search
top

Vävykokelas

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (50 votes, average: 3.64 out of 5)
Loading...
Kirjoittajan kommentit: kpi:n stoorin innoittamana sain inspiraation kirjoittaa homotarinan samasta aiheesta hieman eri näkökulmasta. Juttu alkoi jo vähän venyä, joten päätin katkaista sen tähän ja kysellä lukijoiden mielipidettä kannattaako tätä jatkaa, vai palaanko Laurin ja Jukan edesottamuksia seuraamaan.

Räntää tuli taivaan täydeltä, kun kaarsin autoni rautatieaseman pihaan. Poikani Mikael oli tulossa pitkäksi itsenäisyyspäiväviikonlopuksi käymään kotona opiskelupaikkakunnaltaan, ja minä olin tunnollisena isänä häntä vastassa. Koska juna oli asemalla kaikuvan kuulutuksen mukaan tavalliseen tapaansa myöhässä, päätin viettää odotusajan autossa istuen. Pohdin itsekseni millainen oli tämä ‘kaveri’, jonka Mikael oli vasta eilen tekstiviestillä ilmoittanut tuovansa mukanaan. Varsinkin vaimoni Marjatan, Mikaelin äidin, suunnitelmat tämä tieto oli sekoittanut pahanpäiväisesti. “Onkohan meillä tarpeeksi ruokaakaan, pitäisiköhän sun käydä vielä tullessa kaupassa?” oli vaimoni hermoillut vielä lähtiessäni poikia vastaan. Olin yrittänyt rauhoitella häntä, sillä Marjatan tuntien söisin joka tapauksessa viikonlopun ruokien tähteitä vielä viikonkin päästä.

Lopulta VR:n tuttu naisääni lupasi junan saapuvan pian, ja nousin autosta siirtyäkseni laiturille odottamaan. Katoksen alla värjötellessäni juna viimein valui paikalle, ja sen sisältä purkautui suuri joukko matkalaisia. Yritin löytää merkkiä Mikaelista ihmisvilinän keskeltä siinä kuitenkaan onnistumatta. “Isä, täällä!” kuulin kuitenkin pian tutun äänen. Kääntyessäni sitä kohti näin Mikaelin heiluttavan kättään minulle muutaman junavaunun päässä. Kävellessäni häntä kohti huomioni kiinnittyi poikani vieressä seisoneeseen hahmoon. Päästyäni heidän kohdalleen Mikael esittelikin seuralaisensa minulle: “Isä, tässä on Aleksi. Aleksi, mun isä Martti.” Kättelin Aleksia, joka hintelästä olemuksestaan huolimatta puristi kättäni oikein reippaasti. “Hauska tavata”, Aleksi vakuutti pojaksi yllättävän korkealla äänellä.

“Aleksi on mun… uus kämppis”, Mikael hieman takelteli seuraavissa sanoissaan. “Ai, mut entäs Heikki?” kysyin hieman yllättyneenä. “Heikki muutti yhteen tyttöystävänsä kanssa”, poikani selitti jotenkin vaivaantuneen oloisena. “Jaa, no hyvä et löysit kuitenkin jonkun jakamaan sitä sun isoa vuokraa”, naurahdin yrittäen keventää tunnelmaa. “Joo”, Aleksi vastasi hymyillen, mutta loi samalla Mikaeliin katseen, jonka merkitys jäi minulle epäselväksi. Keskittyen minuun Mikael kysyi: “Mihin sä jätit auton?” “Tuonne noin”, osoitin kädelläni ja lähdin opastamaan poikia autoa kohti. Hiljaisuuden vallitessa nostimme poikien laukut takakonttiin ja istuimme autoon, Mikael viereeni etupenkille ja Aleksi taakse.

“Opiskeletko sä samalla laitoksella yliopistolla kuin Mikael?” kysyin Aleksilta lähtiessäni ajamaan, vaikka keskustelu katsekontaktin puuttuessa olikin hieman vaivalloista. “En ainakaan vielä”, kuului pojan vastaus. “Mitä tarkoitat?” jatkoin hieman ihmetellen. “Mä oon vielä lukiossa, abiturientti”, Aleksi tunnusti kuin suurenkin salaisuuden. “Jaajaa, eikös abit asu yleensä vielä vanhempiensa luona”, sanoin mitä sylki suuhun toi tiedosta yllättyneenä. “Mulla oli porukoiden kanssa vähän erimielisyyksiä”, Aleksi vastasi äänensävyllä, joka teki selväksi, etteivät lisäutelut olleet tervetulleita. Niinpä lopun matkaa keskityin kyselemään Mikaelilta tämän kuulumisia, mutta hänkin oli ihmeen vaitonainen ja poissaoleva.

Pysähtyessäni kotitalomme pihaan Marjatta seisoi jo ulko-ovella intoa hihkuen. Mikaelin vastusteluista huolimatta vaimoni halasi poikaamme pitkään ja hartaasti ja sen jälkeen kaappasi hieman pöllämystyneen Aleksinkin syleilyynsä. Mikaelia äitinsä toimet selvästi nolostuttivat, mutta Marjatta oli vain oma välitön ja sydämellinen itsensä. Päästyämme sisään ja riisuttuamme sateesta kosteat takkimme vaimoni komensi meitä jo illallispöytään. Marjatta oli laittanut Mikaelin lempiruokaa: perunamuussia ja nauravia nakkeja. Poikani näytti siltä kuin voisi vajota maan rakoon häpeästä äitinsä tarjoillessa hänelle ja Aleksille pikkulapsia viihdyttävään muotoon leikattuja ja paistettuja nakkeja.

Aleksi oli kuitenkin lievästä hermostuneisuudestaan huolimatta hymyilevä ja iloisen oloinen, ja yritti piristää Mikaelia tönäisemällä tätä kylkeen toverillisesti kyynärpäällään. Poikani reagoi Aleksin kosketukseen kuin sähköiskun saanut ja pudotti säpsähtäessään ketsuppipurkin lattialle. “Mitä sä oikein säikyt?” ihmetteli Marjattakin nostaessaan pudonnutta purkkia. Mikael vain tunki suunsa täyteen muusia ja mumisi jotain epäselvää vastaukseksi. Aleksi otti kuitenkin vinkistä vaarin ja varoi koskemasta Mikaeliin koko loppuruokailun ajan.

