search
top

Ma Fille

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (82 votes, average: 3.24 out of 5)
Loading...

Jenni pysähtyi puuskuttamaan ja lepuuttamaan toiseksi ylimmällä kerrostasanteella. Hän vilkuili epäluuloisena ylöspäin. Portaat näyttivät jyrkkenevän vielä entisestään kohti ylintä kerrosta. Jennin alapuolella Äijä nojasi lentolaukkunsa kahvaan ja puuskutti samaan tapaan, mutta keskellä porrasjuoksua. Oma vikansa. Mitä oli halunnut ihailla maisemia portaissa. Jenni nojasi polviinsa ja kumartui hieman, työnsi kireiden farkkujen peittämää takamustaan kohti Äijän naamaa.

“Olis kyllä pitäny valita hissillinen kämppä!”, Jenni puuhkaisi.

“Sano se Leppäselle”, Äijä sanoi katse nauliintuneena Jennin parhaimpaan puoleen.

Leppänen oli Äijän vanha työkaveri, Nokian ajoilta, Äijä oli saanut luvan käyttää sen kämppää. Äijä oli maalaillut Leppäsen asuntoa ja varsinkin sen kattoterassia kaikin mahdollisin ylisanoin, mutta yhtään mitään se ei ollut sanonut hissin puutteesta.

Äijä oli virallisesti työmatkalla, mutta oli suostunut ottamaan Jennin mukaan. Sitä ennen tyttö oli kuitenkin joutunut vonkaamaan liki kaksi viikkoa ja ottamaan käyttöön melkein kaikki naiselliset niksinsä. Mutta pitkä viikonloppu Rivieralla! Kyllä se aina koulunkäynnin voitti!

Äijän kertoman mukaan Leppäsen kämppä oli pikku kyläpahasessa meren rannalla, mutta Jennin silmiin koko matka Nizzan kentältä oli ollut yhtenäistä kaupunkia. Seutu oli vaikuttanut jotenkin hylätyltä, ikkunaluukut ja rullakalterit peittivät monia ikkunoita. Sesonki ei ollut vielä alkanut, tai niin ainakin Äijä väitti. Suomalaisen mittapuun mukaan oli kuitenkin jo täysi kesä. Rappukäytävässä ilma seisoi, Jennillä oli tukalan kuuma olo. Hän oli pukeutunut muka kesäisesti, mutta nyt tuntui, että vaaleansiniset jerseyfarkut olivat aivan liian paksut ja kirkkaankeltainen neulebolero hihattoman valkoisen paidan kanssa turhaa liioittelua.

Äijä oli luvannut päästää Jennin ajamaan, ainakin motarilla, mutta vuokraamossa oltiin oltu tiukkoja eikä Jennin tuore ajokortti ollut kelvannut. Niinpä Jenni oli joutunut koko matkan kentältä vain ihailemaan maisemia, etsimään vuokra-auton radiosta mukiinmeneviä kanavia ja säätämään auton ilmastointia. Sen hän oli asettanut vuoroin niin kylmälle kuin se meni ja sitten taas lämpimämmälle kun jalkoja oli alkanut paleltaa.

Säännöllisin väliajoin Jenni oli muistanut kärttää Äijää pysähtymään, mutta joka kerran mies oli väittänyt matkaa olevan jäljellä korkeintaan kullinluikauksen verran. Jenni oli maanittellut ja mankunut, hieronut Äijää enemmän tai vähemmän hienovaraisesti, mutta Äijä ei ollut heltynyt tekemään mitään välilaskua, se oli vain murahdellut perillä olevan hyvää aikaa. Auton he olivat jättäneet isoon parkkihalliin sataman viereen. Syy parkkipaikan valintaan oli selvinnyt Jennille heidän kävellessään kohti majapaikkaa: olemattoman kapea katu muuttui aina välillä portaiksi.

