search
top

Roolileikkimme

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (37 votes, average: 2.68 out of 5)
Loading...
Kirjoittajan kommentit: Jatkoa tulossa!

Roolileikkimme
– Saat tehä mulle ihan mitä vaan, Lauri ilmoitti riisuen jo t-paitaansa.
– Ihan mitä vaan? epäilin.
– Ihan mitä vaan, Lauri vahvisti luoden samalla katseen, joka olisi yksinäänkin riittänyt minun vakuuttamisekseni.
Lauri oli riisunut t-paitansa paljastaen jykevän ulkomuotonsa jokaisen yksityiskohdan. Ensimmäinen asia, jonka hänen yläruumiistaan panee merkille ovat hänen selvästi koholla olevat rintalihakset, jotka eivät kuitenkaan ole täyttä lihasta, vaan joukkoon mahtuu lisäksi hiukan rasvaakin, joka luo hänen rinnanseudulleen tiettyä pehmeyttä.
Toinen asia, jonka huomaamiseksi Laurin ei tarvitse edes riisua paitaansa, ovat hänen hauiksensa, joita hän on ihailtavalla omistautuneisuudella kasvattanut. Ne, toisin kuin rintalihakset, ovat täyttä lihasta ja ne todella tuntuvatkin siltä.
Vaikka Laurilla onkin ylimääräistä rasvaa siellä täällä, ei hän missään nimessä ole mikään läski. Hän on pitkä, vaaleahiuksinen, leveäharteinen, paikoin lihaksikas ja omistaa komeimmat jalat, jotka olen ikinä nähnyt.
Nyt, pelkät farkut jalassaan, hän on mitä seksikkäin. Huolimatta siitä, että kaluni on ollut jo pitkään täydessä erektiossa, tuntuu minusta, että se nousisi vielä muutaman sentin pelkästään siitä, kun katselen tämän nuoren miehen ulkomuotoa.
Käsken Lauria ristimään kätensä rinnalleen, minkä hän luonnollisesti tekee. Olenhan minä tänä iltana the master ja näin ollen minä olen se, joka sanelee mitä tehdään.
Kun Lauri on toteuttanut käskyni, alan räpsiä kuvia. Otan niitä monesta kulmasta, mutta aina niin, että Laurin luonnollinen maskuliinisuus pääsee parhaiten esiin.
Tähän väliin hiukan minun ja Laurin suhteesta. Olemme seurusteleva pari, jonka yksi yhteinen harrastus sattuu olemaan tämän kaltainen, seksuaalisesti virittäytynyt roolileikki. Roolijako on ollut alusta saakka selvä: minä olen dominoiva osapuoli, Lauri alistuva.
Fyysisesti olen hiukan Lauria pienempi, mutta hän halusi ehdottomasti olla alistujan roolissa, koska ”se vaan on niin kiihottavaa olla välillä se pienempi osapuoli”.
Kuvien ottamisen jälkeen Lauri jatkoi riisuutumistaan. Farkut lensivät samaan kasaan t-paidan kanssa. Sukat oli vetaistu pois jaloista heti ovella pitkän koulupäivän päätteeksi.
Nyt minulle paljastui mielestäni paras osa Laurin kehosta: hänen lihaksikkaat jalkansa, joiden pintaa peitti verrattain tiheä, mutta vaalea ja siten miltei vaaleaan ihoon täysin sulautuva karvapeite.
Lauri ei kauaa jahkaillut, vaan riisui miltei samaan syssyyn valkoiset bokserinsakin pois jaloistaan. Olin huomannut jo niiden alta Laurin sukukalleuksien heräämisen, mutta vasta nyt sain tarkastella lähemmin noita komeuksia.
Sama vaalea karvapeite jatkui Laurin haarojenkin väliin, mutta jota hän aina silloin tällöin siisti. Tämäkään kerta ei ollut poikkeus. Lauri oli pitänyt lupauksensa ja siistinyt jalkovälinsä ennen tätä iltaa, josta olimme sopineet jo viikkoja sitten. Ja oli tätä odotettukin.
Olimme Laurin kotona, joka oli muista tyhjä. Laurin muu perhe oli lähtenyt avaamaan mökkeilykautta, vaikka kalenteri näytti vasta toukokuun puoltaväliä.
Se oli sopinut minulle ja Laurille täydellisesti, ja välittömästi Laurin tavattuani sinä kertana, kun hän kertoi perheensä matkasta, huomasin hänen silmissään tutun pilkkeen, joka syttyy ainoastaan silloin, kun hän tietää tulevansa alistetuksi. Oli ollut lähellä, että olisimme ruvenneet hässimään keskellä koulukäytävää kaikissa niissä hormoneissamme, jotka jylläsivät sisällämme.
Hillitsimme kuitenkin hormonimme seistäksemme nyt vastakkain Laurin pienessä huoneessa. Lauri voimakkaiden jalkojensa kannattelemina ilman rihman kiertämää, minä vielä täysissä pukeissa.
Laurin levossa kuusi senttinen penis alkoi olla jo kymmenen sentin mittainen. Kassit roikkuivat vielä velttoina kalun alla, mutta pian ne tulisivat saamaan käsittelyn, jota ne eivät hetkessä unohtaisi.

