search
top

Muotoseikkoja 1.osa

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (59 votes, average: 3.78 out of 5)
Loading...
Kirjoittajan kommentit: Ensimmäinen novellini. Mikäli et pidä pitkistä ja hitaasti etenevistä kertomuksista, älä lue tätä. Jos haluat tarinan sisältävän paljon suoraa seksiä, älä lue tätä. Muussa tapauksessa, tervetuloa mukaan!

Ollessani juuri yhdeksäntoista vuotta täyttänyt, oli kesähommanani toimia eräänlaisena talonmiehenä mökillämme. Lukio oli juuri päättynyt, loma aluillaan ja syksyllä olisi edessä uuteen opiskelupaikkaan meneminen. Sitä ennen saisin kuitenkin nauttia vielä kesän vapaudesta maalla. Vietin mökillä paljon aikaa yksikseni pieniä remonttihommia tehden, ruohoa leikaten ja saunapuita pilkkoen. Oikeastaan tykkäsin näistä velvollisuuksistani, sainhan olla mökillä ihan omissa oloissani ja suunnitella päiväni juuri niin kuin haluan, kunhan sovitut työt tuli tehtyä ja mökki pysyi siistissä kunnossa. Mitenkään vähäpätöisin asia ei mökkitalkkariksi suostumisessani ollut se, että tiesin saavani ottautua kaikessa rauhassa miestenlehtien katseluun ilman minkäänlaista vaaraa siitä, että tulisin kiusallisella tavalla häirityksi kesken varsin intiimin nautiskeluhetkeni. Kävin melkein aina sinne mennessäni ostamassa kaupungin divarista vanhoja miestenlehtiä, jotka silloin seitsemänkymmentäluvulla olivat “ehtaa tavaraa”; naiset olivat naisen näköisiä isoine rintoineen ja ajelemattomine jalkoväleineen. Eipä todellakaan ollut tietoakaan mistään vahausjutuista tai silikonirinnoista. Internetiä ei keksittäisi vielä moneen vuoteen ja niinpä seksilehdet olivat tuollaiselle parikymppiselle nuorukaiselle vielä varsin olennainen osa miehuuteen kasvamista. Pojankloppihan minä oikeastaan vielä olin täysi-ikäisyydestäni huolimatta, vaikka silloin tuntuikin, että tässä oltiin jo muka kovastikin miehisessä iässä.

Oli maanantaipäivä ja olin aamulla käynyt tuttuun tapaan täydentämässä lehtivarastoani kaupunkikodistamme lähdettyäni. Kieltämättä divarissa käynti oli aina pienoinen koettelemus, sillä kilttinä perhepoikana tiesin olevani kielletyissä hommissa siellä hämärän miestenlehtihyllyn aarteita penkoessani. Pelkäsin kuollakseni, että joku tuttu näkisi minut valitsemassa ostoksiani. Onnistuin kuitenkin jälleen kerran suoriutumaan käynnistäni kunniallisesti ja suuntasin moponi kohti mökkiämme.

Kovasti olisi mieleni tehnyt antautua lehtisaaliini kimppuun heti alkajaisiksi perille päästyäni. Hommat mökillä kannatti kuitenkin tehdä ensin pois alta, lämmittää sitten illan tullessa sauna ja vetäytyä vasta sen jälkeen aittaan nautiskelemaan uusien hankintojeni parissa. Mielessäni oli useamman päivän selibaatin jälkeen oikein kunnon nuoren miehen runkkaussessio. Paineet olivat kaupunkikodissamme päässeet yltymään viikon aikana pahemman kerran ja mielessäni pyöri koko ajan puita hakatessani etenkin yhden ostamani lehden kansi, jossa luvattiin aviisin sisältävän tavallisten amatöörikuvaajien ottamia kuvia kotirouvista muhkeine muotoineen. Minua eivät niinkään kiihottaneet mallivartaloiset nuoret neidit, vaan nimenomaan rehevän kypsät ja muodokkaat naiset karvoineen kaikkineen. Sellaiset luomunaiset, jotka tuntuvat nykypäivänä olevan katoavaa kansaperinnettä.

Olin juuri saanut klapipinon valmiiksi, kun kuulin puhelimen soivan mökin avoimesta ikkunasta. Äitihän se siellä tuntui poikaansa tavoittelevan. Ajattelin hänen tiedottavan, mitä lisähommia minun olisi mökillä tänään tehtävä. Äiti kuitenkin kertoi, että mökille olisi tulossa käväisemään Helvi-täti, jolle oli kuulema luvattu, että minä lämmittäisin hänelle saunan ja täti pääsisi kylpemään. Harmistuneena yksinoloani häiritsevästä vierailusta lupasin kuitenkin tietysti hoitaa saunan lämmityksen. Helvi oli luvannut onneksi tosin vain käväistä mökillä ja palata sitten kaupunkiin takaisin. Yritin muistella, olinko joskus nähnyt tämän Helvin. Mikään “oikea” täti hän ei ollut – sukulaisesta ei siis ollut kysymys, vaan äidin ystävättärestä, josta minulle oli aina puhuttu Helvi-tätinä. Joskus ala-asteikäisenä olin tavannut Helvin hänen käydessä mökillämme kyläilemässä tyttärensä kanssa, joka oli minua viitisen vuotta vanhempi. Tai ainakin oletin likan olleen hänen tyttönsä. Hämäränä muistikuvana mieleeni piirtyi hahmo kaikin puolin mukavasta ja nuorekkaasta tädistä ja hänen vähemmän mukavasta tytöstään, joka oli kohdellut minua kuin ilmaa. Tosin olin itse ollut silloin kymmenvuotias ja ymmärrettävästi teini-ikäiselle naisenalulle ei minunlaiseni räkänokka ollut muuta kuin välttämätön rasite siellä mökillämme. Varsin hatarat olivat siis muistikuvani Helvistä.

