search
top

Jälki-istunto

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (77 votes, average: 3.26 out of 5)
Loading...
Kirjoittajan kommentit: Jatkoa novellille ''Uusinta''. Jatkoa tällekin tulossa!

Joonas ja Kari pitivät lupauksensa uudesta ”käsittelystä”. Tuomakselle oli lähetetty tekstiviesti, jossa hänet käskettiin hänen koululleen – keskellä heinäkuuta! Tuomas kuitenkin totteli, ja toivoi poikien pitävän lupauksensa hieman kevyemmästä ”käsittelystä”.
Pyöräillessään Tuomas ei voinut olla ihmettelemättä tilanteen absurdiutta. Hän menisi tulevana syksynä yhdeksännelle luokalle, kun taas Joonas aloittaisi luultavasti vasta viidennen luokan ja Kari ehkä kuudennen. Mutta ajatuskin viime kerran ”uusinnasta” sai Tuomaksen värisemään pelosta ja polkemaan entistä lujempaa.
Pojat odottivat häntä jo pihalla kädet rehvakkaasti ristissä rinnalla. Nuoremmalla heistä, Joonaksella, oli päässään räsyinen, vanha lippis, lippa käännettynä taaksepäin, mikä sai hänet näyttämään muutamaa vuotta vanhemmalta. Vanhempi Kari oli avopäin; hänen pystyyn kammatut hiukset kiiltelivät hiukan auringon valossa. He eivät sanoneet mitään, pelkästään katselivat Tuomaksen osittain shortsien peittämiä, lihaksikkaita jalkoja ja miehisesti kohoilevaa rintaa.
– Sisälle, Joonas käski ja avasi liikuntavälinevarastoon johtavan oven.
– Miten te ootte päässy sisälle? Tuomas ihmetteli, kun astui kuminhajuiseen varastoon. Hänen katseensa kiinnittyi edellä kulkevan Joonaksen resuisiin farkkuihin, joiden muutamista rei’istä pilkisti vaalea, paljas iho.
– Ikkunasta, Joonas vastasi osoittaen hieman raolleen jäänyttä ikkunaa huoneen yläosassa.
Käveltyään varaston halki tulivat he liikuntasaliin, jossa pojat olivat tehneet jo hiukan valmisteluja; kaksi rautaista pylvästä oli vedetty seinästä ja niiden ympärille ja väliin lattialle oli asetettu vihreitä, ohuita patjoja.
– Vaatteet pois, Kari käski Tuomaksen takaa ja asteli Joonaksen viereen.
Tuomas totteli, tosin ei tohtinut katsoa poikiin päin, joiden katseet hän tunsi polttavina ihollaan. Erityisesti poikia kiinnosti hänen muhkeat jalkansa, joita Joonas tuli varta vasten tunnustelemaan.
– Kauheesti karvoja! hän kauhisteli vielä kirkkaalla pojan äänellään, mikä ei sopinut hänen maskuliinisuutta uhkuvaan ulkomuotoonsa. Kauhisteluistaan huolimatta hän jatkoi kosketteluaan.
– Pitäskö ne ajaa pois? Tuomas kysyi hiukan hämillään.
– Ei tietenkään! Ne on just hyviä, Joonas totesi ja siirtyi tunnustelemaan Tuomaksen paljastunutta rintaa. – Oot kai sä treenaillu säännöllisesti?
– Totta kai, Tuomas vastasi ylpeillen ja jollain tasolla nauttien poikien ihailevista kommenteista ja katseista.
Ei aikaakaan, kun hän oli jo bokserisillaan. Mustissa boksereissa komeili teksti ”Jätkä on eläin!” ja niiden tiukat ja kiinteät kurvit muodostivat pehmeän kaarevan möykyn etumukseen.
Joonas veti bokserit ahnaasti Tuomaksen yltä ja jäi ihailemaan näkyä. Esinahka oli hiukan vetäytynyt taakse paljastaen hiukan punoittavaa terskaa. Koko komeuden kruunasivat täyteläiset kivekset.
Joonas veteli muutaman kerran Tuomaksen esinahkaa edestakaisin, riisui paitansa ja käski Tuomaksen mennä kahden metallipylvään väliin. Hän nouti repustansa ilmastointiteippiä, jolla hän sitoi Tuomaksen jalat ja kädet pylväisiin.
”Käsittely” voitiin aloittaa.