Aloitin varsinaisen roolileikkimme. Käskin aluksi Lauria noutamaan yhden mustan jätesäkin, jeesusteippiä, tuikkuja ja tulitikkuja. Hän taatusti aavisti, mitä oli tulossa, mutta kunnon orja-pojun lailla hän toteutti käskyni ripeään.
Sillä välin, kun Lauri oli noutamassa tarvikkeita riisuin itse hiukan vaatteitani. Molemmat paidat saivat luvan lähteä, samoin hiostavat sukat. Kun Lauri saapui, odotin häntä pelkissä farkuissa.
Seuraavaksi käskin Lauria vuoraamaan hänen sänkynsä patjan jätesäkillä kertomatta tietenkään miksi. Sitten seurasi vaihe, josta kaluni innostui niin, että muutama kiimatippa taisi valua sen päästä.
Käskin Laurin makaamaan selälleen jätesäkillä vuoratulle patjalle, tartuin jeesusteippi-rullaan ja teippasin hänen kätensä ja jalkansa kiinni sängyn metallisiin päätyihin. Lopuksi teippasin vielä suun kiinni. En olisi itse halunnut niin tehdä, mutta Laurin mielestä on entistä kiihottavampaa olla alistetussa asemassa teipattuna sänkyyn, kun kaiken tämän lisäksi suu on teipattuna kiinni.
Hengähdin hiukan. Edessäni lepäsi näky, joka pakotti minua riisumaan kireiksi käyneet farkkuni. Lopulta bokseritkin saivat kyytiä. Sivusilmällä huomasin kuinka Laurin kalu kasvoi sentillä tai parilla.
Minulla oli oma lukittu säilytyslaatikko Laurin vaatekaapissa, jonka oven seuraavana avasin. Laatikko on sen lukon lisäksi suojattu piilottamalla se valeseinän taakse. Näin muut Laurin perheen jäsenet, hänen vanhempansa ja muutamaa vuotta vanhempi isosisko, eivät edes tienneet laatikosta.
Irrotin valeseinän tottuneilla otteilla. Otin esille avaimen, joka sopi munalukkoon kuin kaluni Laurin timmiin peppuun. Saatuani oven auki aloin tyhjentää laatikkoa sen sisällöstä. Ensin pitkävartinen, kuminen läpsytin, joka soveltui erinomaisesti Laurin kassien läimäyttelyyn. Sen jälkeen kaksi metallista rasiaa, joiden sisältö oli Laurillekin mysteeri. Hänellä ei tietenkään ollut avainta laatikkoon, mutta päästäkseni itse käsiksi laatikkoon oli Laurin avattava ulko-ovi. Vaikka Lauri onkin ihmeellinen mies, ei hänelläkään ole röntgenkatsetta, jolla hän näkisi rasioiden sisällön.
Lukitsin laatikon tyhjennettyäni sen kokonaan. Rasiat laskin Laurin perfektionistisen askeettiselle kirjoituspöydälle – niiden aika olisi vasta myöhemmin.
Sen sijaan tarttuin kumiseen läpsyttimeen, jonka kanssa Laurin munat olivat tehneet aikaisemminkin tuttavuutta. Kun Lauri näki noukkimani esineen, laajenivat hänen silmänsä tutulla tavalla ja hän yritti hetken ajan pyristellä irti teipeistä. ”Alitajunnallinen reaktio” Lauri aina kommentoi kehonsa vääntelehtemistä jälkeen päin. Itse uskon joukossa olevan myös ihan Laurin tajunnallista pelkoa.
En malttanut odottaa kauempaa, vaan iskin välittömästi muutaman tujun iskun Laurin kasseille. Lauri ynähteli voimakkaasti yrittäen suojata muniaan paksuilla reisillään. En tietenkään voinut sallia tätä ja niinpä ratkaisuna hyppäsin itsekin sängylle Laurin jalkojen väliin niin, että omat jalkani estivät Laurin suojausyritykset.
Aloitin säälimättömän läimäyttely-maratonin. Laurin jalat puristuivat vasten omiani sellaisella voimalla, että se meinasi aiheuttaa kipuja minullekin. Laurin kasvot olivat tulessa kaikesta ynähtelystä ja nenän ylitöistä, kun suun kautta hengitys oli mahdotonta.
Lopetin mätkimisen lopulta ja aloin tutkimaan kätteni jälkeä. Laurin kassit punoittivat miltei yhtä paljon kuin hänen kasvonsakin ja kymmensenttinen kalukin oli paisunut täysiin mittoihinsa lähemmäs viiteentoista senttiin.
Laurin kovana sojottavasta mällinsiittäjästä sain jalkoväliä kutkuttavan idean. Tartuin siihen varmalla otteella, mutta tällä kertaa tuottamatta kipua. Se ei suinkaan ollut tarkoitukseni tällä kertaa.
Aloin vedellä Laurin esinahkaa ylös ja alas aina vain kiihtyvällä tahdilla. Vielä hetki sitten kuulemani ynähdykset vaihtuivat nyt puhtaasta mielihyvästä kertoviksi, hitaiksi myhäilyiksi. Laurin silmät sulkeutuivat ja vaikka uskonkin että hän tiesi mitä tuleman pitää, nautti hän silti käsittelystäni aivan kuin hän olisi ollut kokematon ensikertalainen mitä sitomiseen ja muuhun sellaiseen tulee.