Äijä oli hakenut avaimet ja lähimarketista tilatun kassin aamiaistarpeita talonmieheltä, tai conciergeksi Äijä oli sitä kutsunut. Jenni oli joutunut odottamaan porraskäytävässä loputtoman pitkältä tuntuvan ajan kun Äijä oli flirttaillut isoäiti-ikäisen tädin kanssa. “Ma fille”, se oli ylpeänä esitellyt Jennin talonmiehelle. Tyttäreni, sen verran Jennikin ymmärsi ranskaa. Rappuun päästyä Äijä oli selittänyt sarkastiseksi heittäytyneelle Jennille, että talonmiehet ovat aina kauheita juoruämmiä, niin Ranskassa kuin Suomessakin, ja niiden kanssa kannatti joskus olla vähän taloudellisempi totuuden kanssa.

“Liikettä”, Äijä tuuppasi Jenniä takapuoleen. “Ei saa jäädä tuleen makaamaan.”

“Kyllä iskä”, Jenni vastasi parhaalla sänkykamariäänellään. Nyt sillä oli kiire, hän totesi mielessään.

Liioitellusti takapuoltaan pyörittäen Jenni lähti kapuamaan portaita. Portaat päättyivät melkein suoraan ovelle, porrastasanne oli hädin tuskin niin iso että sillä mahtui seisomaan. Äijä ahtautui Jennin ohi ovea avaamaan. Mies ei epäröinyt käyttää tilaisuutta hyväkseen, se koetti Jennin persettä housujen läpi ja antoi tytölle kunnon suukon samalla kun kaivoi avaimia esiin taskusta. Suudelma tuntui jotenkin oudolta, Äijän kumartuessa ropeloimaan lukkoa Jenni vilkaisi alaspäin ja huomasi Äijän kurottavan ovelle kahta askelmaa alempaa.

Äijä sai oven auki, nosti laukut sisään ja ropeloi oven uudelleen lukkoon. Jenni oli sillä välin järjestänyt väijytyksen. Kun Äijä kääntyi pahaa-aavistamattomana ovelta, Jenni painui polvilleen eteisen ohuelle matolle, tuuppasi miestä vasten eteiskaapin ovea ja alkoi määrätietoisesti avata tämän housuja. Jenni nykäisi alushousujen kaulusta alaspäin ja Äijän kyrpä valahti puolijäykkänä ulos. Jenni hieroi sitä vasten naamaansa ja hamusi sen sitten huuliensa väliin.

“Täällä olis bidee”, Äijä tiedotti kun Jenni piti tauon ja kaiveli karvoja suupielestään.

Jenni tyytyi korskahtamaan nenänsä kautta samalla kun ahmaisi Äijän elimen takaisin suuhunsa. Äijän aromi oli toki voimakas, mutta ei se ollut Jenniä aikaisemminkaan tappanut. Äijä oli autossa lupaillut, että heti majapaikkaan saavuttua voitaisiin tehdä vaikka mitä. Nyt oltiin perillä eikä Jennillä ollut enää pienintäkään aikomusta antaa Äijän jatkaa lupailua, jahkailua ja viivyttelyä. Eikä tämä ei ollut todellakaan ensimmäinen kerta kun hän otti Äijältä suihin ilman mitään bideetä. Toissakesänä he olivat tehneet prätkällä kuukauden mittaisen reissun Saksan läpi Hollantiin ja yöpyneet milloin missäkin. Ei Äijä silloin ollut kaivannut mitään bideetä kun se oli vetänyt tytön kuusysiin tai ohjannut Jennin pään syvälle makuupussiin vaikka molempien vehkeet olivat hautuneet päivän tai kaksi ajohaalareissa.

Hommissa oli ollut oma viehätyksensä, teltassa oli ollut pakko panna äänettömästi. Sen Jenni osasi, hän ei ollut päästänyt inaustakaan vaikka Äijä oli painanut perseeseen pidemmän kaavan mukaan. Täällä ei kuitenkaan tarvinnut varoa häiriötä, ei ainakaan niin paljon, ja sitä paitsi äänitehosteet tehosivat mainiosti Äijään. Jenni mässytti ja maiskautteli, kurlutti ja korisi. Sylkivana leualta laskeutui paidalle, märkä kuola levisi vähitellen rintojen väliin. Pikkuhiljaa Äijä alkoi murahdella ja huokailla siihen malliin, että Jenni päätti olevan aika siirtyä seuraavaan ohjelmanumeroon.