Pojat seisoivat yläruumiit paljaina ihaillen kättensä jälkeä: Tuomas seisoi jykevien ja poikien sanoin ”hirveen karvasten” jalkojensa varassa, penis ja kivekset roikkuen laiskoina, vatsalihakset melkein huomaamattomasti kohoillen, vaalea sänki kainalokuopista pilkistäen ja käsivarret jännittyneinä muhkeiksi, mutta silti sulavalinjaisiksi.
No niin, mistäs me Kari alotettas? Joonas kysyi rehvakkaasti kuin olisi remontoimassa vanhaa taloa.
No munista tietty! Kari ilmoitti ja jäi katseellaan tutkailemaan tuota kymmensenttistä.
Tuomas vaihtoi jalkojensa asentoa tuntien jo valmiiksi poikien kivuliaiden ”leikkien” tuottamat tuskat herkässä vehkeessään.
– Katos poikaa! Ei kai vaan pelota? Joonas kysyi ivallisesti, mutta teki hiukan koomisen vaikutuksen heleällä pikkupojan äänellään.
Hän astui muutaman askeleen Tuomasta kohti katse edelleen tämän kasvoilla. Karikin liittyi seuraan muutaman sekunnin kuluttua ja yhdessä tuijottaen Tuomasta suoraan silmiin, puristivat he vastauksen hänestä ulos.
– Eei, pahemmin. Tehän lupasitte vähän kevyemmän ”käsittelyn”, Tuomas vastasi.
– Nii luvattiinkin ja me pidetään lupauksemme. Me luultiin ettet sä tulis’, Joonas julisti jalomielisyyden perikuvana ja asetti kätensä ristiin kapealle rinnalleen.
– Mä muutes tiiän mitä me voitas Tuomakselle tehä, Kari ilmoitti samalla äänensävyllä, jolla ilmoitetaan kuinka luntata kokeessa. Enempiä selittelemättä hän lähti noutamaan jotain repultansa.
– Mitäköhän sillä sulle on? Joonas kysyi hiukan kalvenneelta Tuomakselta.
Tuomas tunsi kuinka hänen viereensä astelleen Joonaksen pieni käsi laskeutui pitkin hänen selkää hänen pakaroilleen, jotka asennosta johtuen olivat kiristyneet äärimmilleen. Joonaksen pieni käsi hyväili ihanan lämpöisesti hänen vauvan pehmeitä pakaroitansa, jonka ansiosta häntä ei pelottanut paljoakaan, kun Kari palasi repultansa.
– Leikitään vähän näillä, Kari ehdotti työntäen kynttilä- ja tulitikkupakettia Tuomasta ja Joonasta kohti.
– No jos me vähäsen. En mä haluu tätä komistusta kuiteskaa kovin paljon piinata, Joonas suostui silmät kiiluen ja salaa Tuomakselle silmää iskien.
Hän tarttui yhteen kynttilöistä, sytytti sen ja tarttui Tuomaksen penikseen. Hetken odotuksen jälkeen liekin alle muodostui punaista steariinia, jota hän tipoittain valutti Tuomaksen kalulle.
Tuomas ei tuntenut juuri ollenkaan kipua; pelkästään kutkuttavaa kihelmöintiä. Sen sijaan Joonaksen ja myöhemmin Karin kaataessa steariinia hänen kiveksiinsä, alkoi se tuottaa kipuakin.
Joonas oli riisunut loputkin vaatteet päältään, lukuunottamatta lippa taaksepäin sojottavaa lippistä, ja oli täydestä erektiosta päätellen tyytyväinen lopputulokseen ja käski Karinkin lopettaa steariinin valuttamisen. Kari lopetti kiihottavan työnsä vastahakoisesti, vaikka hän oli saanut kahdeksan senttisen erektionsa ja riisui siksi hänkin loput vaatteensa.
