search
top

Pikkusiskon tutkittavana

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (15 votes, average: 3.60 out of 5)
Loading...

– Se sun tutkimus olis sitten nyt!

Mä nostin katseen matikan kirjasta ja käännyin ympäri. Ovella seisoi Elina ja Susanna. Ei se mua yllättänyt, Suski oli meillä vähän väliä. Suski oli Elinan paras kaveri, ne oli molemmat samassa koulussa samalla 5B:llä. Mutta se kysymys yllätti.

– Siis mikä ihmeen tutkimus?

– No se mistä sovittiin kaks viikkoo sitten. Että se tehtäis sulle nyt.

Ei helvetti, se juttu muutama viikko sitten lauantaina. Elina oli halunnu leikkiä lääkäriä, ja sit oli leikitty. Ja kunnolla. Mä olin ehtiny jo runkata monta kertaa niille muistoille, mutta olin jo kuvitellu, että ei Elina halua tehdä sitä mulle. Mä olin luvannu, että se saa ottaa vahingon joskus takas, kun se ei ollut halunnu sillon leikkiä lääkäriä. Että mä voin sitten joskus toiste olla potilas, ja se lääkäri.

– Ei hitto, mitä sä sekoilet! mä yritin, mutta Elina katkaisi lauseen.

– En mä sekoile, sä sekoilet. Sä lupasit, et seuraavalla kerralla sä olet potilas. Ja nyt on se seuraava kerta.

– Ootko sä hullu? Vaikka oliski sovittu jotain, nii ei me nyt sentään sovittu, et sä raahaat mukaan jonkun sun kaverin. Ei helvetti!

– Ihan sama mitä sovittiin, mä kerroin jo kaiken Suskille. Ja jos sä et pidä lupaustas, niin mä kerron porukoille, mitä sä teit mulle. Arvaa kumpaa ne uskoo.

Se oli täyttä kiristystä. Mitä mä voin tehdä – en mitään. En mä voi ottaa sitä riskiä, että pikkulikat kertois porukoille. Tyttöjä ne uskoo kuitenkin, ja mä joudun kuseen. Ja pahasti. Mä yritin epätoivoisesti keksiä jotain, mutta ei mulla ollut vaihtoehtoja.

– Tää on kiristystä – mä järjestän teidät tästä vielä kuseen! Ja jos kerrotte sanaakaan kenellekään, niin teidän käy tosi huonosti! mä uhosin ja koitin laittaa kaiken isoveljen auktoriteetin peliin.

– Ei me kellekkään kerrota, jos sä vaan teet nyt niin kun me sanotaan… Ja ekaks sun pitää nyt riisua alasti, niin me voidaan vähän katsoo sua.

– Siis heti… kokonaan alasti?

– Älä nyt änkkää, vaan riisu! Elina alko jo hermostua.

Vastahakoisesti mä aloin kuoria vaatteita päältäni. Mä tunsin molempien tyttöjen katseiden mittailevan mun paljastuvaa kroppaa. Mä olisin kuvitellut, et mulla alkaa seisoon, mutta pikkukaveri vaikutti ihmeen rauhalliselta. Kai se oli se jännitys. Mä tiesin, että kohta pitää ottaa kalsaritkin pois ja sitten mä joudun kahden pikkuteinin armottoman arvioinnin kohteeksi.

– No meinaatsä ottaa ne alkkarit pois vai otetaanko me? Elina sähähti.

Mä olin ilmeisesti vitkutellut vähän liikaa tyttöjen makuun. Mua nolotti. Ihan uskomaton tunne. Ne oli hitto ihan pikkulikkoja, ei varmaan edes nähny ketään poikaa nakuna ennen sitä. Silti mua nolotti näyttää mun pippeli niille. Se, mikä mua nolotti, oli nimenomaan se, et musta tuntu, et mulla se tosiaan oli vielä pippeli – niin kun pikkupojilla. Liikkatunnilla koulussa olin saanut kyl seurata muiden kehitystä, ja mä tiesin, että mä olin jäljessä. Seiskaluokka oli ollu pahin – ei ollenkaan karvoja ja pippeli kun prinssinnakki. Nyt se oli ehkä enemmän sellasta normaalin nakin mallia – pituutta viimesimmän mittauksen mukaan 6,5 senttiä – ja karvojakin oli lopulta alkanu tulla viime keväänä. Mutta nekin oli ihan vaaleita, samaa väriä kun mun tukka. Sellanen hassu pieni pehko ihan pippelin juuressa, ei muualla.

