search
top

Ihastuminen

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (85 votes, average: 2.88 out of 5)
Loading...

Oli tiistai-ilta, -17C pakkasta, aurinko paistoi, ei tuulta. Olin tekemässä läksyjä, sain sitten viestin kaveriltani Annastiinalta, joka oli samalla luokalla kanssani.
”Tuu koneelle, haluun näyttää sulle yhen paikan.” Meninpä sitten koneelle, faceen. Siellä Annastiina näyttikin olevan jo paikalla.
”Moi! Hyvä kun tulit, yks mun netti kaveri linkkas mulle just ihan hiton oudon paikan!” Annastiina sanoi.
”No linkkaappa, tai kerro nyt ees että millanen paikka”, kirjoitin.
”www.omegle.com siel on video ja chat paikka, ei kannata mennä video puolelle, siel on kaikkia ihan hulluja miehiä!” Annastiina valitti. Olin kuitenki utelias tuolloin, ja päätin mennä kattomaan tota sivustoa. Menin ensin Chat osuuteen. Jossa tapasin monta miestä, poikaa, tyttöä. Mutta kukaan noista ei ollut kamalan kiinnostava. Halusin sitte mennä kattoon millanen se video puoli oli. En uskaltanu pistää omaa kameraa päälle, saisin vaan haukut mun lapsen pyöreistä poskista. Säikähin ku joku mies oli puoli alasti kamerassa, mut toisaalta näky oli aika kiihottava. Sillä mies oli nuori, ja karvaton. Tervehti mua, ja juteltiin hetki. Se halus nähä mut, mut en suostunu. Varottelin sitä mun rumasta ulkonäöstä, mut se ei luovuttanut. En ollut vielä löytänyt itsetyydytyksen saloja, ja mies kysyi haluaisinko nähdä tuon kalua. En suostunut, ja lähdin saman tien pois tuosta törkyisestä virtuaali paikasta.
”Ihan typerä paikka”, totesin Annastiinalle. Annastiina oli jo lähdössä nukkumaan, sillä kello oli jo pompannut yhdeksään. Ja Annastiinalla on todella tiukat nukkumaan meno ajat. Seikkailin vielä hetken netissä, ja stalkkailin muiden irc-galleria profiileja. Pesin hampaani ja näin peilistä tuon miehen kasvot. Säikähdin, ja ajattelin että olen todennäköisesti mennyt sekaisin.
***
Aamulla kännykkäni rupesi huutamaan, säikähdin ja nousin samantien ylös parisängystäni. Poimin kännykkäni lattialta ja menin suoristamaan hiukseni. Ihanaa mennä kouluun, ajattelin. Lempi aineeni oli kotitalous, ja minulla olisi sitä päivän päätteeksi, ihastuksenikin olisi samalla tunnilla. Petri nimittäin, Petri oli mun rinnakkais luokalla, 8D.
Katsoin taululle, olin matematiikan tylsällä tunnilla. Enään tämä tunti ja köksää kaksi tuntia. Takana pojat juttelivat kiivaasti jostain todella typerästä, jonka kuvittelen olevan pelkkää roskaa. Omien kavereideni kanssa naureskelin näistä tyttöjen salaisuuksista. Pian takaa kuului yhden todella pitkän pojan huuto: ”Malla, Petri on sun perään!” Mitä, sanoiko se tuon mulle? Petri, mun perään? Sen täytyi olla vitsi. Tunti oli päättymäisillään ja opettajani tuli sanomaan minulle, että saisin jälki-istuntoa jos vielä jättäisin läksyt tekemättä. Unohdin tehdä matematiikan läksyt Annastiinan takia. Kello näytti 13.20 istuin kaverini kanssa Saksan luokan edessä, ja juttelimme niitä näitä. Monet pojat flirttailivat minulle, sillä olin todella kaunis, ja mukavan oloinen tyttö monenkin mielestä. Välitunti kello soi, ja lähdin kävelemään kohti omaa luokkaani, joka oli toisessa rakennuksessa. Vastaan minua tuli eräs yhdeksännen luokan poika, joka vinkkasi minulle silmää. Vihaan kun kaikki aina ahdistelevat minua, oloni oli erittäin ahdistunut kun pääsin luokan eteen. Onneksi opettaja