search
top

Pikku pillu pilalle

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (123 votes, average: 3.34 out of 5)
Loading...

Niin kauan kuin Liina muisti oli Hermanni-setä ollut Liinan isän ystävä. Isä ei kuitenkaan kertonut tyttöselle, miksi ei Hermannista enää pidetty heidän talossaan. Nuori Liina oli herkkä ja lapsellinen, vaikka oli kasvanut jo isoksi naiseksi. Hän kaipasi niitä kodikkaita iltoja, jolloin Hermanni-setä istui ja tarinoi heidän tuvassaan isän ja muun aikuisväen kanssa. Yllättäen muuttuikin isä vihamieliseksi Hermannia kohtaan eikä suvainnut tätä enää vieraanaan. Johonkin paperiasioihin se kai liittyi, mutta ei Liina niistä sen enempää ymmärtänyt eikä annettu hänen niistä tarkemmin tietääkään.

Sattuipa sitten niin heinätöiden aikaan, että Liina lähetettiin piian kanssa pellolta tupaan evästä laittamaan. Heinäväki oli syönyt kaiken mukaan varatun ruoan puolelta päivin ja iltapäiväksikin kaivattiin virkistävää kahvia ja ruumiinravintoa. Juuri kun Liina ja piikatyttö pakkasivat eväitä koriin, ilmestyi tuvan ovesta sisään tuttu mies.

– Hermanni-setä! kujersi Liina ilahtuneella äänellä ja hymy somisti hänen nuoret poskensa.

– Liina-tyttö! naurahti tanakka isäntämies ja levitti kätensä kutsuvasti.

Hämillään katsoi piika vierestä, kuinka talon tytär lehahti vieraan syleilyyn ja painoi päänsä hyvillä mielin ukon leveää rintaa vasten. Liian likeiseltä toimitukselta se näytti. Piika oli uusi talossa eikä tuntenut Hermannia ollenkaan. Arasti ehdotti hän Liinalle, että he lähtisivät eväskoria pellolle viemään. Liina kuitenkin kehotti piikaa viemään korin yksin ja sanoi itse tulevansa perässä, kunhan olisi hetken vieraan kanssa seurustellut. Vielä keksi hän sanoa palvelijalle, ettei tämä kertoisi isäntäväelle mitään vieraasta. Hermanni naureskeli tytön nokkelalle juonelle tyytyväisenä. Kierona miehenä oli hän yrittänyt poiketa tyhjää taloa tarkastelemaan nähtyään väen kauempana heinällä, mutta nyt pälkähti hänen päähänsä toisenlainen häijy ajatus.

– Tästä Liinasta tulee vielä hyvä emäntä, myhäili Hermanni istuessaan örähtäen tuvan penkille.

– Älkääpäs nyt, setä, tuollaisia, naurahti Liina lapsellisesti, leyhytteli helmojaan käsillään ja punasteli poskiltaan.

– Tosissani sanoin. Ja tätä Liinaa minä vähän niin kuin tulinkin katsomaan, kun tuolta tieltä näin, että väki on pellolla, mielisteli Hermanni-setä maireana ja laittoi tottuneesti kessun palamaan.

– Ei setä, ei saa polttaa täällä! Isä haistaa! Liina hätääntyi.

– Haihtuuhan se tästä, Hermanni vastasi ja poltteli rauhassa kuin olisi isäntänä ollut talossa.

– Laitanko minä kahvia? Liina kysyi tyttömäisesti hämillään.

– Tulepas ensin Hermanni-sedän syliin, pyysi mies hymyillen kessu huulillaan.

Pitkään aikaan ei ollut Liina enää päässyt istumaan Hermanni-sedän polvella. Hiukan arkaillen asteli hän sedän leveän ruhon viereen ja jäi taas siihen ujona tyttönä hameensa helmoja heiluttelemaan. Hermanni-setä naurahti kovalla äänellä, kessun se heitti suustaan pöydälle ja kaappasi Liinan suureen syliinsä. Vaikka Hermanni-setä oli käynyt jo totisesti vanhaksi ukoksi, ei ollut hänen suonistaan iäinen miespuolen kiima mihinkään vuotanut. Siellä se kiersi ja pani mielen likaantumaan entisestään, kun sai nuorta, tuoksuvaa ja pehmeää lihaa pidellä irstaassa sylissään.

