search
top

Ebba Masarin syntymäpäivät

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (106 votes, average: 3.84 out of 5)
Loading...

Neljä molemmin puolen kolmeakymmentä ikävuotta olevaa varattua naista, lämmin kesäviikonloppu ja pieni Revlaxin saari Turun saaristossa – mikä voisi mennä pieleen? Esitin kysymyksen itselleni, kun Samuli nakkasi minut perjantaina Ruissalon vierasvenesatamaan ja moiskautti lähtösuudelman. Jälkeenpäin ajateltuna kaikki. Sitä en tiennyt vielä silloin, kun nousin innoissani paattiin sähkönsinisessä mekossa ja kesälomarusketuksessa. Oli elokuun kymmenes, vuosittain toistuva riittimme.

 

Ensinnäkin Heini oli tapansa mukaan myöhässä. Odottelimme puoli tuntia tilausveneessä, ennen kuin neiti insinööri suvaitsi saapua. Tällä kertaa hänet kyyditsi melkoinen Hulk punaisella avoautolla ja sai palkkioksi chaufförin hommista kostean suudelman. Heini oli sellainen elohopea tai itsetunnon syövyttävä rikkihappo, joka käytti miehiä kuin uusia kenkiä – vain hetken ja näyttääkseen muille.

 

Entä Emma sitten? Emma nyt oli kaiken aikaa äänessä ja onnistui kääntämään kaikki asiat kaksimielisyyteen. Ensimmäisenä kun pomppasimme puolen tunnin venematkan jälkeen saarelle, onnistui jo narusandaaleistaan luopunut brunetti astumaan lasinpalaseen. Sairaanhoitajana minulle lankesi Florence Nightingalen rooli nyppiä pinseteillä siru pois isovarpaasta, puhdistaa haava ja kiinnittää laastari. Siinä kun sivelin siroa varvasta, ei Emma voinut olla kikattamatta ja sytyttämättä rivoja mantelisilmiään: ”eiks ookin sileä kuin kullin kärki?”

 

Minttu oli meistä vanhin. Kylläkin vain kaksi vuotta, mutta se teki hänestä porukan mamman, sellaisen järjen äänen. Se ääni oli tumma ja samettinen. Kun se kumpusi naisellisesta vartalosta, isojen keuhkojen ja pullean poven takaa, oli äänellä tirskuvaan naisporukkaan rauhoittava, sveitsimäinen vaikutus. Paitsi nyt, kun veimme ruokakassit mökkiin ja aloimme purkaa ostoksia. ”Ai niin muuten. Tiedoksi teille, että mä erosin kuukausi sitten Staffanista”, Minttu pamautti kesken.

 

Moni seisoi monttu auki, että mitä vittua, mutta Emma onnistui suistaa asian raiteiltaan vihannespussin äärellä. ”Eiks Staffan ollut se, jolla oli…?” Hän kannatteli nirson näköisesti väsynyttä, kapeaa porkkanaa alaspäin.

 

”Daaa, ”Minttu virnisti ja nosti korskean kotkannokkansa ovelasti pystyyn. ”Ei muistaakseni sun Joelillakaan mikään kesäkurpitsa ollut!”  Me kaikki purskahdimme spontaaniin nauruun.

 

Tässä oli alkuasetelma, josta kaikki lähti menemään entistä enemmän vinksalleen.

 

Ehkä sen meripihkanruskean Metaxa-pullon olisi voinut jättää väliin. Ja alkumaljat proseccosta. Juhlaa piti kuitenkin juhlistaa protokollan arvoisella tavalla – Ebba Masarin syntymäpäiviä vietettiin vain kerran kesässä. Siinä mielessä päivänsankari oli erikoinen, että kaikki tiesivät hänen tarinansa, mutta kukaan ei tuntenut häntä.

 

”Muistatteks te hei ku viimeks vietettiin Ebbulin syndejä?” Heini kiristi vaalean poninhäntänsä, asetteli salaattitarpeet leikkuulaudalle ja alkoi pilkkoa retiisejä. ”Niitä ei sitten muistella enää”, ehätin sanomaan väliin. Viime vuonna juhlat olivat osaltani päättyneet ostokärryn pohjalle Raision Lidlin parkkipaikalle ja joku oli kirjoittanut huulipunalla otsaani Lunmppu. Toissa vuonna oli taidettu juhlia aika railakkaasti Tukholman risteilyllä. Tällä kertaa paikaksi oli valikoitunut rauhallinen saari ja tervanruskea mökki, jonka omisti Heinin erään hoidon isä. En edes halunnut tietää, mitä maksuvaluuttaa oli tässä vaihdannaisessa käytetty.

 

Kesäinen salaatti, rapeat broilerin fileet ulkogrillissä sekä mansikat ja purkkikermavaahto – pikniköimme kallion kivirykelmillä nauttien polttavasta iltapäivän auringosta. Nuotio kyti kuopassaan hitaasti ja ilmaan levisi savun tuoksua. Meri kimalsi. Lintubongarit suhailivat luotojen välissä nopeilla veneillään ja huiskuttivat kättä meille, kun oikein kiljuimme. Viimeistään he huomasivat meidät, kun Heini ja Minttu riisuivat bikinisilleen. ”Hitto mä oikeesti panen noita tänään,” Heini uhosi, kun bongarit tekivät leirinsä naapuriluodolle.

 

Heinin olkapäät näyttivät jo jälkiruoan aikaan todella pahoilta ja lapaluiden kärkiin oli pariloitunut äyriäisen puna. Ratkaisu laikukkaaseen rusketukseen oli tietenkin napsauttaa bikinien yläosat auki ja päästää ketunkuonot irti. Heinillä ne olivat hieman tötterömäiset, kärjet röpelöiset ja vaaleanruskeat. ”Kattokaa nyt niillä kiikareilla näitä hei,” hän heilutteli ja sheikkasi tissejään kädet kyljille vedettyinä ja povi korostetusti edessä. ”Siinähän menikin tunti, kun Heiniltä putosi yläosa,” Emma sanoi ääneen sen, mitä kaikki olivat odottaneet.

 

”Ei noin pieniä kannata edes heiluttaa,” Minttu nosti panoksia ja antoi omien, oliivinvihreiden bikiniensä pudota alas. Tyhjät kupit olivat niin suuret, että niissä olisi kannatellut hunajapomeloita. Kalpeat rinnat mäiskähtelivät luodolla raskaina ja hikisinä, tiirojen rääkkyessä grilliperkeiden kimpussa. Mintun nännit olivat kadehdittavan isot ja punaiset, nisätkin kuin mansikat. Korostaakseen vaikutelmaa, Minttu sipaisi molempiin nisiinsä kermavaahtoa ja antoi auringon sulattaa klunssit valuviksi maitoviivoiksi rinnoille.

 

Nauroimme yhdessä.

 

Mutta oliko kukaan tavannut Ebba Masaria? Se oli käytävä läpi aina saunan lauteilla. Joku muisti, että hän olisi ollut vaalea sairaanloinen tyttö, joka olisi muuttanut Vehmaalta joskus vuonna 99. Toinen taas arveli nähneensä Ebban veljen sählyjoukkueen treeneissä, ja hänen olleen syötävän komea, mutta tästäkin puuttui aihetodisteet. Narratiivit kasvoivat vuosi vuodelta. Minttu oli ehdottoman varma, että Ebba Masar oli päätynyt malliksi ja joutunut nylonsukkamurhaajan uhriksi muutama vuosi sitten. ”Ihan varmasti oli juttua Alibissa tai Nyxäpostissa,” hän vannoi.

 

Niin tai näin. Saunoimme tummahirsisessä ja nokisessa, hämärässä rantasaunassa. Se oli kuumaksi ja kitkeräksi lämmitetty. Äkäisissä löylyissä marinoiduimme kaikilla perinteisillä naisten jutuilla. Mintulla oli työstressiä. Bosslady oli siirtänyt konsulttitoimistonsa juuri Raumalta Turkuun. Heini suunnitteli silikonirintoja, pakaraimplantteja ja kahden viikon matkaa Ibizalle. Vaikea oli sanoa, kuinka paljon oli taas löysiä puheissa, ainakin jutuille naurettiin. Emma oli riidellyt koko kesän Joelin kanssa, vaikka avioliiton auvoa oli takana vasta vuosi. Kundi kuulemma vietti tietokonepelien parissa enemmän aikaa, kuin tuoreen morsiamensa kanssa. Minä yritin kertoa Samulin aloittamasta keittiöremontista, mutta Heini palasi taas uuteen mieheensä, jonka nimi oli Artsi tai Sami, ei hän itsekään muistanut. Pääasia kuulemma, että tanko liikkui salilla ja makuuhuoneessa.