Katsellessani pöydän toisella puolella istuneita poikia en voinut olla huomaamatta kuinka he olivat niin monessa asiassa täysiä vastakohtia. Mikaelin tumma tukka oli leikattu lyhyeksi, miltei siiliksi, kun taas Aleksin korvien yli yltävät vaaleat kutrit oli muotoiltu tarkasti geelillä viimeisimmän muodin mukaan. Poikani oli harteikas ja jykeväleukainen, kun hänen ystävänsä puolestaan oli todella siro ja hoikka. Mikaelin kasvoja koristi parin päivän tuuhea sänki, kun Aleksi näytti siltä kuin ei tarvitsisi partahöylää vielä moneen vuoteen. Itse asiassa jos en olisi tiennyt paremmin, olisin arvioinut Aleksin ennemmin yläasteikäiseksi kuin lukiolaiseksi.

Aleksin kirkkaansiniset silmät olivat kuin piste iin päälle poikamaiseen olemukseen, vastakohtana Mikaelin harmaanruskeille iiriksille. Aleksin katse harhaili hermostuneesti ruokapöydässä syöntimme ajan hakien välillä turvaa tutusta Mikaelista, mutta poikani tuskin vilkaisikaan vieressään istunutta ystäväänsä. Kerran jäin kiinni Mikaelin ystävän tuijottamisesta Aleksin katseen kohdatessa omani, minkä jälkeen keskityin itsekin lähinnä oman lautaseni antimiin.

Marjatta omaan puheliaaseen tapaansa tenttasi poikia vuoron perään kaikesta mahdollisesta maan ja taivaan välillä. Vaikka nuorukaiset olivatkin melko niukkasanaisia, kävi lopulta ilmi, että Mikael ja Aleksi olivat asuneet yhdessä jo useamman kuukauden. Aleksin mentyä möläyttämään tämän minulle ja vaimolleni yllättävän tiedon mulkaisi Mikael tätä murhaavasti. Marjatta päivitteli Heikin poismuuttoa, mutta minua alkoi kiinnostaa, kuka tämä Aleksi oikein oli, ja miksi Mikael oli nähnyt niin paljon vaivaa pitääkseen hänet salassa vain tuodakseen hänet nyt kotiinsa asti näytille.

Vaimoni uteluiden myötä esiin nousi myös se fakta, että Aleksi oli mentyään aikoinaan kuusivuotiaana kouluun nyt lukion viimeisellä vasta 17-vuotias. Oma Mikaelimme oli armeijan käytyään ja jo toista vuotta opiskeltuaan kuitenkin kaksikymmentäyksi vuotta. Loimme Marjatan kanssa toisiimme merkitsevän katseen, joka ilmaisi meidän molempien hieman ihmettelevän tätä poikamme uutta asuinkumppania ja hänen tarinaansa.

“Mikael-kulta, jokos sä oot löytäny itsellesi tyttöystävän”, Marjatta kysyi viattomasti äidin aidolla mielenkiinnolla, mutta juuri silloin pojallani meni nakinpala väärään kurkkuun. Mikaelin köhimisestä ei tahtonut tulla loppua, vaikka Aleksi kuinka takoi tätä selkään. Vaimoni oli jo valmis soittamaan ambulanssin, mutta lopulta Mikael sai henkitorvensa auki ja pystyi jälleen hengittämään. Dramaattisen käänteen jäätyä tulematta illallisemme oli miltei ohitse, mutta ei ennen kuin Marjatta tarjosi meille isot kulholliset jäätelöä kinuskikastikkeen ja kermavaahdon kera.

Noustuamme pöydästä vaimoni alkoi hössöttää nukkumapaikoista, eli pitäisikö Aleksille pedata peti olohuoneeseen, mihin Mikael totesi ykskantaan: “Aleksi nukkuu mun huoneessa.” “Tottakai, saahan sinnekin patjalla siskonpedin lattialle”, hänen äitinsä myöntyi saman tien, mutta minä kiinnitin jälleen huomiota Mikaelin järkähtämättömyyteen asiassa. Miksi pojille oli niin tärkeää nukkua samassa huoneessa? Kyllähän heillä oli omassa kämpässäänkin molemmille omat huoneet, ainakin mikäli Aleksi oli muuttanut Heikin vanhaan huoneeseen.

Ruokailumme aikana oli saunakin ehtinyt lämmetä, ja Marjatta olikin jo suunnittelemassa sinne menojärjestystä. “Jos me käymme ensin isäsi kanssa löylyttelemässä, niin pääsette sitten Aleksin kanssa saunaan, eikö vain?” vaimoni ehdotti pojallemme. Mikael oli samaa mieltä, ja pojat siirtyivät purkamaan laukkujaan Mikaelin huoneeseen minun ja Marjatan lähtiessä saunaan. Lauteilla vaimoni puhua pajatti siitä kuinka mukavalta pojalta Aleksi vaikuttikaan, mutta minun mielenkiintoni oli jo ihan muualla. Olin hautonut mielessäni pienen suunnitelman ja laitoin sen täytäntöön sanoessani Marjatalle tämän lähtiessä peseytymään, että käskisi poikien vain tulla kanssani löylyihin, minne jäisin vielä hetkeksi.

Noin viisi minuuttia vaimoni poistumisen jälkeen saunan ovi avautui, ja lauteille kömpi kaksi nuorta miestä. Istuin tahallani niin keskellä laudetta, että pojilla ei ollut muuta mahdollisuutta kuin istua molemmin puolin minua. “Vai meinaa vanha äijä vielä jaksaa?” Mikael tokaisi minulle, puoliksi leikillään, puoliksi moittien. Olin varma, että pojat olisivat halunneet saunoa kahdestaan, joten en kiusallanikaan aikonut jättää heitä rauhaan. Mikael heitti löylyä ensin rankalla kädellä kuin yrittääkseen karkottaa minut pois, mutta lopetti huomattuaan kuinka heiveröinen Aleksi silmin nähden kärsi liiasta kuumuudesta.

“Noh, Aleksi, mitenkäs sulla asiat naisrintamalla?” kokeilin kepillä jäätä. “Eipä paljoa kehumista”, poika vastasi vaivaantuneesti. En painostanut poikaparkaa asiasta enempää, vaan vaihdoin puheenaihetta: “Mistäs sulla niin paha riita vanhempiesi kanssa tuli, että piti ihan pois muuttaa?” tiedustelin naurahtaen ja yrittäen laskea asiasta vähän leikkiä. “Isän kanssa ei päästy yhteisymmärrykseen”, Aleksi totesi vakavana kiuasta tuijottaen. “Mä lähen jo suihkuun”, hän tokaisikin yhtäkkiä ja häipyi pesutilan puolelle ennen kuin Mikael tai minä ehdimme reagoida mitenkään.