Farkkuja pois jalasta repien Jenni kääntyi ja valahti lattialle. Hän taivutti selkää notkolle ja tarjosi persettään kuin tarjottimella, tarttui pimpin huuliin ja levitti vakoa niin, että sisemmät terälehdet paljastuivat  ja raottuivat hieman. Se oli kukkaiskieltä, jota Äijä kaiken kokemuksen mukaan ymmärsi täydellisesti, mutta varmemmaksi vakuudeksi Jenni sanoi saman asian ranskaksi:

“Baise-moi!”

Bez mua”, Äijän piti mennä korjaamaan Jennin ääntämystä.

“Vittu sama asia! Bes muaa! Paas muaaaa! Iskää!”, Jenni aneli lattian rajasta.

Äijä teki työtä käskettyä, se painui polvilleen ja nappasi kiinni Jennin perseestä. Yhdellä pehmeällä liikkeellä se sovitti kyrpänsä huulien väliin, liu’utti siitä kohti pillunsuuta ja solahti sitten sisään. Vaikka Jenni oli huolella levittänyt kuolaa Äijän kyrvälle, se painui niin helposti Jennin sisälle että tyttö yllättyi. Pitkä kuiva kausi, sitä se teetti, kello kävi jo seitsemää ja vieläpä Ranskan aikaa.

“Mmmmh… Voi iskäää.”

Äijän silmät välähtivät siihen malliin, että Jenni päätti jättää loput iskättelyt vähän myöhemmäksi. Äijä oli parhaimmillaan kun se hermostui ja teki jotain harkitsematonta, mutta juuri nyt sitä ei totisesti tarvinnut yllyttää. Äijä piti lujasti kiinni perseestä, pumppasi niin että läpimärkä ääni täytti eteisen. Aina väliin se kurotti Jennin alle pusertelemaan ja venyttelemään tämän tissejä, näykki tytön korvia ja kuiskaili lupauksia ja uhkauksia viikonlopun ohjelmasta. Sitten se taas suoristi vartensa  ja läpsi lämpöä Jennin pakaroihin tai leikki tapilla, venytti ja vatkasi sillä Jennin perseensilmää.

Jenni uikutti ja vaikersi, mutta varoi ääntelemästä liian lujaa. Näin etelässä ei näköjään ollut tapana laittaa rapun oveen sisäovea. Jennin asennosta rapun oven ja kynnyksen välisen raon erotti hyvin, tytön silmiin se näytti leveältä kuin Halikonlahti.

Äijä junttasi nyt tosissaan, märkä maha läiskähteli vasten Jennin persettä, pussit läpsivät Jennin häpykumpua. Tyttö työnsi takapuoltaan pystympään kattoa kohden, hän oli lähellä, mutta jotain puuttui. Mielikuvituksessaan Jenni alkoi pohtia mitä talkkari mahtaisi miettiä, jos se oli noussut portaita pitkin kuuntelemaan asunnon ääniä. Kutsuisiko tämä poliisin katsastamaan mitä oven takana tapahtuisi? Ei, niin ei kyllä kävisi Ranskassa. C’est l’amour, concierge toteaisi ja painaisi korvansa tiukemmin ovea vasten.

Jenni painoi nyrkkinsä suutaan vasten ja huokaili mielessään iiiskää. Tämän orgasmin hän tiesi ansainneensa, sitä oli rakennettu pitkään. Aina aikaisesta aamuherätyksestä alkaen Äijä oli kiusannut Jenniä ja lietsonut poltetta tämän sisällä. Turvatarkastuksen jälkeen he olivat suunnistaneet Finskin loungen vessaan brutaalille pikapanolle, mutta se ei ollut Jennin asiaa auttanut. Asiansa toimitettuaan Äijä oli muitta mutkitta sullonut kyrpänsä housuihin ja sujauttanut persereikään tapin vehkeensä tilalle.