ei ollut niin paljon myöhässä kuin monesti aiemmin. Istuin tavalliselle paikalleni, ja opettaja jakoi työt meille. Ryhmämme vaihtui, sillä kevät lukukausi oli alkanut. Jouduin Riinan, ja Essin kanssa. He olivat kamalia lissuja, itse en käyttänyt muutakuin ripsiväriä ja käyttäydyin asiallisesti. Nuo tytöt supisivat jotain keskenään, rasittavaa. Puihivat tietysti huonoja asioita minusta, kun vilkuilivatkin siihen tahtiin tänne päin. Mutta oloni helpottui kun katsoin Petriin, joka valmiiksi tuijottikin minua, ja sitten hymyili. Olisin halunnut hymyillä takaisin, mutta en tajunnut sillä olin kovin hämmentynyt. Teimme munavoitaikinasta kääretorttuja, sekä perunarieskoja ja omenapiirakkaa. Minulla oli erittäi tylsää tuon itsekkään Riinan ja ärsyttävän Essin kanssa. He käskivät minun tehdä itse kaiken työn, eivätkä auttaneet. Juttelivat vain omia juttuja, jouduin tekemään jälkityötkin yksin, jotka tavallisesti kuuluvat koko ryhmälle.
Istuin ruokapöytään, yksin, otin rieskaa ja omenapiirakkaa. Petri käveli minua kohti, enkai vaan kuvittele väärin vai onks toi tulossa tänne, panikoin. Petri istahti mun eteen.
”Hei, saahan tähän istua?” Petri kysyi. Olipas se rohkea!
”T-toki saa.” Jännitin aika paljonkin, en olisi osannut odottaa tuollaista. Aloin repimään palasia rieskasta ja laitoin niitä hiljalleen suuhun, katsoin välillä salaa Petriä joka söi rohkeasti suuria haukkuja rieskasta. Petrikin tuijotti mua välillä. Ei me puhuttu oikeestaan mitään, mutta Petrin kaverit välillä huusi kannustus huuoja Petrille. Kuten: ”Hyvä Petrii! Tänään sä saat! Jatka samaan malliin!” Petri vain naurahti ja katsoi mua. Taisin punastuakki välillä.
”Haluaisitko tehdä jotain mun kanssa?” Petri kysyi kun olin syönyt ja juonut jo kaiken.
”Tuota, kai mää voisin halutakkin.” Sanoin hiljaa. Eli Petri on oikeesti mun perään. Vein astiat suoraan koneeseen. Petri tais koskettaa mua pyllystä, voihkasin hiljaa sillä säikähin ku yhtäkkii mun peppuun kosketaan. Sitte se vinkkas silmää mulle, nyt olin varma, että se kosketti mun pyllyä.
Mentiin ulos luokasta sanomatta sanaakaan, puettiin takit, ja tuo välillä hiplaili mua, ja iski silmää. Mua rupes jo ahistaan, mitähän toi oikeen ajatteli. Oli pakko sanoo tolle jotain asiasta.
”Voisitko lopettaa ton hiplailun, toi on melko ahistavaa, tajuuksää?” Sanoin ilkeellä äänensävyllä.
”Jos vaan pystyn, tykkään sun pepusta”, Se sano ja vinkkas silmää mulle. Ankee pervo, huoh. En ollu varma haluisinko sittenkään tehä ton kanssa jotain yhteistä.
”Mitä jos mennään teille?” Petri ehdotti, ihan normaalilla äänensävyllä. Mulla oli niin turvaton olo etten ollu varma, haluisinko näyttää Petrille missä asun. Mitä jos se rupee vaikka käymään mun luona?
”En mää usko, että mennään sisälle. Mut voin kyl näyttää asunnon.” Sanoin, ja lähin kävelemään kotia kohti. Oltiin menossa alikulkua kohti, ja siinä vieressä oli metsä. Yhtäkkiä Petri tönäs mut maahan, ketään ei ollu lähettyvillä. Se tuli mun päälle ja peitti mun suun.
”Alatko olemaan mun kanssa?” Petri kysyi, ja otti sen käden mun suun eestä pois, odottaen vastausta. Mitä se tekiskään mulle jos en vastais myöntävästi. Saati mitä se tekis mulle jos suostuisin! Mua pelotti tosi paljon. Nyökkäsin vaan. Sitten se meni pois mun päältä, otti mua kädestä kiinni ja nosti mut. Se oli 172cm pitkä ja melko voimakas, ainakin muhun verrattuna.