Mut ei auttanut. Mä tunsin, miten kaks uteliasta katsetta porautui mun nivusiin, kun mä otin alushousujen kauluksesta kiinni ja aloin hivuttaan niitä alas. Mä vedin ne nilkkoihin ja sit kokonaan pois jalasta. Mulla ei edelleenkään seisonut – normaalisti olis seisonut jo pelkästä ajatuksesta, mutta se tilanne oli jotenkin liian jännittävä. Olisin toivonut, et seisoo – olis sekin ollut noloo, mut ainakin ois näyttänyt vähän aikuisemmalta. Nyt mä näytin varmaan ihan säälittävältä rääpäleeltä – ylikasvanut prinssinnakki jalkojen välissä roikkuen.

– No onks hyvä nyt? kysyin ja katsahdin suu ammollaan tuijottaviin tyttöihin.

– Käys tuohon pitkälleen, niin katsotaan… Elina sanoi ja viittasi mua käymään sängylle pitkäkseni.

– Vähänkö se on hassun näkönen. Tollanen ihme pötkylä… Suski kommentoi nyt ensimmäistä kertaa.

Molemmat tytöt parkkeerasivat polvilleen sängyn viereen ja tuijottivat. Mun jännitys alko vähitellen haihtua. Osat oli nyt toisinpäin kun pari viikkoa sitten. Mä olin nyt se, jonka piti totella ja muut määräs. Mutta kun siihen ajatukseen tottu, niin itse asiassa se alko vaikuttaa ihan kivaltakin. Oli se jotenkin aika kiihottavaa maata siinä, ja jotenkin siinä niiden uteliaisuuden ja ujouden kaksintaistelussa oli jotain aika söpöä. Pitkään ne epäröi, sitten lopulta mä tunsin Elinan sormet mun pippelillä.

Se oli eka kerta, kun kukaan tyttö koski mua sinne. Sen sormet tuntu niin erilaisilta. Niin pieniltä ja siroilta verrattuna oman käden kosketukseen. Arasti sormet teki ensimmäisiä tutkimusmatkojaan. Silitti, käänteli, nosti ilmaan ja antoi retkahtaa alas. Pian mä tunsin toisetkin pienet sormet siellä. Ne silitti mun kiveksiä. Se osas olla hellä, ei puristellu eikä mitään. Silitti vaan.

Mä aloin herätä eloon. Veri alko virrata sinne, minne se siinä tilanteessa kuulukin, ja mä tunsin tutun tunteen tekevän tuloaan. Samassa mä tunsin mun esinahan liikkuvan. Elina oli ilmeisesti myös lukenut koulukirjansa ja kokeili nyt käytännössä, miten esinahka liikkuu. Se rullas sitä hitaasti taakse ja sai aikaan säkenöivän aallon mun kropassa. Esinahka oli mun juttu – mä olin keksinyt sen jo pienenä ja siitä asti runkannut. Mikään ei tuntunut sillon niin hyvältä kun esinahan vetely kaikessa rauhassa edes–takas, edes–takas… kunnes ei enää pystynyt hillitsemään sitä tunnetta, ja sitten tuli.

– Kato, tää on se esinahka. Mieti, tälleen se koululääkäri on just niille tehny. Wahlström on käskeny niiden maata siinä nakuna ja sit tehny niille tälleen. Jokaiselle! Elina selosti innosta hehkuen.

Ilmeisesti vitosluokan lääkärintarkastukset oli ollut kova juttu silläkin luokalla. Sama se oli meillä. Etukäteen liikku hirveet huhut siitä, mitä kauheuksia siellä tehdään. Ja kyllä siellä tietysti tehtiinkin. Tai no ei kauheuksia, mutta kunnon tutkimus kyllä. Wahlström oli ollut koululääkärinä meidänkin luokalla. Se oli tiukkailmeinen keski-ikäinen täti, ja söi varmaan pikkupoikia aamupalaksi. Muitta mutkitta kiskoi alushousut nilkkoihin ja kopeloi paikat kylmillä käsillään.

