search
top

Roolileikkimme menee saunaan

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (18 votes, average: 3.39 out of 5)
Loading...

Riisuin vaatteitani mytyksi lattialle Laurin makoillessa vierashuoneen kapeahkolla sängyllä. Katseeni söi tuota nuorta lihakimpaletta, jonka elämän keskipiste olin. En voinut antaa housujani kappaleiksi repivän elimeni odottaa. Revin farkut jalastani, ja samaan syssyyn lähtivät bokseritkin alta paljastuen himosta tykyttävä sauvani.

Lauri seurasi liikkeitäni hiljaa sivusta samalla kun hieroi jalkoväliään. En tiennyt johtuiko yhtäkkinen kassien hinkkaaminen äskeisestä, kieltämättä varsin kivuliaasta venytyssessiosta vaiko puhtaasta himosta, jonka oman kankeni sykkivän ja nuoruutta uhkuvan erektion näkeminen Laurissa aiheutti.

  • Onko tiukat paikat? virnistin.
  • Oha nuo vähäsen, Laurikin virnuili hiukan.

Toinen käteni kiinni seipäässäni astelin Laurin luo sängylle. Kuului vaimea narahdus kun kellahdin raukeana kyljelleni Laurin viereen.

  • Mitenköhän se tuo saunominen onnistuu tollanen metallihäkki kalun ympärillä?
  • Voi tulla aika tukalat paikat.
  • Paitsi jos me otetaan se pois, supatin suoraan Laurin korvaan. – Mitäs siitä aattelet?
  • Kait se aika kiva ois, Lauri madalsi muutenkin bassovoittoista ääntään.

Kierähdin sängyltä jaloilleni ja kurottauduin housuntaskulleni. Tunsin Laurin katseen kämmenelläni, kun vedin esiin avainnippuni. Pidin avainta Laurin siveysvyöhön avainnipussa, jotta se muistuttaisi minulle mahdollisimman usein vallastani Laurin voimakkaimman mielihyvän lähteeseen.

Rojahdin takaisin sängylle tarttuen heti kiinni metalliseen vekottimeen. Pienen munalukon kilahdus metallia vasten sai aikaan himokkaan sykähdyksen yhä täydessä juhlakunnossa seisovassa kangessani.

Työnsin avaimen sisään ja avasin lukon terävän naksahduksen saattelemana. Purin laitteen hitaasti, varmoin ottein. Ensimmäisenä lukko, sitten itse häkki, joka oli painanut selvästi erottuvat jäljet Laurin kaluun. Viimeisenä irrotin koko pakettia kasassa pitävän renkaan Laurin kiveksien takaa.

Olin odottanut tätä hetkeä varmasti yhtä paljon kuin Lauri itse. Sivusilmällä panin merkille Laurin käsien levottoman liikehdinnän, joten käskin ne pysymään visusti tämän leveän selän takana. Päämme olivat painuneet toisiaan vasten, ja kuulin Laurin kiihtyneen hengityksen jokaisen värähdyksen varpaitani myöten. Kun olin asettanut osat huolellisesti yöpöydälle, liu’utin käteni alas Laurin jo hiukan kovettuneelle vehkeelle. Ensikosketus oli himoa täynnä. Kalu paisui hetkessä täysiin mittoihinsa täyttäen kämmeneni kauttaaltaan.

Lauri ynähteli hermostuneesti jatkaessani hipelöintiäni. Viimein muistin Laurin kolmen viikon pakotetun runkkulakon ja käsitin pitäväni kädessäni mahdollisuutta laukaista noiden viikkojen aikana kertynyt lasti siihen paikkaan. Päästin siis irti Laurin kivikovana seisovasta kyrvästä pystymättä kuitenkaan irrottamaan katsettani siitä.

Jähmetyimme tuijottamaan Laurin sykkivää kankea hengityksen vähitellen tasaantuessa. Nostin varovasti pääni Laurin pään päälle, jotta varmistuisin Laurin käsien sijainnista. Tosiaan, Lauri oli pitänyt himosta vapisevat kätensä visusti nyrkissä selkänsä takana.

  • Hyvä poika, supisin Laurin punoittavaan korvaan ja silitin tämän selkää pitkin vedoin.
  • Kiitos, herra, Lauri vastasi tavallista jähmeämmin.
  • Kun sä kestit noin hyvin, niin mä annan sulle hetken sun pikkusen kanssa, kuiskasin. Laskettelin kämmenelläni pitkin Laurin pehmeitä käsivarsia aina kämmeniin asti, jotka houkuttelin avautumaan nyrkistä kuin kukka kevätauringon vaikutuksesta.

