search
top

Siskoni nukkena

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (97 votes, average: 3.14 out of 5)
Loading...
En tiedä tekikö siskoni minustan sellaisen kuin olen vai olisiko se tapahtunut muutenkin. Tönäisikö hän vain vähän vauhtia siihen, mikä oli jo vääjäämättömäsi menossa suuntaansa. Eikä sillä ole paljoa väliä. Olen tyytyväinen lopputulokseen. Itseeni.
Siskoni Ella on kaksi vuotta minua, pikkuveljeään ja ainoaa sisarustaan, vanhempi eli tämän kertomuksen aikaan – kauan sitten – seitsemäntoista. Ella oli tuolloin vaalea, hoikka ja urheilullinen teinityttö. Ei ehkä luokkansa kaikista halutuin hottis, mutta kaunis nuori nainen. Siskoni paras kaveri oli Teija. Jos siskoni oli hoikka Teija oli laiha, hintelä ja pienirintainen ja jotenkin lapsellisempi niin näöltään kuin luonteeltaan. Hänellä oli kapeat persoonalliset kasvot ja mustat pitkät hiukset. Jos tyttökavereista toinen on aina se kuumempi, niin se oli ilmiselvästi siskoni. Tämä ei tietenkään estänyt sitä, että olin unelmoinut Teijasta masturboidessani huoneessani kuunnellen ohuen seinän läpi Ellan ja Teijan rupattelua. Teija kun vietti paljon aikaa meillä. Kuten teinityttöjen pikkuveljet yleensä, minä olin Ellalle lähinnä samassa asunnossa asuva häiriötekijä ja “siis niin kakara”, kuten hän jaksoi muistuttaa – ja Teija säesti. Minulla oli yhtä “lämpimät” tunteet Ellaa kohtaan. Kunnes asiat muuttuivat. Lopullisesti.
Se alkoi sisarusten välisestä naljailusta. Oli arki-ilta, mutta vanhempamme olivat poissa jossain isän työhön liittyvässä tilaisuudessa, joka kestäisi iltaan saakka. Teija oli tavalliseen tapaan meillä ja siskoni huoneesta. Huoneen ovi oli auki ja huoneesta kuului katkeamaton pälätys ja kikatus, jota säesti musiikki. Laura Branigan kuului olevan suosiossa. Itse kuuntelin tuolloin Hanoi Rocksia ja joku “Self Control” oli minusta kauheaa huttua. Tai tätä mieltä ainakin esitin olevani. Satuin kulkemaan huoneen ohi ja näin, miten siskoni laittoi luomiväriä. Tytöt kokeilivat uusia meikkejä, jota he olivat aiemmin iltapäivällä ostaneet. Ystävälliseen tapaani huomautin siskolleni:
– Turha yrittää. Alistu vain siihen, ettet ole kaunis.
Ella ei harmikseni ärsyyntynyt ärsytyksestä, vaan vastasi iloisena:
– Älä aliarvioi meikkien voimaa. Näillä saisi sinustakin hottiksen, jonka perään koulun pojat kuolaisi. Siis muutkin kuin homot, jotka kuolaa jo nyt.
Tytöt nauroivat siskoni terävälle vastaukselle ja mietin yhtä terävää vastaheittoa hetken ja sanoin:
– No varmasti minä meikattuna teidät päihittäisin.
Näin että Teija alkoi jo hermostua, mutta siskoni yllätti:
– No kokeillaan. Tule tänne, niin me meikkaamme sinut.
Olin ällikällä lyöty. Vastustelin ensin:
– Maalatkaa vain rauhassa itseänne. Minusta ette tee pelleä.
Ella oli kuitenkin sinnikäs:
– Ei kun ihan tosi. Se olisi meillekin harjoittelua. Tekisimme sinulle ihan oikean meikin. Sinunkin on hyvä nähdä miten paljon meikit muuttaa ulkonäköä, jos vaikka joskus vuosien päästä pääset seurustelemaan jonkun oikean naisen kanssa.
Ehdotus alkoi houkuttaa. Jos Ella olisi ollut yksin kotona olisin suostunut nopeammin, mutta se, että Teija näkisi minut meikattuna arvelutti. Ja samalla se jotenkin kiihotti. Olin joskus kokeillut salaa siskon huulipunaa – ja vaatteitakin. Asetin kuitenkin ehdon:
– Tästä ei sitten puhuta koulussa.
Ella innostui:
– Ei tietenkään. Sinä siis suostut! Hienoa!
Niinpä istuin hetken päästä siskoni huoneessa meikkipeilin edessä. Minulla oli pojaksi aika pitkät vaaleat hiukset ja Ella pyysi Teijaa harjaamaan ne taaksepäin ja ponihännälle. Tuntui kiihottavalta kun Teija harjasi ja silitti tukkaani. Hän oli kuitenkin oikea tyttö ja minä hormoonihöyryissä kylpevä viisitoistavuotias poika. Alushousujeni etumusta alkoi kiristää. Ella aloitti katsomalla kasvojani ja sanoi:
– Vaikka nuo haivenet eivät ole mistään kotoisin ajetaan ne vähätkin pois häiritsemästä.
