search
top

Minni, osa 3: Minnin pikku pillusta on paljon iloa

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (32 votes, average: 2.75 out of 5)
Loading...

Nimimerkki Slavemasterin novellisarja ”Elinan uusi elämä” on toiminut minulle inspiraationa.

 

Novellini löytyvät jatkossa myös osoitteesta https://bdsmtaivas.blogspot.com, jonne voit tarjota julkaistavaksi myös omia novellejasi.

 

Päätin pitää pienen tauon piiskaamisen ja pillun käsittelemisen välillä, joten keitin kahvit. Ulkona oli vielä näin alkusyksystä lämmintä, joten kävin terassille juomaan kahvia ja nauttimaan hetkeksi ulkoilmasta. Oloni oli raukea ja tyytyväinen. Olin juuri saanut itselleni uuden orjan, jonka kouluttamiseen menisi vielä tovi – kaikki oli alussa ja jännittävää. Juuri sillä hetkellä, nauttiessani kahvista ja lämpimästä kelistä, tajusin, kuinka tyytyväinen ja onnellinen olen. Olen jo niittänyt mainetta orjien kouluttajana ja päässyt nauttimaan itsekin useista orjista, joita minulla on ollut.

Kuten aiemmin kerroin, en tällä hetkellä omista orjaa – Minni on tällä hetkellä minun, mutta todellisuudessa hän kuuluu toiselle, minulla hän on vain väliaikaisesti käytössä. Olen kuitenkin omistanut useita orjia ja kouluttanut vielä useampia. Nyt minulla on ollut jo vuoden päivät taukoa orjanomistamisesta sen jälkeen, kun lahjoitin entisen orjan ystävälleni käyttöön.

Useimmat orjat olen saanut verkostomme kautta. Kuulun orjanomistajien salaiseen verkostoon, johon kuuluu minun lisäkseni useita muita, niin miehiä kuin naisia. Verkosto perustuu äärimmäiseen luottamukseen ja on toiminut erinomaisesti. Hankimme yhdessä orjia erilaisista paikoista. Heitä on löytynyt vähän kaikkialta: internetistä, lukioista, opiskelijabileistä, harrastepiireistä, jopa kirkkokuoroista. Kerran tein myös jotain todella riskaabelia, huumasin nimittäin vastaanotollani yhden tulevan orjani, jota en kerta kaikkiaan tahtonut päästää menemään, niin kiihottava hän oli jopa vaatteet päällä. Tuttavani sai orjakseen Jehovan todistajan, joka tuli yksin ovelle puhumaan Jeesuksesta. Tästä orjasta olin pitkään kateellinen, sillä nautin uskovaisten kouluttamisesta – heidän tarpeensa suojella neitsyyttään on varsin hellyttävää.

Verkostomme kanssa järjestämme usein juhlia, jonne jokainen tuo oman orjansa. Näistä juhlista kerroinkin jo aikaisemmin. Naimme orjiamme ristiin ja usein nautimme yhden orjan kaikista aukoista kerralla. Pidän erityisesti siitä näytöksestä, jonka tytöt keskenään meille järjestävät. Nautimme usein virvokkeita ja poltamme sikareita katsellessamme tyttöjen peuhaamista keskenään. Pidämme esimerkiksi pillunnuolentakilpailuja: tytöt laitetaan nuolemaan pilluja 69-asennossa, ja se, joka laukeaa ensimmäisenä, saa rangaistuksen. Se, joka selviää koko kierroksesta laukeamatta, saa palkinnon – yleensä useita orgasmeja, ja pääseepä voittaja myös itse katsomaan näytöksiä, joita tytöillä järjestetään.

On totta, että koko touhu on vaarallista, mutta verkosto on toiminut ehdottomasti hyvin. Minun taloni sijaitsee sopivan syrjässä niin että saan toteuttaa viettejäni siellä rauhassa. Orjien käsittelyä varten olen järjestänyt kellarin kuntoon. Kellarissa sijaitsevat niin orjakammari, kuritushuone kuin leikkihuone, jossa suurin osa tapahtuu. Kellari on isompi kuin maan päältä voisi kuvitella, ja äänieristetty – voin siis huoletta kutsua paikalle vieraita, jotka eivät osaa aavistaa, mitä lattian alla sijaitsevassa kellarissa tapahtuu. Lääkärin ammatista on minulle hyötyä monella tavalla. Jos orja vaikka sairastuu, pystyn itse hoitamaan hänet ja hankkimaan esimerkiksi antibiootteja. Myös anatomian tuntemuksesta on melkoista hyötyä.