Tappi oli ollut Jennillä jo kotoa lähtiessä, Äijä oli viime töikseen eteisessä survonut sen Jennin suoleen. Koko automatkan ajan Jenni oli tuntenut olonsa todella riettaaksi, mutta kentälle tullessa tyttö oli alkanut murehtia mitä turvatarkastuksessa tapahtuisi. Kun Äijä oli kuullut mikä Jennillä oli hätänä, se oli käskenyt Jennin ajaa pysäköintitalon alimpaan kerrokseen. Siellä Jenni oli saanut kyykkiä hyvän tovin housut puolireidessä kuskinpuolen oven takana piilossa kun Äijä oli leikkinyt tapilla ja sormettanut pitkin Jennin vakoa. Saatuaan Jennin mieleiseensä tilaan Äijä oli sitten vain sujauttanut tapin talteen tytön lentolaukkuun.

Loungessa Äijä oli alkanut kryptisesti vihjailla kymppikerhosta, mutta vaikka lento olikin kestänyt melkein kaksi ja puoli tuntia, ei tilaisuutta koskaan tullut. Koko ajan Äijä oli kuitenkin pitänyt huolen, ettei asia päässyt Jenniltä unohtumaan. Se oli keskustellut Jennin kanssa sen kurssiarvosanoista, vertaillut niitä omien lapsiensa arvosanoihin. Aina väliin se oli ohimennen kouraissut Jenniä ja oli muutaman kerran kunnolla kieputtanut housujen päältä hakiessaan muka jotain penkin alle survotusta laukusta. Mutta aina kun jompikumpi suunnisti WC:tä kohden oli joku lentoemo ilmiintynyt paikalle makeilemaan.

Nizzan kentällä Äijällä oli ollut taas muka kiire hakea auto, ja auton löytymisen jälkeen oli ollut kova hätä päästä liikkeelle. Koko matkan ajan Äijä sitten taas väistellyt ja viivytellyt ja väittänyt että perillä majapaikassa olisi hyvää aikaa vaikka mille.

Äijä kannatteli Jenniä vielä omien loppumetriensä ajan, sitten sen kuuma siemen alkoi ruiskuta tytön sisään ja se valahti koko painollaan Jennin päälle.

Kovin pitkään Äijä ei välittänyt puuskuttaa Jennin päällä, se kierähti syrjään ja komensi tyttöä:

“No nyt sitä bideetä käyttämään. Ja laita sit päälle jotain sopivaa, nii päästään syömään.”

Pikaisen pesun jälkeen Jenni löysi laukkunsa pienemmästä makuuhuoneesta, hän kaivoi esille kesäisen kukkamekon. Tummansininen mekko päällään Jenni katsasti Leppäsen asunnon. Kämpässä oli olohuone ja kaksi makkaria, pikkuruisen keittiön ja kylppärin ikkunat antoivat sisäpihalle. Leppänen oli ripustanut öljyväritöitä seinille, olohuoneen abstrakteista töitä Jenni ei paljoa perustanut, mutta isomman makuuhuoneen seiniä koristavia alastonkuvia hän tutki pidempään. Ne esittivät kaikki selvästi samaa naista. Jenni pohti tunsiko Äijä mallin.

Äijä oli purkanut ruokakassin ja palannut eteiseen puuhailemaan sähkötaulun kanssa. Kun rullakalterit alkoivat nousta kolisten ylös, Jenni palasi olohuoneen korkeiden ikkunoiden eteen seuraamaan millainen näköala niiden takana aukesi. Maisema oli tosiaan niin upea kuin Äijä oli luvannut, ikkunan edessä aukeni näkymä yli punatiilisten kattojen, meri ja vuoret sen takana häämöttivät kauempana.

Olohuoneen korkeat ikkunat aukenivat pienelle kattoterassille, Jenni avasi liukuoven ja astui ulos valkoisille laatoille. Kivilaatat olivat vielä mukavan lämpimiä vaikka kello oli jo sen verran, että aurinko paistoi melkein vaakasuoraan, sen valo heijastui vastapäisen talon kattoikkunoista. Jenni astui terassin kaiteen ääreen, kurkisti alas kadulle ja kumartui ihailemaan maisemaa. Pieni tuulenvire puhalsi kattojen päällä, Jenni nosti hameenhelmaa aavistuksen verran ja antoi viileän ilmavirran pyyhkiä paikkojaan.