Olin muutaman kerran saksinut ylähuuleeni tulleita vähän tavallista paksumpia ja pietempiä ihokarvoja. Ella otti partahöylän ja minä protestoin:
– Et kai sinä ole ajellut tuolla karvoja koivistasi.
Ella väitti että höylä oli uusi. Kun työ oli tehty hän lisäsi virnistäen lievennyksen: “ainakin melkein uusi”.
Tytöt aloittivat silmistä. Luomiini laitettiin kahta väriä, niin että väri tummeni kulmia kohden. Sitten silmiin piirrettiin rajaukset joita vahvennettiin pariin kertaan.Silmät viimeisteltiin ripsivärillä. Katsoin hämmentyneenä itseäni peilistä. Jos olisin nähnyt tuollaiset silmät jollakin tytöllä olisin pitänyt niitä upeina. Kiihottavina. Nyt minua kiihotti se, että ne olivat minun silmäni. Mutta tämä ei ollut vielä ohi. Seuraavaksi oli vuorossa meikkivoide. Se sai ihoni näyttämään sileltä ja kauniilta. Muutama finninalku peittyi. Vaaleat kulmakarvani saivat tummaa väriä. Viimeisenä olivat huulet. Ne rajattiin ja sitten maalattiin. Tähän kaikkeen meni yllättävän paljon aikaa, koska tytöt pysähtyivät aina välillä suunnittelemaan ja keskustelemaan siitä miten seuraava vaihe hoidettaisiin. Aluksi tytöt naureskelivat ja pitivät hauskana tempauksena, mutta työn edetessä siitä tuli vain meikkaamista ja he tuntuivat unohtavan että olin poika ja Ellan pikkuveli. Itse seurasin operaatiota peilin kautta haltioituneena ja koko ajan kiihoittuneempana.
Kun meikki oli valmis Ella sanoi:
– Minusta tulos on aika hyvä. Et sinä meitä kauniimpi ole, mutta kyllä moni runkkaripoika noihin ihastuisi.
Olin eri mieltä. Minusta vedin kauneudessa vertoja Ellalle ja voitin kirkkaasti Teijan, mutta pidin ajatukseni omana tietonani. Tyydyin sanomaan:
– Jos meikeillä saa minustakin naisen näköisen, niin ehkä teilläkin on toivoa.
Ella ohitti huomautuksen ja ohjeisti:
– Älä koskettele kasvojasi äläkä nuole huuliasi. Yritä pitää meikki siistinä.
Vastasin:
– No en kai minä tätä koko iltaa pidä.
Todellisuudessa en olisi halunut luopua meikistä. Se oli kiihottavinta mitä olin kokenut pitkään aikaan tai ikinä.Toivoin, että luunkova seisokkini ei näkynyt väljistä farkuistani. Teija sanoi yllättäin:
– Minusta Mikan hiuksetkin pitäisi laittaa. Ponnari näyttää tyhmältä kun meikki on noin siisti.
Eija katsoi minua hetken ja sanoi:
– Olet oikeassa. Voidaan käyttää geeliä tai höyrykiharrinta. Mikan tukka ei ole ihan ohut.
Minulta ei ilmeisesti tarvinnut kysyä, koska tytöt ryhtyivät heti toimeen. Hetken päästä minulla hiukseni näyttivät tuplasti tuuheammilta, olivat päälaelta korkealla päänahasta ja kaartuivat meikattujen kasvojeni ympärillä loivilla kiharoilla. Nyt näytin kaulasta ylöspäin tytöltä. Kauniilta tytöltä. En osannut kuin tuijottaa itseäni peilistä. Ajattelin, että jos näkisin jossain tuollaisen tytön haluaisin panna häntä. Tai edes suudella. Tai toivoisin, että uskaltaisin edes puhua hänelle. Tytöt huomasivat tuijotukseni ja Ella nauroi:
– Oletko rakastumassa peilikuvaasi vai mitä tuijotat?
Tunsin punastuvani ja selittelin:
– Hämmästyttää vain miten suuri muutos on …
Puhelimen hälytysääni pelasti minut. Elettiin lankapuhelimien aikaa ja Ella meni vastaamaan. Teija hymyili ja sanoi:
– Tosta tuli tosi hyvä. Vähän tollanen lutkamainen. Ensi kerralla voidaan kokeilla jotain vaaleempaa.
Minä vastustelin muodon vuoksi:
– Ensi kerralla? Kuka sanoo, että tulee mitään ensi kertaa. En suostunut mihinkään ensi kertaan.
Teija hymyili ja sanoi:
– Ajattele sitä vastapalveluksena. Me ei kerrota koulusta että meikkaat ja vastavuoroisesti sinä suostut seuraavaan kertaan.
Ennen kuin ehdin protestoida Ella huusi toisesta huoneesta:
– Tessu! Se on sun mutsi ja käskee sut kotiin lukemaan huomiseen kokeeseen.
Teija voihkaisi:
– Mut kello ei ole kun vähän yli kuusi! Just kun oli kivaa. En kyllä lähde vielä!
Ella huusi:
– Tuu ite jutteleen mutsis kanssa.