Jo vapautetut orjat on koulutettu niin hyvin, etteivät he hiiskahda mitään. Useimmat eivät edes halua lähteä vaan palvelevat mieluusti seksiorjinamme loppuun asti. Joskus puhutaan Tukholman syndroomasta, mutta minä luulen, että kyse on aivan muusta. Tytöt ovat ymmärtäneet paikkansa orjina eivätkä enää hangoittele vastaan, toisin kuin Minnin kaltaiset tulokkaat. Jo koulutetut orjat eivät enää ajattele, että heidän kehonsa muka kuuluisivat heille. Muistan eräänkin orjan soittaneen minulle kerran keskellä yötä pyytääkseen lupaa laukeamiseen. Silloin olin oikein liikuttunut – koulutus oli mennyt nappiin, sillä orja oli ymmärtänyt, ettei laukeaminen ilman lupaa käy.

Olen juonut kahvini ja pitänyt mukavan lepotauon, minkä jälkeen voin palata leikkimään kellarissa odottavalla Minnillä. Haen varusteita, muun muassa pyyhkeen veren kuivaamiseksi, ja astelen alas kellariin. Minni odottaa edelleen paikalleen sidottuna: seisoo ryhti suorassa kädet sidottuna ja hilattuna kohti kattoa, alasti tietenkin. Verta ei ole vuotanut paljon, mutta piiskausjäljet ovat epäilemättä kivuliaat ja punertavat selvästi. Raipanjäljet pepussa ovat voimakkaan punaiset, ja myös pimppi lienee arka, löinhän sitä useita kertoja kepillä. Pimppi pääsee kuitenkin vasta nyt todelliseen käsittelyyn. Kuivaan pyyhkeeseen verijäljet Minnin pyllystä ja reisiltä.

”Jalat haralleen”, käsken sitten. Minni ei tietenkään tottele, joten tartun uudelleen raippaan. En edes ole aikeissa ruoskia Minniä, mutta heti nähdessään raipan hän kirahtaa ja avaa välittömästi jalkansa – koulutus alkaa purra heti alusta lähtien. Kunnollista piiskasessiota olisi pitänyt vinkata Minnin omistajallekin.

Otan esiin mukanani tuoman työkalupakin. Kyykistyn Minnin eteen ja kiinnitän hänen pimppihuuliinsa nipistimet, toisen toiseen huuleen ja toisen toiseen. Nipistimien välillä kulkee ketju, josta nykäisen tarkistaakseni, että ketju on kunnolla kiinni, ja onhan se – ketju ei irtoa minnekään, ja Minni huudahtaa kivusta.

”Ei… ei…” hän ulisee.

Ei ei kuulu täällä sanavarastoosi”, minä naurahdan. ”Meillä sellaista sanaa ei ole.”

”Tekee kipeää”, Minni vingahtaa. Minä hymyilen, sillä nyt on vuorossa seuraava vaihde: kaivan esiin painavan riippulukon, jonka kiinnitän nipistimien välissä kulkevaan ketjuun niin, että ketju laskeutuu alas.

”Miltä tuntuu?” kysyn Minniltä.

”S… s… at…” Minni vinkuu, ei saa sanaa suustaan. Kaivan esiin toisen riippulukon ja kiinnitän senkin ketjuun. Minnin pimpin huulet ovat nyt koetuksella: katselen, kuinka ne venyvät riippulukkojen painosta. Alan leikkiä ketjulla ja panen sen heilumaan niin, että kipu vain yltyy. Pillun huulet alkavat punertaa siitä kohdasta, jossa nipistimet niitä puristavat.

”Ota ne pois”, Minni henkäisee, ”ota ne pois. Sir. Please”, hän yrittää vielä epätoivoisesti.