Löylyhuoneen lasioven läpi näin Aleksin vilvoittelevan itseään juoksevan suihkun alla. Jostain syystä huomioni kiinnittyi pojan takamukseen, joka oli Aleksin yleiseen hoikkaan olemukseen verrattuna huomattavan pyöreä ja kiinteä. Rintakehää ja jalkoväliä lukuun ottamatta Aleksin sorjaa vartta olisi melkein voinut kuvata sanalla naisellinen. Vilkaisin nopeasti Mikaelia varmistaakseni, ettei tämä huomaisi minun tuijottavan hänen kaveriaan peseytymässä, mutta yllätyksekseni myös Mikael näytti olevan täysin Aleksin lumoissa. Epäilykseni asioiden oikeasta laidasta alkoi pikkuhiljaa varmistua.

Säpsähdin hereille ja tarkistin vaistomaisesti ajan kelloradiosta: 00:27. Olimme menneet Marjatan kanssa maaten noin tuntia aiemmin, ja vaimoni edelleen nukkua tuhisikin vieressäni kuin tukki. Jäin kuulostelemaan mikä minut oli oikein herättänyt. Heräsin yleensä tosi helposti kaikkiin ylimääräisiin ääniin, kun taas Marjatta olisi varmaan nukkunut läpi vaikka kranaattikeskityksen. Hetken makoiltuani kuulin kiihtynyttä puhetta talon toiselta puolelta Mikaelin huoneen suunnalta. Ylläni pelkät bokserit nousin varovasti ylös sängystä ja hiippailin kohti poikani huonetta. Tarkoitukseni ei ollut vakoilla poikia, mutta kyllä heidän keskustelunsa sisältö kieltämättä kiinnosti minua kovasti.

“Mitä ihmettä se säpsähtäminen ruokapöydässä oikein oli? Ja mistä lähtien mä oon sulle vaan pelkkä kämppis?” kuulin Aleksin korkean äänen tivaavan. Mikaelin huoneen ovi oli raollaan, ja valot olivat päällä, joten käytävän pimeyden turvin saatoin kurkistaa sisälle. Aleksi seisoi kädet puuskassa Mikaelin istuessa sängyllään tämän edessä. Molemmilla oli yllään vain lyhyet alushousut. “Eikö me sovittu et sä kerrot tänä viikonloppuna vanhemmilles kaiken?” Aleksi jatkoi selvästikin kiihtyneenä. Väsyneen ja tympääntyneen oloinen Mikael yllätti minut tarttumalla Aleksia vyötäisiltä, vetämällä tämän itseään vasten ja sanomalla lempeästi: “Joojoo, kulta, kaikki aikanaan, en mä nyt sitä voinu heti ovensuussa julistaa.”

Kaikki aavistukseni poikien suhteen laadusta varmistuivat Mikaelin suudellessa edelleen mököttävän Aleksin vatsaa leikkisästi ja Aleksin lopulta antautuessa rakastajansa syleilyyn. Mikael oikaisi itsensä selin makuulle sängylle ja Aleksi asettui hajareisin istumaan tämän lantion päälle. Aleksi laskeutui suutelemaan poikaani suulle, ja pian katselin kahden nuoren miehen suutelevan ja hyväilevän toisiaan kuin paraskin nuoripari ikään. Pienoiseksi järkytykseksi tajusin itsekin kiihottuvani näkemästäni ja tunsin kuinka kaluni alkoi kovettua boksereissani. Myös poikien alushousuissa näytti olevan jo ahdasta, sillä molempien etumuksia koristivat muhkeat kohoumat.

Mikaelin käden löytäessä tiensä Aleksin housujen alle ja tämän peppuvaolle vihelsi Aleksi kuitenkin pelin nopeasti poikki. “Hei, ei me voida, entä jos sun porukat herää”, hän supisi noustessaan jälleen istualleen pysyen kuitenkin Mikaelin päällä. “Ollaan ihan hiljaa, mä oon aina halunnu tehä sen mun vanhassa huoneessa”, Mikael maanitteli poikaystäväänsä, “Siis kuvittele kuinka monta kertaa mä oon runkannu itteäni täs sängys tuijottaen tota Beckhamin kuvaa.” Aleksi vilkaisi seinällä roikkuvaa julistetta paidattomasta kuuluisasta jalkapalloilijasta ja myöntyi lopulta hymyssä suin: “Okei, mut ollaan sit hiirenhiljaa ja sun on parempi olla sanomatta mua Davidiks.”

Lumoutuneena näkemästäni katselin kuinka poikani ja tämän poikaystävä kiireisesti riisuivat alushousunsa ja asettuivat kyljelleen vierekkäin Mikaelin sängylle. Aleksin selkä oli Mikaelin vatsaa vasten, ja hämmästyksekseni näin poikani liukastavan kaluaan syljellään. Aleksi teki saman omalle pyllyaukolleen, ja niin Mikael alkoi pian työntää kulliaan kaverinsa ryppyreikään. Aleksin ilmeen perusteella prosessi ei ollut täysin kivuton, mutta yllättävän vähin äännähdyksin tämä otti poikani mittavan mulkun sisäänsä koko pituudeltaan. Mitä ilmeisimmin tämä ei ollut kummallekaan ensimmäinen kerta, sillä sen verran tottunein liikkein Mikael aloitti ystävänsä perseen hitaan naimisen.

Aleksi ynähteli hiljaa silmät kiinni poikani pannessa tätä pitkin, kiusoittelevin vedoin. Joka kerta Mikaelin kangen miltei lipsahtaessa ulos Aleksin lemmentunnelista saattoi Aleksin lantion havaita painautuvan Mikaelin haaroja vasten saadakseen tuon kookkaan varren takaisin sisäänsä. Kertaakaan ei Mikael jättänyt Aleksia ilman täyttymystä, vaan sujautti valtikkansa takaisin pojan ahnaaseen onkaloon. Itsekään en enää tyytynyt hieromaan omaa erektiotani boksereideni lävitse, vaan vapautin kaluni kankaisesta vankilastaan ja aloin rehellisesti runkata poikani kiihkeän homoseksin harrastamista katsellen. Siinäpä jotain, mitä en olisi kuuna päivänä osannut kuvitella joku kerta tekeväni.