Eipä siinä mikään auttanut. Oma rauhani olisi siis ainakin hetkeksi menetetty. Puut liukkaasti saunan kiukaaseen ja saunan lämmitys oli seuraava operaationi. Helvi-täti olisi tulossa tunnin päästä ja saunan pitäisi saamani ohjeistuksen mukaan olla kylpyvalmiina siihen mennessä. Kirosin mielessäni tätä kesäpäivän rauhan häirintääni, mutta lohduttauduin sillä, että Helvi-täti ei kovin pitkään vierailullaan viipyisi. Sitä paitsi pääsisinhän sitten illemmalla omistautumaan oikein kunnolla miestenlehtikavalkadiini. Tämä miellyttävä tosiasia helpotti oloani kummasti. Olisi tehnyt mieleni oikeastaan jo käydä vetäisemässä pikainen hätätyhjennys, mutta tajusin kuitenkin, että ajankohta ei nyt ollut sille sovelias. Siispä saunan lämmitykseen.

Reilun tunnin kuluttua Helvi saapui pyörällänsä mökin pihaan. Hän pysähtyi viereeni jääden vielä pyörän päälle ja tervehti minua iloisesti.

– Heipä hei, Harri! Päätinpä tulla uimaan ja saunaan, kun kuulin äidiltäsi, että olisit täällä paikalla ja suostuisit varmastikin lämmittämään sen saunan. Kai hän muisti ilmoittaa asiasta sinullekin?

– Päivää vaan, Helvi-täti! Joo, sain kyllä viestiä. Sauna ei ihan vielä ole valmis, mutta uimassahan voisitte käväistä, jos pyörämatkan jälkeen siltä tuntuu. Että tervetuloa tänne mökillemme!

– Kiitos! Itse asiassa olin ajatellutkin, että voisin ihan alkajaisiksi käydä pulahtamassa järvessä ja vaikka lueskella kirjaa. Hoida sinä sauna valmiiksi ja tule sitten huikkaamaan minulle, kun sinne voi mennä. Siirrän vain tämän pyörän tuonne varjoon. Jutellaan sitten lisää kuulumisista kunhan olen saunonut, Helvi-täti sanaili iloisesti.

– Käyn hakemassa teille vielä mehua tuolta keittiöstä sinne saunalle, jos maistuu.

– Toki se kelpaa. Ja eiköhän me voida jättää nuo muotoseikat sikseen ja sinutella toisiamme. Minä olen Helvi, sanoi hän ja ojensi kätensä tuttavuuden sinetiksi.

– Harri, sanoin ja tartuin Helvin käteen.

Tuijotin Helviä siinä muutaman metrin päässä hänen kavutessaan pyöränsä päältä. En kyllä yhtään ollut muistanut, minkä näköinen nainen hän oli. Huolimatta iästään, joka taisi huidella siinä viidenkympin tienoilla, oli hän silmiinpistävän viehättävän näköinen nainen. Ei mikään varsinainen kaunokainen, mutta persoonallisella tavalla kivan näköinen ja ikäisekseen hyvin säilynyt. Muistelin Helvin olevan käsityönopettaja yläasteella. Hän oli pukeutunut punertavan kuviolliseen kesämekkoon, jonka päälle hän oli laittanut ilmeisesti pyörämatkaa varten ohuen samansävyisen neuletakin. Jalassa Helvillä oli punaiset matalakorkoiset sandaalit, joiden narutus jatkui puoleen väliin säärtä. Totesin mielessäni asukokonaisuuden olevan juuri hänelle sopivan ja kaikessa arkisuudessaankin suorastaan tyylikkään.

Helvistä huokui heti alkuunsa sellainen mutkaton persoonallisuus, joka sulatti ihmiset hänen ympärillään. Jotenkin minullekin tuli jo siinä ensimmäisen minuutin aikana sellainen olo, että saatoin olla ihan luontevasti omana itsenäni. Ei tarvinnut yrittää esittää mitään hienompaa kuin olinkaan. Ehkäpä tästä ei nyt tulisikaan mikään sukupolvien välinen kuilu heti kättelyssä välillemme teennäisine “on ilmoja pidellyt”-fraaseineen, vaan tädin lyhyt vierailu voisi olla ihan mukavakin piristys kesken mökkihommien.