– Muistaakos se Liina, miten ennen aina leikittiin? setä leperteli silmät sirrillään ja hönkäili pahaa hajua Liinan nuorelle naamalle partaisesta turvastaan.

– Muistanhan tuota. Setä keinutti minua jalkainsa kanssa, vastasi Liina kainosti ja entisestään punastui siinä kuumassa syleilyssä.

Lipevästi nuolaisi Hermanni-setä ahavoituneita huuliaan ja ahnaasti vilkuili Liinan pystyyn kasvaneita nuoria rintoja. Pylly painui niin pehmeänä ja lämpimänä häntä vasten, että kalu alkoi heräillä pöksyissä. Törkeä kosto hykerrytti niljakkaan miehen mieltä, kun hän päätti näyttää Liinan isälle, ettei häntä niin vain talosta karkotettu ilman seuraamuksia. Yksi vekseli sinne taikka tänne, mutta sen takia ei Hermannia pois talosta ajettaisi kostotta. Ihan varmasti oli likan pikku pillu miehenkoskematon lintukoto. Mutta nytpä tekisi Hermanni tyttöparalle aikamiehen temput, kun ei isä ollut tätä suojelemassa eikä kukaan nuori renginrenttu ollut päässyt vielä nuoressa vitussa asioimaan.

– Leikitäänkös taas pitkästä aikaa, tyttöseni? läähätti Hermanni-setä kummallisesti ja alkoi hiota kasvoiltaan.

– Leikitään vain, vastasi Liina hiukan empien ja katsoi vedenväriset tytönsilmät ymmyrkäisinä setää.

– Setä tietää mukavan leikin. Tässäkin hypitään ja keinutaan ja tuntuu hauskalta, Hermanni-setä ähelsi ja alkoi hieroa kieli pitkällä Liinan nuorta vartaloa sylissään.

Aluksi yritti Liina hennosti siirtää sedän ihmeellisen ahneiksi muuttuneita suuria kämmeniä pois lanteiltaan ja rinnoiltaan. Hämmentävältä se hänestä tuntui, kuinka tuttu setä alkoi sillä tavalla kähmiä ja likistellä, kun ei ennenkään sellaista ollut tehnyt. Samalla ähkäili ukko tyytyväisenä partainen naama leveässä virnistyksessä ja silmät harmaiden haituvien alla viiruina. Tottuneet kourat kuumottivat nuoria nisiä ja tekivät ne herkiksi ja kutiaviksi. Alapäästäkin tyttöä kutitti. Kohta ei Liina osannutkaan enää vastustella, kun Hermanni-setä niin vääjäämättömästi häntä puristeli ja koetteli, että antoi sen vain jatkua. Tahtomattaan alkoi nuori neito hengittää yhä raskaammin ja kuuluvammin kuumassa sylissä.

– Keinupas nyt, tyttöseni, keinu oikein mielesi kyllyydestä, huohotti setä puristellessaan ja hamuillessaan.

Arkana alkoi Liina liikutella sorjaa lantiotaan sedän sylissä. Kovin syvällä sedän sylissä hän jo istuikin, pelien päällä. Yhä vain käheämmin ja rasvaisemmin alkoi Hermanni-setä ähkiä sen tähden. Ja äkkiä tunsi Liina jotakin painautuvan yhä voimallisemmin omia impyen kumpujaan vasten, joita tuntui niin hyvältä hangata setään. Mutta kuitenkin leijui tuvassa kielletty tunne ja isän käskyvalta. Liina tiesi tekevänsä jotakin vaarallista ja pahaa, mutta hän ei senkään tähden voinut lopettaa, koska setä oli häntä pyytänyt leikkimään.

– Nostetaanpas helmat ylös, näin, täältä nostetaan, ettei mene ihan metiseksi, kuiskaili setä ääni kummallisena ja kouri kärsimättömin liikkein Liinan hameen helmat ylös.