 

Kikatus, huuto ja epäselvä puhe ponnahtelivat kumipalloina pitkin kaiken nähneitä hirsiä. Suomalaiset valkeat naiskehot selluliitteineen, roikkurintoineen, kiharaisine häpykarvoineen, ehkäisykierukkaongelmineen ja raakasuklaakakkuihottumineen käytiin aina läpi, ennen kuin päästiin miehiin. Emma tapansa mukaan johti siinäkin kaanonia.

 

”…no kyl te tiedätte. Siis eihän Jopella oo mikään pakin suurin vasara. Mut me koitettiin kerran sellaista juttua, kumista holkkia. Ostettiin sellainen kalun päälle vedettävä ja ihan oikeen mulkun näköinen peniksen jatke lomareissulta”, Emma purskahteli jo valmiiksi. ”Mut autossa oli niin kuuma, siis todella kuuma, että se oli päivän aikana sulanu etuistuimelle sellaiseksi muodottomaksi sisiliskoksi. Siis lörpsähtänyt!”

 

”Eikö Joelilla ole hei muutenkin jo peniksen jatke? Tehän ajatte Bemulla,” Heini viisasteli.

 

”Ei se kuule koko ihan kaikkea kerro. Mäkin olen aiemmin…no joskus…tai nykyäänkin ihan silloin tällöin käyny panee yhden vanhemman ukkomiehen kanssa, jolla on ihan hir-vee lerssi, mutta muuten se tyyppi on total idiot, ”Minttu päätti jatkaa avautumistaan ja nostaa pitkät koivet saunan seinää vasten.

 

”Siis täh? Lortto,” Emman silmiin syttyi taas intohimon uteliaat tähdet. ”Kerro kuinka suuri? Näytä.”

 

Minttu levitti kätensä. Ensin väliin jäi tyhjää keskiverron peniksen verran, sitten hän laajensi piiriä ja myhäillen paljasti Pietarin kalansaaliin reilusti yli kaksikymmentäsenttiseksi. Eipä sitä voinut kuin huokailla ja todeta, että noin ylämittaista vonkaletta ei tarvitsisi laskea takaisin järveen.

 

”Mutta joo. Tää likka menee kiehumaan paljuun oikeesti, ”Heini päätti ja loikki gasellimaisin askelin ulos. Panin merkille, että tiukasta fitnes-kuurista huolimatta hänen takapuolensa oli uhkaavasti levinnyt talven aikana ja alkanut muotoutua rouva-muottiin.

 

”Mikä teidän mielestä on parasta seksissä?” Uskaltauduin kysymään muilta. Siihen oli vaadittu pari terävää, siideri ja rutkasti arjen kahleista vapauttavaa naurua.

 

”Kielitemput. Ehdottomasti kielitemput!” Emma pamautti.

 

”Oot niin oikeessa. Kielitemput on ihania. Jos mies osaa antaa sullaan, se saa paljon muusta anteeksi,” Minttu tiivisti tunnot ja heitti kiukaalle vettä. Tulipesän kohina oli laantunut ja kivet päästivät enää kärsivän suhinan.

 

”Mä oikeastaan haluaisin joskus nuolla”, Emma sanoi yhtäkkiä.

 

Hien valumisen vartaloja pitkin saattoi kuulla. Tuijotin tukkani alta Emman hyvin tyttömäisiä, teräviä rintoja. Pitkä, pepulle ulottuva musta tukka oli kiharainen ja tuuhea. Yhdessä pikimustien silmien kanssa olisi voinut luulla, että hänessä oli etelämaalaista tai kenties arabien verta. Minttu köhäisi ja veti jalkansa yhteen. Hän puraisi huultaan ja rintakehä alkoi liikkua nopeasti, kuin sydänalassa jokin haluaisi tulla ihon läpi.

 

”Ne on tota…se mikä toimii tiistaina, ei toimi keskiviikkona. Meinaan siis, että Samuli aina yrittää nuolla samalla tavalla, mutta ei nainen toimi sillai”, sössötin lopulta ja Emma tuijotti minua silmät suurina. ”Että aika harvoin saan siitä orkun,” kaivoin lisää häpeän perunakuoppaa. ”Jos te tiiätte siis,” epätoivoinen ääneni oli muuttunut samanlaiseksi nasaaliksi kuin Bree Olsonilla oli.

 

”Kaikki miehet ei ole kielimiehiä. On eri asia vemputtaa munaa, kun ymmärtää simpukan hienomekaniikkaa,” Minttu järkeili, ja minusta tuntui, että riehakas humala oli onnistunut taittumaan yhdestä Emman lauseesta laskukiitoon.

 

”Ehkä nainen tuntee toisen naisen paremmin, ” Emma nielaisi katuvana ja selitteli.

 

Pihalta kuului veden liplatus ja Heinin epävireinen hyräily Bohemian Rhapsodysta.

 

”Mua voi kyllä nuolla. Mutta ite en maista,” Minttu laukaisi nopeasti.

 

Hän levitti jalkojansa vaistomaisesti ja painoi selän hirsiä vasten. Kumarruimme Emman kanssa hieman eteenpäin. Mintulla oli pikkaisen pullea, aikuisen naisen vatsa. Sen alta katseli viuhkamaisesti levittyvä musta karvakolmio, joka kiilsi kylpemisestä liukkaan mustana. Hämärässä näki ilman kynttilää tummanpunaiset häpyhuulet, paksut ja mutruiset, ulospäin kupristuneet.

 

”Kokeillaanko?” Minttu ehdotti tauon jälkeen. Hänen kirkkaat vihreät silmänsä välkkyivät tummasta takaseinästä.

 

”Se olis ihan hullua, eikö?” Vilkaisin molempia naisia, ystäviäni. Emman sieraimet laajenivat ja supistelivat, silmät kääntyivät kapeiksi pikiviiruiksi ja punainen suu raottui. Hänen ihonsa oli kipsin valkea, ja hän näytti Harlekiini- nukelta.

 

”Se olis täysin hullua,” nainen mutisi epäselvästi ja vei sievän, ison perseensä keskimmäiselle lauteelle.

 

Minttu suoristi jalkansa tukipuun päälle ja nosti toisen koukkuun lauteelle. Voimakkaiden reisien väli avautui kokonaisuudessaan. Tissejä pitkin juoksi noroina vettä ja hikeä. Ne olivat jykevät rinnat, joita painovoima veti jo sivulle alaviistoon. Viiden kilon kannut, hän tapasi itse naureskella.

 

”Maista sitten,” Minttu kähisi.

 

”Tästä ei sitten vittu puhuta kenellekään…ever,” Emma vannotti.

 

Saunan tervainen ja miiluinen tuoksu oli aikaa sitten vaihtunut lämpimäksi ja raskaaksi lehmän henkäykseksi, jossa happi ei kiertänyt. Haukoin henkeä ja tuijotin, miten Emma katseli alaviistosta Minttua ja siirsi sormillaan häpykutreja sivuun. Mintun pillun tuoksu oli vahva ja suolainen. Se leijaili kaiken yläpuolelle dominoivana, jopa väkevänä ja luotaantyöntävänä. Vaalea nahka siirtyi sivuun Emman pitkien sormien välissä ja raosta pilkahti tummanpunaista lihaa.

 

”Venaa vielä. Älä hätäile, kun mies,” Minttu torui ja siveli karvoitustaan. ”Pussaa ensin nivusia. Ja sitten pimppiä.”

 

Emma kuljetti edestakaisin kasvojaan Mintun vatsan ja reisien päältä, hänen pitkät hiuksensa pyyhkivät ihoa ja kädet hyväilivät kylkiä. Emme vilkaisi minua ja naurahti tyttömäisesti, pussasi sitten Mintun reisitaipeita. Pulssini hakkasi kuin kaappikello ja koko ihoa kihelmöi oudosti. Vartalon paino oli kasaantunut nivusten väliin. Tunne oli samanlainen, kun tietyssä mielentilassa tuijotti Samulin melko paksua ja velttoa penistä suihkussa.