– Mitä me nyt? Kari kysyi samalla luoden oudoksuvan katseen Joonakseen, joka oli lopettanut yllättävän nopeasti.
– Hmm, onko sulla Tuomas kenenkään hyvännäkösen pojan numeroo tossa sun kännykässä?
– On mulla vaikka kenen. Kokeilkaa vaikka Peteä.
Joonas kaivoi Tuomaksen kännykän esiin tämän shortsien taskusta ja rupesi näppäilemään viestiä.
– Mä laitan tähän: ‘Tuu koululle. Pidetään vähän hauskaa muijien kans.’, Joonas selosti ja sai nyökkäyksen Karilta. – – Ja nyt sä Tuomas saat vähä auttaa meitä, hän jatkoi, kun oli lopettanut.
Joonas ja Kari vapauttivat Tuomaksen ja käskivät tämän noutaa mitä erilaisimpia patjoja ja liikuntavälineitä – alasti tietty.
Tuomas teki työtä käskettyä, vaikkakin patjakärryn vetäminen osoittautui hieman raskaaksi työksi; kapistukseen oli nimittäin jäänyt jarrut päälle, jotenka sitä oli vedettävä kaikin voimin eikä siltikään sitä saanut kunnolla liikkeelle.
Pojat sen sijaan valmistelivat omaa yllätystään, ja kun Pete oli saapunut pihalle, alkoi salissa hirveä hässäkkä. Nimittäin Tuomas, jonka piti olla vastaanottamassa Peteä, hillui vielä munasillaan hiissaamassa patjoja.
Tuomas käskettiin nopeasti vetaisemaan jotain päällensä ja niin saatiin Pete sisään. Alun ihmettelyn jälkeen hän käveli varaston läpi Tuomas takanaan ilmestyen lopulta saliin. Yksi isku ja hän oli tajuton ja makasi poikien virittämällä patjalla.
Nopeasti olivat Peten vaatteet yhtenä myttynä lattialla ja hänet saatettiin, Tuomaksen avustuksella, patjakärrylle, jonka päätyyn hänet polvilleen sitten teipattiin.
– Eihän tuo niin hyvännäkönen loppujen lopuksi oo, Joonas kommentoi heti, kun Pete oli saatu kiinni kärryyn.
Petellä oli vaaleat, puolipitkät hiukset, lihaksikkaat käsivarret, mutta muuten hänellä ei ollut kummoisempia lihaksia. Kalukin oli levossa vain kuusisenttinen.
– Tiiän mä yhen, joka vois teitä kiinnostaa, Tuomas ilmoitti kädet ristittyinä rinnalleen samalla tutkaillen Peteä. Ei hän homo ollut, mutta toinen poika kiinnosti häntä ihan vain mielenkiinnosta – ja totta kai kaverin munat oli nähtävä.
– No kuka? Kari tivasi selvästi pettyneenä Peteen.
– Yks Tommi. Senki numero mulla on.
Joonas näppäili Tommille saman viestin kuin Petelle. Hän käski Karia tukkimaan Peten suun, ettei tämä vesittäisi heidän suunnitelmiaan.
Sillä aikaa kun pojat odottelivat Tommia, käski Joonas Tuomaksen takaisin töihin; patjoista ja kaikenlaisista liikuntavälineistä oli saatava esterata pojille, jota Tuomaskin pääsisi testaamaan.
Hiki oli kihonnut Tuomaksen ohimolle, kun Tommi saapui. Hän ihmetteli aivan samaa mitä Tuomas ja Petekin olivat ihmetelleet: ”Miten sä oot päässy sisään?”
Pian Tommi saisi muutakin ihmettelemisen aihetta.