Kun Teija meni puhelimeen jäin hetkeksi yksin huoneeseen, pistin käteni nopeasti housuihini ja asettelin kivikovana seisovan kaluni mahdollisimman litteäksi alavatsaani vastaan, niin ettei seisokkiani huomaisi niin helposti. Minun olisi tehnyt mieli kosketella itseäni kauemminkin.Mutta tytöt tuli takaisin.
Teijan mielipiteenvaihto äitinsä kanssa oli johtanut siihen, että Teija oli joutunut taipumaan.Tyttö oli pettynyt ja harmissaan ja teki sen selväksi:
– Voi vittu niitä bilsankokeita! Mitoosi ja meijoosi ja voi paska! Tää oli just tosi jännää… Mä en haluu lopettaa.
Ella lohdutti:
– Otetaan pian uusiksi. Faijalla on iltamenoja jatkossakin, joten kyllä me saadaan uusi tilaisuus.
Minä protestoin:
– Kai minullakin on jotain sanomista tähän! En minä ole suostunut pysyvästi teidän meikkausnukeksi.
Ella laittoi käden olkapäälleni ja puhui kuin pikkulapselle:
– Voi Mika-kulta kun sä olet söpö, kun yrität esittää tomeraa. Kyllä sä suostut. Joko lahjomalla tai uhkailemalla.
Teijan kiukku alkoi laatua:
– Kun Mika on noin söpö, niin pitäisikö meidän antaa sille tyttömäisempi nimi. Miten olisi Mira?
Tytöt kikattivat ja Ella sanoi teeskennellyn innostuneena:
– Ihanaa! Mulla on veli ja sisko samassa persoonassa: meikkaava Mika-Mira.
Teija lähti ja minä ja Ella jäimme kahdestaan kotiimme. Olin noussut ylös meikkipöydän äärestä mutta en tiennyt mitä tehdä tai minne mennä. Meikki pitäisi jossain vaiheessa pestä pois, mutta en olisi halunut. Vanhempien tuloon oli vielä tunteja, joten kiire ei ollut, mutten tiennyt millä tekosyyllä voisin pitää meikin, kun en voinut myöntää että yksinkertaisesti halusin olla meikattuna, koska se kiihotti minua. Ella otti ohjat ja sanoi:
– Nyt kun sinut on meikattu ja kammattu, voisit pukeutuakkin tytöksi.
Hämmennyin. Olin toki kokeillut salaa Ellan vaatteita, mutta kenenkään ei pitänyt sitä tietää. Mitä Ella oikein kuvitteli minusta? Vai tiesi? Vastustelin:
– Meikkaus oli hauska pila, mutta en minä mitään hametta…
Ella täräytti vastapallon:
– Olethan sinä käyttänyt hametta ennenkin. Luuletko, etten ole huomannut että lainailet vaatteitani “leikkeihisi”?
Ella katsoi hämmennystäni voitonriemuisesti hymyillen ja jatkoi:
– Äiti ehdotti että heittäisin pois vanhoja vaatteitani joita en enää käytä. Jotain heitinkin, mutta sanoin, että osan voisin antaa kavereilleni. Oikeasti säästin ne sinua varten. En raskinut viedä sinulta esimerkiksi sitä harmaata lyhyttä vekkihametta, jota niin mielläsi lainaat.
Kiistäminen oli ilmiselvästi turhaa. Kysyin hädissäni:
– Et kai ole kertonut kenellekään?
– En. Voit luottaa minuun, mutta sinun pitäisi myös osoittaa että luotat. Älä enää salaa pukuleikkejäsi minulta.
– Tarkoitatko että pukisin… tai olisin siis tyttöjen vaatteissa silloinkin kun sinä olet kotona?
– Miksi et? Sinä selvästi pidät siitä ja minusta se on jotenkin jännä piirre sinussa. Minä kuitenkin tiedän puuhistasi. Voit siis ihan hyvin kulkea hameessa kotona myös silloin kuin minä olen paikalla.
Ella oli hetken hiljaa ja antoi yllättävän ehdotuksensa vaikuttaa ja jatkoi sitten:
– Nyt kun sinut on suurella vaivalla meikattu, niin mikä olisi parempi tilaisuus pukeutua tytöksi, kuin tämä?
Toivoin, että meikkivoide peitti edes osan punastumisestani. Rohkaistuin ja vastasin:
– Etkä kerro kenellekkään. Et edes Teijalle.
– En kerro kenellekään ilman sinun lupaasi.
Ella katsoi minua hymyillen. Ihmettelin miten hän aikoi minun antavan luvan kertomiseen. Sitten hän ehdotti rauhallisesti:
– Mitä jos hakisit sen harmaan vekkihameeni. Tiedät missä se on. Minä voin etsiä siihen sopivan puseron. Meillä on ainakin pari tuntia aikaa ennen kuin vanhemmat tulevat.