Silloinpa pelmahti hienoinen häpeän tunne tytön sisuksissa ja suuret silmät hätääntyneinä tuijotti hän setää eikä muistanut enää keinua sedän tukalassa syleilyssä. Alapäätä painoi jokin merkillinen kohouma Hermanni-sedän housuissa. Ja nyt näki setäkin, ettei Liinalla ollut ollenkaan alushousuja. Ei tyttö niitä heinähelteillä pitänyt, kun helpompi oli kyykistyä pikkutarpeilleenkin ilman niitä.

Yhtäkkiä näytti Hermanni-setä tulevan aivan heikkopäiseksi Liina-rukan alapään paljauden nähdessään, kun helmat oli kääritty vyötäisille. Jo olivat liasta tummuneet sormet varovaisesti koettelemassa hentoa, vaaleaa karvanukkaa, jota nuoren naisen mesireiän päälle oli vienosti kehkeytynyt. Irvokkaasti muljahteli suuri, limainen kieli Hermannin suupielissä, kun hän sipaisi pimpsaa ja huomasi siitä valuvan harmaille sarkahousuilleen märkää mahlaa.

– Onpa tämä marja kypsä poimittavaksi, sanoi Hermanni voitonvarmana itsekseen eikä kummastunut ja viaton Liina tiennyt, mitä tämä sillä tarkoitti.

Hätäisin liikkein ja käheästi äheltäen taivutti setä nuorta neitsyttä hieman taaksepäin ja avasi sitten housunnappinsa. Ripeästi kaivoi hän esiin vanhan, kiimaisen mulkkunsa, joka jähmettyi oitis tanaan likaisista mielihaluista. Liina-tyttö oli niin pelästynyt, ettei tiennyt, mihin katsoa ja mitä ajatella. Nyt näki neito ensi kertaa miehen seisovan sukuelimen ja se näytti rujolta ja kammottavalta. Siksi olisikin nuoren naisen täytynyt nähdä uljas, nuori lerssi eikä vanhan äijän rohtunutta vehjettä. Vanhalla Hermanni-sedällä sattui vasitenkin olemaan hurjannäköinen kyrpä, joka jo monta pilluvakoa oli miehuusvuosinaan kyntänyt. Mutta tällaisista seikoista oli nuori Liina autuaan valistumaton. Siksi ei hän osannut omaa impeyttään suojata eikä tuttua setää varoa.

– Istu tähän päälle, likka! komensi Hermanni-setä niin jyrkästi, että tyttö säikkyi, ja veti samalla tummanruskeaa nahkaansa rullalle paljastaen nuoren naisen silmille jotakin äärimmäisen hämmentävää.

Kun ei Liina itse osannut heti totella, tarttui setä häntä lujasti vyötäisiltä ja veti taas likemmäs itseään sovitellen pikkuista haarukkaa sen vehkeen päälle, joka kasvoi jurosti pystyyn sarkahousujen sepaluksesta. Sillä oli vahva niska ja impeä pelottava muoto. Tämän oudon tatin myötä muuttui leikki pelottavammaksi, mutta setä tuntui olevan varma siitä, mitä oli tekemässä. Suurilla kourillaan istutti hän kauniin, vaalean neidon ryhmyisenä ja vitunnälkäisenä jöröttävän kyrpänsä päälle.

Kyrmyterska alkoi painua pienten vaaleanpunaisten mesihuulten väliin, kun setä istutti pelästynyttä Liinaa tatilleen lujalla puristusotteella. Niin tiukka ja tyttömäinen oli ohutkarvainen, suloinen pikku pillu, ettei se aikonut ensin päästää himokasta miestä lainkaan sisäänsä. Mutta hellittämättä vaati setä pillun leviämään isolle munalleen ja painoi altapäin kalua syvemmälle. Hitaasti venytti se nuoren linnunpesän auki ympärilleen ja painui vahvana sisään ilman sääliä.