Tähän loppui Laurin kärsivällisyys. Yhdessä vilauksessa kädet löysivät tiensä vanhalle tutulleen, josta ne molemmat ottivat tukevan otteen. Koko elin peittyi näkyvistä kasseineen päivineen Laurin kämmenien suureen syleilyyn.

Vetäydyin hiukan etäämmälle seuraamaan Laurin jälleennäkemistä vanhan tuttunsa kanssa. Alussa silmät olivat tiukasti kiinni, mutta ääntä tuli senkin edestä Laurin käydessä läpi jokainen kolkka kalleuksissaan. Vähitellen silmät aukenivat ja ääntely tasaantui matalaksi myhäilyksi. Liikkeetkin palasivat tutuille urilleen – pitkiin, kiimatipoista läiskyviin vetoihin.

Alavatsassa, lähellä omaa, sykkivää kankeani, tunsin pienen kutkutuksen. Laurin myhäilyt ja liikkeet voimistuivat siihen malliin, että kohta saisin itsekin osani hänen kiimastaan. Oli siis aika antaa runkkarille tiukka käsky lopettaa.

Käsi pysähtyi välittömästi, mutta kesti aikansa ennen kuin se päästi irti rakkaastaan.

  • Ihan varmuuden vuoksi, virnistin Laurin vähintäänkin hämmästyneelle ilmeelle, kun tämä oli nostanut katseensa esille kaivamiini käsirautoihin.

Naks. Lauri ehti tuskin olla varttiakaan ilman lukkoa nivusissaan, kun minun piti jo asentaa uusi lukko tällä kertaa hänen selkänsä taakse. Oppimaton kaveri.

Komensin Laurin valmistautumaan saunaan lähtöön, kun kuulin kiivasta rapsutusta suljetun huoneenoven takaa. Tiesin kyseessä olevan Simon kiimaisen koiran Rikun, jonka mystistä katoamista aiemmin olin ihmetellyt kovasti. Nyt kummastelin tätä yhtäkkistä ilmestymistä oven taakse ilmiselvästi mielessään kiiluen muistikuva Laurin kireästä reiästä.

Lauri seisoi käskyjeni mukaisesti hievahtamatta oven edessä. Sen enempää päätäni vaivaamatta marssin ovelle ja päästin talon kovimman panokoneen sisään. Sen häntä heilui innostuksesta kuin pennulla, kun se äkkäsi Laurin patsasmaisen hahmon edessään ja haistoi sieraimissaan koko huoneeseen levinneen voimakkaan miehisen tuoksun. Erityisesti sitä tuntui kiinnostavan Laurin yhä tanassa oleva vehje, jota se tuijotti pitkään ja hartaasti. Odotin sen hotkaisevan kalun kasseineen päivineen ahnaaseen suuhunsa hetkellä millä hyvänsä, mutta se tyytyikin lopulta pelkkään silmämääräiseen ihasteluun.

Kauaa se ei kuitenkaan fyysisen kontaktin ottamista arkaillut, vaan hyökkäsi Laurin kimppuun silmät kiiluen himosta. Seurasin huvittuneena, mutta samalla kiihotuneena sivusta Rikun yrityksiä päästä käsiksi Laurin reikään. Lauri sen sijaan osoitti ihailtavaa tyyneyttä seisoessaan hievahtamatta paikoillaan. Ainoastaan siinä vaiheessa kun Riku seisoi kahdella tassullaan hänen selkäänsä vasten ja alkoi hakea kielellään hänen mehevien pakaroidensa välissä lymyävää reikää, alkoivat lihaksikkaat jalat vääntelehtiä ja tiukka asento purkautui. Lauri kikatti valtoimenaan Rikun kielen työstäessä tämän reikää.

Lopulta en voinut muuta kuin käskeä Rikun irti Laurista, mikä tapahtui mielestäni yllättävän nopeasti ottaen huomioon Rikua korventavan kiiman. Laurikin sai kroppansa jälleen ruotuun ja seisoi asennossa niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan.

  • Olisikohan se aika päästää tuo Riku vapaaksi kiimastaan? pohdiskelin ääneen.
  • Kyllä se mulle passaa, Lauri ilmoitti.

Tämän sanottuaan ovi Laurin edestä lävähti auki Simon kurkistaessa syntyneestä raosta.

  • Täällähän ollaan hyvällä mallilla, hän naurahti ja antoi katseensa viipyä alastomassa Laurissa.
  • Jep, just oltiin antamassa Rikulle pientä helpotusta, virnistin ja katsahdin yhä neljällä jalallaan seisovaan seksipetoon. Tuuhea häntä viisti parkettia kuin pölyhuiska.
  • Mikäs siinä, on se sitä jo odottanutkin. Oot uskaltanut päästä pojus vapaaksi?