***

Käveltiin mun talon eestä.
”Tossa mää asun”, sanoin petrille hiljaa.
”Hyvä tietää, kivan värinen talo”, se teeskenteli. ”Haluaisitko tehä jotain muuta, ku kävellä?”
”E-en mä tiedä, riippuu mitä sää haluut.” Sanoin ja yritin teeskennellä hymyä, vaikka en pystyis tosissani hymyileen enään välttämättä Petrin lähellä.
”Ootko kokeillu koskee ittees?” Petri kysyi.
”Ai mitä tarkotat?” Kysyin epävarmasti.
”Eli et, huh huh. Siis koskenu sun alapäätä?” Se sanoi ja naurahti. Koitin itekki vähän naurahtaa, mut se oli aika säälittävä yritys.
”Joo, en mää ole. En oo uskaltanu ees.” Sanoin Petrille. Sitten sen puhelin rupes soimaan.
”Ei hitto, mun pitää vastata tähän, oota hetki.” Se sanoi, ja käveli vähän kauemmas musta. Nyt mun tilaisuus oli koittanu, voisin koittaa juosta pakoon. Uskaltaisinko? Nopeasta päätöksestä, lähdin juoksemaan suoraa päätä mun taloa kohti. Pääsin ehkä kymmenen metrin päähän Petristä ku se lopetti sen puhelun ja lähti juoksemaan mun perään, herran jestas toi juoksi kovaa. Mitä mahollisuuksia mulla muka olis? Lähellä oli kyllä asumuksia, mut en oo varma kerkeisinkö ees sisälle asti, ja mitä jos siellä ei oltaiskaan kotona. Mun sydän pamppas, ja pelkäsin henkeni edestä mitä toi mulle tekis. Mun päässä vaan pyöri ajatuksia siitä miten pääsisin pakoon. Mun talokaan ei ollut kovin kaukana, onneks, ehkä sata metriä. Sitten se tapahtu, kaaduin, ehkä pyörryinki. En muista. Petri kuitenki seiso mun eessä ku avasin silmät. Oltiin vielä siinä mihin olin kaatunu.
”Ei kai suhun sattunut?” Petri kysyi, ja hymyili mulle. Katoin oikeelle ja siellä meni joku vanha mies pikku puudelinsa kanssa. Voisin huutaa apua, ei, Petri tappais mut ja ton miehen. Mies katto meitä ja me seisoin Petrin kainalossa ja me tuijotettiin sitä miestä takas. Petri hymyili, mä näytin enemmänki pelokkaalta.
Kun toi puudelimies oli mennyt meidän ohi, Petri ravisti mua.
”Mitä sä oikeen ajattelit ku lähit juokseen tolleen? En mää niin paha ole”, Petri vakuutti.
”E-en mitään, anteeksi”, mutisin ja tärisin. Mitä toi vois mulle tehä? Mun pitäs olla hiukan itsevarmempi. Sitten Petri alko kävellä eteen päin, kohti puistoa jota kutsuttiin Menninkäispuistoksi.
”Mentäiskö tonne puistoon?” Kysyin Petriltä.
”Ai mihin puistoon?” Se kysyi.
”Menninkäispuistoon.” Vastasin, ja hymyilin, aidosti. Nyt voisin tehä jonku törkeen tempun, kaataa sen vaikka niihin kiviin, että se kuolis. Oon tulossa hulluks, en vaan kestä tällasta kohtelua.
”Mennään vaan, mutta turha enään yrittää mitään temppuja”, Petri sano uhkaavasti. Mitä jos epäonnistuisin? Käännyttiin oikeelle, sinne puistoon. Mentiin suoraa keinuihin, Petrin ohjaamana.
”Haluisitko antaa mulle suuhoitoa?” Petri kysy, ja vinkkas silmää.
”Mitä se tarkottaa?” Kysyin ja katoin maahan.
”Että nuolisit ja imisit mun mu*aa.” Petri sanoi itsevarmasti. Enhän mä tiedä tällasia juttuja, enkä osaakkaan.
”Sulla ei oo vaihtoehtoja kulti.” Petri sanoi. Nyökkäsin sitte todella epävarmasti.
”Jos se on sun tahto”, sanoin pidättäen itkua. Petri otti mua kädestä ja lähti käveleen kohti noita kiviä, ne kivet oli isoja ja suojais meidän paljastumiselta. Petri käski mun kävellä sen eessä, ja tottelin, mitä vaihtoehtoja mulla muka olis? Sitten Petri laski sen housut, ja sen kovettunut kalu tuli esiin. Huh, olipas se kiihottava näky, se oli niin pitkä ja paksu. Eikö sillä ollu ees kylmä sen kalulle? Se paino mut kyykkyyn ja osotti mun suuta, ja sen jälkeen sen kalua.
”Ime”, se neuvo mulle. Tein työtä käskettyä, ja aloin imemään sitä ku imuria. Sitte se pudisti päätään.
”Ei noin, nuole sitä sitte jos et osaa. Tai tee semmosta edestakasta liikettä sun suulla”, se pyysi. Otin sen sitte suuhun ja aloin lutkuttaan sitä.