Voi sitä taivaallista ulahdusta, joka likasta silloin irtosi. Ihan kuin olisivat akkunatkin sen suloisen äänen voimasta helähtäneet. Koko kaunis naiskapistus nytkähti voimallisesti ja alkoi uikuttaa surkeaa itkua sedän tukahduttavassa sylissä. Nuori, pehmeä vartalo nytkähteli ja vapisi. Mutta setä ei siitä piitannut, kun oli saanut juuri kyrpänsä maailman makeimpaan paikkaan, jonne mies konsanaan saattoi pyrkiä. Nuori, ihana immyt oli puhkaistu miehille auki, isän oma sulosilmä häväisty omassa kodissaan. Tästä tunteesta nautti Hermanni-setä yhtä himokkaasti kuin tiukasta puristuksesta ja sykäyksistä vartevan kalunsa ympärillä.

Mahdottoman kovasti pakotti Liinan pikkulintusta, niin että piti ihan itkeä tihuuttaa. Milloinkaan ei ollut häntä yhtä kovin mikään koskenut kuin tämä vaarallinen leikki Hermanni-sedän kanssa, vaikka hän nyt jo oli aivan iso neitonen. Mutta jotakin oli mennyt rikki hänen sisällään, hänen pikkuruisessa pissaimessaan, joka äidin neuvon mukaan piti aina miehiltä huolellisesti kätkeä. Ja nyt oli setä kuitenkin tehnyt hänelle kipeää isolla hännällään, joka oli ilmestynyt pystyyn housujen alta. Hämärästi muisti Liina lapsena nähneensä isällään ja veljellään myöskin hännän, mutta eivät ne olleet pystyssä seisoneet ja tuntuneet lainkaan pelottavilta. Hermanni-sedällä oli paha häntä. Setäkin tuntui nyt pahemmalta ja jännittävämmältä kuin koskaan.

– No niin, keinu nyt oikein kunnolla, likka! ähki Hermanni-setä niljakkaasti silmät ummessa ja samalla kouri Liinan pehmeitä tissejä ja muhkeaa pyllyä sylissään.

– Sattuu, sattuu… Minuun sattuu, setä, valitti Liina surkeasti ja hänen vedenvärisistä silmistään heruivat kivunkyyneleet.

– Oma pikku tyttöseni. Älä välitä, setähän vain leikkii sinun kanssasi. Kyllä se siitä, leikitäänpäs nyt. Keinupas nyt, kiltti tyttö, keinu oikein kovasti, niin setä tykkää, Hermanni-setä mairitteli, mutta ummisti taas silmänsä ja alkoi korista kiimassaan.

– Minuun sattuu, sattuu jalkojen väliin, inisi Liina hätääntyneenä, kun ei lapsellisuuttaan käsittänyt leikin luonnetta.

Kovin kärsimättömäksi muuttui setä, koska hän halusi selvästi leikkiä nyt eikä kuunnella valitusta. Isot, karheat kourat tarrautuivat lujasti tyttösen valkeisiin pyllylihoihin ja alkoivat keinuttaa hentoa olentoa edestakaisin. Joka liikkeellä viilsi kipu pitkin Liinan puhki pantuja nuoria lihoja ja reväistyjä poimuja. Verta vuosi ulos miehen aukaisemasta mesireiästä, mutta se ei elämää nähneen sedän leikittelyä häirinnyt. Nautinto ja hekuma myllersivät vanhan äijän sisuksissa, kun kyrpä sai nuorta herkkua. Nuoren tytön miehenkoskematon pikku pillu maistui totisesti paremmalta kuin kenenkään käytetyn akan vittu milloinkaan. Tiukkaa teki työntää sisään vaan sitäkin maukkaammalta likan immenkolo tuntui.

– Ai, ai! Setä! Sattuu vieläkin! kiljui Liina kyynelsilmin, kun setä loukutti isolla hännällään häntä jalkojen väliin tuvan penkillä keskellä heinätyöpäivää.

– Älä välitä! Äh! Ähä välitä! Setä tykkää! Tykkää sinäkin! Hermanni mutisi ja otti pientä pimpsaa armotta isolla munallaan.