”Hyvä tyttö, alat jo oppia tavoille”, minä sanon ja taputan Minniä rohkaisevasti pepulle. ”Valitettavasti minua ei vielä huvita ottaa niitä pois. Näytät niin kauniilta, kun sinua on vähän koristeltu.” Kiskaisen uudelleen hellästi ketjusta, niin että Minni ulvahtaa jälleen kivusta. Hän yrittää vetäytyä minusta kauemmas, mutta niin vain ketju alkaa heilua yhä kovempaa.

”Mitä enemmän rimpuilet, sitä enemmän sattuu”, muistutan Minniä.

”Pi… pil… pi… pilluni”, hän voihkaisee. ”Oi… pilluni… sattuu”, hän ulisee, mutta se vain kiihottaa minua entisestään.

Otan työkalupakista esiin toiset nipistimet ja kaksi riippulukkoa ja nousen kiinnittämään nipistimet kiinni Minnin nänneihin. Nännit puristuvat kivuliaasti nipistimien purevasta voimasta. Minni kiljuu kivusta ja sulkee silmänsä.

Nostan lukot hänen katseensa tasalle.

”Katso, lutka”, minä kehotan Minniä. Tämä avaa silmänsä ja silminnähden kauhistuu. ”Saat toisen lukon kiinni ketjuun, koska olet ollut tuhma. Olen kuullut sinusta kaikenlaista. Olet yrittänyt taistella vastaan, kun omistajasi on halunnut naida sinua, ja sellainenhan ei käy laatuun. Tänäänkin olet monta kertaa yrittänyt kieltäytyä kaikesta, mitä olen sinulle tehnyt. Siksi kiinnitän sinuun nyt tämän lukon.” Avaan lukon ja napsautan sen nautinnollisen hitaasti kiinni nipistimien välissä olevaan ketjuun. Nyt myös tisut roikkuvat kohti lattiaa pillunhuulten tavoin.

Nostan toisen lukon Minnin silmien tasalle. ”Tässä on vielä toinen lukko. Haluatko senkin?”

”En”, Minni parahtaa. ”En, herra, en, sattuu niin kamalasti.”

”Muistatko, että täällä ei tunneta sellaista sanaa kuin ei?”

Minni puistaa päätään. ”Ei, herra, tarkoitan, please, sir, älkää, älkää satuttako minua enempää.”

”Lupaatko, että käyttäydyt kunnolla jatkossa?” minä kysyn virnistäen.

”Minä… minä…” Minni sopertaa. ”Älkää satuttako minua.”

Napsautan lukon kiinni. Minni parahtaa kivusta.

”Älä sure. Kyllä sinä vielä opit”, vakuutan ja silitän Minnin tukkaa. Tartun tytön rintojen välissä olevaan ketjuun ja vedän siitä hellävaraisesti niin että nipistimet puristavat nännejä entistä kovemmin. Sitten tiputan ketjun niin että rinnat romahtavat taas alas.

Laskeudun lopulta Minnin jalkojen väliin ja heilautan muutaman kerran pimppiin kiinnitettyä ketjuja ja riippulukkoja. Sitten alan sivellä pimpin sisempiä huulia ja klitorista.

”Niin”, huokaisen. ”Täällä saat kaikenlaista. Kipua” – kiskaisen taas lukosta – ”ja nautintoa.” Hieron hellästi klitorista. ”Mutta nautinto pitää tietysti ansaita. Ja sen saat hyvällä käytöksellä. Oletkos sinä Minni kiltti tyttö?”

Minni inahtaa jotakin. Tulkitsen sen kylläksi ja jatkan pimpin hieromista. Sylkäisen pimpille ja ujutan varovasti sormenpääni sisään pillureikään. ”Näin me täällä toimimme”, jatkan jutteluani. ”Jos käyttäytyy hyvin, saa hyvää kohtelua. Mutta jos käyttäytyy huonosti, niin kuin sinä olet käyttäytynyt, saa palkaksi kipua. Ja sinä jos kuka olet ansainnut kivun. Mitäs Minni sanot, jos nyt olisi pienen nautintohetken paikka?”

Työnnän vastausta odottamatta oikean käteni sormet sisälle Minnin pimppiin. Alan naida häntä melko rivakasti. Minni ulisee kivusta, sillä pillussa roikkuvat lukot heiluvat koko ajan.

”Oi, pilluni… pilluni… sattuu”, Minni voihkii.

”Tämä tekee huorapillullesi varmasti ihan hyvää.”