 

”Tulkaa jo paljuun hei!” Heini huhuili ulkoa.

 

”Aika jännää,” Emma kuiskutteli ja työnsi vaaleanpunaisen kielensä ulos. Piinallisen hitaalla vedolla hän antoi sen kulkea häpyhuulten saumaa ylös ja häpykarvojen päälle. Liike oli varovainen, kuin kieli pelkäisi osuvan puukon terään. Emma haroi pillukarvoja ja suuteli niitä. Hän hymyili valkoisilla hampaillaan ja tutkiskeli Mintun arvoituksellisia ilmeitä.

 

”Noin…just noin,” matami henkäisi ja hänen kaarevat huulensa aukesivat kokonaan.

 

Nyt Emma raotti simpukkaa, josta kerros kerrallaan kuoriutui esille kolmionmallinen klitoris. Kolmion takaa väistetään, aprikoin hassuja, kun Emman kieli hipaisi klittaa ja alkoi kutittaa sitä lyhyellä liikkeellä. Minttu murahteli vankasti ja haki paikkaa varpailleen. Hän oli ylväs ja iso nainen, lähes 180-senttinen amatsoni. Liike-elämässä monen miehen mielestä varmasti pelottava.

 

”Ei tää maistu edes pahalle,” Emma totesi ja leikki huulillaan huulia. Pimpsa näytti tosi kostealta, liisteriä oli runsaasti sisäseinämien peitossa. Emma pyöritteli tahattomasti pyrstöään ja hänen ohuet ihokarvat käsissä olivat aivan pystyssä. Emman oman vitun ympärys oli ajeltu posliiniksi ja iho näytti harmahtavan punaiselta, mutta kummulla oli kapea kiitorata. Olin aina ajatellut höpössä päässäni, että Emma olisi varmasti tosi tuuhea, jos ei sheivailisi alapäätään. Kun Emma pyllisti kunnolla, reisien välistä pillu näyttäytyi pitkänä kapeana viivana.

 

”Pidä mun tukkaa,” hän siirsi hiuksiaan olkapäiltään ja tarjosi niitä käteeni, kuin aikoisi oksentaa. Tukka oli paksu ja karhea hevonharja. Pidin polveni lujasti yhdessä, vaikka tunsin valuvani lauteille. Mahla oli herkässä. Emma oli tuikannut kielenkärkensä klitoriksen alapinnalle ja teki siellä pyörittelevää liikettä. Se oli poikittaista ja nopeaa, hän ynähteli ja läähätti. Välillä hän heilutti koko päätään ja latki suullaan pehmeää kumpua. Emma otti kiinni Mintun polvitaipeista ja rytmikkäällä pumppauksella liikutti tämän kehoa suutaan vasten. Oli vaikea uskoa, että Emma tarjosi ensimmäistä kertaa huulihumppaa.

 

”Sähän osaat, muija! Sulla on tosi vikkelä kieli. Mä tunnistan melkein kirjaimet,” Minttu vaikeroi ja yritti pitää epätoivoisesti perseen penkissä. ”Kokeile sormella kans.”

 

”Oisko tää niinku Staffanin pili?” Emma vitsaili ja liu’utti etusormen pimpsaan alapuoli edellä. Pillu maiskahti tahmeasti, kun Emma alkoi käännellä, väännellä ja ruuvata sormikoukullaan. Mintun leveät nännit olivat jännittyneet ja nousseet pystyyn. Saunan lämpö oli pitänyt ne aiemmin melkein kuoreen käpertyneenä, mutta nyt ne olivat peukalonpään kokoiset.

 

”Haluatsä maistaa kanssa, Sonja?” Minttu kosketti kättäni.

 

”En mä varmaan,” olin kauhusta jähmettynyt, mutta liian kiihottunut poistumaan paljuun.

 

”Et varmaan? Harjoittele nyt tuolla”, Minttu kehräsi isona mustana kissana ja työnsi jalkateräänsä kohti kasvojani. En kyennyt väistämään, vaikka sileä jalkapohja pysäköi eteeni. Se oli iso, vähintään numeroa 41. ”Pyöritä isovarvasta vasten, kuin se olisi klitta,” Minttu opasti.

 

Kuulin Emman aikaansaamat lipsuttelut, hörppäisyt ja nälkäiset suun maiskutukset. Kuvittelin, miten vittu valui nektaria hänen kasvojaan vasten. Suljin silmäni ja nuolaisin varvasta. Kerran, sitten toisen. Uskalsin raottaa silmäluomiani nähdäkseni Mintun palkitsevan ja kannustavan hymynsä. Hänen varpaansa oli kaunis, kynsi valkoiseksi lakattu. Pyöräyttelin kuvioita ja käytin aivan kielen päätä. Kun Minttu käpristeli niveltään ja päästin varpaan liukumaan huulieni väliin, kurkistin arasti sivulle: Emman intensiiviset silmät tuijottivat minua suoraan ja Mintun tussukarvat näyttivät aivan kiharaisilta viiksiltä nuolevan naisen suun yläpuolella.

 

”Kokeile tästä,” Emma kitkutti etusormensa ulos pillusta ja tarjosi sitä minulle. Ajatus oli puistattava ja karmea. Sormi näytti olevan kirkkaan nesteen peitossa ja se tuoksahti voimakkaasti. ”Älä väitä, ettet ole koskaan maistanut Samulin sormee, kun se pitäny sitä sussa,” Emma kosketti huuliani. Suussa maistui vielä Mintun korkokenkä ja varvas, mutta seuraavaksi sen miehitti hapan maku. Kainalot märkinä ja jalat hyytelönä yritin pitää paketin kasassa, kun imaisin sormea. Maku oli erilainen kuin oman pimppini maku.

 

”Haluatko nyt maistaa sitä oikein laukaisualustalta?” Emma kysyi.

 

”Ihan vähä sitten,” en kyennyt enää vastustamaan houkutusta. Emma levitti Mintun reisiä ja otti puolestani minun vaaleankuparin värisistä hiuksistani kiinni. Tunsin Mintun reisien värähtelyn ja voiman. Minusta jopa näyttikin siltä, että koko häpykumpu nytkähteli ylös-alas, häpyhuulet supistelivat kiduksina ja punainen aukko laajeni. Pillu näytti niin erilaiselta tästä vinkkelistä. Oman näki kunnolla vain peilin avulla. Painoin reippaasti kasvoni Emman nuolemalle läpimärälle kukkulalle ja nuolaisin perusteellisesti. Makujen maailma oli hunajainen ja simpukkainen. Se viipyili pitkään aisteissani.

 

”Eiköhän tää riitä, tulee liian kuuma,” Minttu nousi makunäytteen jälkeen ja jätti kaksi lipojaa hämilleen alemmalle lauteelle. ”Mennään viilenemään paljuun, se yks lutka venaa meitä jo…hei,” Minttu imitoi lopuksi Heinin maneeria ja tanssahteli raskaasti ovelle. Tutiseva takapuoli oli kaikin puolin iso ja pakarat komeat kuin hevostamman lautaset. ”Mihin te oikein jäitte hei? Aloitteko te lesboileen?” Heini käkätti ja taisi osua tietämättään naulan kantaan. ”Siirrä sitä isoa persettäsi sivuun, että mahdutaan,” kuulin Mintun mutinan ennen kuin ovi sulkeutui.

 

Illan mittaan taivaalle kaatunut oranssi maali laimeni haaleankeltaiseksi ja lopulta värittömäksi lakaksi.

 

Tuntien lilluminen paljussa sai vartalon rennoksi ja pehmeäksi, todelliseksi lihakeitoksi. Vähän polvia pakotti ja pohkeet olivat narukerää. Laitoimme toistemme hiuksia ja vertailimme manikyyrejä. Minttu oli greippidieetillä. Emma ja Heini kinastelivat, kumpi oli tärkeämpää miehellä, peniksen paksuus vai pituus. Kerroin Mintulle, että Samuli oli repinyt keittiön kaapit ja lattiat kesäloman alkajaisiksi, vaikka olisin halunnut kertoa, miten Samuli pani nykyään niin rajusti, että minun vatsaa alkoi nipistellä.