Kaiken tämän huomioimani ohella silmäni kuitenkin kiinnittyivät yhteen aivan erityiseen seikkaan. Seikkaan, jota ei mitenkään voinut olla huomaamatta. Mieleeni tuli Helvin sinunkaupoista, että kyllä niillä muotoseikoilla oli sittenkin väliä mitä suurimmassa määrin. Helvillä näytti nimittäin olevan hyvinkin naiselliset muodot. Etenkin hänellä oli… suuret rinnat. Siis tarkoitan… todella suuret. Kesämekon kaula-aukko oli säädyllistä mallia ja laskeutui vain kymmenisen senttiä kaulasta alaspäin, mutta rintavakoa tuli näkyviin siitä huolimatta selvästi. Helvi-tädin rintavarustus suorastaan pursuili avonaisen neuletakin alla mekon puristuksessa. Tajusin heti, etten varmasti ollut koskaan nähnyt noin isoja tissejä edes miestenlehtien sivuilla. Ja minä olin kuitenkin kohtuullisen monta lehteä ehtinyt selailla hyvinkin tarkkaan. Helvin rinnat näyttivät siltä, kuin ne olisivat joutuneet rintaliivien vangiksi. Kesämekon kangas myötäili tiiviisti poven käsittämättömän isoa kokoa. Rinnat näyttivät hyvin raskailta, mutta Helvin liikkeistä ei sitä huomannut. Nainen oli pituudeltaan keskimittainen, hänen hiuksensa olivat ristiverisen tummat, hieman kihartuvat ja ulottuivat lähes olkapäille vapaana ollessaan. Hän asetti pyöränsä kevyin liikkein seinää vasten ja kääntyi sitten minua kohti iloinen hymy kasvoillaan. Kertakaikkisen ihastuttava ilmestys oli saapunut mökillemme.

Juttelimme siinä kaikenlaista mökkitalonmiehen hommistani ja Helvi-tädin kesälomasuunnitelmista. Meillä molemmillahan oli pitkä loma edessä; minulla kouluni päättäneenä ja Helvillä opettajana. Muistutin vielä, että saunakin on jo tulossa kylpemiskuntoon, muttei ihan vielä valmis. Hän sanoi saunan todellakin tuntuvan houkuttelevalta ja aikovansa siis ensin käydä uimassa ja lueskella sitten saunan takana olevalla kalliolla ennen löylyhuoneen kuumumista. Sinne rantaa kohti hän sitten lähtikin kävelemään leveä lantio houkuttelevasti keinuen. Kaluni alkoi väistämättä osoittaa herääviä merkkejä uimashortseissani ajatellessani, että olin täällä aivan kahdestaan tuon upean ilmestyksen kanssa, jonka naiselliset muodot olivat – ainakin minun mielestäni – jokaisen nuoren miehen märkä päiväuni. Mietin, miten pääsisin näkemään nuo julmetun isot tissit edes vilaukselta ilman, että jäisin kiinni epäsopivasta tirkistelystä.

Palailin halkopinolle ja vartin kuluttua päätin lähteä tarkistamaan, joko lämpötila saunassa olisi noussut riittävästi. Pähkäilin yhä koko ajan, miten onnistuisin näkemään Helviä paremmin. Jotakinhan minun oli nopeasti keksittävä, sillä tämä saattoi olla ainoa kerta, kun Helvi oli täällä kahdestaan minun kanssa ilman ulkopuolisia häiriötekijöitä. Samalla muistin luvanneeni viedä tädille juotavaa – olin jo täysin ehtinyt unohtaa asian. Kävin hakemassa mehukannun, suuntasin saunan ovelle ja totesin kaiken olevan siellä jo valmiina. Sitten tallustelin hieman jännittynein mielin saunan taakse. Siellä täti loikoili yksiosaisessa uimapuvussaan maahan levitetyn pyyhkeensä päällä. Uimassa hän oli ilmeisesti jo ehtinyt käväistä. Laskin kannun laseineen varovasti pyyhekankaan päälle ja kerroin saunan alkavan olla valmis. Hän laski kirjan syliinsä ja virkkoi:

– Ihanaa! Jos haluat, voit kyllä tulla seuraksi lauteille. Näytät melko hikiseltä huhkittuasi halkojen kanssa.

– Voin mä kyllä odottaa ja mennä sitten myöhemminkin, vastasin hieman hämilläni.

– Ja höpsistä! Ei sinun tarvitse kainostella, että joudut alastomana kanssani saunaan. Pidetään molemmat uimavermeet päällä.

Minulla ei todellakaan ollut mitään tällaista järjestelyä vastaan. Saisin pitää uikkarini helpottavasti jalassa, jos – tai paremminkin kun – erektioni alkaisi nousta kiusallisen näkyväksi. Tiesin satavarmasti, että niinhän siinä väistämättä tulisi käymään, enkä suin surminkaan halunnut tädin näkevän mitään sellaista. Suuntasin siis sisälle saunaan ja ehdin juuri asettautua ylälauteelle, kun Helvin askeleet kuuluivat saunan terassilta. Täti viivähti hetken suihkuhuoneen puolella ja koputti sitten saunan lasioveen.

– Täältä tullaan!

Helvi oli lupauksensa mukaisesti jättänyt uimapukunsa päälleen, mutta hänen valtava povensa tuntui pursuavan hetkellä millä hyvänsä siitä ulos hänen noustessaan lauteille tissien heiluessa raskaan näköisesti. Näky oli uskomattoman kiihottava. Kiitin mielessäni sitä, että saunan valaistus oli hämärä, eikä väistämättä vähitellen paisuva erektioni pääsisi toivottavasti näkymään tädille asti. Olin onneksi sattunut laittamaan päälleni löysähköt uimashortsit, jotka antoivat hieman apua intiimien reaktioitteni paljastumisen suhteen. Yritin rauhoittaa mieleni.

Helvi istui puolen metrin päässä minusta lauteilla ja teki olonsa mukavaksi nojautuen takaseinään.