Jos Joonas ja Kari olivat olleet hieman pettyneitä Peteen, ei Tommista ollut heillä mitään huonoa sanottavaa. Kun hänet oli ensin tainnutettu, riisuttu ja viimein sidottu kiinni samojen pylväiden väliin kuin Tuomaskin, vironnutta Peteä vastapäätä, aukesi pojille vehjettä nostattava näky.
Tommi oli samoja ikiä Peten kanssa, pelasi jääkiekkoa ja oli ruumiinrakenteeltaan keskiverto, hiukan lihaksikas. Hiukset olivat ruskeat, puolipitkät ja takatukkaakin löytyi. Penis ei ollut levossa kummoinen, mutta kivekset olivat sitä vastoin jättimäiset.
Kaikista paras osa Tommissa oli sekä Joonaksen että Karin mielestä kuitenkin peppu. He eivät koskaan olleet nähneet kenelläkään livenä näkemällään miehellä niin pehmoista, muhkeaa ja täyteläistä takamusta kuin mitä Tommilla oli. Joonaksen penis oli jo täydessä erektiossa pelkän katsomisen ja mielikuvien rakentelun myötä.
– Mitäs me näille nyt tehään? Kari kysyi antaen katseensa vaeltaa kummassakin pojassa.
– Mä ainaki haluun vähän piiskata tätä vi-tun kermasta persettä, Joonas kailotti ja läimäisi Tommia niin kovaa takamukseen, että tämäkin virkosi. – Mut ekaks Tuomas, hän lisäsi ja kääntyi Tuomakseen päin.
Hän käski Tuomaksen poikien pukuhuoneeseen, sulki oven ja istutti Tuomaksen yhteen seinän vierustan penkeistä. Hän jäi itse seisomaan Tuomaksen eteen.
Aluksi hän vain katseli Tuomasta: tämä oli asettanut kätensä sivuille, joten hänelle tarjoutui oiva näkymä Tuomaksen pumpattuun kehoon.
Pelkkä katselu ei kuitenkaan riittänyt, vaan Joonas halusi myös koskettaa noita laajoja rintalihaksia, paksua reittä ja eritoten niiden välissä sykkivää patukkaa.
Hän istahti Tuomaksen reisille, mikä ei millään tavalla näkynyt Tuomaksen kasvoissa: olivathan tämän lihaksetkin jo sen näköiset, että niille kesti 10-vuotias poika istua!
Pojat katsoivat toisiaan suoraan silmiin. Tuomaksen kädet olivat edelleen sivuilla. Joonas ei aluksi tiennyt mihin kätensä laittaa, mutta päätti lopulta laskea ne rinnalle, jota hän hitaasti ja antaumuksella alkoi hieroa.
Tuomas oli sulkenut silmänsä. Ei inhosta, vaan nautinnosta. Joonaksen pikkupojan kädet olivat yhtä pehmeät ja pienet kuin Tuomaksen ikäisillä tytöilläkin. Jollain tapaa hän jopa nautti Joonaksen käsittelystä.
Joonas lopetti. Tuomas avasi silmänsä. Taas he katsoivat toisiaan silmiin. Sitten Joonas teki jotain, mitä oli alun alkaenkin halunnut tehdä, hän suuteli Tuomasta. Isosti, kieli oli mukana, samoin kädet haparoivat rinnalta pehmeille poskille.
Tuomaskin halusi saada kunnon otteen Joonaksesta, vaikka olikin aluksi hiukan hämmentynyt. Hän nosti kätensä sivuilta ja alkoi veivaamaan niitä pitkin Joonaksen lyhyttä ja kapeaa selkää.
Tätä jatkui monta minuuttia. Viimein Joonas oli saanut tyydytyksensä ja yhdessä he kävelivät takaisin saliin, jossa muut pojat jo odottivat.