Katsahdin nyt itsekin Laurin jalkoväliin. Hänen viimein vankeudestaan vapautunut kyrpänsä oli yhä täydessä taisteluvalmiudessa helottaen punaisena koko pituudeltaan ja vavahdellen silminnähtävästi sydämenlyöntien tahdissa. Astelin Laurin viereen ja tartuin kiinni hänen lemmenvaltikkaansa tehden pitkällä esinahalla rauhallisia, kiusoittelevia vetoja. Lauri huohotti aina vaan kiivaammin siihen asti, kunnes päästin hänen kalustaan irti. Pyöritin etusormeani hänen kiimatipoista märällä terskallaan ja vein sen sitten suoraan Laurin suuhun.

  • Nuole se puhtaaks, käskin ja Lauri nuoli.

Silmät suljettuina hän suorastaan imi sormeani aivan kuin haluaisi syödä sen. Imemisessäkin – kuten kaikessa muussakin – hän oli ilmiömäinen.

Riku läähätti jo vasten jalkaani. Tiesin sen kärsivällisyyden olevan lopuillaan ja vedin sormeni ulos Laurin suusta. Liu’utin sen takaisin alas pitkin Laurin kehoa niin että sylki tarttui matkan varrella hänen vaaleisiin karvoihinsa.

Olin jo käskemässä Lauria kontilleen, kun Simo sanoi väliin:

  • Hoidetaan tämä asia tuossa eteisessä…ite asiassa voitas ottaa Terokin mukaan niin saa Riku varmasti tyydytyksensä.
  • Passaa mulle, vastasin ja läpsäisin Lauria selkään. – Mennäänhän sitten.

Simo käski Teron paikalle ja niin nämä kaksi teiniorjaa olivat jälleen vastakkain. Teron vehje näytti olevan vasta puolikovana, mutta oli silti jo kohtuullisen pitkä – ja paksu.

  • Eiköhän aloteta. Kontalleen vaan ja pyllyt pystyyn, Simo komensi.

Pojut tottelivat mallikkaasti. Lauri pyllistyi heti eteeni ja Tero hänen vierellensä. Riku näki tilaisuutensa tulleen. Sitä ei tarvinnut erikseen käskeä, vaan se riensi välittömästi Teron ja Laurin taakse katse lipuen puolelta toiselle.

Arvatenkin se valitsi ensimmäiseksi Laurin reiän. Se alkoi lipomaan sitä vimmatusti, mikä sai Laurin vavahtelemaan kauttaaltaan. Reisien välissä roikkuva vehjekin vavahteli kiimasta ja valutti kiimatippoja jatkuvalla syötöllä parketille.

Riku ei kauaa jahkaillut vaan lopetti pian nuolemisen ja otti tukevan asennon tähtäimessään Laurin tiukka reikä. Yhdessä hujauksessa sen kalu sujahti sisään. Lauri aloitti matalan voihkimisen, joka yltyi hetki hetkeltä Rikun työntöjen tahdissa.

  • Ei voi olla huomaamatta että on pojua pidetty kiimassa, Simo kommentoi.
  • Minun pojustako puhut?
  • Siitäpä siitä. Sehän on ehtinyt kastella jo parketinkin, Simo virnisti.
  • Eikös sulla ollut niitä koiranruokakuppeja näitä tilanteita varten?
  • Onhan mulla, Simo sanoi pilke silmäkulmassa ja lähti noutamaan kuppia välinevarastostaan.

Pian hän palasi kädessään kiiltävä, teräksinen kuppi, joka oli kuin varta vasten tätä tarkoitusta varten tehty. Rikun jyystäessä Laurin reikää koko ajan kiihtyvällä tahdilla Simo asetti kupin tyynesti Laurin meisselin alle.

Kiimaliima ei ollut lopettanut valumistaan, mutta nyt tuo kiimaa uhkuva mahla ei valunut hukkaan, vaan säästyi myöhempää käyttöä varten. Kun vain keksisi sen käyttötavan.

Riku oli saavuttanut kiimansa huipun ja nussi Lauria nyt kiivaammin kuin koskaan. Teroon päin se ei vilkaissutkaan, vaikka tämä kuinka yritti reikäänsä sille tarjota. Laurin matalampaakin matalammat urahdukset saivat vipinää aikaiseksi minunkin housuissani.