Verkkaiseen tahtiin heitimme löylyä jutellen samalla niitä näitä kuluneesta alkukesästä. Helvi-täti uteli myös minun opiskelusuunnitelmistani. Kerroin niistä ja hän alkoi kysellä varsin vakavahenkisesti elämänarvoistani. Täti halusi tietää, olinko suunnitellut joskus perustavani perheen ja halusinko ehkäpä jälkikasvuakin. Myönsin, että tuollaisia unelmia minulla kyllä kieltämättä oli. Vielä hän esitti kysymyksiä harrastuksistani ja mielenkiinnon kohteistani. Minusta oli oikeastaan aika mukavaa päästä juttelemaan jonkun aikuisen ihmisen kanssa omista tulevaisuuden näkymistäni. Alapäänikin oli pysynyt hallinnassa osallistuessani täysipainoisesti keskusteluun. Ihmettelin siinä sitten äänen, miksi hän oli niin kiinnostunut näistä asioista minuun liittyen.

– Niin… ymmärrän kyllä, jos kummastelet tiedonhaluani. Olet oikein fiksun tuntuinen nuorimies, Harri, ja saat kyllä aikanaan tietää kysymysteni tarkoituksen. Vielä en kuitenkaan voi paljastaa motiiviani, vaikka sellainen toki on.

Helvi-tädin vastaus yllätti minut kryptisyydellään. Mitä ihmettä hän oli tuolla tarkoittanut? Kieltämättä hän oli saanut minut kertomaan paljon itsestäni ja ajatusmaailmastani.

Olimme istuneet siinä lauteilla varmastikin jo puolisen tuntia ja saunan lämpötila oli pääsyt vaivihkaa nousemaan varsin korkeaksi siinä jutellessamme.

– Nyt voisimme mennä jo uimaan, Helvi ehdotti.

Totesin olevani samaa mieltä ja livahdin itse ensimmäisenä suihkuhuoneen läpi pihalle ja suoraan järveen. Helvi tuli hetken kuluttua perässä. Katselin vedestä kuinka hän laskeutui takaperin laiturin portaita alas veteen. Helvin perse näytti kerrassaan mahtavalta alakulmasta katsottuna. Uimapuku kiristyi lantion ja pakaroiden ympärille ja yritin lokeroida näkemäni muistiini voidakseni illalla runkata noita muhkeita muotoja ajatellessani. Hänen takamuksensa oli huomattavasti vatsan aluetta leveämpi. Jos olivat Helvi-tädin rinnat poikkeuksellista kokoluokkaa, niin samaa kaliiperia tuntui olevan hänen mehevän kaareva lantiokin. Tuollaista sanottiin kai synnyttäjän lantioksi, muistin jostain lukeneeni.

Uituamme hetken verran nousimme ylös ja suuntasimme takaisin saunan hämärään. Otimme hiukan löylyä ja jatkoimme keskustelua, jonka Helvi johdatteli taas minuun kysellen kaikenlaista mielimusiikistani ja suosikkiohjelmistani telkkarissa. Keskityin taas jutusteluumme sen verran totaalisesti, että alapääni pysytteli yhä kaikeksi helpotuksekseni aisoissa. Aikaa vierähti taas vartin verran, kunnes Helvi ilmoitti lähtevänsä nyt suihkun puolelle. Hän nousi viereltäni ja joutui pujottautumaan ohitseni päästäkseen lauteilta. Hyllyvää povea näkyi uimapuvun kaula-aukosta kiitettävän paljon Helvin ahtautuessa kumartuneessa asennossaan alas lattian tasolle aivan kasvojani hipoen. Saunan ovessa oli siis iso lasi-ikkuna ja näin lauteilta suoraan pesupaikkaan. Silmäni tapittivat tädin naiseutta uhkuvaa vartaloa. Harmittavasti Helvi-täti pysyi koko ajan selin minuun suihkutellessaan itseään. Hän tuntui ilmiselvästi olevan tietoinen siitä, että minulla oli suora näköyhteys häneen sieltä saunan hämärästä, eikä hän suureksi harmikseni riisunutkaan uimapukuaan antaessaan suihkun valella itseään. Kaluni oli siitä huolimatta jo nopeasti pingottunut uimahousuissani varsin näkyväksi. Oloni alkoi olla kertakaikkisen tukala. Saunan kuumuuden lisäksi oloani hankaloitti hirvittävä panetuksen tunne.

Juuri silloin Helvi korotti ääntään pesuhuoneesta:

– Hei Harri, voisitko jo tulla tänne seurakseni?

Voiko tuollaiseen kysymykseen vastata muuta kuin yhdellä ainoalla tavalla? Tai voihan sitä, mutta se kielteinen vaihtoehto ei jotenkin saanut kannatusta mielessäni.

– Joo-o, vastasin ääni käheänä.

Aloin hitaasti astua lauteilta alas kalu kiusallisen selkeästi koholla housuissani ja siirryin suihkuhuoneeseen, jossa tuo rehevä nainen seisoi yhä selin minuun pyyhkien enimpiä märkiä kohtia iholtaan. Tilanne oli kannaltani kovastikin hankala, sillä saunan lauteilla olisin vielä pystynyt peittämään seisokkini, mutta nyt peli oli menetetty täällä valoisammassa suihkuhuoneessa. Mietin hädissäni, ottaisinko pyyhkeen naulakosta ja kietoisin sen ympärilleni, jotta Helvi ei näkisi nuoren pojan seisovan elimen piirtyvän shortsien läpi. Helvi kääntyi minuun päin. Hänen silmänsä laskeutuivat saman tien alaspäin ja katse pysähtyi uikkareilleni. Sydämeni löi muutaman ylimääräisen pompun. No niin, nyt tulee huutia. Yritin jo keksiä jotakin epätoivoista selitystä tilanteeseen, johon ei oikeasti ollut olemassa minkäänlaista selittelyn mahdollisuutta. Tilanne tuntui pysähtyneen ja kasvoni punottivat entistäkin pahemmin.