“Iskää! Mullon jano! Toisitsä jotain juotavaa?”

Äijä mulkaisi Jenniä olohuoneesta, sitä selvästi hiersi jo mitä se oli mennyt möläyttämään talkkarille. Se ei kuitenkaan pukenut mieliharmiaan sanoiksi, katsoi vain pitkään hamosen alta paljastuvaa näkymää ja suuntasi sitten keittiöön. Sieltä kuului jääpalakoneen runksutusta, sitten Äijä palasi mukanaan kaksi lasia täynnä oranssia nestettä. Jenni huomasi että Äijä oli oikein rakentanut drinkin häntä varten, tai ainakin laittanut pillin korkeaan lasiin. Jennin lasin Äijä laski terassin kaiteelle, omaansa se istuutui juomaan aurinkovuoteelle Jennin taakse.

Jenni maisteli juomaansa, jutteli niitä näitä, eikä muka kiinnittänyt mitään huomiota Äijän puuhailuun. Miehen kourat levittivät pakaroita, sormet hipelöivät maanantaisen sokerointisession siloittamia häppäreitä. Peukalo painui sisään, peukalonhanka painui Jennin vakoon ja miehen sormentyvet hieroivat Jennin pimppiä ja nappulaa. Toisella kädellä Äijä nyki tappia, veteli sitä läpi Jennin perseensilmän ja valmisteli aukkoa käyttöä varten. Sotkeentuneen tapin Äijä nosti Jennin kyynärpään viereen kaiteelle. Jenni vilkaisi sitä sivusilmällä, kylppäristä palatessaan hän oli ennakoinut vähän loppuillan ohjelmaa ja käyttänyt reilusti liukkaria, paksut paakut läpinäkyvää voidetta kiilsivät ja kimalsivat tapin päässä, ruskeaa väriä oli vain hitusen verran.

Muina miehinä Äijä nousi seisomaan Jennin takana, se selitti jotain lähistön ravintoloista samalla kun sen kyrpä painoi vaativasti Jennin takaovea, muljahti sisään ja alkoi avata väylää tytön sisuskaluihin. Jenni vastaili Äijän puheisiin ja vilkuili samalla ympäristöä. Terassi oli korkealla, sinne näki korkeintaan vastapäisten talojen ullakkokämpistä, mutta nyt aurinko paistoi suoraan punatiilisille katoille siroteltuihin ikkunoihin. Kirkontorni kohosi heidän selkänsä takana, sieltä oli esteetön näkymä parvekkeelle, mutta Jenni arveli, ettei suntio olisi tähän aikaan kirkonkellojen kimpussa. Tai mistä sen tiesi, ehkä luukkujen takana oli pappi kiikarien kanssa seurakuntalaisten siveyttä valvomassa.

Keskustelu siirtyi seudun taideperinteeseen, tai siis Äijä alkoi selostaa miten Signac, Monét, Renoir ja Picasso olivat asuneet ja maalanneet lähistön kaupungeissa. Joka kylässä oli Picasso-museo, kaksi parhaassa. Yksi parhaista oli Äijän tiedon mukaan kävelymatkan päässä. Jenni yritti parhaan kykynsä mukaan pysyä mukana keskustelussa, mutta oli vaikea teeskennellä henkevää kun Äijä jyysti tuhkaluukkuun niin että henki meinasi välillä salpaantua.

Alhaalla kadulla pasteerasi ihmisiä, viereisen talon ravintolan aurinkokatoksen alta kuului puheensorinaa, mutta kukaan ei jäänyt tuijottamaan, tuskin edes vilkaisi ylöspäin. Ulkopuolisten silmissä kaikki näytti ihan normaalilta, tyttö kesäleningissä ihaili ilta-aurinkoa, siinä kaikki. Äijä kouraisi paremman otteen Jennin takapuolesta, nosti tätä niin että vain tytön varpaat hipoivat pation pintaa. Jenni nojasi terassin kaiteeseen, puristi sitä rystyset valkeana.