 

Mikä olisi naisten viikonloppu ilman järjetöntä tempausta.

 

Sen teki Heini. Kesken Aliaksen hän sai eriskummallisen skitsokohtauksen ja alkoi huutaa: ”mä haluun kaluu, mä haluun niin kaluu!” Kukaan ei ehtinyt tarpeeksi nopeasti perään, vaan Heini ehti kahlata sileältä kalliolta alas ja lähteä uimaan lintubongareiden saarta päin pukeissa. Se oli päämäärätöntä räpiköimistä, vain vaalea hiuspehko kellui aaltojen välissä. Kun me muut huusimme, pyörimme kehää rannassa ja vaivuimme paniikkiin, keksi Minttu poukamassa lojuvan soutuveneen. Se vuoti tapin kohdalta vettä, mutta ei niin paljoa, ettemmekö olisi saaneet äyskäröityä. Tavoitimme uupuneen uimarin pienen luodon kohdalta. Raikas uintimatka oli saanut järjen palaamaan bimbon päähän.

 

”Vitun idiootti! Nyt mennään mökkiin ja tehdään tulet”, Minttu päätti ja kääri surkean, vettä valuvan ja tärisevän tytön huopaan. ”Ja anna olla viimeinen kerta, kun annat kyrvän viedä sua.”

 

Lämmin päivä taittui koleaksi illaksi, kun maapallo oli kadonnut auringon piiristä. Minttu istui sohvassa pelkässä pitkässä ja kauhtuneessa neuleessa, polvet yhdessä ja tukka sekaisin. Jostain syystä hänellä oli eripari villasukat jaloissaan. Emma yritti saada kamiinaan tulta, mikä onnistui vasta kolmannella sanomalehdellä. Hormi humisi ja punainen valonkajo heijastui lattialankkuihin. Join Metaxalla terästettyä hyvin pahaa teetä Muumi-mukista. Heini oli käpertynyt itseensä, enkä ollut varma, oliko hän valveilla vai sammunut. Yhtäkkiä hän alkoi puhua hiljaa, vailla tavanomaista uhoa, ja ääni tuli syvältä porakaivosta.

 

”Se Ebba oli hirvee ihminen hei. Me oltiin jotain frendei kai. Sit se kerran sanoi, että mulla on suipot korvat. Niinku Spockilla. Mä laitoin sen tuolille nastoi ja se parkkeeras siihen leveellä perseellään. Siitä asti se vihas meitä ja keksi ne bileet.”

 

Se tapahtui heti koulujen alettua eräänä lukuvuotena. Me muut taisimme olla kolmentoista, Minttu viidentoista. Meille kaikille neljälle oli pudonnut postilaatikkoon kirjekuore ja kuoressa kutsu Ebba Masarin syntymäpäiville. Kortti oli ollut mystinen. Siinä istui neljä porsasta tötteröhatut päässä täytekakun ääressä. Osoite oli Kakskerran Varvintielle, mutta sellaista talonumeroa ei ollut olemassakaan, vaan paikalla oli joutomaata. Kukaan meistä ei muistanut täysin varmasti sen nimistä tyttöä. Tietenkään emme menneet paikkaan, mitä ei ollut olemassakaan. Mutta jutusta tuli läppä, jonka varjolla kokoonnuimme vuosittain elokuussa juhlimaan ja riekkumaan.

 

”Heini kuule, ei se voi noin olla. Ebbahan–” Emman lause jäi kesken, kun Heini keräsi itsensä.

 

”Tiiätteks te hei! Mä olin viime viikolla än-äs kynttiläkutsuilla eli seksivälinekutsuilla oikeesti. Se vetäjä hauskuutti meitä kertomalla erikoisimmista ite tehdyistä dildoista. Ja iiiiik. Joku muija oli kovertanut munakoison ontoksi ja työntänyt sähköhammasharjan sinne ja sit laittanut sen mikroon esileikkiin. Mikä idiootti! Harjassa ku oli patterit, niin mikro oli räjähtäny,” Heini hirnui taas siniset silmät välkkyen ja hymykuopat syvinä. ”Mikä teidän mielestä on paras apuväline omiin touhuihin?”

 

”Suihku tai sitten vain kova paine hanaan ja pimppaa alle,” Minttu kertoi pragmaattisesti.

 

”En mä tiiä. Mä pidän kaikesta. Joskus on kiva istuu linkoavan pyykkikoneen päällä, joten Whirlpool kai. Eiku sittenki ihan peruskurkku on paras!” Emma pohti.

 

”On kiva koklaa kaikkee uutta. Viimeks testasin muotoiltua puutarhakuokan kahvaa. Sit jos vaikka kääräisee sen pakastepussiin, niin se sopii myös välillä pyllyyn hei,” Heini paljasti.

 

”Miks kannattaa ite askarrella mitään. Tilaa Kaalimadosta King Cock-mulkun niin that’s it!” Sanoin.

 

Emma tuijotti irstaasti, Minttu huvittuneena ja Heini järkyttyneenä. Kaikki räjähtivät nauruun kuin yhdestä sopimuksesta.

 

”Sä oot niin pervo, Sonja!” Heini julisti.

 

Ilta muuttui yöksi ja Ebba Masarin syntymäpäivät olivat laskeutuneet loppuliukuun. Poltimme tämän vuotiset kutsukortit kamiinan hiilloksella. Perinteitä noudattaen korttien tyyli ollut entisenlainen: pulleita possuja puhaltamassa ilmapalloja ja tanssimassa Nisse-polkkaa. Joka vuosi posti kantoi kortin, jonka teksti oli identtinen. Vaikka korttiin tarttuminen nauratti jo valmiiksi, piileskeli syvällä sielunmutkassa outo pelko. Olihan se aika creepyä.

 

Vetäydyimme jokainen omaan tahtiin yöpuulle. Hammaspyykki tehtiin ulkona pimeässä kesäyössä, jossa kuului vain meren väreily ja pohjanlepakon rätisevä ultraääni. Laitoin Samulille hyvät yöt ja sydänemojin, ennen kuin kömmin perse pystyssä kapeita portaita ylös parvelle, johon oli sijattu kolme patjaa. Päivän riekkuminen väsytti. Vaikka parvi oli korventunut kuumaksi kamiinan hehkutuksen myötä ja tytöt supattivat hiljaa, ei uneen pääseminen tuottanut ongelmia.

 

En kotonakaan vielä voinut väittää varmaksi, oliko yöllinen sattumus unta vai todellinen näky.

 

Haitta-aineiden turruttamat aistini nuokkuivat toden ja mustan sumun välillä. Silti naisäänet vaikuttivat eläviltä: Emman naurunkiherrys ja Heinin yllytys. ”Kyl sä hei pystyt siihen kulta.” Lisää naurua ja sitten keskeltä katkeavia voihkaisuja. Kun raotin luomiani, olin näkevinäni, kuinka Emma hieroi tyhjällä vichypullolla häpykukkulaansa. Tuoksuiko tunkkaisella parvella hikinen pillu? Samaan aikaan unessa istuin tötterölakki päässä juhlapöydässä ja suussani oli omena.

 

”Sä oot saanu enemmän isoja kyrpiä, Heini.” Herkkä lipsutus rapisteli harson taakse. ”Juuh, mut tää on onneksi vain nollavitonen, eikä puoltoistanen oikeesti”, Heini kuiski haltioissaan. Unessa leikkasin kakkua, mutta viipaleesta kurkisti käärme. ”Anna mä autan. Nyt menee korkki ja sit hitaasti tää kaula. Kuvittele, että se on Joelin kyrpä. Eiku ei sittenkään. Jonku sonnin megalomuna,” Heini supisi. Sitten lisää kimeitä valituksia, huokumista ja jatkuvaa, tahmeaa litinää. ”Oih joo, Heinukka. Se on kuin iso kalu. Jatka plidee.” Kerran jaksoin avata silmäni, juuri sen verran, että havaitsin Heinin varjon tekevän liikettä Emman jalkojen välissä.