– Hmm.. Harri… Istupa tuohon penkille, sanoi Helvi-täti rauhallisella, mutta hieman kummallisen kuuloisella äänellä.

Ajattelin, että nyt se tulisi – se puhuttelu, jossa saisin kuulla kunniani. Istuin häpeillen suihkun puupenkille ja yritin samalla peitellä uikkareitteni kohoumaa. Helvi-täti jatkoi:

– Kuulehan, Harri, olen ollut huomaavinani, että sinun katse on viipyillyt tässä rintavarustuksessani kovinkin taajaan – oikeastaan jo ihan tänne saapumisestani saakka. Pitääkö se paikkansa?

Niinpä tietenkin, ajattelin. Kiinni jäätiin ja oikein kunnolla. Yritin alkaa selittelemään:

– Niin siis… enhän minä tarkoituksella… ihan vahingossa ehkä olen vähän vilkuillut. Ja olen todella pahoillani, Helvi-täti!

Helvi ei näyttänyt kuitenkaan vihaiselta.

– Tiedän kyllä, että nämä minun rintani ovat järkyttävän isot. Voit uskoa, että olen kyllä saanut näistä elämäni aikana kärsiä.

– Miten niin… kärsiä?, ihmettelin ääneen.

– Voin kertoa, että nämä tuntuvat tosi painavilta ja ovat koko ajan tiellä. Teini-iästä saakka on tämä taakka ollut kannettavanani, joten melkoisen pitkä kärsimyshistoria tässä on kuule jo takana. Enkä vielä ole löytänyt miestä, joka olisi näistä oikeasti tykännyt.

En voinut uskoa Helvin viimeistä lausetta todeksi.

– Mutta siis… sullahan oli mieskin… eikö sekään..?

Helvin ilme muuttui surulliseksi.

– Juuri rintani – tai siis mieheni täydellinen kiinnostuksen puute niihin – oli yksi asia, minkä takia halusin hänestä eron. Olihan siinä paljon muutakin, mutta kyllä sillä rintojeni mitätöimisellä oli oma osansa. Ex-mieheni kun ei todellakaan osannut nauttia näistä. Haukkua se kyllä osasi. Arvosteli ulkonäköäni ja teki viimeisten vuosien aikana lähes päivittäin minulle selväksi, ettei tällainen kuvatus saa ketään miestä koskaan kiihottumaan. Ja minulle kun rintani ovat hyvinkin erogeeninen alue. Olen usein ajatellut, että minun olisi jo nuorena pitänyt osata ottaa miehekseni sellainen, joka hyväksyy minut tällaisena kuin olen. Ja etenkin… haluaa naisensa olevan isorintainen. Mutta nythän se on jo myöhäistä tässä iässä.

Mikä Typeryyksien Tonava Helvin entinen mies oikein oli ollut? Nainenhan oli aivan uskomaton ilmestys. Kauniit ja hyvin säilyneet kasvot, aistikkaat huulet ja sitten nuo… Nielaisin katseeni valuessa taas hänen jättimäisille rinnoilleen. Uimapuku nosti niitä entistäkin pystympään ja teki povesta epätodellisen suuren näköisen.

– Siis sähän olet aivan uskomattoman ihanan näköinen, sopersin hämmentyneenä.

Helvi-täti hymyili:

– Onkohan tässä nyt käynyt niin, että olen joutunut saunaan todellisen rintafriikin kanssa?

Tiesin kyllä, että hänen analyysinsä osui ja upposi aivan oikeaan, mutta enhän minä nyt tuollaista voinut mennä myöntämään.

– Kakaise nyt ulos vaan, Harri! Oletko sinä sellainen nuorimies, jota ihan oikeastikin kiihottaa tällaisen kypsän naisen järkyttävän isot tissit?

Olin niin henkisesti kuin kirjaimellisestikin täysin nurkkaan ahdistettu siinä suihkuhuoneen ahtaudessa istuessani.

– Niin siis tuota… kai mä sitten… tai siis en nyt ihan noinkaan, yritin sopertaa.

– Harri, sanot nyt ihan suoraan, sano niin kuin asia on! Tällaisista suurista rinnoistako sinä tykkäätkin?

En voinut enää perääntyä. Oli tullut totuuden hetki.

– No siis… mun mielestä sulla on aivan uskomattoman ihanat rinnat, Helvi-täti.

No niin, siinä se nyt tuli tunnustettua. Hiljaisuus laskeutui suihkuhuoneeseen. Helvi seisoi siinä edessäni ja minä yritin löytää pää häpeästä painuneena suihkuhuoneen lattian kuvioinnista jotakin kiintopistettä. Olo ei nyt varsinaisesti mitenkään sankarillinen ja itseluottamusta uhkuva ollut. Saatoin jo kuvitella, kuinka äitini saisi tietää minun tirkistelleen Helviä täysin sopimattomalla tavalla. Kirosin näitä nuoren miehen hormoneja.

– Oletko edes koskaan nähnyt naisen rintoja? Helvi kysyi.