Hämmennys ja hätääntyminen suurimman salaisuuteni paljastumisesta alkoi vaihtua helpotukseksi. Enää ei tarvinnut pelätä kiinnijäämistä, kun kerran olin jo jäänyt kiinni – ainakin Ellalle. Enää ei tarvitsisi pelätä mitä kiinni jäännistä seuraisi, kun siitä ei näyttänyt seuraavan mitään pahaa – päinvastoin. Olin pystynyt harrastamaan vaateleikkejä aika harvoin, koska oli ollut hankala suunnitella vaatteiden pihistämisiä ja palauttamisia sekä vanhempien että Ellan aikataulujen mukaan. Jatkossa riittäisi että vanhemmat olisivat poissa. Ja he olivat poissa usein. Helpotus sai minut myös avoimemmaksi. Sanoin siskolleni:
– Minua kiinnostaa nailonsukat tai sukkahousut. Jos annat minulle sukat voin maksaa sinulle uudet? Niitä en ole uskaltanut lainata, kun pelkäsin, että rikon.
Ella hymyili ja vastasi:
– Pidätkö stay-upeista? Ostin valkoiset stay-upit joskus yhden pojan takia, mutta se juttu päättyi ennen kuin päästiin niin pitkälle. En ole käyttänyt niitä, kun minusta stay-upit on jotenkin… pornot.
Sitten hän jatkoi nauraen:
– Sinulle ne voisi sopia, kun olet tuollainen pervo. Minä voin antaa sinulle myös jotkut sopivat pikkarit. Ei hameen kanssa sovi poikien kalsarit.
Ellalla näytti olevan hauskaa. Sydämeni pamppaili kun sanoin:
– Selvä. Mennään hakemaan.
Menin siskoni huoneeseen ja tottuneesti avasin kaapin, jonka kolmannelta hyllyltä otin harmaan lyhyen vekkihameen. Ella valitsi samaan aikaan toisesta kaapista pinkin hihattoman paidan. Sitten hän meni alusvaatelaatikolleen ja antoi minulle vaaleat satiiniset pikkuhousut ja vielä paketissa olevat vaalkoiset stay-up sukat. Sitten hän otti valkoiset rintaliivit ja sanoi:
– Täytyyhän sinulla tissitkin olla. Haen näihin paperia täytteeksi. Mene pukemaan, mutta älä jää hinkkaamaan itseäsi. Ehdit tehdä sen myöhemminkin.
Menin huoneeseeni vaatekasa käsissäni. Tunsin, miten sydän jyskytti. En pistänyt ovea kiinni, mutta olin selin oviaukkoon. Riisuin paitani varovasti, etten sotkenut meikkiä tai kampausta. Sitten otin pois farkut ja sukat ja lopuksi alushousut. Kuulin miten Ella tuli oviaukkoon katselemaan. Hän kysyi:
– Ei kai haittaa jos katselen, kun puet?
Vastasin edelleen selin Ellaan:
– Ei haittaa, kunhan pysyt siellä.
Seisoin alasti huoneessa. Ella näki minut takaa ja paljaan takapuoleni, mutta itse näin miten kaluni seisoi jäykkänä, kostunut punainen terska yläviistoon sojottaen. Vaatteet olivat tuolilla vieressäni ja otin ensimmäiseksi pikkuhousut. Ne jättivät puolet pakaroistani paljaiksi ja sain kaluni vaivoin sopimaan kokonaan pikkuisiin pöksyihin asettamalla jäykän elimen vatsaa vasten vasemmalle sojottaen. Housuihin jäi hyvin selkeä kaluni muotoinen kohouma ja kivekset pilkistelivät reisiaukoista. Olen aito blondi, joten vaaleat häpykarvani eivät näkyneet häiritsevästi, vaikka ne pursusivat pikkuhousujen vyötärön yli. Ella huomasi että minulla meni aikaa pikkuhousujen sovittamiseen ja kysyi naurua äänessään:
– Onko sinulla vaikeuksia mahtua pikkareihini?
– Vähän.
– Seisooko sinulla?
Epäröin hetken, mutta vastasin rehellisesti:
– Seisoo.
Jutustelu oli yllättävän luontevaa. En ikinä olisi arvannut että kiinni jäämisestäni seuraisi jotain tällaista. Rullasin sukat varovasti jalkoihini. Nailon oli miellyttävän viileä ihoa vasten pitsinen resori puristi mukavasti reittä. Vaaleuteni auttoi siinäkin, että säärikarvani eivät näkyneet häiritsevästi ohuen sukan läpi. Tulin rohkeammaksi ja kun sukat olivat jaloissani käännyin sivuttain siskooni pukemaan hametta. Hän varmasti huomasi miten pikkuhousujen etumus pullotti, muttei sanonut mitään. Hame sopi minulle hyvin. Olin pari senttiä siskoani lyhyempi, mutta hame oli jo muutaman vuoden vanha ja tuskin sopisi enää minua leveälanteisemmalle siskolleni. Se oli hyvin lyhyt ja sukkien pitsiresorit vilkkuivat sen alta. Sitten laitoin rintaliivit. Selän hakasien kanssa jouduin askartelemaan hetken ennen kuin sain ne kiinni. Käännyin siskoni puoleen ja kysyin:
– Toitko paperia?
– Toin. Niihin ei paljoa tarvita. Ne ovat vanhat liivini ja pienemmät kuin mitä nykyän käytän.
Tungin Ellan antamat paperipyyhkeet liivien kuppeihin ja kun kupit oli täynnä puin pinkin tiukan puseron. Sen miehustassa oli muutama nappi, mutta jätin ne auki.