Toinenkin kulli pääsi pian hellään käsittelyyn, nimittäin Aleksin kivikovana sojottanut lerssi Mikaelin kouran tiukkaan puristukseen. Aleksin huokailut voimistuivat hieman Mikaelin hyväillessä tämän mulkkua, joten Mikael joutui hiljentämään panokaverinsa suutaan hyväksi käyttäen. Poikien suudellessa samalla kun lihaksikas Mikael pani ja runkkasi hoikkaa Aleksia oli näkynä kuin kiimaisimmasta pornoleffasta. Omat puuhanikin olivat kuin pornoa katselevan: runkkasin raivoisasti omaa törröttävää tappiani. En ollut koskaan aiemmin innostunut mistään miestenvälisestä, mutta nyt en edes voinut muistaa koska olin viimeksi ollut näin kiihottunut.

Mikael oli selvästi kiihdyttänyt naintiliikkeidensä tahtia, mikä kieli lähestyvästä orgasmista. Myös Aleksin äänettömään huutoon jäykistynyt suu antoi ymmärtää laukeamisen olevan lähellä. Nopealla liikkeellä Mikael kääntyi makaamaan selälleen vetäen samalla Aleksin kokonaan päälleen. Niinpä Aleksi makasi nyt pitkin pituuttaan Mikaelin vatsan päällä poikani kyrvän nylkyttäessä häntä alhaalta päin. Vain muutama hetki asennonvaihdon jälkeen Aleksin huulilta pääsi pitkä nautinnollinen ynähdys, jonka myötä hänen kalunsa sylki lastinsa hänen tiukalle vatsalleen. Samalla Mikael nosti lantiotaan työntäen kookkaan kullinsa juuriaan myöten Aleksin peppureikään, mitä ilmeisimmin siittäen rakastajansa sisukset perusteellisesti.

Näky pojastani siementämässä nuoremman poikaystävänsä persettä oli minullekin liikaa, ja niin laukesin käteeni yrittäen olla sotkematta lattiaa tai muutenkaan ympäristöäni. Pimeässä en oikein nähnyt kuinka onnistuin, mutta nautintoni huipulta laskeutuessani tajusin poikien tekevän lähtöä kylpyhuoneeseen peseytyäkseen kostean panonsa jälkeen. Hätäisesti vetäydyin läheisen nurkan pimentoon juuri ennen kuin Mikael avasi huoneensa oven valaisten suuren osan käytävää. Kuin omenavarkaista palaavat pikkupojat Mikael ja Aleksi hiipivät hihitellen ohitseni kohti kylpyhuonetta. Mikael livahti edeltä kylppärin puolelle, mutta Aleksi seisahtui hetkeksi juuri siihen kohtaan, missä olin itse äsken poikia vakoillessani seisonut.

Hengitykseni salpautui luullessani jääväni kiinni siinä paikassa puolikova kulli edelleen kourassani. Paikoillaan seisova Aleksi koetti jalkapohjaansa ja haistoi käteensä tarttunutta ainetta. Sitten hän pälyili joka puolelle kuin yrittäen erottaa jotain ympäröivästä pimeydestä. Hänen katseensa osuessa minuun olin aivan varma siitä, että Aleksi näki minut, mutta hetken tuijotettuaan suuntaani hän käänsikin katseensa pois ja jatkoi matkaansa kylpyhuoneeseen Mikaelin seuraksi. Huokaisin helpotuksesta ja hiippailin kiireen vilkkaa takaisin omaan makuuhuoneeseeni, missä vaihdoin ylleni puhtaat ja kuivat bokserit Marjatan nukkumisääniä kuunnellen. Piilotettuani spermaiset alushousuni pyykkikorin pohjalle sujahdin takaisin vällyjen väliin vaimoni viereen, mutta nukuin tuskin silmän täyttä enää loppuyönä äskeisten tapahtumien pyöriessä kirkkaana mielessäni.

Nousin ani varhain varmistamaan, ettei yöllisestä vakoilureissustani ollut jäänyt jälkiä. Runkkauspaikkani kohdalla oli kuin olikin muutamia spermaroiskeita, jotka nopeasti pyyhin talouspaperilla pois. Mikaelin huoneesta kuului tasaista kuorsausta, ja rohkaistuinkin vilkaisemaan sisään. Poikani nukkui omassa sängyssä vatsallaan, ja Aleksi oli siirtynyt panopuuhien jälkeen lattialle siskonpetiin, missä hän nyt veteli sikeitä selällään maaten. Suloisena yksityiskohtana Mikaelin käsi roikkui vuoteensa reunan yli ja hänen kämmenensä oli kietoutuneena Aleksin siroihin sormiin. Jätin pojat nukkumaan käsi kädessä ja menin itse keittämään aamukahvia.

Jonkin ajan päästä Marjattakin nousi ylös ja kehui kuinka sikeästi ja hyvin olikaan jälleen nukkunut. Itse en tietystikään maininnut yön tapahtumista halaistua sanaa vaimolleni. Marjatan keitettyä aamupuuron ja munia kävin Mikaelin oven takana huhuilemassa poikia aamupalalle. Pian pojat tulivatkin katetun pöydän ääreen, Mikael t-paidassa ja verkkareissa ja Aleksi muodikkaassa flanellikuvioisessa oloasussa. Toivottaessani hyvät huomenet Aleksi katsoi minua silmissään läpitunkevan kysyvä ja hieman syyttäväkin katse. En voinut muuta kuin kääntää katseeni pois, mutta vilkaistessani pian poikaan uudelleen oli hänen ilmeensä jälleen peruslukemilla.

Itsenäisyyspäivä kului hyvin perinteisissä merkeissä vanhempieni eli Mikaelin mummon ja papan tullessa käymään. Suvussamme oli perinteisesti aloitettu lapsenteko jo nuorena, joten äitini ja isänikin olivat vasta kuusissakymmenissä olevia aktiivisia senioreita. Hieman ihmetellen he suhtautuivat Aleksin läsnäoloon, vaikka vieraiden läsnäolo juhlapäivällisillämme ei ollutkaan mitenkään ennenkuulumatonta. Isäni vaatimuksesta katsoimme päivällä puolustusvoimien paraatin ja perään Tuntemattoman sotilaan. Myös Mikael ja Aleksi osallistuivat traditioon mukisematta.

Ruokapöydässä äitini huomautti Mikaelille leikkisään sävyyn lapsenlapsenlapsien odottamisesta. Tällä kertaa poikani ei sentään vetänyt ruokaa henkitorveen, vaikka melko vaiteliaaksi kommentti Mikaelin vetikin. Loppuilta sujui samoissa merkeissä kuin suurimmalla osalla suomalaisista: Linnan juhlia katsoessa ja arvostellessa. Aleksi tuntui löytäneen hengenheimolaisen Mikaelin mummosta naisten iltapukuja kauhistellessaan isäni keskittyessä taivastelemaan kaikkia presidentin paikalle kutsumia ‘helppoheikkejä’.