Olotilani tukaloitui entisestään miettiessäni, mitä ihmettä tuohon nyt pitäisi vastata. Olinhan toki nähnyt miestenlehdissä tissejä vaikka kuinka paljon, mutta oikeat ja sellaiset todelliset kokemukset rajoittuivat kahden lukioaikaisen tytön rintojen kähmimiseen. Toinen oli jopa ottanut rintsikkansa pois ja antanut minun nähdä ne pienet tisut. Itselleni ne eivät kuitenkaan olleet kokemuksena mitenkään erityisen kiihottavia, sillä … niin… olin auttamaton isojen rintojen ihailija – ollut sitä jo monen monta vuotta. Ja nyt pitäisi vastata tuohon Helvin kysymykseen.

– Olen minä nähnyt… kerran.

– Tarkennanpa hieman… Oletko nähnyt koskaan oikeita naisen rintoja, siis sellaisia kunnon kokoisia?, Helvi jatkoi tiukkaamistaan.

Minun oli pakko hieman hämillisenä myöntää, että en ollut nähnyt.

– Ja ellen aivan väärässä ole, olet aina halunnut nähdä sellaiset.

Paniikki oli jo lievä ilmaisu kuvaamaan tunnetilaani. Mitä tuohon voi vastata? Olin aivan varma, että Helvi huomaisi välittömästi, mikäli yrittäisin puhua muunneltua totuutta. Niinpä myönsin:

– Onhan se aina ollut sellainen haave…

Siinä se nyt sitten tuli sanottua, eikä sitä takaisinkaan saanut. Nyt Helvi tietäisi mielihaluni tämänkin erittäin intiimin asian suhteen ja laskisi yhteen yksi plus yksi. Harri-poika saisi välittömän käskyn poistua suihkuhuoneesta ja armoton puhuttelu olisi ennemmin tai myöhemmin luvassa kotona.

Helvi astui hieman lähemmäs. Hänen äänensä kuulosti rauhalliselta ja vakavalta.

– Kuulehan, Harri. Ota ihan rauhallisesti. Nyt teemme jotakin sellaista, mitä et tule koskaan kertomaan kenelläkään. Onko tämä asia täysin selvä?

– Selvähän se, vastasin hämmentyneenä, vaikka selvyydestä ei ollut kyllä tietoakaan.

Mikä tahansa ratkaisu olisi parempi kuin se, että joutuisin tilille äitini edessä tämän iltapäivän tissien vilkuiluistani. Helvi jatkoi tyynnyttelevällä äänellä:

– Haluan, että istut siinä aivan hiljaa, Harri. Et päästä ääntäkään! Et inahdakaan, paitsi jos sinulta kysytään jotakin! Ja katsot minua koko ajan. Sopiiko tämä tällainen järjestely nyt sinulle?

Päässäni pyöri. En kerta kaikkiaan voinut ymmärtää, mistä ihmeestä tässä nyt oli kysymys. Se nyt oli ilmiselvää, että jos halusin tästä kummallisesta tilanteesta ilman jälkiseuraamuksia selvitä, olisi minun paras tehdä täsmälleen Helvi-tädin käskyn mukaan. Kiltisti ja mukisematta.

– Kyl… Kyllä tämä on ymmärretty, sopersin.

Edessäni seisova Helvi-täti hymähti hyväksyvästi.

– Näin minä ajattelinkin. Olet oikeastikin fiksu nuorimies, Harri. Tiesin sen kyllä. Nyt voisit jo vähitellen rentoutua ja ottaa vastaan sen, mikä on väistämätöntä tässä tilanteessa.

Väistämätöntä..? Rentoutua..? Se ei nyt kyllä varsinaisesti ollut se verbi, joka minun olotilaani kuvasi parhaimmalla mahdollisella tavalla. Olo oli tukala kuin makkaralla saunankiukaalla. Ja eipä sitä helpottanut ollenkaan se tosiasia, että tiedostin kaluni seisovan koko ajan uimahousuissani. Uskottavuuteni asiallisena perhepoikana ei välttämättä ollut nyt sillä kaikkein vahvimmalla tasollaan. Tuo nainen, Helvi-täti, oli saanut minut elämäni oudoimpaan tilanteeseen, enkä tiennyt yhtikäs mitään siitä, mitä seuraavaksi tulisi tapahtumaan. Hän oli tentannut minua saunan lauteilla yhteensä melkein tunnin verran kysellen kaikenlaista henkilökohtaista minuun liittyvää. Ja nyt… katsottava oli siis koko ajan Helvi-tätiä. Tämä oli käsky. Se oli tullut varsin selväksi.

Helvi seisoi yhä siinä edessäni ja nosti kämmenensä rintojensa päälle. Vaaleaksi lakatut kynnet muodostivat upean kontrastin uimapuvun turkoosiin kankaaseen. Helvin kynnet olivat pitkät ja kärjistään ovaalin muotoiset ulottuen melkein sentin verran sormenpäiden ulkopuolelle. Muutenkin ne olivat sellaiset pitkän malliset, joten koko kynnen mitta oli tosiaankin näyttävän naisellinen. Kaiken tämän aivoni rekisteröivät siinä penkillä istuessani. Alitajunnassani taisin laskea, että tämä hetki kannattaisi säilöä mieleni videoarkistoon tulevia runkkaushetkiä silmällä pitäen. Tämä taianomainen tilannehan voisi milloin tahansa päättyä siihen, että minut komennettaisiin ulos saunasta. Helvihän ilmeisesti yritti peitellä rintojansa katseeltani, koska piilotteli niitä kättensä alle. Se oli tosin varsin turha toimenpide, sillä hänen kämmenensä pystyivät peittämään ainoastaan pienen osan rinnan päästä.

– Sanoin siis, että pidät silmäsi minussa, Harri. Juuri noin.