– Uuu… Vähänks ällöö! Mieti, et Niko ja Jonnekin on joutunu siihen. Ei oo tainnu olla Wahlströmin käsittelyssä ihan yhtä kovaa poikaa kun yleensä luokassa… Suski selosti ja kikatti.

– Ja mieti sitte, jos on liian tiukka eikä mee taakse, nii se lähettää leikkaukseen! Elina jatkoi ihmettelyä samalla rullaten esinahkaa edestakaisin.

Mä olin aika yllättynyt tyttöjen puheista. Kyllä mä muistan, että pojat aikanaan puhu siitä tarkastuksesta, ja ei se mikään salaisuus ollu, että housujen puolella oli käyty. Mutta että tytötkin tiesi siitä noin paljon… Ja puhu keskenään ja kikatteli poikien kohtalolle… Se ei tuntunut kovin kivalta. Mutta en mä sitä ehtinyt murehtia. Mun seisokki alko voimistua tosissaan. Vähän kerrassaan se kasvo isommaks ja lopulta törrötti ihan pystyssä nuppi suoraan kohti kattoa. Tytöt oli haltioissaan.

– Kato nyt sitä. Vähänks se kasvaa ku seisoo! Suski ihmetteli ääneen ja tuijotti pystyssä törröttävää parrua.

– Nyt näytät sit, miten sä tyydytät ittees. Mä tiedän kyl, mä oon vakoillu sua välillä oven raosta, mut Suski ei oo nähny… Elina vaati.

Mitä helvettiä, oliko se oikeesti katsellu mun runkkaamista? Ääh, voi helvetti. Tietysti joskus sillon kun olin runkannu tietokoneella. Mä olin sillon aika selkä ovelle päin. Ehkä se oli kuullu jotain ja raottanu ovee, nii et mä en ollu huomannu. Tai sitten mä olin unohtanu joskus oven raolleen. En mä muista, et niin ois käyny, mut kai se oli mahdollista.

– Näytät sillai loppuun asti. Sillai et tulee spermaa. Mä tiedän, et sulta tulee. Oon nähny, kun sä päästät talouspaperiin. Ja oon nähny niitä koppuraiseks kuivuneita papereita sun yöroskiksessa.

Ei hitto, Elinahan oli ilmeisesti ihan hirvittävä stalkkeri. Mitähän kaikkee se oikein tiesi? Ja mistä se oli saanu selville? Pelottavaa. Mua nolotti. Mä en halunnu selittää uteliaana tölläävälle Suskille enää sanaakaan mun koppuraisista runkkupapereista tai mistään muustakaan. Paras tie ulos tästä kaikesta oli varmaan nyt vaan totella kiltisti. Harjaantuneella liikkeellä mä otin mun pilin käteen. Pistin toisen käden kiveksille, vedin vähän jalkoja koukkuun ja alotin mun normaalin rutiinin. Ensin rauhallisia vetoja, edes–takas, edes–takas. Sitten vähän nopeammin, tahtia vaihdellen. Samalla toinen käsi hiplas kiveksiä. Tuntu hyvältä. Mä suljin silmät ja annoin mennä. Ja mä oikeestaan nautin siitä tunteesta, et mä tiesin kahden hitonmoisen uteliaan pikkutytön seuraavan mun jokaista liikettä ja odottavan loppuhuipennusta, jonka ne tiesi olevan tulossa.

– Odotas hetki, pistäs jalat koukkuun. Vatsan päälle, tiedät kyllä miten… Elina keskeytti mun touhut.

– Mitä sä meinaat?

– Kyllä sä tiedät. Sä vaikutat vähän punaselta, joten Suski saa mitata sun kuumeen… Elina jatkoi ja ojensi samalla tutunnäköisen muoviputkilon Suskille.

– No, jalat ylös nyt. Äläkä lopeta runkkaamista. Sä jatkat sitä ihan kaikessa rauhassa. Suski hoitaa loput… Elina komensi.

Tää oli taatusti kosto siitä viime kerrasta, ja mä en voinut kun alistua. Hitaasti mä vedin jalat koukkuun, niin että lopulta polvet kosketti rintaa. Molemmat tytöt tuijotti tiiviisti aukeavaa näkyä.