Kättelyistä ja alkuvalsseista selvittyämme vanhempani suuntasivat kotiinsa vannottaen meitä tulemaan käymään heillä joulupyhinä. Viimeisten ilta-askareiden jälkeen vetäydyimme Marjatan kanssa yöpuulle poikien jäädessä vielä katsomaan televisiota. Vaikka vaimoni tasaisesta hengityksestään päätellen sai unen päästä kiinni hetkessä, minä valvoin miettien viime yön tapahtumia ja sitä, tapahtuisiko tuo kaikki uudelleen tänä yönä. Aikani sängyssä pyörittyäni uteliaisuus vei voiton järjestäni, ja niin hiippailin jälleen pimeässä talossa kohti Mikaelin huonetta.

Huoneen ovi oli taas raollaan, jopa hieman enemmän kuin viimeksi, ja sisältä kuului tutunoloista voihketta. Uskoin ympäröivän pimeyden suojelevan minua ja uskaltauduin katsomaan sisälle huoneeseen. Minua vastassa oli vielä eilistäkin irstaampi näky: Aleksi ratsastamassa sängyllään makaavan Mikaelin kyrvällä. Mikaelin kasvot olivat huoneen ovelta poispäin, mutta häntä kasvokkain ollut Aleksi näki suoraan minuun. Jäykistyin niille sijoilleni, ihan kuin se olisi jotenkin tehnyt minusta näkymättömän. Aleksin katseesta ei kuitenkaan voinut erehtyä: hän näki minut selkeästi eikä vaikuttanut lainkaan yllättyneeltä läsnäolostani.

Koska Aleksi ei selvästikään antanut saapumiseni häiritä heidän puuhiaan, päätin minäkin ottaa tilanteesta täyden ilon irti ja paljastin oman hetkessä kovettuneen kaluni alushousuistani. Huomasin Aleksin vaistomaisesti lipaisevan huuliaan suurehkon kullini nähdessään ja päätin antaa pojalle oman performanssini asettumalla runkkaamaan niin, että Aleksilla oli esteetön näkymä kädellä vatkaamaani kyrpään. Kuin vastatakseen samalla mitalla Aleksi kiihdytti ratsastuksensa tahtia ja voimisti voihkintansa volyymia aavistuksen. Mikaelin käsien ohjatessa Aleksia lantiolta Aleksi itse tarttui omaan mulkkuunsa ja aloitti myös kiihkeän runkkauksen.

Siinä me kaksi sitten ihailimme toisiamme: teini-ikäinen poika ja keski-ikää lähestyvä mies. Välillä Aleksin täytyi kiinnittää huomionsa allaan olleeseen Mikaeliin, jottei tämä alkaisi epäillä jonkin olevan hullusti. Aleksin hengästyneestä ääntelystä päättelin hänen laukeamisensa olevan lähellä. Pian poika roiskikin valkean mahlansa pitkin Mikaelin vatsaa tuijottaen samalla minua syvälle silmiin kuin heittääkseen haasteen. En pystynyt enää pitkittämään omaa tulemistani, vaan pumppasin lastini jälleen kouraani yrittäen samalla vaientaa kaikki nautinnolliset äännähdykset.

Mikaelkin hytkyi Aleksin alla siihen malliin, että iso annos lapsentekoaineksia oli mitä ilmeisimmin löytänyt tiensä poikani poikaystävän perseen täytteeksi. Aleksi laskeutui suutelemaan rakastajaansa hellästi, ja minä totesin olevan aika jälleen poistua paikalta, mikäli en halunnut jäädä kiinni myös pojalleni. Viime yöstä viisastuneena livahdin takaisin omaan makuuhuoneeseeni asti, missä taas mällisiä alusvaatteita vaihtaessani kuulin poikien käyvän jälleen yöllisellä pesulla likaisten touhujensa jälkeen.

Kun olin varma siitä, että reitti oli selvä, siirryin itsekin kylpyhuoneeseen selvittämään päätäni. Huuhdottuani kasvojani kylmällä vedellä katsoin lavuaarin vieressä olevasta kokovartalopeilistä omaa peilikuvaani ja kuiskasin sille syyttävästi: “Mitä vittua sä oikeen oot tekemässä?” Kuvajaiseni vain hymyili minulle ilkikurisesti. Katsellessani itseäni hetken pidempään aloin ajattelematta tekemään arviota näkemästäni: ikäisekseni suht timmi kroppa, ei vielä harmaata tuuheissa hiuksissa, sopivasti karvoitusta oikeissa kohdissa… Koska olimme Marjatan kanssa todellakin saaneet Mikaelin hyvin nuorina, niin itselläkin oli pyöreät neljäkymmentä edessä vasta ensi vuonna. Kai tällaista ‘isukkia’ voisi nuori kollikin pitää seksikkäänä…

Ei, ei ja ei. Yritin karistaa kaikki riettaat ajatukset mielestäni. Vaikka olinkin jo teini-iästä saakka tiedostanut olevani vahvasti bi-henkinen, ja nuorempana oli tullut kokeiltuakin kaikenlaista, niin koskaan ei kukaan miespuolinen ollut saanut minussa aikaan samaa tunnereaktiota kuin minkä Aleksi nyt oli aiheuttanut. Oman poikani mitä ilmeisin homous ei aiheuttanut minulle mitään suurta kriisiä, mutta hänen poikaystävänsä himoitseminen oli jotain, mihin en ollut osannut mitenkään varautua. Yritin purkaa jännitystäni runkkaamalla uudestaan, mutta mielessäni näin aina Aleksin ratsastamassa, ensin Mikaelin ja sitten omalla kyrvälläni, ja lopulta laukesin mielikuvaan Aleksin naimisesta sekavin tuntein ja kyyneleiden valuessa silmistäni.

Pitkän valvomisen jälkeen uni viimein armahti minut aamuyön tunteina, vaikka uneni olivatkin täynnä Aleksia viettelemässä minut seksiin kanssaan. Aamulla säpsähdin hereille tajutessani Marjatan jo nousseen ylös sängystä. Kömmin itsekin aamutakkiin verhoutuneena keittiöön, missä yllätyksekseni Mikael ja Aleksi olivat jo aamiaisella vaimoni kanssa. “Huomenta, sinähän se unikeko tällä kertaa olet”, Marjatta sanoi hiukan ihmettelevään sävyyn. Huomenia toivottaessani kohtasin jälleen Aleksin jäänsinisten silmien katseen, joka oli tänä aamuna syyttävän sijasta tietäväinen ja ehkä aavistuksen katuvainenkin.