Levitin käteni ja kysyin Ellalta:
– No mitä pidät?
Ella antoi katseensa lipua hitaasti alhaalta ylös ja sitten takaisin. Hän sanoi:
– Sopii tosi hyvin! Sinulla on hyvän näköiset sääret! Hame on juuri sopivan lyhyt tuollaiseen pervoiluun. Eikä seisokkisikaan näy ihan häiritsevästi.
Katsoin alas ja hameessa oli vasemmalla puolella näkyvissä jäykän kaluni aiheuttama matala kohouma.
– Mennään minun huoneeseen, niin näet itsesi kokovartalopeilistä.¨
Kun näin itseni peilistä olin mykistynyt. Olin jo ehtinyt unohtaa miten vahva meikki minulla oli. Meikki, hiukset, tiukka pinkki paita jota pienet tekorinnat pullistivat, minihame, nailonsukat. Se oli täydellistä. Olin kaunis. Ella kuitenkin sanoi:
– Sinulla on varmaan aika samankokoinen jalka kuin äidillä. Haen jotkut sopivat kengät, niin saadaan sinusta täydellinen.
Ella oli samantien menossa ja minä ehdin ohjeistaa perään:
– Ei mitään korkkareita!
Sisko haki minulle vaaleat avokkaat joissa ei ollut kuin kolmen-neljän sentin korko, mutta koska korko oli kapea, se tuntui tottumattomasta kiikkerältä. Kengät puristivat myös hieman, mutta Ella sanoi:
– Monet tytöt käyttävät liian pieniä kenkiä, jotta heidän jalkansa näyttäisi suurimmilta, joten se kuuluu asiaan.
Harjoittelin kävelyä avokkaissa sängyllä istuvan siskon valvovan silmän alla. Hän ohjeisti:
– Jalat enemmän yhdessä. Kävele kuin kävelisit viivaa pitkin. Jalat astuu samalle viivalle. Anna lantion keinua. Pylly pyörimään!
Kun kävely alkoi sujua Ella sanoi:
– No niin, lähdetään kävelemään muualle taloon.
Sisko lähti ja minä kävelin perässä. Sisko meni alakertaan ja kääntyi rappujen alapäässä katsomaan kun sipsutin portaita alas. Sitten kävimme olohuoneessa, jossa Ella pyysi minut pyörähtämään ja hän katsoi kiinnostuneena, kun toteutin hänen toiveensa.
Kun olimme kiertäneet olohuoneen ja keittiön Ella ehdotti:
– Käy kuistilla!
Talossa oli avokuisti. Piha oli aika suojainen, mutta periaatteessa sinne voisi nähdä ohi menevältä tieltä ja ehkä naapuritaloistakin. Epäröin:
– Joku voi nähdä!
– Tuskin kukaan näkee. Ja vaikka näkee niin ei ne tunnista. Se olisi jännää!
Ella meni ulko-ovelle ja avasi sen ja sanoi:
– Käy edes kääntymässä.
Ajatus alkoi tuntua kiihottavalta ja astuin ulos. Vilkuilin hermostuneesti ympärilleni. Mitään huolestuttavaa ei näkynyt. Ilmavirta tuntui hyväilyltä sukkien peittämissä reisissä. Ella oli ovella ja piti sitä auki. Vilkaisin häntä ja kikatin jännittyneenä. Sitten kävelin hitaasti kädet selän takana kuistin toiseen päähän lantiotani keinuttaen. Käännyin rauhassa ympäri ja aloitin paluun ulko-ovelle. Silloin Ella livahti äkkiä sisään ja sulki oven. Katsoin pelästyneenä ympärilleni ja huomasin kauhukseni että portilla postilaatikkomme kimpussa oli ilmaislehden jakaja. Hän oli minua nuorempi, ehkä kolmetoistavuotias poika, jota en onneksi tunnistanut. Hän oli huomannut minut! Käänsin katseeni alas ettei hän näkisi kasvojani niin selvästi ja kävelin rauhallisesti ulko-ovelle. Oven kapeasta ikkunaruudusta Ella virnuili minulle, Seisoin selkä tiukasti portille päin ja koputin vaativasti ovea. Ella vain osoitti sormellaan minun ohi portille. Vilkaisin olkani yli ja näin että jakaja teki hitaasti lähtöään, mutta hänen katseensa oli naulittu minuun. Vasta nyt tajusin, että oven kohdalla kuistin kaide ei suojannut minua ja minihameeni ja stay-uppien verhoamat sääreni näkyi portille esteettä. Painoin hameen helmaa takanani alaspäin ja koputin uudestaan oveen, mutta Ella avasi vasta kun jakaja oli viimein lähtenyt. Olin kiihdyksissä välikohtauksesta, mutten pystynyt esittämään vihaista siskolleni, vaan oven sulkeuduttua puhkesin nauruun jännityksen helpottaessa:
– Voi taivas! En tajunnut että ovelta se jakajapoika näki minihameeni kaikista selvimmin!
Siskokin nauroi:
– Se katsoi sua tosi pitkään. Varmaan toi minihame sai sillä ottamaan eteen!