Levitän toisen käden sormillani pimppiä yhä avoimemmaksi niin, että klitoris tulee kunnolla esiin. En ole kenties koskaan nähnyt yhtä kaunista pimppiä, niin sulokas ja mehukas tuo herkkä kuusitoistavuotiaan tytön lähes käyttämätön pillu on. Alan hieroa vasemman käden sormilla klitorista, joka pilkistää ihohupun alta. Tyttö saa nyt kunnon pilluhieronnan. Hän ulisee edelleen, mutta huohottaa jo, ehkä jopa nautinnosta, kun käyn käsiksi hänen kehonsa herkimpiin kohtiin, klitorikseen ja vulvan limakalvoihin. Nain häntä sormillani yhä kovemmin, niin että kuulen litinää. Minni yrittää pysytellä paikallaan, etteivät ketjuihin kiinnitetyt riippulukot heiluisi, mutta turhaan – varsinkin pimppiin kiinnitetty ketju heiluu väkisinkin minun sormettaessani tytön ihanaa pillua.

”Pi… pilluni…” tyttö voihkii, kivusta vai nautinnosta vai kummastakin, sitä en osaa sanoa.

”Niin, pillusi on oikein kiva leikkikalu”, vastaan ja jatkan pillun käsittelyä. Pillu on sisältä pehmeä, lämmin ja hieman märkäkin – ja niin tiukka, että kaksi sormeani mahtuvat vain vaivoin sisälle. Jos pillu on näin tiukka, en malta odottaa, että pääsen työstämään tytön pyllyä. Se tosin vaatinee kunnon harjoittelua, että saamme sisään yhtään mitään ensinkään.

Tunnen, kuinka pillu alkaa sykkiä, kenties tytön alkavasta kiimasta. Minni painaa silmänsä kiinni. Hän alkaa täristä, ja niin tärisevät myös rintaan kiinnitetyt nipistimet ja riippulukot.

”Muista, että jos tahdot laueta, sinun on pyydettävä siihen lupa”, huomautan. ”Se on sääntö numero kolme. Et edes ajattele laukeamista ennen kuin olen antanut sinulle luvan, onko selvä?”

Minni mumisee jotain huohotuksensa välissä.

”Sir…” hän huoahtaa sitten. ”S… sir?”

”Niin, lutka?”

”S… saanko… saanko… sa…” hän yrittää puhua huohotuksensa läpi.

”Niin?”

”Saanko…” hän kysyy sitten selkeämmällä äänellä.

“Sano ääneen. En ymmärrä mitään tuosta muminasta.”

“Saanko laueta?”

”Et.”

Tyttö voihkaisee.

”Sir…” hän huokaisee.

”Et. Äläkä yritä huijata, huomaan kyllä, jos laukeat.”

Minni huohottaa nyt aivan selkeästi nautinnosta. Keskityn hieromaan klitorista samalla kun nain häntä sormillani. Huomaan, kuinka klitoriskin on alkanut paisua tytön kiimasta.

”Sir, antakaa minun laueta, minun on pakko”, Minni piipittää.

”Eikä ole pakko. Sinä haluat laueta, koska olet huora. Enkä minä anna sinun laueta.”

Salamannopeasti irrotan molemmat käteni tytön pimpiltä. Nappaan käteeni kepin, jolla lyön pimppiä muutaman kerran napakasti. Kiihottunut pimpsa on tavallistakin herkempi, joten lyönti tekee varmasti kipeää.

”Tiesinhän, että sinä olet huora”, nauran. ”Heti laukeamassa, vaikka olet vasta saapunut tänne koulutettavakseni.”

Minni on silminnähden häpeissään kasvaneesta kiimastaan. Hän ei kuitenkaan tohdi pyytää minua jatkamaan – ja sitä en myöskään aio tehdä. Yksi parhaita orjien kiusaamiskeinoja on viedä heidät aivan orgasmin rajalle, mutta sitten viedä orgasmi heiltä pois. Nautin siitä melkein yhtä paljon kuin itse orjien naimisesta, siitä, miten orja on täysin minun vallassani. Vielä Minni ei sitä kehtaa tehdä, mutta jossain vaiheessa orjat alkavat anoa orgasmeja, kun ne heiltä on tarpeeksi monta kertaa kielletty.