Piiskan läimäytykset kaikuivat muuten hiljaisessa salissa. Joonas oli yltäpäältä hiessä, hänen lippiksensä alta karkailevat hiussuortuvat olivat läpimärät ja tummaakin tummemmat, ja hänen naamansa punoitti punaisempana kuin koskaan, kun hän piiskasi yhä uudelleen Tommin kahta persikkaa muistuttavaa takamusta. Se punoitti miltei yhtä paljon kuin Joonaksen kasvot. Tommi ei päästänyt pihahdustakaan, ainoastaan hänen tuskasta vääristynyt naamansa kertoi hänen kivuistaan.
Kari seurasi tätä kiihottavaa tapahtumaa kalu ojossa, samalla kun hipelöi Peten sukukalleuksia. Peten ilme oli täynnä inhoa, mutta alun pyristelyt hän oli jättänyt suosiolla väliin huomattuaan ne turhiksi.
Tuomas seisoi vasten seinää kädet puuskassa. Esterata oli valmis ja nyt hän vain odotti Joonaksen uutta käskyä.
Joonaskin kyllästyi ajan kanssa Tommin piiskaamiseen tai sitten hän vain halusi levähdystauon. Hän käski Tuomaksen luokseen ja pyysi tätä irrottamaan Tommin pylväiden välistä kuitenkin siten että Tommin kädet sidottiin tämän selän taakse.
Kun Tommi oli ”paketoitu”, käski Joonas tehdä saman käsittelyn Petelle. Samalla hän käski Tuomasta poistamaan teipin Peten suun edestä. Lopulta molemmat pojat seisoivat kiltisti vierekkäin Joonaksen, Karin ja Tuomaksen edessä.
– Ja nyt juoksette tän radan ainakin kolme kertaa! Joonas käski poikia samalla lipoen heitä ahnaasti katseellaan.
Tommilla ja Petellä ei ollut muita mahdollisuuksia ja niinpä he Karin lähtömerkin jälkeen aloittivat juoksun.
Ensimmäisellä esteellä poikien piti hyppiä hulavanteesta toiseen, mikä oli hankalampaa käsien ollessa sidottuina selän taakse.
Tommi suoriutui tästä hyvin muhkea takapuoli houkuttelevasti heiluen. Joonaksen erektio pysyi siis voimissaan.
Pete sen sijaan kömmähti nurin parikin kertaa, mutta kömpi ylös sitkaasti. Tästä Joonas ja Kari saivat syyn nauraa pitkään ja räkäisesti kasvot tulipunaisina taiteilevalle Petelle. Tuomas seurasi tapahtumia ilmeettömänä, kädet puuskassa ja edelleen ilkosillaan.
Toinen este oli estejuoksua. Tommi sai hyvän alun, mutta kolmannella aidalla hän kaatui kumoon lyöden leukansa seuraavaan aitaan ja kaataen sen. Pete tuli hänen takanaan hirmuisella vauhdilla, eikä hän ehtinyt pysähtyä ennen kuin oli kaatunut suoraan Tommin paljaan selän päälle. Ja mikä oli Joonaksesta ja Karista kaikkein kiihottavinta – Peten kalu oli sattunut juuri sopivasti osumaan Tommin anukseen.
Tommin ja Peten kasvot olivat tulipunaiset sekä häpeästä että rankasta kuntoilusta. Pian he saivat seuraa Joonaksesta ja Karista, jotka kävelivät hitain askelin heidän viereensä aloittaen välittömästi ilkkumaan kahta heitä vuosia vanhempaa heteropoikaa, jotka tahtomattaan toteuttivat näiden kahden ala-asteikäisen villeimpiä fantasioita.
– Tuupa Tuomas tänne, Joonas käski.
Tuomas oli jäänyt radan lähtöpaikalle, koska ei ollut saanut Joonakselta uusia käskyjä, mutta siirtyi nyt Joonaksen käskystä muiden luo. Enää hän ei kummastellut tilanteen järjenvastaisuutta, vaan piti osaansa luonnollisena ja muuttumattomana; nämä kaksi ala-asteikäistä olivat todella saaneet hänet valtaansa. Ehkä he saisivat Peten ja Tomminkin.
– Nostapa Tuomas tää Tommi kontalleen ja Peten roolin sä osaatkin jo arvata, Joonas käski, mutta hänen äänensävynsä oli hilpeä ja pyyntelevä.