– Se tuijotti mun persettä eikä tajunnut että mä en ole oikeesti tyttö!
– Ajattele, että joku poika runkkaa illalla itseään uneen ja ajattelee sua!
Nauroimme yhdessä ajatukselle, joka kiihotti minua enemmän kuin kehtasin tunnustaa.
Palasimme siskon huoneeseen. Hän sanoi:
– Kun tuo kävely toimii noin hyvin, niin kokeillaan seuraavaksi osaatko tanssia kuin tyttö.
Hän laittoi kasettisoittimen soimaan. Laura Branigania – kuinkas muuten. Hän tanssi mukana ja näytti esimerkkiä miten liikkua ja keinuttaa lanteita. Pidin tanssimisesta ja katsoin myös peilistä, miltä liikkeeni näyttivät. Minusta ne näyttivät hyviltä. Lyhyen hameeni helmat heiluivat ja niiden alta vilkkui viettelevästi stay-up sukkien pitsiresori. Meillä oli hauskaa. Tanssimme muutaman kappaleen ja sitten kasetilta tuli Braniganin laulama cover-versio vanhasta “Will you still love me tomorrow” -klassikosta. Ella oli haltioissaan:
– Tämä on ihana! Tämä on hidas. Laita kädet olkapäilleni. Sinä saat tanssia kuin tyttö ja minä vien.
Tottelin ja laitoin käteni Ellan kaulalle. Hän kietoi omansa vyötärölleni. Keinuimme hitaasti vastakkain musiikin tahdissa. Ella sanoi melkein poski poskea vasten:
– Sinä tanssit hyvin. Kuin oikea tyttö!
Sitten hän naurahti: 
– Vatsaani vasten törröttävä kalusi vain tuntuu aika pervolta.
Häkellyin ja selittelin:
– Ei se johdu … tai nämä vaatteet saa minut kiihottamaan… ja tämä meikki…
– Rauhoitu. Voin olla aika pervo itsekkin, mutta en niin pervo, että haluaisin panna oman veljeni kanssa. Mitä nyt vähän voisin leikkiä…
Sitten Ella kysyi yllättäin edelleen tanssien hitaasti kanssani:
– Oletko sinä homo? Kiinnostaako sinua tytöt ylipäätään? Vai haluaisitko sinä olla tyttö – siis oikea tyttö.
Häkellyin, mutta vastasin:
– Kyllä minua tytöt kiinnostaa. Mutta myös tyttöjen vaatteet. Pukeutuminen tytöksi kiihottaa, mutta en minä haluaisi olla oikeasti tyttö. Juttu on juuri se, että olen poika ja tyttö… En minä osaa selittää. 
– Unelmoitko koskaan, että joku näkisi sinut kun olet puettu.
– Juurihan minut näki. Se mainostenjakaja.
– No kiihottiko se?
– Vähän. Enemmän kiihottaisi jos joku tyttö näkisi. Joku joka hyväksyy sen että käytän tyttöjen vaatteita.
Tänssin jälkeen Ella katsoi kelloa ja sanoi:
– Kohta olisi varmaan aikal opettaa tämä pukuleikki. Menetkö ensin huoneeseesi ennen kuin pestään meikit pois.
– Honeeseeni?
– Runkkaamaan. Etkös sinä yleensä niin nämä pukuleikit lopeta? Hameen voit antaa saman tien pois ettei siihen tule tahroja.
Jokin Ellan suorasukaisuudessa kiihotti minua entisestään. Riisuin hameen ja annoin sen Ellalle. Pikkuhousuissa näkyi selvästi jäykän kalun aiheuttama pitkä kohouma. Ella katsoi sitä hymyillen ennen kuin vei hameen kaappiinsa. Olin lähdössä kun hän sanoi yllättäin:
– Vai haluatko tehdä sen mielummin tässä missä näet itsesi samalla peilistä?
Totta kai halusin, mutta mitä Ella tekisi? Kysyin:
– Lähdetkö sinä pois?
– Miksi minä lähtisin minnekään omasta huoneestani?
– Sinä katselisit kun sinun oma pikkuveli … runkkaa.
– Katsoa saa, muttei koskea.
Ella oli näemmä laatinut omat sääntönsä. Olin kahden vaiheilla, mutta sanoin sitten:
– Minun pitäisi ottaa nämä pikkaritkin pois.
– Ota vain.Ne pitää kuitenkin viedä pesuun.
Ella meni sängylleen makaamaan ja päätään käteensä nojaten katseli sieltä minua. Hän sanoi:
– No ota nyt ne pikkarit pois ja aloita!
Laskin pikkuhousut alas ja annoin niiden tippua nilkkoihin. Kaluni ponnahti sojottamaan yläviistoon lanteitteni eteen heti kun se vapautui housujen puristuksesta. Siskoni nauroi sitä katsellessaan. Menin kokovartalopeilin eteen ja katsoin itseäni. Olin meikattu kammattu ja puettu. Valkoiset stay-up sukat ja pinkki kireä paita näytttivät hyviltä. Samoin kuin jäykkänä seisova kaluni. Ella katseli minua ja kommentoi:
– Sinulla on pitkä kalu. En olisi odottanut noin lyhyeltä pojalta.