 

Sitten vintillä pimeni. En tiedänkö kauanko olin syvässä koomassa ja oliko aiempi pelkkää mielikuvitusta, mutta maanantaina kaupan pullonpalautusautomaatilla en voinut olla ajattelematta, että yksi pullo oli saattanut olla syvällä Emman söpössä tussussa. Ainakin etiketti oli syöpynyt puhki. Mielikuva loihti hymyn huulille, mutta myös epäuskon. Toisaalta Emma oli sellainen nymfi, että miksei…

 

Säpsähdin hereille painajaisesta. Se oli nopea sähköisku häntäluun yläpuolelle. Suu rutikuivana maistelin menneitä tapahtumia ja huomasin vapisevani kauhusta. Pikkuhousut tuntuivat tahmaisilta. Parvella kuului tasainen hinkkauksen ääni. Ebban kummitus? Annoin silmieni tottua pimeään ja korvieni napata äänten lähteen. Vilkaisin peiton alla luuria, joka näytti 4:50. Emma makasi patjalla peitto pelkästään jalkojensa päällä, vartalo sikiöasennossa ja tyhjä kivennäisvesipullo vieressään. Hän tuhisi humalaista syvää untaan.

 

Hinkkaus yltyi, lattia narahteli ja tunnistin huohotuksen. Valotin parvea puhelimella peiton katveessa. Heini makasi hassussa asennossa omalla patjallaan. Hän oli jalat harallaan ja nojasi kyynärpäillään patjaan, kuin lankuttaisi. Hänen äänensä oli pidättelevä, mutta kiihkeä. Sellainen ääni syntyi, kun ihminen halusi tehdä salaa jotain. Kiihko tarttui minuun, kun tajusin mitä oli meneillään. Tyyny oli aseteltu hänen reisiensä väliin ja hän teki edestakaista, höyläävää liikettä. Kiinteät ja lihaksikkaat pakarat nousivat ja laskivat, tyynyn kulma hankasi oikeaa kohtaa ja keho liikkui sulavasti akselinsa varassa. ”Oih…voihh”, Heini vaikeroi kumeasti ja kiihdytti rytminsä jo pikajunan vauhtiin.

 

Se oli niin intiimiä ja yksityistä, että livahdin salaa portaikkoon ja laskeuduin alas.

 

Mökki ja kalusteet pysyivät hahmottomina, vaikka niiden ääriviivat pystyi aistimaan. Saari itsessään oli pieni ja karu, vähän pelottava. Merimetsojen tyhjiksi kalttaamat puut elehtivät levottomasti. Oli sen verran tummaa, että taivaankasvoilla killisteli vähäisiä tähtisilmiä ja sitruunanvärinen kuunsirppi suuna. Painajainen oli kipristänyt ihoni pienille mikronypyille ja päivän kiihkeät tapahtumat rullasivat päässäni kaitafilmillä. En koputtanut, mutta avasin oven varovasti. Minttu yöpyi sanattomalla sopimusoikeudella mökin ainoassa kamarissa. Hän oli meistä vanhin ja viisain huuhkaja.

 

”Saanks mä tulla sisään?” Kysyin arasti ja tunsin pölyn tarttuvan jalkapohjiin jokaisella askeleella. ”Parvella tuli niin kuuma fiilis.” Pienessä makuuhuoneessa oli viileää ja valo hataraa. Ikkunaluukku oli raollaan ja mereltä kantautui lokkien kirskuna.

 

”Tuu vain, vaikka täällä on ahdasta,” Minttu nosti täkkiä ja teki tilaa metrin levyisellä talonpoikaisvuoteella. ”Mitä kello on?”

 

”Ei viel viittä,” pujahdin lämpimään patjakuoppaan, josta huokui vielä naisen lämpö. Olin yhtä aikaa kiihtynyt ja jännittynyt. Sovittelin pinkin yöpaitani kanssa sänkyyn ja jouduin väistämättä lähelle unenpöpperöisen Mintun kehoa, jota peitti vaaleanvihreä pitsinen yöpaita. Minttu oli varsinainen täti Vihreä. Sanomatta mitään nostin oikean käteni Mintun vatsan päälle ja painoin kasvoni kiinni hänen vahvaan käsivarteensa. Se tuoksui saippualle ja turvallisuudelle. Vatsa kohoili rauhallisesti ja korkeasti.

 

”Mä tota noin näin sellaista unta tai jotain muistijälkee, että olisin kiusannut Ebbaa ala-asteella. Että se olis ollu just se yks nilkuttava tyttö. Ja mä olisin huutanut sille, että mitä loimaalainen klonkku. Muistin sen yöllä, kun se nilkuttaja käveli mun uniin ja alkoi nauraa hohottaen. Siihen mä heräsin ihan märkänä,” sain nielaistua.

 

”Ei sen nimi ollut Ebba, vaan Edith. Siis se nilkku,” Minttu tiesi ja silitti hiuksiani. Auringon ensipuna välkehti avomerellä ja heijastui kujeilevina pisteinä valkoiselle seinälle. Siinä oli raanu ja kynttilälyhty. Askeettisessa kamarissa ei ollutkaan juuri muuta lipaston ja alabasterilampun lisäksi. ”Yritä ajatella jotain mukavampia asioita.”

 

”Kuten mitä?” Nuuhkaisin salaa Mintun tummanruskeaa tukkaa ja sipaisin nenälläni posken nukkaa.

 

”Vaik miehii,” Minttu kosketti vatsansa päällä lepäävää kättäni ja siveli sillä pitkin yöpaitaansa.

 

”Kerro sit millaista oli panna sen oikein isokyrpäisen miehen kanssa?” Naurahdin ja katsoin Minttua.

 

”Ai sen? No sattuihan se aluksi. Taidettiin olla auton takapenkillä. Ei ukkomies himaansa voinut viedä. Satoi niin että kohisi. Mutta olihan se upeeta. Tuntui, kun se olisi käännellyt sillä hangollaan kaikki sisäelimeni ympäri, ” Minttu katsoi tyhjästi kattoon. ”Mut eipä siinä. Sähän tiedät, että mä oon vähän isompien perään, joten voitelupuoli oli kunnossa perinteisen ja vapaan osuuksilla.”

 

Sormeni tekivät yöpaidalla pientä nypläysliikettä. Niiden tahto oli muuttunut itsepäiseksi, eivätkä ne ottaneet aivoista käskyjä vastaan. Silmien näkökentässä pyöri vain kuva isokyrpäisestä miehestä Mintun kimpussa. Vallankumoukselliset näpit alkoivat vetää Mintun kaula-aukkoa alaspäin. Toinen kiivaasti kohoileva valkoinen rinta tuli sentti kerrallaan esille.

 

”Mitä sä teet, Sonja?” Mintun ääni oli utelias, muttei paheksuva.

 

”Saisinko mä katsoa sun kaunista tissiä?” Mutisin ja nostin pitsiä. Röpelöinen nännikenttä paljastui ja sen keskeltä laakea nappula.

 

”Sulla on kuule kans kauniit tisut. Ja meidän pitäis koisia,” Minttu sanoi ja yritti vetää kankaan takaisin. Itsepäisesti laskin sen takaisin alas ja tuijotin nänniä kiihkoissani aivan läheltä. ”Hyvä on sitten, mutta odota,” Minttu nosti toisen käden tyynyn päälle, että povi pääsi puristuksesta.

 

Valuin hieman alaspäin ja liu’uin Mintun syliin. Puhalsin lämmintä ilmaa nännille ja piirsin nenälläni rinnan pinnalle kuvion. Nänni pysytteli kuopassaan piilossa. ”Se on arka,” totesin. Kosketin kädelläni koko rintaa, tuntien sen lyijymäisen painon ja tiiviin, mutta hyllyvän rakenteen. Ymmärsin, miksi Mintulla oli usein niskat ja hartiat jumissa – pienempienkin leilien kantamisesta veti paikat lukkoon.

 

”Se ei oo vielä kiihottunut,” Minttu sanoi.

 

Puristelin rintaa ja annoin povikupin venyä myös toisen rinnan alapuolelle. Tissit heilahtivat. Painelin niitä toisiaan vasten ja suutelin rintakehän ylälaitaa. Sitten solisluun kuoppaa. Mintun sydänläppä jyskytti vimmatusti. Hiuksemme sekoittuivat hetkeksi, kun jakelin suukkoja liukuhihnalta hänen olkapäälleen ja käsivarrelleen. Kainalolesti oli lämmin ja pari päivää sitten ajeltu. Silti huuleni tavoittivat terävän sängen, joka muistutti Samulin leukaa muutama päivä parranajosta. Suutelin kainaloa maistaen siitä deo-stickin ja miedon hien.