***

Tykkäsin oikeestaan siitä, mut jos se pakottaa mut tohon joka päivä, en kyl kestä. Katoin mun käsiä.
”Pitäskö sun mennä nyt kotiin?” Tuo kysyi, tai oikeestaan kehotti.
”Niinpä kai”, totesin. Lähin kävelemään kohti kotia. Mitähän se mulle vielä tekee? Nyt just mua ei huvittais tehä oikeen mitään muuta kuin mennä nukkumaan omaan lämpimään ja pehmoiseen sänkyyn. Kävin suihkussa, ja mietin Petrin kysymystä itsetyydytyksestä, pitäiskö mun kokeilla? Koskin hellästi mun klitaa, se tuntu aika jännältä. En koskenu uudestaan, vaan kuivasin mun hiukset pikasesti pyyhkeellä ja menin vessaan. Katoin peilistä itteeni, ja totesin että onpas mun hiukset sotkusesti. Harjasin ne ja menin nukkumaan. Annastiina oli lähettänyt mulle 3 viestiä. En jaksanut lukea niitä, mua väsytti noin raskaan päivän jälkeen. Mitähän huominen tuo tullessaan, mietin.
Heräsin kymmentä vaille seitsemän, ja katoin kelloa. Huh onneks saan vielä nukkua pari tuntia, ajattelin. Oli nimittäin kymmenen aamu, rakastan niitä. Oli jo torstai, eilen oli toisaalta kamala päivä, toisinaan tykkäsin siitä, se oli aika yllättävä päivä. Ainaki sain Petrin, mut en ollu varma, oliko se enään niin hyvä juttu, sehän vaan pakottais mua toteuttaan sen fantasioita. Heräsin kun kännykkä pirisi ärsyttävää herätysääntäni, laitoin sen pois, ja nousuin ylös. Puin tiukan valkoisen topin, villapaidan, ja verkkarit päälle. Tänään on liikuntaa.
Koulussa menin suoraan Annastiinaa päin, mutta sitten Petri tuli jostai nurkan takaa ja töinäisi minut vessaan.
”Moi rakas”, se sanoi ja suuteli mua tosi intohimoisesti. Ehkä mua rupes jo vähän himottamaanki ton pervo luonne, ja vastasin suudelmaan samalla mitalla.
”Haluisitko samantien ottaa multa s*ihin?” Petri kysyi.
”En mä tiedä, mun pitäs mennä jutteleen Annastiinallekkin”, sanoin ja hymyilin.
”Et kumminkaan sano sille mitään musta, mut me voidaan kyl olla julkisesti yhessä”
”No, en mää ehkä haluis kumminkaa puhua meidän suhteesta. Ollaan vaan salaa”
”Ihan miten haluut, voit mennä”, Petri lupas, ja lähin sitte kävelee Annastiinaan päin.
”Mooi, miks et vastannu viesteihin?” Annastiina tervehti ja kysyi.