Äijän puhe kävi vaikeaksi, se ähkyi koko ajan pidempään lauseiden välillä, kunnes ne loppuivat kokonaan. Jenni vilkaisi taakseen, Äijä puuskutti sieraimet levällään, sen lasittunut katse oli kiinnittynyt Jennin persvakoon. Jenni vilkaisi vielä kerran alas kadulle, rohkeni sitten irrottaa toisen kätensä kaiteesta, sujautti sen jalkoväliinsä ja alkoi jouduttaa omaa onneaan.

Äijä pani selvästi merkille Jennin käden liikkeen, mutta malttoi hidastaa omaa uurastustaan vain hetkeksi. Ähkyminen muuttui murahteluksi, Jenni tiesi että loppu oli lähellä, hän kiirehti minkä pystyi. Äijän sormet painuivat syvälle perseen lihaan, mies nosti ja väänsi Jennin takapuolta parempaan asentoon. Joka tuuppauksella kyrpä tuntui painuvan syvemmälle Jennin sisuksiin, sisällä se tökki ja paineli sitä kohtaa, jossa Jenni arveli olevan G-pisteen.

Murahtelun tempo kiihtyi Äijän kyrvän liikkeen tahdissa ja muuttui sitten kuin tukahdetuksi rykäisykseksi. Kalu Jennin sisällä sykähteli, kuuma laava purskahteli tytön sisuskaluihin. Äijän kourien ote herpaantui, miehen elin sisällään Jenni valui alemmas. Perse painui vasten miehen karvaista alavatsaa, henkeä haukkova Äijä veti hänet mukaansa alas syliinsä aurinkovuoteelle istumaan. Kyrpä suolessa pehmeni hiljalleen, Äijä työnsi kätensä Jennin kainalosta ja kouri estottomasti Jennin etumusta mekon päältä, näykki Jennin korvaa. Jenni vaihtoi kättä, jalat eivät meinanneet toimia, reidet tutisivat tytön vivutessa itseään kohti Äijän syliä. Äijän suunnaton kämmen nousi peittämään Jennin suuta, kyynärvarsi melkein krampaten Jenni pääsi perille, tyttö valitti ja vaikersi vasten Äijän kättä.

Jenni antoi hengityksensä tasaantua, kädet vapisten hän kurotti ottamaan lasinsa kaiteelta. Kaksin käsin juomaansa puristaen Jenni painautui vasten Äijän ruumista, miehen kuuma puuskutus pyyhki korvaa.

“Tossa alhaalla… ihan mukiinmenevä… vaikka vähän turisteille… se kalapaikka… Jos me vaikka…”, Äijä ähkyi.

“Mulla jäi drinksu kesken, kestää viä vähän”, Jenni selitti ryystäessään juomaansa pillin läpi.

Äijä vilkaisi Jennin lasia, jäiden seassa oli vielä runsaasti nestettä.

“Ei sitä tartte… loppuun juoda.”

Jenni kiertyi miehen sylissä, Äijän löystynyt kalu valahti ulos. Tyttö hymyili leveästi miehelle. Kuvitteliko Äijä, että votkan maku esti häntä saamasta juomaa alas? Ei Jenni nyt mikään lapsi ollut. Tyttö ryysti vielä muutaman kerran drinkkiään ja mietti seuraavaa siirtoa Äijän silmiin katsoen. Ilta oli nuori, päivällisen jälkeen heillä olisi vielä hyvää aikaa. Äijä oli painellut hänen nappejaan koko päivän, nyt olisi hänen vuoronsa painella miehen nappeja ja provosoida vielä kerran peto esiin Äijän kuoren alta. Tyttö hipelöi sormellaan miehen partaa ja huulia, painoi sitten huulensa vasten Äijän suuta ja antoi miehelle märimmän suudelman ikinä.

“Mennään iskä. Mullon kauhea nälkä.”

2 kommenttia viestissä: “Ma Fille”

  1. geo345 says:

    Hyvä antava tyttö!

  2. KeijoKomppa says:

    Jotenki järkyttävää huomata nykyään, että vaikka nytkin etusivulla on muutama todella hyvä novelli, dissaa porukka alle kolmen tähden. Ei voi ymmärtää…

Kommentoi

top