Muutaman minuutin kuluttua, kun Laurin ynähtelyt tihenivät ja kasvot olivat entistä punaisemmat, päästin irti Laurin kyrvästä. Se oli komea näky: punoittava, tikkusuorana pystyssä seisova, viisitoistasenttinen vehje, jonka juurta peitti vaalea sänki.
Laurin huudot tukahtuivat jeesusteippiin, jota hän ironisesti oli vieläpä itse vaatinut. Senkin hän luultavasti oli suunnitellut etukäteen, jotta maksimoisi tyydytyksensä. ”Sairas mies”, ajattelin, kun seurasin Laurin kehon turhia vääntelyitä orgasmin saavuttamiseksi.
Sori poju, sanoin saaden Laurin jähmettymään paikoilleen. – Tänään ei oo sun vuoro tulla.
Laurin vääntely palasi entistä voimakkaampana. Tuntui siltä kuin koko sänky romahtaisi alas tämän 80-kiloisen, valkoista nestettä täynnä olevan nuorukaisen mukana.
Kun Lauri vihdoin ja viimein rauhoittui ja sängyn uhkaava nitinä lakkasi, tartuin uudelleen hänen jo hiukan kutistuneeseen vehkeeseensä ja aloitin kaiken uudelleen. Tällä kertaa tein kaiken tarkoituksellisen hitaasti ottaen myös kassit mukaan hieromalla niitä hellästi.
Tämä kaikki oli yhtä kidutusta, mutta josta Lauri nautti suunnattomasti. Kun kerran ehdotin roolivaihtoa, Lauri sanoi välittömästi, ettei hän nauttisi ollenkaan tuottaessaan kipua minulle, mutta toisinpäin tilanne oli aivan toinen. Ja myös minä pidän nykytilanteesta.
Tälläkään kertaa Lauri ei saanut tyydytystään, mikä ilmeni entistä voimakkaampana kasvojen punoituksena, entistä turhempana vääntelynä orgasmin aikaansaamiseksi sekä vieläkin turhempana ähkimisenä.
Päätin antaa Laurin vehkeelle hetken rauhan ja siirryin toiseen metallirasioista, jotka olin asettanut aikaisemmin Laurin työpöydälle. Avasin sen ja näytin sisällön myös Laurille: eläviä, yhtenä sykkyränä kiemurtelevia kastematoja.
Lauri oli selvästi hämmästynyt, mikä ei kummeksuttanut minua ollenkaan. Tämä oli ensimmäinen kerta kun käyttäisin kastematoja Lauriin, joka oli jo tottunut erektioleikkiin, vyöniskuihin eripuolille kehoa – etenkin hänen massiivisiin kiveksiinsä ja kyrpäänsä – sekä steariinin valuttamiseen.
Poimin kastematoja yksitellen rasiasta aluksi Laurin leveälle rintakehälle, sitten timmille vatsalle, seuraavaksi hänen lihaksista paksuille reisilleen ja lopuksi hänen jo veltostuneelle penikselleen. Lauri kiemurteli koko ajan kuin hänkin olisi kastemato ja ähki hiukan jeesusteippinsä alta.
Madot jatkoivat kiemurtelemistaan Laurin keholla entistä kiivaampana. Ne taatusti kutittivat hirvittävästi, mutta samalla ne varmasti inhottivat Lauria, minkä vuoksi hän ei nauranut ollenkaan.
Erityisesti Laurin vehje oli matojen kiinnostuksen kohteena. Ajattelivatkohan ne Laurin kyrvän olevan jonkinlainen jättiläismato, jonka päällä ne nyt kiemurtelivat? Saattoivatpa hyvinkin; Laurin penis sykki tuntuvasti, se oli siksi lämmin kuin elävä olento ja sillä tuntui olevan oma tahtokin.
Laurin melan omasta tahdosta puhuttaessa voisin mainita seuraavan keskustelun muutaman viikon takaa:
– Ootko sä Lauri miettiny sellasen ”chastity device”:n asentamista sun kyrpään? aloitin keskustelun, joka oli pyörinyt mielessäni jo liian kauan.
– Paljonkin, Lauri vastasi ja tuntui vaikenevan.
– No, mitä sä aattelet?
– Oishan se helvetin kiihottavaa, Laurin suu kääntyi pieneen hymyyn.
– Mutta? arvasin Laurin olemuksesta, että se perinteinen ”mutta” piili Laurin sanojen takana; hän ei vain jostain syystä uskaltanut sanoa sitä ääneen.
– Mutta se on helvetin kallis, Lauri naurahti jo valmiiksi, koska tiesi hyvin itsekin kuinka saita hän saattoi olla.
En viitsinyt vastata enää mitään. Tyydyin pelkästään nostamaan kulmiani kuin merkkinä ”hämmästyksestäni”.
– Kyllähän mä tiiän et mulla ois helposti varaa sellaseen, mutta silti 200 euroa sellasesta muovin kappaleesta?
– Kuka puhu muovista?
– Ai metallisenko sä haluut?
– Sä kai sen päätät kun sun munaanhan se asennetaan.
– Eiku sinä tietysti. Mähän oon vaan sun orjas, Lauri totesi aivan tosissaan.
– No jos mä valitten niin sitten se on ehdottomasti metallinen. Ja sellanen malli, joka antaa sulle, tai miksei mullekin, mahdollisuuden koskee sun kaluun, mutta sä et tietenkään voi saaha stondista, joten se sun ”stondis” tulee olemaan yhtä kipua.
Lauri hymyili sitä hymyään, jonka hän saa aina ennen roolileikkiämme. Hän selvästikin piti ajatuksestani.