Arvio imarteli. Tartuin kaluuni kiinni ja aloin vedellä esinahkaa edes takaisin. En uskaltanut katsoa Ellaa mutta tiesin, että hän seurasi toimiani.
Ella kysyi runkaamistani katsellen:
– Mitä ajattelet? Ajatteletko sitä mainostenjakajapoikaa?
Huohotin kun vastasin. Kiihottumiseni sai minut rehelliseksi:
– E-en. Ajattelen, että joku nainen näkisi minut. Tai tyttö. Ruotsinopettaja tai Teija tai joku.
– Haluaisitko, että Teija näkee sinut noin?
Runkkasin yhä kiivaampaa tahtia ja toisella kädellä puristelin kiveksiäni. Se, että siskoni katseli ja puhui minulle oli kiihottavaa.
– Haluaisin. En haluaisi, että se kertoisi kaikille.Mutta muuten.
– Haluaisitko että Teija runkkaisi sinua? Tai ottaisi suihin? Kuvitteletko että tuo käsi ei ole sinun, vaan Teijan?
Ellan puheet saivat minun kiimaisemmaksi kuin koskaan. Läähätin vastauksen:
– Kuvittelen! Ja kun imen kaluani kuvittelen joskus että se on Teija.
Puhuin mitä ajattelin enkä ajattellut mitä salaisuuksia paljastan. Ella kuitenkin tarttui vastaukseeni ja kysyi epäuskoa äänessään:
– Pystytkö sinä imemään omaa kulliasi?
Katsoin ensimmäisen kerran runkkauksen aikana Ellaa ja vastasin nauraen:
– Olen notkea. Ja minun pitkä kulli.
Ella nousi istumaan sänkynsä laidalle ja yllytti:
– Näytä! En tiennyt että se on edes mahdollista!
En ollut kokeillut temppua seisten, vaan olin aina ennen istunut, mutta ajattelin, että miksei se onnistuisi näinkin. Niinpä kumarruin ja kiersin vasemman käteni reisieni taakse, niin että sain vedettyä ykävartaloni vielä lähemmäksi lanteita. Koukistin vähän polviani että sain lantion eteenpäin. Kädellä ohjasin kaluni suuhuni. Sain koko terskan juuri ja juuri huulieni väliin. Imin kaluani ja pyörittelin kieltäni terskani sileällä pinnalla. Kiimatipat maistuivat suolaisilta. Ella sanoi:
– Vau! Tuo on pervointa mitä olen ikinä nähnyt!
Kiersin toisenkin käteni reisien taakse ja jalkojani puristaen ja nyin päätäni eteen ja taakse kaluani huulillani hyväillen. Sitten lopetin ja suoristuin ja otin kaluni taas käteeni. Ella kehui:
– Sä kelpaisit sirkukseen! Mikset jatkanut loppuun?
– Seisten asento on hankala. Olen minä joskus tullut suuhuni.
Runkkaus alkoi tuntua koko ajan paremmalta. Enään en kestäsii kauaa ja runkkasin yhä kiivampaa tahtia. Voihkin ääneen, koska lähestyvä orgasmi tuntui niin hyvältä ja osin myös siksi, että halusin Ellan tietävän että olin laukeamassa. Huippu läheni ja läheni. Tuijotin peilin kautta kaluani kun se alkoi sylkeä valkoisia pitkiä roiskeita. Orgasmi sai polveni notkahtelemaan. Kun syöksyt loppui laskin varovasti irti kalustani. Ella sanoi:
– Ota käsipyyhkeitä tuosta pöydältä.
Tottelin ja pyyhin kaluni ja käteni. Sukat olivat onneksi säilyneet suuremmilta roiskeilta. Olin tullut niin voimalla, että lasti oli enimmäkseen läikkinä pinun ja peilin välissä lattialla.Muutama pisara oli yltänyt peiliin saakka Ella nousi yläs ja otti kaapistaan käsipyyhkeen. Hän heitti sen meikkipöytänsä edessä olevalle tuolille ja sanoi:
– Istu tuohon, niin minä puhdistan sinulta meikin pois.
Istuin tuolille alapää paljaana, pinkissä tyttöjen paidassa ja valkoisissa stay-up sukissa ja Ella alkoi puhdistaa meikkiä kasvoiltani kostutetulla pumpulitukolla. Hän jutteli kuin tilanteessa ei olisi mitään erikoista:
– Tämän jälkeen voit pyyhkiä lattian ja peilin. Sinulta tuli kovalla paineella. Sitten voit käydä suihkussa ja pestä tukkasi geelistä.
– En ollut runkannut pariin päivään. Ja olihan tuo muutenkin aika… erikoista.
– Mutta selvästi pidit siitä. Sinua oli mukava seurata.
En tiennyt mitä vastata. Kiiman lauettua minua vähän hävetti, että Ella saattoi nähdä puolijäykän kalun retkottavan sylissäni. Minua hävetti myös kaikki se, mitä Ella oli nähnyt hetkeä aikaisemmin. Mutta tässä häpeässä oli jotain nautinnollista ja kiihottavaa.
Toivoin että ottaisimme joskus uusiksi. Enään minun ei tarvinnut sala pukeutumisleikkejäni siskolta.