Kauan ei hän kestäisi tällaista tavaraa, sen tiesi Hermanni-setä alusta alkaen mielessään, kun oli leikkiin ryhtynyt. Karvaisissa palleissa pakotti viiden päivän tyhjentämätön siemenlasti, joka pyrki ulkomaailmaan. Likan vittu oli pieni ja tiukka kuin avaimenreikä. Tällaisesta immestä valuisi paljon neitsytverta, ajatteli Hermanni pökkiessään altapäin kirkuvaa talon tytärtä. Entisen tytön oli hän nyt tehnyt kostoksi tästä pahalta maailmalta varjellusta neitokaisesta, kun ei isä ollut hänen kanssaan hyvällä asioita sopinut. Kostonhalu antoi lisää väkevää voimaa ja kovetti kyrvän äärilleen, niin että pillu pingottui valittaen sen varren ympärille ja imi terskan vastahakoisesti syvälle suloiseen soppeensa.

– Au! Aih! Koskee! uikutti nussittava Liina.

– Niin pitääkin, äh, noin kilttiä tyttöä! Äh! Pitää koskeakin, äh, kun miestä ensi kerran saa! Äh! murahteli Hermanni ja lykki seipäällään syvälle puhkomaansa pimpsaan.

Silloin sykki pikku vittu liian lujasti mulkku sisällään ja vaati Hermannilta ensimmäisen nykäyksen irtoamaan. Kyrmyterska muljahti hurjasti lihoissa ja ukko karjahti pelottavasti. Naiseksi pantu Liina tunsi kipeästi lypsävällä alapäällään miehen toistuvat, raavaat nykäisyt ja kauhistui ulisemaan. Kyrmyterska muljahteli ja antoi siemenen suihkuta tuheroon. Vanhan äijän isoista palleista vuosi nuoreen naiseen viiden päivän sakeutunut lapsentekovelli. Koriseva Hermanni tunsi rinnassa asti pakottavan, kun otti niin kovin voimille siementää tämä pikkupimpsainen likkalapsi isänsä talossa.

Kun kosto viimeinkin oli loppuun suoritettu, ähkäisi Hermanni-setä vielä tyytyväisenä. Kyrpä alkoi pehmentyä likan limaisessa reiässä ja oli aika lähteä tästä talosta takaisin maantielle. Liina värisi arkana ja ymmärtämättömänä vetiset silmät selällään, kun setä nosti hänet vahvalla otteella pois päältään. Joka paikkaan valui nussitusta pimpsasta paksua, harmaata velliä, johon oli sotkeutunut punaista verta. Sitä levisi Liinan pehmeille ja vaaleille pillukarvoille ja Hermanni-sedän harmaille sarkahousuille.

– Tulipas sotkettua, naurahti setä hyväntuulisena noustessaan seisomaan ja venyttelemään ja nappasi samalla kessunsa pöydältä suuhunsa.

Siinä housujaan kiinni napittaessaan ja kyrpä vielä niiden sisässä tyytyväisenä nytkähdellen silmäili setä aikaansaannostaan. Liina istui häpeillen penkillä kumartuneena pikkulintunsa puoleen. Tulipahan rumaa jälkeä, ajatteli Hermanni mielessään katsellessaan tyttöparan puhkinaitua mesikukkaa. Se oli muuttunut irvokkaaksi, tummanpunaiseksi lortoksi, josta valui ulos immenverta ja hänen omaa siemennestettään. Nyt oli jälleen kerran miehen oikea hetki suoria tiehensä, päätteli Hermanni leppoisasti.

– Että tervetuloa sitten toisenkin kerran, sanoi entinen likka, eikös juu? huikkasi setä naurussa suin pelästyneelle Liinalle ja marssi sitten rauhallisesti ulos tuvasta.