Loppuhuipennus kuului takuulla pihalle saakka. Rikun kiimainen ujellus yhdistettynä Laurin matalaan murinaan loivat ainutlaatuisen äänimaailman. Molemmista saattoi nähdä, kun Riku tyhjentyi Laurin reikään jalat vavisten. Vapisivat ne reidet Laurillakin, joka tosin sai mallikkaasti pidettyä asentonsa ojennuksessa koko aktin ajan.

Terokin oli saanut pidettyä asentonsa ojennuksessa ja katseensa suoraan eteenpäin kohdistettuna. Rikulle hänen reikänsä ei kuitenkaan ollut kelvannut.

Riku oli tottunut orjien nussija, joten se ei muiden koirien tapaan jäänyt turhia odottelemaan, vaan vetäytyi kiltisti isäntänsä jalkojen juureen.

  • Hyvä esitys, Simo kehui koiraansa ja rapsutti sitä kuonon alta. – Ja hyvin se meiän pojukin pärjäs.
  • Kiitos herra, Lauri vastasi.
  • Nouskaahan nyt ylös molemmat, Simo käski.

Jälleen nuo kaksi orjakasta seisoivat edessämme. Lauri kiilteli hiestä suoraan kattolampun alla. Näky oli niin upea, että olisin voinut jättää hänet siihen seisomaan vaikka koko illaksi. Leveät hartiat, paksut käsivarret, paksut reidet ja mahtavaa, muttei liian tiheää karvaa sopivasti kaikkialla. Ja kivenkova elin, joka vavahteli kiimasta.

  • No niin, eiköhän nyt viimein ole sen saunan aika, Simo julisti. – Mennäänhän kaikki tuonne kylpyhuoneeseen.

Ennen sitä minä ja Simo riisuduimme itsekin. Jokaisen meidän neljän kalu oli pystyssä miltei yhtä terhakkaasti. Laurilta löytyi silti kovin kalu meistä kaikista.

Lauri asteli etunenässä kylppäriin Teron seuratessa perässä. Sisällä Laurin neutraali ilme murtui, kun hän laski silmänsä baarijakkaraan ja hiustenleikkuukoneeseen.

  • On se jo aika leikata sullekin kesätukka, sanoin. – Onhan sulla ollut tuo sänki jo hyvän aikaa. Ei se kalju sen kummempi oo.

Lauri nyökkäsi vastaukseksi. Silmistä saatoin kuitenkin lukea hentoa pettymystä.

Käskin Teroa tarttumaan koneeseen ja Laurin istumaan jakkaralle. Kone aloitti surinansa ja hetken kuluttua ensimmäiset hiustupot alkoivat tippua valkoisille laatoille.

Kun Laurin lyhyt sänki oli saatu entistäkin lyhyemmäksi, oli aika höylätä se kokonaan kaljuksi. Terolla todellakin oli kokemusta kaljun pidosta, kun hän levitti vaahdon ja höyläsi Laurille kiiltävän päänupin käden käänteessä. Omassakin veitikassa tuntui astetta kovempi sykäys, kun näin lopputuloksen koko komeudessaan.

  • No nyt pitäs olla jokaisen valmiita saunaan, Simo tokaisi viereltäni. Hänenkin kalunsa oli kovana kuin kivi. – Viehän Tero nää rojut tästä paikoilleen niin päästään saunomaan.

Teron vietyä jakkaran ja muut tavarat mennessään käskin Laurin suihkuun. Sivusilmällä panin merkille tämän löystyneen kalunsa. Ei tainnut poju todellakaan tykätä tästä käsittelystä.

Jokaisen käytyään vuorollaan huuhtoutumassa suihkussa istuimme kaikki me neljä lopulta pienehkön saunan lauteilla. Me isännät istuimme ylälauteilla jalkojemme juurella orjamme Lauri ja Tero.

  • Paljon parempihan tää malli on, Simo sanoi samalla hieroen kämmenellään Laurin sileää päälakea.
  • Kiitos, herra, Lauri vastasi tottuneesti.

Tunnustelin itsekin kämmenelläni tuota päätä, mikä sai kaluni pysymään yhä täysseisonnassa. Laurinkaan seisokki ei näyttänyt laantumisen merkkejä.

Istuimme hiljaa lauteilla Simon heittäessä välillä vettä kiukaalle. Rikukin oli lopettanut tassuttelunsa hiljaisuudesta päätellen.

Katseeni oli lukkiutunut Laurin vaaleaan päälakeen miettiessäni missä vaiheessa antaisin hänelle luvan laueta. Ja eritoten miten. Aavistelin Simonkin miettivän samaa oman pojunsa kohdalla.