”Mulla oli muuta tekemistä, unohinki sitte kattoa ne, enkä jaksanu enään myöhemmin.” Myönsin.
”Okei, no voitko tänään olla?”
”En usko, mulla on muuta hommaa, sori.”
”Selvä, no ei se haittaa, ollaan sit joku toinen päivä”, Annastiina sanoi hiukan pettyneenä. Alettiin kävellä kohti Englannin luokkaa Annastiinan kanssa.
***
Englannin luokasta eräs poika istui viereeni, hymyili ja sanoi:
”Teetkö tänään jotain erikoista?”
”Teen, joten voitko poistua?”
”Anteeksi.” Poika sanoi häpeissään ja lähti luokan toiselle puolelle. Mikä kaikkii vaivaa? Onkohan Petriki vaan mun takia sellanen ku se nyt on? Kauheeta. Sitten opettaja kysyi multa jotain enkä ollu varma missä mentiin.
Katsoin Petriä silmiin, ja sitten katsoin tuota kaluun, rupesin nuolemaan tuon kalua.
”Joko nyt oot koskenut ittees?” Se kysyi.
”Kyl mä vähän hipaisin sitä.” Sanon ja naurahan pikkasen.
”Saanko koskee sua?” Petri kysyi, ja hymähteli mielihyvästä.
”Et todellakaan saa. En halua.” Sanoin sille ja lopetin nuolemisen.
”Sul ei oo vaihto ehtoja.” Petri uhkas. Nousin seisomaan, sitten muistin että oon lähes 15cm tota lyhyempi. En vois tehä mitään. En vois paeta täältä koulunvessastakaan just nyt, mut en ees halua, että se koskee muhun.
”En mää halua.” Sylkäsin sanat suusta. Kannattaako mun väittää vastaan Petrille?
”Ei voi mitään.” Petri sanoi ja tarras mua lantiosta kiinni, alko riisumaan mun housuja ja paino mua seinään suutelemalla mua voimakkaasti.
”Lopeta!” Mutisin, mutta tuskin se tajuaa. Eikä tajunnutkaan, se otti mun housut pois nostamalla mua törkeesti. Nyt en vois lähtee täältä ainakaan ilman housuja, mietin itku kurkussa.
”Rentoudu vähän.” Petri valitti mulle. Ois tehny mieli sanoa jotain vastaan, mutta en pystynyt. Sitten se laski mun alushousuja ja rupes hieromaan mua klitasta. Se oli niin kamalaa. Kiljasin, huusin. Mut kaikki oli luokassa, tuskin ne kuulee mua. Herään, huokaisen. Oon ihan hikinen, se oli onneksi vaan unta, voi kauheeta. Oon ruvennut näkeen unta tosta mursusta. Toivottavasti se ei koske muhun enään. Katon mun puhelimen ruutua, se onki jo torstai-perjantai välinen yö. En taija mennä kouluun aamulla, ajattelin. En halua nähä Petriä.