 

”Katsopa, herättiinhän siellä,” Minttu tokaisi tyytyväisenä. Molemmat nännit olivat samanlaiset tulpat kuin saunassa. Minttu nipisti nisät sormenpäidensä väliin ja puristi hieman. Siitä ne ärsyyntyivät lisää. Tuijotin naisen temppuja suu raollaan. Minttu painoi käsillään oman kämmeneni hänen rintojaan vasten ja alkoi leipoa yhteisliikkeellä isoa massaa. ”Haluatko koettaa nänniä?”

 

Kiedoin huuleni nännin ympärille ja imaisin rauhallisesti. Kappale venyi, mutta alkoi sen jälkeen turvota lisää. Kun otin kieleni mukaan ja pyöräytin sillä imaisun jälkeen nuppia, näytti se värisevän kovana. Jätin välillä rinnan kärjen rauhaan ja tein pieniä haukkuja muualla rinnan alueella. Toinen käteni liikkui koko ajan alaspäin ja pyrki nostamaan helmaa ylöspäin. Minttu paineli jalkojaan estävästi yhteen, mutta ehdin tuntea käteni alla uniset häpykarvat.

 

”Se ei oo hyvä idea,” hän kuiskasi.

 

Otin vuorostani toisen nännin suuhuni ja imin sitä nyhtävällä liikkeellä, halukkaasti. Painelin rintaa, nostelin ja työnsin naamaani vasten. Olin tulla hulluksi toisen naisen tisseistä, vaikka en mielestäni ollut aiemmin tuntenut vetoa sellaiseen. Ne olivat niin uskomattoman isot ja hallitsevat. Olisin lutkuttanut rintaa lapsen halulla loputtomasti, ellei Minttu olisi työntänyt kuolaisia kasvojani pois.

 

”Ei enempää. Menee iho läpi, ” Minttu naurahti ja silitti poskeani. Hän hengitti katkonaisesti ja vei haparoivan kätensä minun povelleni. Rintani olivat pienempää kaliiberia, kuin Mintulla. Pienemmät päärynäiset, vähän eri paria. Minttu ei tohtinut kokeilla kuin päältä. ”Tekeekö sun mieli jatkaa siitä, mihin jäit saunassa?” Hän kysyi.

 

”Saisinko mä ihan vähän?”

 

”Et halua olla huonompi kuin Emma? Vai haluutko oikeesti?”

 

”Olisko se liian lesboilua…?” Levitin Mintun reidet ja pillun tuoksu pöllähti suloisena.

 

”Miehetkin pissailee ristiin. Ei tää voi ainakaan rumempaa olla,” Minttu veti polviaan vatsaansa vasten ja torttu oli ulottuvillani.

 

Muistelin, miten Emma oli tehnyt sen. Ensin hieroin kielellä turpean pillua päältä ja suutelin karvoja. Minttu pisaroi halukkaasti. Verenkierto oli voimistunut ja ihoa tuntui kihelmöivän. Tunnistin samanlaisen pistelyn myös omassa jalkovälissäni. Raotin pehmeitä häpyhuulia ja kastoin kieltä sisässä. Minttu ynähti. Maku ei ollut paha, vaan aika neutraali ja puhdas. Nuolin hitaasti tehden pitkiä liikkeitä aivan sukupuolielinten pohjasta laelle saakka. Alempana maku oli paksumpi. Minttu raastoi hiuksiani raskaasti puuskuttaen ja alkoi aaltoilla lantiollaan vastaan. Näinkö minäkin käyttäydyin, kun Samuli nuoli minua? Lipitin vikkelällä liikkeellä lujapintaista klitorista, suutelin häpyä ja ahmin suullani supistelevaa vakoa.

 

”Sä taidat tuon hyvin,” Minttu kehui ja kietoi jalkateränsä yläselkääni.

 

”Ei sit kerrota kenellekään,” hamusin Mintun rinnat käsiini ja nuolin aivan pimpsan yläseinämää. Tunsin tutisevan vatsan painon ja karvojen karheuden. Hyväilin naisen kupeita ja kylkiä, tunsin jäykistyneen vartalon hiljalleen vapautuvan ja rentoutuvan lihasaihio kerrallaan. En voinut olla aprikoimatta aina niin itsevarmaa Minttua stilettikoroissa, tukka kireällä ponnarilla, musta istuva jakkupuku päällä ja kyömy nokka aavistuksen pystyssä. Kieleni teki vahvasta heikon, ja se tuntui hyvältä.

 

”Ime mun pillua,” Minttu nylkytti nopeammin kieltäni vasten. Olisin halunnut kosketella itseäni, mutta se oli vielä mahdotonta. Laskin kämmeneni Mintun pyllyposkien ja patjan väliin. Nuolin koko kielen mitalla ja välillä työnsin sen reikään, kuin kullin. Aina silloin Minttu parahti. Hyväilin takapuolta, jossa oli muotoa ja kokoa. Painelin pakaroita yhteen ja erilleen. Salaisesti hioin omaa häpyäni patjaa vasten ja jokainen höyläys tuntui hermokeskuksessa saakka.

 

”Noin. Just noin. Älä lopeta, ” Minttu vaikeroi.

 

Ohjasin peukalot pakaroiden liitoskohtaan ja rupesin hieromaan niiden vuoroliikkeellä tulikuumaa pyllyreikää. Minttu läähätti, puristi kasvojani nilkkojensa välissä ja oli irrota sängystä. Peukalo hipaisi anusta ja liikahti hiukan sisään. Tumma ja imevä pakovoima halusi sormea enemmän sisään. Minttu rimpuili ja valui mahlaa valtoimenaan. Kasvoni olivat jo aivan liukkaat eliksiiristä ja leukalihaksia kramppasi. Mintun reidet lytistivät kasvoni kokonaan puristukseensa ja hänen pillunsa imaisi kieltäni hurjasti. Pelkäsin mihin kaikkeen tämä päättyy. Nainen tärisi, painoi käsillään päätäni alaspäin ja ponnisti huutaen ulos.

 

”Nyyyt riittää.”

 

Olimme molemmat aivan puhki, hikisiä ja läkähtyneitä. Minttu purskahti ensin räkätykseen huohotuksen lomassa ja sitten minulta meni pokka. Palleasta kumpuava nauru yltyi, kun löysin kiharaisen vittukarvan suupielestäni. Se pyöri väkkärämäisesti. Nainen otti kiinni ranteistani ja painoi hytkyvät vartalomme yhteen. Jos Minttu oli ollut kaikki nämä vuodet tästä tyttökolmikosta kaikkein etäisin, tuntui hän tämän yhteisen salaisuuden jälkeen lähestyneen minua.

 

”Aikamoista oli. Eiks juu?”

 

”Nytpä tuokin on kokeiltu,” sain myönnettyä.

 

Minttu katsoi suoraan silmiini ja työnsi nopeasti huulensa huuliani vasten. En ehtinyt kääntämään päätäni, kun olin mukana suudelmassa. Viileä merituuli sipaisi kuumaa hikeä ja aallot loiskuivat vaimeasti. Minttu perääntyi muutaman sentin päähän ja tuijotti pistävästi ison nenänsä takaa. Hänen ilmeensä tahtoi kysyä, että oliko tämä ok? Kosketin häntä huulilla kevyesti ja sormilla kaulasta. Toisella kertaa olin jo valmiimpi ja sain työnnettyä kieleni sisään Mintun suuhun. Pusu syntyi kuin hidastettuna. Lopulta näykimme toistemme huulia, niin että leuat kolahtelivat yhteen ja nenät hivelivät toisiaan.

 

”Ei puhuta tästäkään. Jooko?” Minttu virnisti.

 

”Sovitaan niin. Vaik luulen, että Samuli kiihottuisi, jos näkisi tämän.”