  • Lähetäänhän pojat pesulle, Simo viimein lausahti.

Välittömästi tajusin hetken koittaneen: illanhuipennus.

Simo kävi ensimmäisenä suihkussa, sitten oli minun vuoroni. Pienessä kylpyhuoneessa oli intiimi tunnelma meidän neljän miehen turvin.

Minun jälkeen oli pojujen vuoro. Simo oli tähänkin keksinyt oman ohjelmanumeronsa.

  • Menehän Tero tuohon lattialle makaamaan, hän käski. – Ja Lauri polvistuu Teron viereen.

Nyt Tero makasi kaakeleilla selällään Lauri polvillaan hänen päänsä vierellä. Laurin kyrpä sykki suoraan hänen päänsä päällä.

Seuraavaksi Simo nouti eteisestä sinne jääneen metallikipon ja siirtyi itsekin pojujen viereen. Itse seurasin näytelmää sivusta omakin kyrpä sykähdellen.

  • Lauri laittaa meisselinsä Teron huulille, Simo ohjeisti.

Tämän jälkeen Simo alkoi hitaasti valuttamaan Laurin kiimaliimaa kiposta Laurin kalulle, josta se valui alas Teron suuhun.

Lauri piti asentonsa tyynenä. Terokin hyväksyi osansa ja nieli mahlaa mallikkaasti. Kasvot nytkähtelivät kuitenkin vähän väliä ja pientä kakomista kuului aina väliin. Tämä ei tainnut olla pojun mielipuuhaa ja Simo taatusti tiesi sen.

Laurin voihkina lisääntyi loppua kohden. Arvasin tulemisen olevan lähellä. Mainitsin tästä Simolle, joka keskeytti valuttamisensa.

  • Kai se hetki on viimein koittanut.

Käskin Laurin pois Teron luota minun ja Simon eteen polvilleen.

  • Saat runkata yhdellä kädellä käyttäen vain peukaloa ja etusormea.

Lauri nyökkäsi.

  • Saat aloittaa.

Laurin oikea käsi syöksähti välittömästi selän takaa toimintaan. Liikkeet olivat varmoja mutta eritoten nopeita. Nyt oli selvästikin tosi kyseessä.

Matalat murahtelut tihenivät loppuhuipennusta kohden, joka tuli äkkiä ja yllättäen. Spermaa syöksyi melkein varpaillemme asti. Isoja klönttejä levisi pitkin vaaleita kaakeleita. Olisi hyvinkin voinut luulla tauon kestäneen kauemmin kuin kolme viikkoa.

  • Nyt ois sit puhistuksen aika, vihjaisin.

Lauri tajusi mitä tarkoitin ja niin nuori mies kumartui nuolemaan lattialta jokaisen tipan, jonka oli kyrvästään ampunut. Homma sujui yllättävän hyvin ilman sen kummempia kakomisia. Käskin Lauria vielä avaamaan suunsa tarkistusta varten, mutta tyhjähän se oli.

Omaakin kalua pakotti jo aikalailla. Käytin tilaisuuteni hyväkseni Laurin ollessa polvillaan edessäni ja työnsin valtikkani syvälle Laurin kurkkuun. Tämä sai jälleen kerran tilaisuuden todistaa ilmiömäiset suihinottotaitonsa.

En itsekään kestänyt kauaa, vaan muutaman minuutin päästä roiskin omat lastini suoraan Laurin ahnaaseen suuhun. Poju nieli ne sen enempiä empimättä.

Suihkuttelimme kaikki neljä itsemme, ja minä ja Lauri puimme vielä vaatteet yllemme. Simo ja Tero seisoivat pelkät pyyhkeet päällä eteisessä Simon etumuksessa vielä selkeä pullotus. Arvatenkin Simo aikoisi vielä loppuillan aikana päästä eroon tuosta seisokistaan.

  • No mutta, hyvinhän tämä ilta meni, tokaisin.
  • Oikein mainiosti, Simo hymähti. – Vai mitä pojut?
  • Kyllä, herra, Lauri ja Tero vastasivat kuin yhdestä suusta.
  • Mutta pakko se on meidän lähteä. Otetaan jossain vaiheessa uusiksi?
  • Ehdottomasti, Simo vastasi.

Yksi kommentti viestissä: “Roolileikkimme menee saunaan”

  1. Pistorasia says:

    Tää oli tietyllä tasolla ehkä hieman sairas, mutta mä tykkäsin. Tarina oikeen erinomaisesti kirjoitettu, taito ei jää uupumaan. Keep it up!

Kommentoi

top