– Vaaau… Vähänks pervon näköstä… Suskilta pääsi.

– Eikö! Ja kohta paranee. Nyt vaan laitat sitä mönjää siihen mittariin ja pyllyyn. Ja sit vaan työnnät sen sisään, Elina opasti voitonriemuisena.

Mä suljin silmät. Mua nolotti enemmän kun koskaan. Mekaanisesti mä jatkoin runkkaamista ja kuulin, kun tytöt supatti jotain. Sit mä tunsin pienen sormen levittävän tahmeaa vaseliinia mun peppureikään. Ja pian mä tunsin, miten paksu, kylmä mittari liuku sisään mun suoleen. Vaikka mua ällötti se koko juttu, mä en voinut sille mitään, että mä nautin siitä tunteesta. Mä tunsin mun erektion voimistuvan. Ihan kohta… Ihan kohta…

– Vetele sitä sillain edestakasin, Elina opasti ja kiepsahti mun viereen sängylle istumaan.

Mä tunsin, miten mittari alkoi tehdä hidasta edestakaista liikettä mun pyllyssä. Samassa mä tunsin Elinan pienet sormet mun pilin kimpussa.

– Anna mä, Elina sanoi ja samalla jo otti napakan otteen pippeliä kiertävästä nahkarenkaasta.

Pienten sormien liike tuntui taivaalliselta. Tuntui jotenkin omituisella tavalla kiihottavalta maata siinä täysin avuttomana ja jalat irvokkaasti koukussa kahden suloisen enkelin tehdessä työtään. Katsahdin alas – jalkojen välissä sojotti uljaana pieni pippeli, joka täyteen komeuteen pullistuneenakin näytti selvästi vielä keskenkasvuisen pojan peliltä. Esinahka liikkui rytmikkäästi paljastaen aina välillä altaan kirkkaan punaisena hehkuvan terskan.

Tunne oli sanoinkuvaamaton. Muutama tippa kiimalimaa herahti pippelin päästä ja levisi terskan ja esinahan väliin voidellen kosketuksen vieläkin taivaallisemmaksi. Samalla Suski jatkoi kuumemittarin rytmikästä liikuttelua pyllyssä tuijottaen samalla herkeämättä ja silmät suurina edessään aukeavaa ennennäkemätöntä näytelmää. Ajatus laukeamisesta tyttöjen nähden lisäsi kiihotusta entisestään. Tunsin, että loppu oli todella lähellä.

– Kohta siltä tulee, Elina ehti sanoa, ja sitten mulla räjähti.

Mä nytkähtelin kuin hullu ja mä tunsin, miten jotain kuumaa ja tahmeaa ruiskahteli mun mahalle. Multa ei ollu varmaan ikinä tullut vielä niin paljon. Orgasmi kesti ja kesti, ja joka sykäyksellä mä tunsin, miten mun pylly puristu sen sisään työnnetyn kuumemittarin ympärille ja miten lisää spermaa lensi ympäri mun mahaa. Se oli varmaan aika näytelmä tytöille, mutta mä en edes muistanut, että ne oli siinä. Mä olin kun taivaassa!

Mä avasin silmät. Molemmat tytöt tuijotti mua silmät suurina ja hymyili. Elina piteli talouspaperia kädessään ja ojensi sen mulle.

– Sä varmaan tarviit tätä… se sanoi ja hymyili mulle söpösti.

Mä en saanut sanottua mitään. Mä olin vieläkin liian hengästynyt. Mutta mä olin onnellinen. Se kaikki oli ollut äärimmäisen noloa ja kuitenkin jumalaisen ihanaa samalla kertaa.

– Kiitti, se oli tosi kivaa… Kyllä me tää sulle joskus korvataan… Elina sanoi.

Mä puin päälle, ja sitten jutusta ei vähään aikaan puhuttu…

2 kommenttia viestissä: “Pikkusiskon tutkittavana”

  1. Xd says:

    Jatka vaan kirjoittamista. Hyvä oot kirjottamaan:)

  2. Tosi hyvä!!! says:

    Hemmetin hieno tarina. Jatka ihmeessä

Kommentoi

top