Marjatta suunnitteli käyvänsä katsomassa tätiään hoitokodissa, ja Mikael oli puheistaan päätellen lähdössä mukaan. Kun vaimoni yritti vihjata, että dementoituneen ja sekavan naisen luona kannattaisi vierailla mahdollisimman pienellä porukalla, niin Aleksi tarjoutui jäämään meille odottamaan. Itsekin tuumailin Marjatan ja Mikaelin olevan parempi käydä Aino-tädin luona ihan kaksistaan, mihin he suostuivatkin sen kummemmin sitä pohtimatta. Loin vaivihkaa Aleksiin merkittävän katseen, mihin hän ohikiitävän hetken vastasikin.

Jonkin ajan kuluttua poikani ja vaimoni olivat viimein tekemässä lähtöä. Vielä eteisessä Mikael varmisteli Aleksilta, että olihan tämän jääminen kanssani kahden ok. Aleksi vakuutti pärjäävänsä, ja niin kaksikko lähti Marjatan huikatessa ovelta heidän viipyvän pari tuntia, ja että minun tulisi laittaa uuni päälle kännykkäni hälytyksen soidessa. Katselimme Aleksin kanssa olohuoneen ikkunasta Mikaelin ajaman auton kaartavan pois pihatieltä ja vilkutimme perään sen kadotessa näkyvistä tien mutkan taakse. Hetken aikaa seisoimme kumpikin paikallamme liikahtamatta, ja ainoa asia minkä saattoi kuulla oli raskas hengityksemme ja olohuoneen kaappikellon raksutus.

“Millainen sairas paska vakoilee omaa poikaansa harrastamassa seksiä?” Aleksi rikkoi viimein painostavan hiljaisuuden ja kääntyi minua kohti syyttävästi. Pieni raivonkipinä leimahti sisälläni kun vastasin kimpaantuneesti: “Millainen irstas lutka vain antaa sen tapahtua ja esittelee itseään kuin paraskin portto?” Ikuisuudelta tuntuneen hetken ajan vain tuijotimme toisiamme syvälle silmiin, mutta ilma välissämme tuntui olevan niin sakeana seksuaalisesta energiasta, että sitä olisi voinut leikata veitsellä.

Lopulta minä annoin periksi sisälläni paisuneelle intohimolle ja suorastaan kävin käsiksi Aleksin heiveröiseen kehoon. Aleksi kuitenkin vastasi välittömästi kosketukseeni kietomalla minut tiukkaan syleilyyn ja suutelemalla minua ahnaasti suulle. Käteni hakeutuivat Aleksin tiukkojen farkkujen peittämille pakaroille, joita viimein pääsin estottomasti puristelemaan. Aleksinkin siro käsi hakeutui hyväilemään housujeni etumusta, ja hänen kiihkeästä kielaristamme erkaantuneet huulensa kuiskasivat korvaani taikasanat: “Pane mua!”

Kahdesti minua ei tarvinnut käskeä, ja niinpä kaappasin minua päätä lyhyemmän hoikan pojan syliini ja lähdin kantamaan häntä kohti Mikaelin huonetta. Aleksin silmistä heijastui kiihko ja jännitys laskiessani hänet poikani sängylle makaamaan. Paitani ja housuni miltei repeytyivät riipiessäni ne yltäni, ja kiskaistessani alushousuni nilkkoihini huomasin Aleksinkin avaavan farkkujensa vyötä ja nappeja. Kiireessä yritin auttaa poikaa pääsemään eroon vaatetuksestaan kiskomalla häneltä farkut jalasta sekä puseron ja paidan päältä. Pian alastoman kroppani edessä oli huohottava teinipoika pelkät bokserit jalassaan.

Kiimoissani en enää tyytynyt vain riisumaan Aleksin alushousuja, vaan repäisin kylmästi hänen kalliit merkkibokserinsa keskeltä kahtia. Aleksi ei kuitenkaan tuntunut vaatteidensa kohtaloa surevan, vaan hamusi kohti kattoa sojottanutta kaluani käsiinsä. Minä en kuitenkaan halunnut hukata aikaa turhiin esileikkeihin, joten nostin muitta mutkitta Aleksin nilkat olkapäilleni asettuessani samalla hänen ylleen, jolloin hänen pyöreä teiniperseensä oli juuri sopivasti hollilla kyrpäni edessä. Mikaelin aiempaa esimerkkiä noudattaen sylkäisin käteeni, liukastin sillä kivikovaa kankeani ja survaisin sitten miehuuteni yhdellä päättäväisellä työnnöllä äkillisestä kivusta kiljuvan Aleksin sisään.

Seivästettyäni saaliini lihaisalla peitselläni yritin rauhoitella allani nyyhkyttänyttä poikaa. Pian Aleksi kuitenkin parkaisi kyyneltensä seasta itkuisesti: “Pane nyt sit parastas, vitun vanha pukki!” Pojan haaste sai kiihkoni jälleen virtaamaan, ja niinpä aloin kairata kulliani puristanutta reikää kiusoittelevan pitkillä ja mahdollisimman nopeilla työnnöillä. Aleksi karjui käsittelyssäni kuin syötävä, joten peitin hänen suunsa omallani pakottaen hänet intohimoiseen kielariin. En muista milloin viimeksi olisin tuntenut samanlaista eläimellistä kiimaa, jonka pakottamana jyystin kaksinkerroin taivutettua teinipoikaa koko kroppani painolla.

Poikani Mikaelin nuoruusvuosien sänky natisi äänekkäästi, kun minä nussin hänen poikaystäväänsä kuin heikkopäinen. Sivusilmälläni näin kuinka seinällä David Beckham todisti tapahtumaa sama vakava ilme kasvoillaan kuin aina ennenkin. Aleksi riuhtoi suunsa irti huulieni otteesta ja karjui kuin horkassa: “Aah, sun kyrpä on niin iso ja ihana-aah!” Kaluni oli varmasti mitoiltaan useita senttejä Mikaelin elintä isompi, joten Aleksi sai nyt todellakin tietää, miltä tuntui saada munaa oikealta mieheltä. Koko huone tuntui olevan täynnä irstasta naimisen hajua.