Minussa taisteli yhtä aikaa häpeän tunne ja toisaalta vastustamaton halu upottaa katseeni noihin hekumallisiin muotoihin. Toisaalta, nyt minun ei tarvinnut asiasta huolehtia, koska olin saanut selkeän kehotuksen toimia nimeen omaan tuolla jälkimmäisellä tavalla.

– No niin, nyt näyttää paremmalta. Pidät katseesi vaan minussa, juuri noin. Ja rauhoitu, hyvä mies! Kai sinä olet jo ymmärtänyt, että ei tästä ole tulossa mitään ongelmia sinulle. Sanoinhan, ettei kukaan tule tästä tietämään.

– Tämä tuntuu vaan niin epätodelliselta, sopersin katse yhä hänessä.

– Ymmärrän kyllä, mutta voit nyt ottaa tämän vain ja ainoastaan siltä kannalta, että sinulla on elämäsi tilaisuus toteuttaa unelma, josta monet nuoret miehet saavat unelmoida koko ikänsä.

– Eli siis..?

– Voi hyvänen aika sinun kanssasi, nuorimies! Arvostan kyllä tuota häveliäisyyttäsi, mutta nyt ei ole sen aika. Pienen hetken kuluttua saat nähdä minun raskaat, isot, valtavat… rintani.

Nielaisin.

– Ja vaikka et ymmärräkään, mitä tarkoitan, niin kerron sinulle, että tämä kaikki tässä ja nyt liittyy johonkin tulevaisuudessa tapahtuvaan. Nimenomaan sinun tulevaisuudessasi, Harri.

En todellakaan ymmärtänyt rehellisesti sanottuna yhtikäs mitään. Kysyäkään en voinut lisävalaisua, koska olin saanut käskyn pitää suuni kiinni, ellei lupaa puhua ollut.

– Kaikki selviää sinulle kyllä aikanaan. Lupaan sen. Ja nyt…

Helvi-täti seisoi yhä siinä edessäni metrin päässä kädet rinnoillaan. Hän laittoi toisen kätensä olkapäälleen, työnsi sormensa olkaimen alle ja veti sen alas. Saman hän toisti toisellakin puolella. Vartalonmyötäinen uimapuku pysyi kuitenkin tiukasti päällä ilman olkaimiakin. Helvi taivutti ylävartaloaan alas lattiaa päin. Rinnat tuntuivat pakkautuvan maan vetovoimasta entistäkin tiiviimmin kangasta vasten pingottaen ne äärimmilleen. Ne ikään kuin roikkuivat siellä uimapuvun sisällä kohti lattiaa. Helvi laittoi nyt molemmat kätensä uimapuvun yläreunaan kaulan alapuolelle. Hän ryhtyi yhä etukenoisessa asennossa vetämään uimapukua hitaasti alemmaksi, jolloin rintoja alkoi vähitellen pilkottaa niiden yläosastaan näkyville. Sitten hän aivan yllättäen otti uimapukunsa yläosasta vieläkin tiukemman otteen ja vetäisi sen yhdellä riuhtaisulla alas lantion päälle.

Tulisin muistamaan tuon hetken ikuisesti. Näky oli aivan uskomaton.

Helvin rinnat heilahtivat holtittomasti yhtä aikaa eteenpäin kohti minua ja samalla alaspäin päästessään vapautumaan uimapuvun tiukkuudesta. Täti antoi niiden roikkua valtoimenaan siinä silmieni edessä. Ne jäivät heilumaan edestakaisin kohti vartaloa ja toisaalta kohti minua. Helvi ei liikuttanut itseään, vaan uskomattoman isojen rintojen massiivinen paino jatkoi sitä liike-energiaa, jonka hänen povensa oli saanut purkautuessaan uimapuvun kätköistä Helvin ollessa siinä kumartuneessa asennossaan. Helvi-tädin upeat tissit roikkuivat hieman heiluen kuin tiineen lehmän utareet täyteläisinä ja todella raskaan näköisinä. Helvi antoi rintojensa liikkeen vähitellen rauhoittua ja lopulta ne pysähtyivät. Näin edessäni kaksi valtavan kokoista tissiä. Niiden alaosa ulottui vartalosta lähes puolen metrin päähän. Jos olisin ojentanut käteni suoraksi, olisin ylettynyt koskettamaan noita epätodellisen suuria ryntäitä.

Tunsin kaluni tykyttävän uimashortseissani jo varsin kiivaasti. Seisokin peittely oli jo ajat sitten ollut turhaa, sillä erektioni pullotti täysin näkyvästi ulospäin. Niinpä tyydyin istumaan kädet sivulla ilman piilotteluyrityksiä ja annoin näkyä sen mitä näkyvissä oli.

Helvi-täti suoristi itsensä hitaasti. Näin nyt ensimmäistä kertaa hänen vartalonsa oikein kunnolla. Nautin näkemästäni. Täti seisoi puolentoista metrin päässä minusta siinä suihkuhuoneen hämärähkössä valaistuksessa. Katseeni nauliutui väistämättä hänen povelleen. Rintojen yläosa ei näyttänyt mitenkään poikkeuksellisen suurelta. Jos olisin nähnyt hänestä valokuvan, joka olisi rajautunut käsivarsien yläosan kohdalle, olisivat rinnat näyttäneet vain hieman normaalia isommilta. Sieltä juurestaan kaulan alapuolella rinnat olivat siis suhteessa paljon kapeammat alaosaan verrattuna, mutta välittömästi sen jälkeen ne suurenivat dramaattisesti. Rinnat alkoivat levetä joka suuntaan ja antaessani katseeni laskeutua yhä alemmaksi näin, kuinka ne ikään kuin paisuivat tasaisesti ja… todella paljon. Helvi-tädin rintojen valtaisa koko oli pakkautunut suurimmaksi osaksi rintojen alaosaan, jossa ne laajenivat joka suuntaan. Tissit näyttivät ikään kuin isoilta ilmapalloilta, jotka oli täytetty äärimmilleen vedellä. Tokihan tuon kokoiset rinnat yleensä roikkuvatkin hieman, mutta Helvin tisseissä se venyminen oli tapahtunut oikeastaan vain niiden yläosassa ja se varsinainen runsain rintakudososa siellä alempana näytti yllättävän kiinteältä.