 

”Kuka vain mies,” Minttu tarttui olkaimiini ja antoi niiden pudota. Rintani tumpsahtivat esille. Nännit olivat heti pitkät päällä. Minttu kahmaisi tissejäni ja siirsi peukalot niiden kärkiin, nännien kohdalle. ”Koskisko se Samuli sun rintoja näin?” Ladyboss soitteli nuppujani kuin balalaikkaa. Vaaleanpunaiset nystyrät seisoivat niin kankeina, etteivät liikahtaneet hyväilystä.

 

”Jooh. Noin varmaan,” kähisin ja annoin ystäväni kokeilla rintojeni lisäksi kaulaani, kapeaa lantiotani ja pömpöttävää vatsaani. Minttu nosti sähköisen yöpaitani kokonaan pois yläkautta ja olimme molemmat alasti kapealla vuoteella, ikkunan edessä. Meri kimalsi, kuin joku olisi kylvänyt siihen kristallimurusia. Mökki oli aivan äänetön. ”Mitä sä nyt teet?” Sain vaikeroitua.

 

Minttu imi rintojani ja kaulaani, hänen kätensä ehtivät joka paikkaan. Ja suu, se suuteli huuliani ja leukaani hellästi. Sormet upposivat hiuksiini ja ohjasivat kasvoni lähemmäksi. Tasaantunut hengitys kiihtyi jälleen. Pilluni valui ja valui, lakanaan oli tullut jo märkä laikku. ”Näinkö se Samuli koskettelisi sua? Vai näin?” Mintun sormusten peittämät sormet hakeutuivat paksujen reisieni väliin ja koettivat sieltä. Olin lapsesta saakka häpeillyt todella isoja, geneettisesti vankkarakenteisia reisiä, jotka olivat epäsopusuhdassa muun kehon kanssa. Mintun äidillisissä ja rauhoittavissa kosketuksissa uskalsin hellittää pingotuksesta.

 

”Hieroisiko Samuli sun tussua näin…? Söpö karvatupsu. Kuin pujoparta. Ja ihan vaalea,” Minttu tirskahti. Hän teki liikkeen neljän sormen voimin. Se oli pitkä ja laaja kuopaisu. Olin kuvitellut, että kavahtaisin toisen naisen kosketusta, mutta minusta se tuntui luontevalta. Hän paineli pilluani ja laajensi koko ajan liikettään. Reisien välini litsahteli ja tunsin, kuinka lämmintä vulvaa purkautui Mintun sormille. Miten helposti hän löysikään herkät sopukkani.

 

Olin sulaa vahaa, kun Minttu työnsi kiertäen keskisormeaan onkalooni. Samalla hän kumartui ja alkoi nuolla alapäätäni rauhallisesti. Pehmeät sisukset tarrasivat sormeen kiinni ja alkoivat supistella, kuin se olisi miehen siitin. Otin rintani kohdalta kiinni, kun en tiennyt mihin käteni laittaisin. Mintun tummanruskea tukka liikkui jalkojeni välissä ja takapuoli oli pystyssä pakarat kaarevina. Hän näykki hampaillaan klitoristani ja aiheutti sellaisia väristyksiä, jotka kutittivat ihanalla tavalla kohdunsuuta myöten. Vasta kun Minttu lipoi rakoani syvältä, tajusin hänen aiemmat sanansa.

 

”Minttu! Sähän sanoit, ettet maista?!”

 

”Aina voi muuttaa mielensä,” Minttu virnisteli ja tuuppasi minut polvilleni sänkyyn. ”Sähän tykkäät, kun sua naidaan takaapäin,” hän naukui ja toi pillussani olleen sormen huulilleni. Se maistui pippuriselta, kun imaisin rystystä myöten. Tiesin jo mitä tuleman pitää. Ehkä jopa odotin, koska notkistin selkääni ja työnsin peppua taaksepäin. Häpyni oli hopeatarjottimella, takavoittoisena aarrearkkuna.

 

”Mistä sä tiedät, että mä tykkään siitä?” Tunsin Mintun työntyvän minuun uudelleen ja alkavan panna sormellaan rytmikkäästi. Ilmeet naisen kasvoilla vaihtelivat, suupielet kääntyilivät ja silmissä oli irstas leimahdus. Hän antoi kunnolla sormikoukkua, jopa rajustikin. Minttu oli vahva ja miehekäs. Hän työnsi syvälle aivan g-pistettä stimuloiden, vetäytyi huulten suuaukolle ja tökki uudelleen emättimeen.

 

”Sä oot puhunut kännissä,” Minttu paljasti ja otti rintani vapaaseen käteensä. Hän rutisteli sitä ja suuteli olkapäätäni. Mikään ei tuntunut niin herkältä, kun aistia naisen hiukset poskea vasten. ”Kuule, mä oon varma, että oon vienyt Ebba Masarin poikaystävän joskus. Sellainen väritön tyttö, joka seukkasi punatukkaisen pojan kanssa. Vein sen discossa ja annoin koskettaa pimpsuani, kun sen tyttöystävä ei antanut”, Minttu kuiski dramaattiset silmät laajentuneina, kun sormi porasi rajusti minua halki. ”Mun reppuun oli pudotettu myöhemmin paperilappu, jossa luki et vitun nokkahuora…”

 

Mintun puhe hukkui eräänlaiseen kuplaan tai hattarapilveen, jonka tyhjiöön olin ajautunut. Se oli unenomaista, mutta jotenkin täydellistä. Nautinto alkoi kasvaa ja ainoa mitä toivoin oli, että Mintun sormi olisi isompi tai että hän työntäisi minuun toisenkin. Vapisin korkeassa polviasennossa ja voihkaisuni kasvoivat jokaisella vinkauksella. Olin muuttunut lokiksi. Paine kasvoi hitaasti ja kärsivällisesti, pakottava kutitus yltyi ulkoisista sukupuolielimistä syvälle pilluun ja vatsaan, sieltä se kiipesi selkänikama kerrallaan ylös. Järjen kulkusuunta oli kääntynyt aika päivää sitten.

 

”Kokeillaanko yhtä juttua, mistä näin klipin netissä,” Minttu palasi tavu kerrallaan tajuntaan ja saatoin hatarasti hahmottaa missä olin. Olin valmis kaikkeen, mutta helpottunut päästessäni selälleni. Valon ja varjon leikki katossa oli kääntynyt valon voitoksi päivännousun voimistuessa. Rutikuivat ja auringon polttamat heinät ikkunan alla tuoksuivat jo syksyltä.

 

”Sun posket on ihan punaiset. Nätit,” Minttu sanoi ja nousi eteeni jalat harallaan. ”Saksitaan”, hän siirsi harallaan olevaa jalkaani sivummalle ja asetteli toisen jalkansa väliin. Keskipisteemme pääsivät koskettamaan ensimmäistä kertaa ja liike muuttui napadynamoiden väliseksi. Voi sitä poltetta selkärangassa, kun häpyhuulet rutistuivat toisiaan vasten ja liukuivat jännittyneinä toistensa yli. Litinä oli todella vetistä, jopa irstasta loisketta.

 

”Saanks mä pitää sun tisseistä kiinni? Noista kanistereista?” Pyysin epäröiden.

 

”Parempaa. Mä työnnän ne kasvoillesi, ” nainen sanoi riettaasti ja toteutti uhkauksensa. Raskaat tissit alkoivat heilahdella naamaani vasten kosteina ja impulsiivisina, mutta samalla pehmoisina. Saavutimme pian yhteisymmärryksen rytmissä ja koneistomme solahtivat samoille kiskoille. Yritin poimia nännejä suuhuni, mutta se oli hankalaa Mintun hangatessa lantiollaan tiheästi omaani. Hän ähisi, voihki ja murahteli, kuin olisi sen aktin mies ja että hänellä olisi kalu ja pallit jalkojensa välissä. En juuri mitään siitä muista – Mintun voimistuvan hien tuoksun, kireäksi pullistuneet lihakset ja häpykarvojen märkyyden.

 

Tahti kiihtyi, sänky nirskui.