Tuomas teki kuten käskettiin, ja pian Tommi makasi hartioidensa ja polviensa varassa lattialla, kädet sidottuina selkänsä taakse, samalla kun Tuomas asetteli Peteä niin että tämän jo puoliksi paisunut vehje saataisiin sille kuuluvaan paikkaan.
– Ei tämä mee tänne, Tuomas totesi useiden turhien yritysten jälkeen.
– Nuole sitä, Kari käski selvästi käskynomaisella äänellä. Hänellä ei selvästikään ollut sen syvempiä tunteita Tuomasta kohtaan.
Tuomas kumartui arastellen Peten kalua kohti. Juuri sillä hetkellä kun hänen kielensä kosketti Peten terskaa, vääristyi Peten naama hirvittävään irvistykseen ja tämä aloitti litanian ynähdyksiä ja ähkimisiä.
Tuomaksen työ oli pian hoidettu ja niin hän saikin kuin saikin Peten täydessä viidentoista sentin erektiossa komeilevan kalun työnnettyä Tommin kahden pakaran tiukkaan väliin.
– No nussikaa nyt! Joonas kiljaisi harppoen poikien luo.
Mitään ei tapahtunut. Pete tuijotti Joonasta silmät viiruina, vaaleat kulmakarvat kurtistuneina ja suu mutrussa. Hän ei kuitenkaan päästänyt ääntäkään, vaikka hänen kyrpänsä oli hänen kaverinsa perseessä.
– Tuomas…, Joonas teki itsensä selväksi ainoastaan yhdellä sanalla.
Tuomas nyökkäsi, tarttui Peteä hartioista niin varmalla otteella, että olisi luullut hänen tehneen näitä hommia jo vuosia, ja alkoi työnnellä Peten yläruumista eteen ja taakse.
Tahti kiihtyi ja niin kiihtyi Joonaksen ja Karin kädenliikkeet heidän haaravälissään. Vaikka Tuomas totteli Joonaksen käskyjä vastaan mutisematta, ei hänen jormansa saanut mitään kiihoketta tästä homopornosta, johon hänelläkin oli osuutensa.
Tommi vaikeroi Peten alla, mutta ei voinut tehdä asialle mitään. Hänen silmänsä olivat tiukasti kiinni ja naama chilinpunainen.
Pete laukesi samaan aikaan kuin Joonas ja Karikin. Joonas oli ainoa, jolta ei vielä tullut spermaa, Karilta tuli jo joitain tippoja, ja Peten mällit laukesivat suoraan Tommin sisään.
– No niin Pete ja Tommi, Joonas aloitti samalla kävellen hitaasti poikia kohti. – Mitäs tykkäsitte?
Peten ja Tommin katseet olivat täynnä vihaa ja murhanhimoa, mutta takaa saattoi erottaa häivähdyksiä pelosta ja häpeästä. Tuomas seisoi jälleen taka-alalla kuin paraskin ”orjapoju”.
– Jos te ette halua tän toistuvan, teiän täytyy tulla yhtä kuuliaisiksi kuin mitä Tuomaskin on.
– Eli kun me käsketään teiän tulla siihen ja siihen paikkaan juuri siihen aikaan, niin te kanssa tulette, Kari ilmoitti katse tiukkana molemmissa pojissa, sekä pikaisesti myös Tuomaksessa.
– No, mikä on? Te ette näytä oikein yhteistyöhaluisilta. Ettehän te nyt tällasia pikkupoikia haluis satuttaa, ettehän? hän ilkkui aivan Tommin ja Peten silmien edessä.
– Ehkä Tuomaksen pitäs sitoa teiät…sanotaan vaikka noihin puolapuihin, Kari pähkäili samalla antaen käskyn Tuomakselle.
Tuomas veti Peten jaloilleen, irrtoitti hänen kätensä köysistä, piti ne kurissa vahvoilla käsivarsillaan ja sitoi ne jälleen takaisin puolapuihin.
Sama käsittely tehtiin Tommillekin, mutta hänen kanssaan oli enemmän ongelmia, mikä aiheutti läheltä piti-tilanteen kun Tommi oli päästä irti Tuomaksen otteesta, mutta siitäkin selvittiin Tuomaksen voiman ja näppäryyden ansiosta.
– Nyt te ootte omillanne, Joonas ilmoitti vetäessään jalkoihinsa kuluneita farkkujaan. – Tuu Tuomas.
Jokaisen kolmen pukeuduttua Joonas, Kari ja Tuomas poistuivat koululta jättäen Peten ja Tommin alastomina, häpäistyinä ja täynnä laantuvaa raivoa oman onnensa nojaan.

Yksi kommentti viestissä: “Jälki-istunto”

  1. Raskas says:

    Hyvä!

Kommentoi

top