7 kommenttia viestissä: “Siskoni nukkena”

  1. Maanantai says:

    Aika erilainen aihe. Ei ole täällä transvestiiteista montaa novellia. Ja tosiaan hyvä että pysyi vaan runkkauksessa.

    hormoni yhdellä o:lla
    Painkoitellen olit liian kirjakielinen. Joskus parempi “sisko” eikä siskoni. Varsinkin repliikkeihin vähemmän kankeaa puhekieltä.

  2. Emmizz says:

    Paras novelli mitä olen koskaan lukenut. Tästä sain ideaa minun ja mieheni roolileikkeihin😍

  3. Anonyymi_Herra says:

    En siis ole yleensä näitä lukenut, mutta tää oli jotenkin ihan sairaan kiihottava.

    Tälle ois mageeta saada jatkoa.

    • LustBoysWankingWendy says:

      Mukava jos kelpasi.Hauskahan näitä on kirjoittaakkin.

      Voi olla että yritän jatkoa. Jatkossa pitäisi vain saada mukaan jotain uutta ettei jää junnaamaan.

  4. Tyttöilijä says:

    Tämä oli hyvin kirjoitettu ja rauhallisesti etenevä tarina. Harvemmin näkee näitä novelleja, missä se pukeutuminen on nimenomaan se kiihottava asia ja ilman että se johtaa varsinaiseen seksiin.

    Kiihottava tarina ja toivottavasti kirjoitat jatkoa!

    • LustBoysWankingWendy says:

      Kiitos kommentista. Olen kaavaillut tälle jo jatkoa, mutta saa nähdä mihin se vie.

      Käyttöliittymän kanssa on vähän opettelua. Kappalejako näytti hävinneen julkaisun yhteydessä mutta en tiedä miten sen voisi välttää?

      • Reija says:

        En ole minäkään tällaisia lukenut mut olihan tosi kiihoittava. jatkoa ja Teija mukana joka myös innostuu tosissaan ja hänhän on nyt yötä teillä hitaita tanssien vuorotellen ja tytöt keskenään…5 arvoinen !

Kommentoi

top