Kiskaisen häntä vielä muutaman kerran pimppihuulien ja tissien välisistä ketjuista ennen kuin ehdotan: ”Mitäs jos irrottaisimme nämä?”

”Kyllä, sir”, Minni sanoo välittömästi. ”Kyllä. Pyydän, sir.”

”Noin kun vastaat reippaasti jatkossakin, niin olen tyytyväinen”, vastaan. ”Haluan kuitenkin, että pyydät ensin kauniisti.”

”Sir, voisitko, voisitko irrottaa nipistimet? Ole niin kiltti.”

”Tyttöhän alkaa oppia. Aneletko minua?”

”Anelen, sir, anelen. Please. Ole niin kiltti.”

Nousen irrottamaan ketjut ensin tisuista, sitten pimpistä. Minni kiljaisee kunnolla, kun irrotan nipistimet, sillä juuri nipistinten irrottaminen laukaisee viimeisenkin kivun. Tisuissa ja pillunhuulissa on selkeät punertavat jäljet nipistinten puristamissa kohdissa. Minnin vielä ulistessa kivusta tartun raippaan, jolla aiemmin ruoskin häntä pyllylle.

”Minni, tiedäthän sinä, mikä tämä on?”

Minnin silmät rävähtävät auki, kun hän huomaa raipan. Hänen pelkonsa on käsin kosketeltavaa. Hänen ei tarvitse sanoa mitään – pystyn aistimaan ilmankin, että hän on kauhun vallassa.

”Kuulepas, lutkaseni”, sanon. ”Tämä tässä on raippa. Aina kun sinä vikuroit tai käyttäydyt huonosti, saat kunnon piiskauksen. Tämä tämänpäiväinen oli lämmittelyä – voit olla varma, että jos et ala käyttäytyä, saat kunnolla ruoskaa. Ymmärrätkö?”

Minni nyökkää heti – hän selvästi kavahtaa ruoskaa. Otan työkalupakista koiran talutushihnan ja kiinnitän sen Minnin kaulapantaan. Sen jälkeen lasken hänet vinssiä pyörittäen alas niin, että hän pääsee kyykkyasentoon – hänen kätensä ovat edelleen sidotut, mutta nyt hän pystyy laskemaan ja lepuuttamaan niitä vähän.

Kyykistyn Minnin tasolle.

“Tämän päivän koulutus on nyt ohi. Huomenna aloitamme suusi treenaamisen. Kuulin, ettei suutasikaan ole käytetty kuin parisen kertaa.”

Minni nielaisee. “Minä inhoan sitä. Se on niin… kamalaa”

“Siksi me harjoittelemmekin”, minä vastaan. “Kyllä sinä vielä opit.” Nyt suutelen Minniä syvään ja painan häntä samalla niskasta kohti minua. Hän ei vastaa suudelmaan, mutta ei enää taistele vastaan, ei kenties jaksa, kenties uskalla. Rakastan orjieni suukottelua ja sitä kontrastia, joka syntyy kovasta lyömisestä ja kurituksesta ja hellästä koskettelusta. Nyt Minni on selvästi pienen hellyyden tarpeessa, joten silitän hänen tukkaansa ja suukottelen hänen kasvojaan ja kaulaansa hellästi.

“Eiköhän sinun ole aika tulla syömään ja lepäämään.” Irrotan Minnin kädet köydestä ja painan häntä maahan. Nostan jalkani hänen hartioilleen ja painan hänet aivan kiinni maahan. Hän yrittää vastustella, kuinka herttaista, mutta saan hänet painettua maata vasten.

“Juuri noin”, sanon tyytyväisenä. Alistuva lutka suoraan jalkani alla – täydellistä.

Sitten päästän hänet nousemaan konttausasentoon ja lähden taluttamaan häntä koiran lailla kohti orjakammaria, jonne toisin myöhemmin illallisen koirankupissa. Nukkumaan mennessäni ajattelen Minnin pikkuista, kosteaa, herkullista suuta, jota huomenna naisin oikein toden teolla.

Yksi kommentti viestissä: “Minni, osa 3: Minnin pikku pillusta on paljon iloa”

  1. Jussi says:

    Tässä oli jo vähän kiimaista menoa mutta lisää kaivataan.

Kommentoi

top