitään. Aada oli heikko.

Nuoresta tytöstä saakka hän oli tuntenut magneettista vetoa eksoottisen näköisiin miehiin – kerho-ohjaajan manteliset silmät, naapurin espanjankielisen sedän aksentti ja rinnakkaisluokan Manuelin pusu olivat olleet alkupaloja. Kai se johtui geeneistä. Aadan äiti oli tuntenut leiskuntaa irlantilaiseen poikaan ERASMUS-vaihdossa kesällä 1991 Carrick-on-Shannonin pikkukaupungissa. Noiden intohimoisten, mutta huolimattomien hetkien seurauksena Aada oli saanut alkunsa. Jo lapsena hän oli lukenut satua Kolmesta iloisesta rosvosta ja yhdistänyt Kasperin, Jesperin ja Joonatanin tummiksi miehiksi Kaardemumman yöhön. Silloin hän ei edes käsittänyt, miksi teksti hypisteli vatsanpohjassa. Nyt hän tiesi. Mutta hänen pitäisi unohtaa Bashar lopullisesti.

Poika nai nopeasti. Hän kaivoi Aadan tissit povesta esille ja alkoi puristella niitä. Aada alistui kalulle ja työnsi persettään enemmän pystyyn. Rakeinen kuva Artusta viipyili silmissä. Kappaleet vaihtuivat yksi toisensa perään. Musiikin neljäsosasävelinen tempo oli sekoitus kiihkeää ruukkurummun pauketta, jousisoittimen bassoa ja Koraanin runoutta. Aada pidätteli itkuaan ja toivoi, että Bashar olisi mahdollisimman pian valmis. Siltä ainakin tuntui: poika pumppasi kuin viimeistä päivää. Hän joutui jopa hillitsemään takomistaan ja vetämään välillä ulos. Sitten taas käpristyneille häpyhuulille ja sisään siirappiseen vakoon. Tätä jatkui Aadan mielestä loputtoman pitkään. Jokaisella ulosvedolla Bashar örähti ja työntyessään vaginaan hän huokasi.

Yhdellä ulosvedoista herra Tumma kuitenkin kiskaisi kondomin irti peniksestään.

Mitään eroa Aada ei menossa tuntenut. Hän oli jo lopen turta. Polviinkin sattui ja katumus vihloi vatsaa. Bashar polki jalat koukussa ja heitti käytetyn kortsun matolle. Hän oli astunut rajan tuolle puolelle, eikä voinut hallita ruumistaan. Hyväillen Aadan mansikkamaisia nännejä hän alkoi sykäys kerralla pursottaa siemennestettään tytön pilluun. Kiivaat ja lyhyt purskahdukset tulivat ulos paineella, eikä Aada ehtinyt reagoimaan, kun hänen sisuksensa täyttyi jo toisen kerran illan aikana vauvamehuista.

”Ethän sä tullut mun sisään?!” Aada kääntyi kauhistuneena kyljelleen liian myöhään ja tunsi sormiensa alla hyhmäisen pillun. ”Miks ihmeessä sä tulit muhun? Ja missä kortsu on?” Aada käänteli hädissään päätään. ”Heitin sen veke. Se puristi”, Bashar tapitti suurin ruskein, labradorinnoutajan silmin. ”Mä en tykkää kumeista”.

”Hyvä, Bashaaaar!” Raollaan ollut ovi työnnettiin auki ja valo sokaisi makuuhuoneessa olevan parin. Kaksi kundia nauroivat ja taputtivat käsiä yhteen. ”Sä oot kyllä panomies!”

”Nyt vittuun sieltä, Saif ja Hezha!” Bashar huusi ja ravisteli kalustaan viimeisiä tippoja.

”Mahdutaanko me mukaan hei veli?” Toinen kundeista kysyi.

Aada availi punaisia huuliaan, mutta ei saanut järkytykseltään sanottua yhtään mitään. Bashar oli juuri tullut häneen ja kaksi hänen kämppistään oli todistanut tätä tapausta nauraa tirskuen. Häpeä murskasi Aadan vartaloa kasaan luu ja nivel kerrallaan. Punatukkainen tyttö yritti sulkea haaravälinsä, mutta niljakasta spermaa pulpahteli ilkeästi reisien välissä. Tyttö kaappasi lähimmän vaatekappaleen – mikä sattui olemaan Basharin t-paita – ja laittoi sen suojaksi pimpsalleen. Hänen pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti huljuttamaan vako. Ovi suljettiin, mutta sen takana nauru yhä ryöpsähteli.

”Tota, voidaanko ottaa joskus uusiksi?” Bashar kysyi. ”Sä oot niin idiootti, Bashar”, Aada käytti spermaista t-paitaa ruoskana ja yritti huitaista sillä poikaa. ”Ja tää oli viimeinen kerta, kun me tavattiin!”