Nautin suunnattomasti siitä, kuinka lantioni ja pallini läiskähtivät Aleksin pyöreitä pakaroita vasten joka kerta kullini painuessa sisään hänen tiukkaan anukseensa. Tiesin, etten pystyisi ylläpitämään tätä kiihkon tasoa kovin kauaa laukeamatta, joten supatin Aleksin korvaan: “Mä siemennän kohta sun teinipersees, mitäs siihen sanot?” “Jooh, tuu mun sisään, täytä mut sun spermalla!” Aleksi rukoili tuijottaen samalla minua jälleen intensiivisesti. Saatoin tuntea sieluni hukkuvan noihin jäänsinisiin silmiin samalla kun kehoni kohdisti kaiken energiansa siittiöideni saamiseksi mahdollisimman syvälle tuon ihanan pojan sisuksiin saavuttaessani mieltäjärisyttävän orgasmin.

Hekumani huipulta laskeutuessani tunsin kroppani sykähtelevän vielä viimeistenkin spermatippojeni pusertuessa Aleksin perseen hellään huomaan. Huohotimme molemmat kuin parhaankin urheilusuorituksen jäljiltä, ja kummankin ihoa koristivat lukuisat hikikarpalot. En osannut tehdä muuta kuin suudella allani maannutta poikaa uudelleen ennen kuin päästin hänet pinteestä. Makoilimme sylikkäin Mikaelin sängyllä hengityksemme tasaantuessa sanomatta sanaakaan. Lopulta rikoin hiljaisuuden toteamalla ykskantaan: “Meidän pitää varmaan käydä peseytymässä.”

Aleksi vain nyökkäsi vastaukseksi, ja niin minä kaappasin pojan jälleen syliini noustessani ylös sängyltä. Kannoin Aleksin suihkuun kuin pikkulapsen, ja kuin yhteisestä sopimuksesta pesimme hellästi toistemme vartalot lämpimän virtaavan veden alla. Muistelin kuinka olin vain toissa iltana katsellut salaa himoiten Aleksin sorjaa vartta tämän suihkutellessa itseään saunomisen aikana, ja nyt olin saanut tyydyttää irstaat mielihaluni tämän alaikäisen panopuun kanssa.

Aleksin pehmeä kosketus sai kaluni jälleen kovettumaan, ja tämän huomattuaan Aleksi polvistui eteeni ottaen kullini suuhunsa ennen kuin ehdin vastustella. Saatoin vain huokailla hyväksyvästi poikani poikaystävän imeä lutkuttaessa kyrpääni kuin ammattilainen konsanaan. Aleksi nuoli pallejani kuljettaen sitten kieltänsä mulkkuni vartta pitkin kärkeen saakka ahmaisten lopulta terskani huultensa taidokkaaseen käsittelyyn. Tartuin himokasta teinipoikaa niskasta ja nussin hänen suutaan antaumuksella. Pian olinkin jo valmis päästämään ilmoille uuden satsin valkeaa elämäneliksiiriäni.

Halusin ohjata lastini kuitenkin Aleksin toiseen ruumiinaukkoon, joten nostin pojan ylös, käänsin hänet ympäri ja työnnyin lupia kyselemättä Aleksin käytettyyn anukseen. Vaikka Aleksi älähtikin jotain käsittämätöntä, tunsin kädelläni hänenkin kiihottuneisuutensa sojottavan erektion muodossa. Aloitin jälleen rajun naimisen painaen Aleksia takaapäin kylpyhuoneen kaakeliseinää vasten samalla hänen kulliaan voimallisesti runkaten. Vain muutaman pikaisen vedon jälkeen Aleksi saavutti orgasminsa laueten kädelleni nautinnollisen ähinän saattelemana. Lähes samanaikaisesti pumppasin päivän toisen annoksen mahlojani tuon kiimaisen teinipojan riettaaseen reikään.

Toisen pariutumisemme jälkeen saimme vihdoin peseydyttyä kunnolla ja kumpikin menimme sitten tahoillemme pukeutumaan. Hakiessani housujani ja paitaani Mikaelin huoneesta huomasin Aleksi piilottavan repimäni alushousunsa laukkunsa sivutaskuun. Yhdessä petasimme naimapuuhissamme sekaantuneen sängyn, ja lopulta äskeisestä intohimoisesta kohtaamisestamme ei ollut nähtävissä enää yhtään todistetta. Välisemme seksuaalinen jännite ei kuitenkaan ollut kadonnut mihinkään, ja minun täytyi toden teolla hillitä itseäni, jotten käynyt Aleksin kimppuun uudelleen kuin pieni eläin.

Säpsähdimme molemmat puhelimeni pirahtaessa muistutuksena uunin päälle laittamisesta. Vaimoni komennon mukaan kävin kytkemässä virran paistoksiin, ja istuuduin sitten keittiön pöydän ääreen selvittämään ajatuksiani. Aleksi otti paikan pöydän toiselta puolelta. Tuntui, että minun pitäisi sanoa jotain, mutta ainoa mitä suustani tuli ulos oli: “Mitäs vävypoika?” Aleksi hymyili minulle ilkikurisesti ja iski silmää vastatessaan: “Mitäs appiukko?” Mihin vielä joutuisinkaan poikani seksikkään poikaystävän kanssa ennen kuin viikonloppu olisi ohitse…

17 kommenttia viestissä: “Vävykokelas”

  1. huhhuh says:

    Tälle on pakko saada jatkoa.

  2. AnyZ says:

    Kiitos jälleen uusista kommenteista ja kannustuksesta jatkaa kirjoittamista. Nimimerkin prll osoittama ristiriita on tosiaankin oma mokani, joka johtui liian pitkästä tauosta tarinan kirjoittamisen välissä. Pahoitteluni.

    Tähän juonikuvioon minulla ei ole tällä hetkellä suunnitteilla jatkoa, mutta kenties joku kaunis päivä vielä innostun Martin ja Aleksin tulevia puuhia kuvailemaan…

  3. Puuterihuisku says:

    Hmm, tämä herätti nyt kahdenlaisia ajatuksia, jospa yritän tähän kirjoittaa pelkästään tätä tekstiä koskevat kohdat ja loput sitten jonnekin muualle.