Kun madot olivat kiemurrelleet jonkin aikaa Laurin paljaalla ruumiilla, tartuin yhteen tuikuista, raapaisin tulitikun tuleen ja sytytin tuikun.
Annoin tuikun palaa hetken, jonka aikana minulla oli aikaa tarkkailla Laurin reaktiota. Hänen ilmeensä ei ollut järin yllättynyt, mikä ei ollut ihme; olin valuttanut steariinia Laurin keholle jo useiden tuikullisten verran.
Sitä Lauri ei aavistanut että valuttaisin steariinia matojen päälle, niin että madot jäivät hetkeksi kiemurtelemaan paikoilleen kunnes kuolivat, mutta silloinkin ne tuottivat inhan limaisen tunteen paljaalla iholla.
Lauri vääntelehti tuskissaan, mutta tällä kertaa ei niin voimakkaasti. Tiesin entuudestaan, ettei steariini-käsittely ollut järin kivuliasta Laurille, mutta madot toivat siihen tällä kertaa uuden ulottuvuuden.
Kun olin ”liimannut” madot Laurin kehoon, nappasin pöydältä toisen rasian. Avasin sen ja näytin sisällön Laurille: tuoreita nokkosenlehtiä.
Laurin silmät laajenivat. Tätä en ollut koskaan kokeillut Lauriin, vaikka tämä on ollut mielessäni jo kauan aikaa. Talvella on vain hankala löytää tuoreita nokkosenlehtiä.
Kaivoin repustani esiin yhden paksun työhansikkaan ja tartuin yhteen lehdistä. Hieroin sitä aluksi kevyesti Laurin hauikseen, joka tuntui hyvältä paikalta aloittaa.
Lauri ulvoi välittömästi jeesusteippinsä takana. Otin uuden lehden hieroen tällä kertaa rintaa. Ulvonta voimistui. Laurin silmät kostuivat.
Nyt otin kokonaisen kourallisen lehtiä ja hieroin niitä ensin Laurin rintaan, sitten valutin niitä alemmas, kunnes saavutin Laurin haaravälin.
Hieroin niitä huolellisesti pitkin Laurin kyrpää ja kasseja. Yksikään kohta ei jäänyt minulta käsittelemättä. Laurin tukahdutettu ulvonta oli yltynyt asteelle, jossa sen pystyi kuulemaan miltei yhtä selkeästi kuin puheen.
Lauri puuskutti teippinsä takana vielä kymmenenkin minuutin jälkeen, kun olin lopettanut nokkos-käsittelyn. Revin Laurin suuta peittävän jeesusteipin irti, tartuin täydessä stondiksessa jöpöttävään kyrpääni ja työnsin sen Laurin suuhun.
Ei tarvittu montakaan minuuttia, kun olin levittänyt spermani Laurin punoittaville kasvoille.