Silmäni pysähtyivät uuteen yksityiskohtaan. Ollessaan kumarassa asennossa, en vielä ollut pystynyt näkemään Helvi-tädin nännejä, mutta nyt hän seisoi kaikessa uhkeudessaan aivan suorana edessäni ja voisin sanoa, että niihin ei kerta kaikkiaan voinut olla kiinnittämättä huomiota. Itse nännit olivat arviolta etusormeni paksuiset ja nousivat esiin sentin verran. Katseeni kiinnittyi kuitenkin nännipihoihin, jotka olivat ainakin omasta mielestäni aivan poikkeuksellisen laajat. Ne ympäröivät nänniä tasaisesti ollen läpimitaltaan varmasti reilustikin yli kymmenen senttiä. Nännipihat olivat tummanruskeat ja erottuivat selkeästi muusta ihosta väriltään. Mieleeni tuli, että Helvi-tädin rinnat olivat tasapainoisen näköiset kaikin puolin; nännipihojen valtava koko korreloi luontevasti rintojen massiivisuuden kanssa.

Helvi-täti seisoi siinä edessäni uimapuku lantiolleen vedettynä kaikessa jumalaisessa uhkeudessaan. En oikein tiennyt, mihin silmäni laittaisin – huumaavan kiintoisaa katseltavaa oli niin paljon. Täti ilmeisesti huomasi tämän.

– Sinähän olet kuin pikkupoika lelukaupan joulunäyteikkunan edessä. Mielesi tekisi nähdä kaikki kerralla, mutta tarjolla on niin paljon, ettet osaa päättää, mihin keskittyisit.

Nyökyttelin. Analyysi oli juuri oikeaan osunut. Tosin lelukaupan ikkunat olivat nyt varsin kaukana mielestäni, kun tarjolla oli jotakin paljon mielenkiintoisempaa.

– Katsele vaan kaikessa rauhassa, Harri. Ymmärtänet jo vähitellen, että näiden kanssa on ollut kantamista. Toisaalta kuitenkin olen aina nauttinut niistä, koska tiedän niin monen naisen haluavan itselleen suuret rinnat. Odotan tosin hieman kauhulla, miltä nämä näyttävät kymmenen vuoden kuluttua, kun ikä ja maan vetovoima alkavat tehdä tehtävänsä. Vaan turhapa niitä on nyt huolehtia, vai mitä?

Juu ei tarvitsisi Helvi-tädin huolehtia kyllä nyt yhtikäs mistään. Toivoin tämän hetken jatkuvan ikuisesti. Aivan käsittämätöntä, että noin ihastuttavalla naisella voi olla tuollainen vartalo ja etenkin tuollaiset järkyttävän isot rinnat. Annoin katseeni vaeltaa hänen luomutisseillään ja huomasin, että verisuonia näkyi muutama siellä täällä niiden pinnalla. Ne kuulsivat vaimeasti ihon läpi saaden rinnat näyttämään elinvoimaisilta ja vereviltä. Huomasin tuumivani, että tuon kokoluokan ryntäät totisesti tarvitsivatkin muutaman ylimääräisen verisuonen huolehtimaan niiden hyvinvoinnista.

Helvi liikahti hieman lähemmäksi minua ja toi päänsä korvani lähelle. Hänen rintansa kärjet lähestulkoon hipoivat reisiäni.

– Riisu housusi, Helvi sanoi pehmeällä äänellä.

Ynähdin toisaalta sekä säikähdyksestä että hämmennyksestä. Ilmeeni taisi kertoa Helville, että en ollut taaskaan aivan kartalla sen suhteen, mitä tuleman piti. Ohjehan oli kyllä toisaalta ollut yksinkertaisen selkeä.

Helvi-täti siirtyi hieman kauemmas ja katsoi suoraan silmiini:

– Ota nyt vaan ne housusi pois.

8 kommenttia viestissä: “Muotoseikkoja 1.osa”

  1. rintavan 20v vanhemman mies says:

    ihana stoory. Tais olla totta taustalla… näppärä jippo jättää tarina jännimpään kohtaaan.

    Elämä on ihmisen parasta aiakaaa!

  2. mango says:

    huh huh, fantastinen asetelma ja loistvaa kuvausta. Jatkoa odottaen!

  3. Pekkix says:

    Hyvä alku, hienoa kuvailua! Jatko kelpaisi, mmm-mm

  4. jjjoku says:

    JATKOA!!!!

  5. elämänihuipulla says:

    ben voitsä tulla tänne

  6. elämänihuipulla says:

    vähä senmmonen Polttari-fiilis

  7. elämänihuipulla says:

    en taida uskaltaa

  8. matemaatikko says:

    Ehdottomasti lisää!

Kommentoi

top