    Elikäs, taas kerran yksilötasolla todella kiihottava novelli. Kirjoitusvirheitä ei taaskaan ole paljon yhtään (peräkkäin olevissa vuorosanoissa itseäni välillä häiritsee rivinvaihdon puuttuminen, mutta tämä on jo silkkaa pilkun pakko-ottamista), hahmot toimivat, juoni toimii… Kaikki tuntuu toimivan. Ehkäpä hahmot jäävät vielä kuitenkin jonkin verran pinnallisiksi, mutta tähän tapaan toteutetussa tekstissä se ei useimmille varmaankaan ole ihan niin tärkeä asia.

    Juoni on mukavan uskottava, se on asia mistä olen erityisesti näissä yksittäisissä novelleissasi pitänyt. Pieni huolimattomuusvirhe tosiaan käynyt tuon päähenkilön kokemusten / halujen kanssa mitä tulee toisiin miehiin, muttei siitä nyt sen enempää.

    Pidän tästäkin tosiaan paljon, mutta ‘Vanha suola janottaa’ on vielä enemmän mieleeni. Syynä on kaikkien todennäköisyyksien mukaan hahmojen syvempi olemus, joka tuo tekstiin vielä lisää aitoutta ja sitä kautta kiihkoa. 🙂

  4. MN69 says:

    hieno tarina, luen varmasti kaikki kirjoituksesi…!

  5. Jatkoa!!! says:

    Missäs Laurin ja Jukan tarinoihin on jatko-osia?

  6. prll says:

    “En ollut koskaan aiemmin innostunut mistään miestenvälisestä, mutta nyt en edes voinut muistaa koska olin viimeksi ollut näin kiihottunut.”

    “Vaikka olinkin jo teini-iästä saakka tiedostanut olevani vahvasti bi-henkinen, ja nuorempana oli tullut kokeiltuakin kaikenlaista – -”

    Jaa.

  7. huubai says:

    Itse kun on vasta homoksi tunnustautunut eikä vielä juuri mitään suhteita päässyt maistamaan on mahtavaa lukea ja uppoutua tarinoihin joissa muut nuoret löytävät paljon uusia juttuja. Ja musta tää tarina on tavattoman romanttinen seksinovelliksi, kohta jossa isä on peilin edessä ja laukeaa kyynelehtien on todella koskettava

  8. huubai says:

    Sun tarinat on ihania. En lue niitä ainoastaan seksin vuoksi vaan ne ovat kuin kirjoja. Iltasaduksi, ajankuluksi. Lisää! Olet niin hyvä kirjottaja että voisin maksaa jos kirjoittaisit mulle jonkun pitkän tarinan. :3

  9. MadClown says:

    Anyz, mun täytyy sanoa, et mä kiihotun näist, ok olen bi 😉

  10. noitapilli says:

    Hyvää työtä, kiitos. Pidin kaikesta muusta mutta en Tonzzan kommentista (yllä), mikä ei ole sinun syytäsi. Mutta minkä *helvetin* takia siitä “uskollisuudesta” pitää rakentaa jotain pönkkipyramidia. Grrr. Tonzza, itse olet sairas.

  11. AnyZ says:

    Ensinnäkin kiitos kaikille kommentoijille. Jokainen palaute kertoo siitä, että jutuillani on lukijoita, ja innostaa jatkamaan kirjoittamista.

    Tontzza: Minusta hyvässä seksinovellissa on aina mukana jokin ‘kielletty’ elementti. Itse en jaksa kirjoittaa vanillatarinaa kahdesta rakastavaisesta keskenään ja kuinka se on niin ihanaa. Jos se tekee minusta sairaan yksilön, niin olkoon sitten niin. Myönnän, että pettäminen on ehkä mauste, jota käytän liian usein kirjoituksissani. Pyrin haastamaan itseni kirjoittajana tulevaisuudessa keksiäkseni muita keinoja saada juoniini kaipaamaani jännitystä. Mutta täysin puhtoisia panoja on minulta turha odottaa.

    Jone: Martti ja Aleksi voisivat vielä jatkaa puuhiaan Mikaelilta ja Marjatalta piilossa samana viikonloppuna, tai sitten Martti voisi jonain kauniina päivänä vierailla Mikaelin ja Aleksin kämpillä…

    VienoSulo: Kiitos kannustuksesta, kirjoittajana sitä monesti unohtaa, ettei se lukija välttämättä kiihotu siitä pilkun nussimisesta 😉 Lisäksi homon mieltä lämmittää erityisesti, kun saa jutuillaan hetskunkin kiihottumaan…

  12. VienoSulo says:

    Upeasti kirjoitettu ja kihelmöivän viihdyttävä! En usko, että kaikki aiheesta muka olisi jo sanottu – sehän riippuu kijoittajasta. Perusheterona nautin ja kiihotuin poikapanosta – ja miksi en olisi! Hyvin kuvatusta seksistä nautin aina, ja samastuinkin tässä herkullisesti sekä appeen että vävyyn. Lisää tätä, tilanteita ja fetissejä ja yllätyksiä ja henkilöitä vaan kehiin – tarkoitus on viihtyä ja nauttia, siinä kai päällimmäinen kriteeri, eikä mikään literatuurinen oikolukunäyte…!

  13. Jone says:

    Tosi hyvää luettavaa. Paljon muutakin kuin seksiä, hyvä taustakertomus. Tekee novellista uskottavan. Mutta jos olit ajatellut tälle jatkoa, niin olisi voinut jättää tuon lopun panon pois – nyt on vähän niin kuin kaikki eväät jo käytetty, eli en ehkä tekisi jatkoa tähän.

  14. carolynn says:

    Ei tämäkään huono tarina ole, 4/5 mutta enemmän kaipaisin kuitenkin laurin ja jukan seikkailuja.

  15. Tontzza says:

    Hyvää tekstiä kieliopillisesti ja muutenkin hyvin jäsennelty.

    Sisällöllisesti yksi asia on kuitenkin alkanut niin sanotusti kyrpimään. Miksi jokaisessa tarinassa täytyy olla pettämistä ja suhteen ulkouolista tekstiä. Siinä on varmasti oma viehtäyksensä, mutta täytyykö siitä tehdä jokaisen novellin “se juttu”. Miten heikkoa raukkaus näissä tarinoissa oikein on, jos tilaisuuden tullen jokainen henkilö panee kenen kanssa hyvänsä.. Sairasta toisin sanottuna..
    Annan tästä novellista vain kaksi tähteä.. sisältöön voisi tuoda jotain uutta. Miksi ei vain rakastavaisten omia juttuja? Miten olet ajatellut tarinaa jatkaa?

  16. Kiss of snow says:

    Loistavaa settiä taas, jatkoa jos voit

Kommentoi

top