Lauri käveli olohuoneeseen normaalia lyhyemmillä askeleilla. Hänen kehoaan peitti pelkästään tiukanoloinen, valkoinen pyyhe, jonka etumusta tutkailin kiinnostuneena. Itse olin jo käynyt suihkussa.
Lauri lysähti samalle sohvalle kanssani jääden tuijottamaan mustaa televisioruutua.
– Rankka ilta? kysyin huvittuneena.
– Ei ollenkaan, Lauri vastasi, mutten osannut sanoa oliko hän sarkastinen vaiko ihan tosissaan.
– Näytäpä sitä kaluas.
Lauri riisui pyyhkeen vyötäisiltään paljastaen karun näyn: koko haaraväli punoitti osin pinkkinä. Laurin peniksen normaalista väristä ei ollut käytännössä mitään jäljellä.
– Älä huoli. Ton pitäs parantua muutamassa viikossa kortisonin avulla. Mä oon varma siitä.
– Toivotaan niin, Lauri totesi hiljaa.
– Mutta nyt ilosempiin asioihin. Siitä kaluvankilasta…
– ‘Kaluvankilasta’? Lauri hörähti normaaliin tapaansa.
– Kaluvankila se on. Sun tuhmalle kalulle, virnistin.
– Se on pakko saaha. Heti kun mun kalu paranee, se laitetaan vankilaan ikiajoiksi.
– Sanotaan viikoksi nyt ensialkuun.
– Se on sillä selvä.
Löimme kättä sinetöidäksemme Laurin kalun tuomion.

Yksi kommentti viestissä: “Roolileikkimme”

  1. migzu says:

    Ensin pohjustetaan hirmu hyvin ja sitten työnnetään kalu suuhun ja ei tarvita montaa minuuttia… kyllä mulla ainakin meni fiilis ton takia 2/5

Kommentoi

top