*

Aada maksoi taksin ja jäi pois Leonkadun risteyksessä. Hän olisi voinut säästää vähät rahansa ja tulla bussilla, mutta tyttö ei ollut halunnut kohdata ketään vieraita. Hän käveli loppumatkan kotiin, hiljaisuudesta nauttien. Ainoat ystävät, honottavat lokit, liitelivät leijamaisina Sompasaaren yllä. Oli kesäyön pimein hetki ja ilma maltoisen lämmintä.

”Mitä punahilkka? Menikö treffit putkeen?” Repa istui asuntoautonsa portaalla ja veteli tuttua pikkusikariaan. Hihattoman sijaan hän oli vetäissyt vihreän poolopaidan ylleen. ”Eipä oikein”, Aada laahasi jalkojaan ja istahti Repan viereen portaalle. ”Melkoinen rush hour”.

”Haluatko puhua?” Repa murahti. ”En taida välittää”, Aada painoi jalkansa yhteen ja kuvitteli, että haaroissa oli vieläkin siemennestettä, vaikka hän oli pitkään tohottanut suihkulla vakoon kimppakämpän pesuhuoneessa. ”Jo on hautovaa. En saanut millään nukuttua”, mies veti kunnon henkoset. Hänen otsansa hikoili kitkeränä ja poskia kuumotti. ”Jos ei tuu ukkosta, niin mennään huomenna Yyteriin”, Repa naurahti ja päästi savun sieraimistaan.

”Sä et oo vielä lopettanut tupruttelua”, Aada tökkäsi kyynärpäällä miestä kylkeen. ”Heh. En niin. Haluatko teetä? Voin keittää?” Repa ehdotti. ”Ei sun tarvi. Mut yhdet henkoset voisin ottaa”, Aada tarttui ruskeaan pikkusikariin ja veti savua sisäänsä. Se levisi mukavan rauhoittavana jokaiseen onteloon, kunnes tyttö purskahti yskimään. He tupakoivat vaitonaisina asuntoauton portaalla ja tuijottivat merta.

*

Synnytys kesti kolme raskasta tuntia. Aamu oli valjennut jo kirkkaana ja keväisenä, kun tulokkaan huuto oli halkaissut maailman ytimen. Niin se oli läpäissyt kaikki esteet kuin voikukka maankuoren ja asvaltin. Aada oli tiennyt alusta saakka, että hän aikoo pitää lapsen, tuon sinnikkään uimarin. Siitä saakka hän oli tiennyt, kun eräänä sunnuntaiaamuna Aada oli sännännyt vessaan voimaan pahoin ja seuraavana maanantaiaamuna, kun oli noutanut apteekista raskaustestin. Varmaa se on, lääkäri oli todennut myöhemmin lopullisen päätelmän. Epävarmaa oli vain hedelmöittäjä.

Oli herrat Vaalea ja Tumma. Mutta mitään varmuutta asiasta ei ollut. Ja lopulta Aada ei tahtonut edes tietää ennen synnytystä. Arttu olisi ollut halukas isän rooliin, Basharia siittäjän vastuu ei liikuttanut tuon taivaallista. Arttu oli tullut soittamaan heti Aadan ovikelloa, kun tämä oli laittanut epäilyn tekstiviestillä molemmilla. Bashar taas oli vältellyt, pakoillut ja luimistellut ensimmäiset kuukaudet. Viimein tuli selväksi, ettei Aada saisi Basharista otetta. Myös Aadan petos oli pilannut kai tulevaisuuden Artunkin kanssa. Rakkauteen oli ilmestynyt homepilkkuja, joita ei saisi hangattua pois, vaikka Arttu yritti toista väittää. Rakkaus ei ollut homejuusto, se oli Gouda. Aada tiesi, ettei se onnistuisi. Hän olisi lapsen kanssa kahden.

Ja nyt, kun kätilö teki omat toimensa ja siisti huutavan lapsen, oli Aadalla vielä hetki hengähtää. Hän oli väsynyt, hikinen ja itkuinen, kipeäkin. Silti elämä tuntui onnelliselta. Äiti oli kannustanut häntä koko synnytyksen ajan ja odotti nyt harvinaisen kärsimättömänä, kun kätilö nosti kapaloidun lapsen heidän tykönsä. Sälekaihdinten välistä raottui hataraa valoa lapseen. ”Onneksi olkoon. Teillä on potra poika”, kätilö toivotti ja toi lapsen niin liki, että Aada näki hänet ensi kerran. Hän oli mielessään aavistanut lopputuloksen kahdeksan kuukauden ajan.

Perhehuoneen oveen koputettiin varovaisesti.

(jatkuu)

 

 

 

2 kommenttia viestissä: “Kuka onkaan se oikea”

  1. Fani says:

    On kyllä todella harmi, että lopetit kirjoittamisen. Mulla olis täydellinen idea novellille.

  2. geo345 says:

    Mukavan realistinen kuvaus todellisesta elämästä. Ei ylilyöntejä, monesta kohdasta löysin suoran yhteyden omaan elämään.

Kommentoi

top