 

Minusta tuli matkustaja, enkä kyennyt jälkeenpäin kuvailemaan loppumatkaani, muuta kuin ajattelemalla sitä maagisena orgasmina. Se oli lumoava yhdistelmä jotain sellaista, missä alapään lihakset supistelivat ja kisailivat keskenään, selkä nousi tyynystä ja halusin raasta kynsilläni kaikkea. Se oli jotain sellaista huminaa, missä en voinut hallita ruumistani, missä silmissä sumeni ja taju oli lähteä. Kaunis hetki, jonka olisi toivonut kestävän ikuisesti. Ilmeisesti myös huusin kovaäänisesti, koska havahduin ihanasta tunteesta Mintun painaessa kätensä suulleni ja hymyillen.

 

”Onneks te asutte omakotitalossa. Sä huudat kuin sireeni, Sonja.”

 

”Voi hitto, ” nauroin lopen uupuneena. ”Kuulikohan muut?”

 

”Onko sillä edes väliä,” Minttu suuteli kevyesti huuliani ja katsoi minua oikein läheltä, kunnes hänen tukkansa valahti vihreiden silmien eteen. Pilvi liukui auringon eteen.

 

 

 

Siirsin Emman pitkää tukkaa taakse ja kuulin, että vielä oli tulossa.  Hänen kehonsa hytkyi ja pumppasi, syvä kurkkuääni oli muuttunut korahteluksi. Tyttö yökki kallion kuoppaan, kunnes vatsa oli tyhjä. ”Aivan karsee olo,” hän nousi ylös aaveelta näyttäen. Mustat silmät olivat syvällä kuopissaan ja iho näytti harmaalta. Harmaa oli myös uusi valjennut päivä Revlaxissa. ”Ei koskaan enää Ebba Masarin synttäreitä. Tiiätkö, Ebba oli varmaan se tyttö, jonka sanakoepaperin mä vaihdoin omakseni ennen palautusta ja sain täydet pisteet. Mitä luulet, Sonja?”

 

”Ehkä se oli niin.” Koko aihe kyllästytti minua. Suussani maistui yön jäljeltä melkoinen kalastajakylä, eikä olo muutenkaan ollut vahva. Olin herännyt Mintun kainalosta seitsemän jälkeen ja hiippaillut hiljaa parvelle. Tunnontuskat olivat kovat. Mintun kanssa olimme vaihtaneen vain pienen merkitsevän silmäyksen aamiaispöydässä. Tiesimme molemmat, että asiasta ei puhuttaisi koskaan, ei edes humalassa. Se oli ollut kaunista ja ihanaa, mutta väärää. En tiennyt miten kestäisin Samulin katseen, kun saapuisimme satamaan. Sehän oli ollut pettämistä ilman minkäänlaisia lieventäviä asianhaaroja.

 

”Musta tuntuu, että flunssa on oikeesti tulossa”, Heini niiskutti ja oli tullut sadetakki päällä kalliolle. Ilman meikkiä hän näytti pojalta, jolla oli liikaa tummaa juurikasvua vaaleassa tukassa. Aidot asiat olivat huuhtoutuneet yön mukana pois.

 

Tuuli oli hiukan voimistunut ja se leikitti kaisloja. Muutama sadepisara liiskaantui naamalle ja kauniina rusottanut päivä oli muisto vain. Minttu käveli kumisaappaissa meitä vastaan ja kanniskeli prikalla neljää höyryävää, eriparista mukia. Mökin piipusta tuoksahti mieto savu. ”Ottakaas nartut kahvia”, hän ojensi mukeja. ”Miks Emma muuten kävelee noin vaikeasti?” Hän keksi kysyä.

 

Heini ja Emma vilkaisivat toisiaan. Emman kasvot olivat entistä kipsisemmät ja mustat silmäripset värisivät. ”Venäytin nivusia kai kännissä”. Heini nyökkäsi hyväksyvästi vastaukselle ja kääntyi katsomaan avomerelle. ”Mä en nähnyt sua, Sonja, patjalla kun kävin aamuyöllä veskissä.” Nielaisin Heinin heiton kahvin mukana. Se oli polttava ja kitkerä. ”Ehkä sä vain katoit huonosti,” lässytin ja annoin tuulen luikahtaa tukkaani.

 

Kuka helvetti oli lopulta Ebba Masar? Olimmeko kaikki kiusanneet häntä tai ignoranneet, kun hän oli hakenut huomiota ja seuraa? Kenties se oli katkeroittanut nuoren tytön ja tehnyt hänestä vinksahtaneen. Vai oliko lopulta niin, että joku meistä neljästä oli Ebba Masar – alter ego -, joka oli joskus keksinyt hyvän läpän ja jatkanut sitä legendaksi saakka?

 

”Vieläkö me ens vuonna pidetään Ebba Masarin syntymäpäiviä?” Heini kysyi ja piiloutui emalimukin taakse.

 

”Tietysti pidetään! Siis jos kutsutaan. Miksi ei pidettäisi?!” Huomasin puhkuvan.

 

Tytöt nyökyttelivät ja joivat kahvia. Pian alkoi pisaroida kunnolla, mutta sateen ropina kasvoilla ei tuntunut yhtään epämiellyttävältä.

 

16 kommenttia viestissä: “Ebba Masarin syntymäpäivät”

  1. Arhippa says:

    Kuuluis ehdottomasti top vitoseen, mut näemmä trollit heittelee ykköstä. Nostetaanpa tää nyt arvoiselle tasolle.

    • tepa says:

      Mahtava,kiihoittava,5 ,jatkoa kiitos ja aihe saman tyyppinen,IHANA !!

      • varvastossut says:

        Kiitos, Tepa. Oliko joku hahmoista erityinen, josta kiinnostaisi kuulla lisää tai millainen kiehtoisi?

        • tepa says:

          Kyllä Sonjan ja Mintun keskenäinen “kisailu” oli kivaa lukea ja eka kerta vielä. Siis eka kertaa,hidasta etenemää, viettelyä ja pientä hierontaa aluksi. Tietysti tyttöjen kesken.

  2. Vuonisluopa says:

    Mahtavaa puuhastelua kallioilla,kiihotuin itse kovinkin paljon,pakko oli lasetella nesteet matolle,niin lens kun tiirojen ulosteet,itse en kyllä olisi jättänyt rilliruokien jämiä lintujen saataville,koska lintujen ystävänä tiedän että rasvaiset ja suolaiset ruuat eivät sovellu lintujen ruoansulatuskanaviin sekä ovat epäterveellisiä paljon syötynä.linnut ensin,,,kiitos kuitenkin!

    • varvastossut says:

      Kiitos. Mukavaa, jos myös tarina tyttöjen omista hetkistä on kelvannut.

  3. Porrikka says:

    Kaunis ja herkkä, kiimainen. Kiimaa lisäsi, kun satun tuntemaan just saman nimiset kaverukset ;)Helppo kuvitella. Lisää tällaisia!

  4. MarmeLady says:

    Kaunis ja hitaasti kiihottava tarina, sukupuolilla ei ollu edes väliä. Simppeli juoni, mutta kiva koukku mukana. Uskottavat mammat ja ihanaa kuvausta. Ois kiva tietää mistä ajatus tähän lähti?

  5. kielo says:

    Tosi ihana,kiihoitava ja luettava tosiaan minunkin mielestäni. Tällaista erotiikkaa lisää,ettei mennä suoraan asiaan ja ollaan ihan ekaa kertaa, kiitos!

  6. Jarppis says:

    5/5. Loistava novelli! Aidon oloiset henkilöhahmot, kiva taustatarina ja selkeä juoni. En ole naisten jutuista perustanut, mutta tämä kolahti nivusiin.

  7. Talonmies says:

    Loistavaa kerrontaa. Kyllähän tätä mielellään lukisi vaikka kirjan muodossa.

  8. Kla says:

    Kielellisesti taas sen tasoista, että kirjana myisi valtavasti. Yks suomen parhaista kerronnoista. Tyylilajin novellit ei yleensä sytytä, mutta tämä toimi kuin levyllinen Pfizerin sinistä. Kyllä meillä on aina juhlapäivä kun julkaiset. Vielä kun jostain saataisiin ne poistuneet. Iso kiitos sinulle.

  9. fournier says:

    Ei näytä kategoria vaikuttavan. Hyvän tarinan ja kerronnan kautta lopputulos ei voi olla kuin loistava.

  10. varvastossut says:

    Ensimmmäinen tämän kategorian novellini, joten otan mielellään palautetta vastaan.

Kommentoi

top