***

Katoin mun lattiaa, makasin mahallaan mun sängyssä, ootin että mun kello rupee soimaan. Sitten se kamala ääni kuului, laitoin sen saman tien pois, nousin sängystä. Tein perus aamutoimet, ja sitten menin muka oksentamaan vessaan. Ja menin sanoon isälle siitä, se oli isälle okei että jään kotiin. Se ite lähti piakkoin töihin, olis ollu kaheksan aamu ja loppunu yheltä. Menin takasi nukkumaan ja nukuin 2 tuntia. Sitten heräsin ja kello näytti kymmentä, päätin mennä tietokoneelle. Facebook kuvani oli spämmätty täyteen sydämmiä. Perus, ajattelin.
Petri soitti minulle. Haluanko vastata? En. Tuohon ei tarvitse edes kauan miettiä vastausta. Puhelin lopetti pirinän, mutta hetken päästä oveen koputettiin. Menin avaamaan.
”Ai moi Petri.” Sanoin vaivalloisesti
”Moi Malla.” Se sano ja tönäsee mut sisälle. Se paukautti oven kiinni ja räpäytin silmiä nopeesti, koska säikähin. Se ottaa musta kiinni ja halaa tosi kovaa, se ei ees tuntunu kivalta.
”Mulla on ollu ikävä sua, miks et ollu koulussa?” Petri kysyi, ja näytti tosi huolestuneelta.
”Ei sillä oo väliä.” Sanoin hiljaa.
”Ihanaa kumminki nähä sut, mennäänkö kattomaan televisiota?”
”Okei, mennään vaan.” Sanoin, mentiin istumaan meidän sohvalle, ja katottiin televisiosta jotain elokuvaa minkä isä oli nauhottanut.
”Oisko sulla jotain välipalaa?” Petri kysyi multa.
”Tietysti, oota hetki meen hakemaan.” Lähin kävelemään kohti keittiötä, pilkoin appelssiinistä viipaleitä isolla keittiöveitsellä, onpas tää terävä ja hyvä, ajattelin. Sitten mun päässä naksahti. Otin veitsen käteen, lähdin kävelemään niin hiljaa kuin pääsin kohti olohuonetta, Petri istui siellä ja oli todella keskittynyt televisioon. Menin hiljaa hänen luokseen, nostin veitseä kuin murhaajat. Kun olin tarpeeksi lähellä, laitoin veitsen kiinni Petrin valtimon kohdalle.
”Sano viimenen toivees, SIKA!” Huusin petrille. Petri heti tajus mitä olin tekemässä.
”Ei kulta! Mää rakastan sua, anteeks! Mää en tee sulle enään koskaan mitään pahaa, anteeks!” Se aneli. Mutta en tuntenut armoa, viilsin Petrin kurkun auki. Se painoi vielä käden sen kurkun suojaks, mut sen jälkeen se kaatu sohvalle. Se oli kuollut. En katunut sitä yhtään, en hetkekäkään. Itkin onnesta, se oli ohi. Mua ei enään pakotettuu antamaan suuhoitoa. Aloin nauramaan hysteerisesti.
Kun sain naurettua nauruni, istuin tietokoneen eteen. Haluan nähä sen miehen jonka tapasin siellä omeglessa, joten menen omegleen. Olen alasti kameran edessä. Etsin epätoivoisesti sitä miestä, en löytänyt häntä. Ripsivärini oli levinnyt naamaani, tukkani oli sekaisin. Suljen läppärin kannen masentuneesti, ja menin lääkekaapillemme. Otin sieltä isäni sydänlääkkeitä ja vedin ne naamaan. Join vähän vettä, pian pyörryinkin jo, ja löin pääni kaappiin.
Katson valkoista valoa joka on suoraan naamani edessä.
”Hän elää!” Kuulen iloisen ja itkevän äänen vierestäni, isäni.
Olin koomassa 3 kuukautta, isäni kertoi, että istui vieressäni joka päviä 4 tuntia. Jouduin herättyäni kumminkin sairaalahoitoon, sillä olin murhannut Petrin. Jokainen hetki, aina kun kuulen nimen Petri, sadat kokemukset tuon julman ihmisen kanssa pulpahtavat mieleeni. Se oli elämäni pahin kokemus.

6 kommenttia viestissä: “Ihastuminen”

  1. wenni says:

    Vähä outo, paljo kirjotusvirheitä ja hyvä mielikuvitus xd

  2. -- says:

    Huonoa kirjoitusta, juoni oli todella ankea ja tarina oli todella epäaito, jos jotain positiivista hakemalla haetaan niin se on tarinan pituus. Keskity jatkossa kirjoittamiseen ja parempien juonien keksimiseen, niin eiköhän se siitä ala sujua.

  3. ' says:

    Juu, ihan ok… Mutta nää tappamis jutut… :\

  4. hahahahaa lol XD says:

    ihan vitu hyvä 😀 sulla on ainaki mielikuvitusta xd

  5. random says:

    Pituus hyvä, mutta tarinasta ei meinannut saada selvää sen hyppimisen takia.

  6. pahiz says:

    Tarina oli ihan kelpo, vaikka parannettavaa olisi paljon. Pituus oli kohtuullinen ja tarina eteni mukavasti, joten plussaa siitä. Tarinan epäaitous häiritsi hieman, mutta ei aivan liikaa.

    -pahiz

Kommentoi

top