Liina ei käsittänyt vieläkään, mitä leikissä oli tapahtunut. Ison haarahäntänsä oli setä hänen lintuseensa pannut niin, että se oli koskenut hirvittävästi. Ihan tuli verta ja häntä heikotti. Mutta mitä oli se harmaa lima, jota myöskin valui hänen sisältään, ihmetteli nuori nainen. Kauhuissaan ajatteli Liina, että setä oli työntänyt hännän liian syvälle hänen sisäänsä ja puhkaissut hänen vatsansa. Nyt valuivat sieltä varmasti ulos hänen sisuskalunsa. Kuitenkin osasi hän sellaistakin aavistella, että lima sittenkin oli purskahdellut ulos sedän hännän päästä. Mutta kenellekään hän ei voisi tästä mitään puhua tai neuvoa kysyä, koska hän piti yhä Hermanni-sedästä. He olivat vain leikkineet ja jostakin kumman syystä, mesireikä revittynä ja kipu alapäässään, toivoi Liina saavansa jälleen leikkiä Hermanni-sedän kanssa tätä samaa leikkiä. Tai sitten jonkun toisen miehen kanssa, jolla olisi samanlainen häntä kuin sedällä.

15 kommenttia viestissä: “Pikku pillu pilalle”

  1. Kirjoittaja says:

    Kiitoksia palautteesta, hyvät lukijat. Lisää on kyllä kirjoitettu jo tännekin eri nimimerkillä ja jotain lienee taas lähiaikoina luvassa.

  2. SatunnainenLukijaN says:

    Siis kerrassaan loistava tarina!!! Erittäin hieno teksti ja sujuvaa luettavaa. Kertomus sopivan karu ja suorasukainen, tarinaa unohtamatta. Sinulla on kirjoittajanlahjoja!!! Lisää vaan 🙂

  3. löö says:

    Pillu kostu

  4. orhi says:

    Hyvä kun kiusattiin nuorta pillua

  5. MarcoBrunström says:

    Jatkotarinaksi kelpaisi se, kuinka tyttöön rakastunut nuori mies joutuu elättämään Hermannin palleista syntyneen lapsen.

  6. ihmiset hei! says:

    Eikös vaa olluki yks parhaista? 🙂

  7. mahtacaa says:

    Oli kyllä hyvä. Nuorta naista hyväksi käytettiin. Kiihottavaa

  8. fr11kk1 says:

    Hirtehinen: hienoa että on oikea kirjoittaja asialla, siinä tapauksessa laita ihmeessä loputkin novellisi tänne ja pistä vaikka alkuun disclaimer että on julkaistu jo aiemmin jossain, niin ei turhaan huudella sulle kopioinnista.

  9. novelleihin hurahtanut says:

    Aivan loistava novelli. Jos ei tule lisää niin minä tulen saatana oventaakse haulikon kans 😀

  10. Hirtehinen says:

    Kiitosta! Ihan on minun kirjoittamani ja julkaistu myös edesmenneessä IT.orgissa -09, kuten näemmä osa teistä muistikin. Enpä olisi uskonut tämän jääneen kenenkään mieleen. Muutkin siellä julkaistut ja nyttemmin poistuneet novellini ovat kyllä minulla tallessa. Lisää maalaistunnelmia – uusiakin – luvassa, jos niistä kerran tykätään. Olen vain kokenut niiden hukkuvan tyystin nykyaikaisempien tarinoiden alle ja jäävän vähille kommenteille, kun ei ainakaan nuoriso tunnu niistä innostuvan.

  11. fr11kk1 says:

    Juu-u, muistelin myös että olen tämän ennenkin lukenut. Hyvä tarinahan tämä ja pidän erityisesti vanhahtavasta kielenkäytöstä ja kesäisestä maalaistunnelmasta. Mutta onko tämä Hirtehisen itsensä kirjoittama vai kopioitu?

  12. Elena says:

    Ai vitsi miten loistava kertomus! Lisää tällaista.

    Lisää vanhoja miehiä 😉

  13. MadClown says:

    Tää oli kyl hyvä, eli tylysti käytettiin lapsellista nuorta naista hyväksi. Jollain tapaa siis karu tarina

  14. RedEyedAngel says:

    Alkuun voisi laittaa sen kommentin, että tämäkin on aikanaan julkaistu it.org:ssa…Oli hyvä jo silloin ja on hyvä edelleen.

  15. neiti says:

    joo, joku nuorimies tarinaan kiitos!
    🙂

Kommentoi

top