search
top

Asiantuntevaa opastusta 2

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (44 votes, average: 3.20 out of 5)
Loading...
Kirjoittajan kommentit: Jatkoa 21.8.2012 julkaistulle samannimiselle tarinalle

Oli kulunut puoli vuotta siitä kun lukiolaistyttö Mirja oli viettänyt odottamattoman eroottisen iltapäivän Kalevin, irstaan viisikymppisen lääkärin kanssa. Sen jälkeen Mirja ja Kalevi eivät olleet pitäneet yhteyttä toisiinsa. Neidon elämä oli asettunut takaisin turvallisiin uomiinsa oman poikaystävän Nikon rinnalla. Mirja ei ollut törmännyt Kaleviin edes sattumalta, vaikka he molemmat Helsingissä asuivatkin. Elettiin alkuvuotta ja Mirjalla oli kädet täynnä työtä, kun hän valmistautui samanaikaisesti ylioppilaskirjoituksiin ja lääketieteellisen valintakokeisiin. Onneksi sentään osan aineista oli voinut hajauttaa edelliseen syksyyn.

Kalevin kanssa Mirja oli hankkinut ensimmäisen kunnon seksikokemuksensa. Vaikka Mirja oli nauttinut siitä, aiheutti tapahtunut hänessä myös tavattomasti häpeää, olihan hän samalla pettänyt tuoretta poikaystäväänsä. Siksi Mirja olisi halunnut vain unohtaa koko jutun, eikä hän missään tapauksessa halunnut kääntyä Kalevin puoleen, vaikka olisikin ehkä tarvinnut apua pääsykokeisiin valmistutumisessa, ja vaikka Kalevi oli ainakin sanonut voivansa auttaa. Tapahtuneen jälkeen Mirjan ja Nikon seksielämäkin, joka aikaisemmin oli lähinnä Nikosta johtuvien “haasteiden” takia ollut lähes olematonta, oli vihdoin päässyt alkamaan.

Eräänä päivänä Mirja ja Niko olivat kaupungin keskustan tavaratalossa tekemässä hankintoja tulevaa hiihtolomareissua varten. Molemmat tarvitsivat uusia ulkoiluun sopivia talvivaatteita, sillä edessä oli lomaviikko hiihtämisen ja laskettelun merkeissä Mirjan vanhempien kanssa. Nuoren parin saatua hikisten sovitusten jälkeen ostoksensa tehtyä ja heidän ollessaan poistumassa urheiluosastolta Mirja huomasi tutun hahmon lähestyvän. Kalevi harppoi hyvin istuvassa villakangastakissaan ja suuri tavaratalon logolla varustettu muovikassi kädessään kohti hissiä, jota Mirja ja Niko odottivat. Mirja yritti epätoivoissaan keksiä keinoa välttää kiusallinen kohtaaminen, mutta se oli auttamattoman myöhäistä.

– Hei Mirja, Kalevi huudahti reteästi. Itsevarman tohtorin suora ja valkoinen hammasrivi välkkyi tämän virnistäessä leveästi.

Mirja olisi halunnut vajota maan alle. – Hei, hän kuitenkin vastasi vaisusti pakottaen kasvoilleen väkinäisen hymyntapaisen.

– Sinä olet varmaan Niko, Kalevi sitten sanoi kääntyen Mirjan poikaystävän puoleen. Urheiluosasto ei tainnut olla kovin tuttu paikka tälle kaverille, Kalevi ajatteli laihaa ja huonoryhtistä nuorta miestä tarkastellessaan. Tohtori itse oli varsin sporttinen, vaikka 50 vuotta olikin äskettäin tullut täyteen. Kalevi kävi uutterasti salilla ja lenkkeili säännöllisesti.

– Joo, siis tää on Kalevi. Nähtiin mun serkun rippijuhlissa viime kesänä, Mirja kiiruhti selittämään hölmistyneen näköiselle poikaystävälleen. Mirja ei mahtanut mitään sille, että hän tunsi punastuvansa hiukan.

– Moi, Niko vastasi lyhyesti ja hymyili epävarmasti paljastaen samalla hieman liian suuret ja aavistuksen verran ulkonevat etuhampaansa. Finniäkin taisi olla pukkaamassa nuoren miehen nenään, Kalevi totesi huvittuneena.

– Vieläkö olet Mirja lääkikseen pyrkimässä?, Kalevi sitten avasi keskustelun vaivautuneen oloisen Mirjan kanssa.

– Joo, tarkoitus olisi, Mirja vastasi hypistellen hermostuksissaan takkinsa vetoketjua. Mirja vilkaisi vain ajoittain Kalevia ja koetti vältellä suoraa katsekontaktia.

– Se on oikein! Noin fiksusta tytöstä tuleekin varmasti hyvä lääkäri, Kalevi mielisteli makeasti.

– Eihän sitä tiedä pääsenkö edes sisään, Mirja vähätteli.

– Varmasti pääset, siitä ei ole epäilystäkään, Kalevi julisti. Tämän jälkeen Kalevi jatkoi vielä yhdentekevää small talkia jonkin aikaa, joka Mirjasta tuntui ikuisuudelta. Kalevi sen sijaan ei tuntenut oloaan vähääkään kiusaantuneeksi ja sitä paitsi härskistä tohtorista oli hauska ajatus – niin lapsellista kuin se olikin – että hänellä oli Mirjan todistuksen mukaan huomattavasti kookkaampi “käärme” housuissaan kuin vieressä seisoskelevalla hontelolla nuorella miehellä. Lopulta miehen jutut keskeytyivät puhelimen soimiseen, ja Kalevi sanoi joutuvansa lähtemään jatkamaan matkaa – Mirjan suureksi helpotukseksi.

Ennen lähtöään Kalevi vielä ojensi Mirjalle käyntikorttinsa. – Jos tarvitset vielä apua valmistautumisessa, ota yhteyttä, Kalevi toisti aiemman avuntarjouksensa. – Pitäähän sisäänpääsy varmistaa, Kalevi vielä huikkasi silmää iskien Nikon katsellessa sillä hetkellä muualle.

– Ihan kivan tuntuinen tyyppi toi Kalevi, autuaan tietämätön Niko sanoi tyttöystävälleen nuorten jäätyä kahden. – Niin… onhan se, Mirja vastasi hajamielisesti ja vaihtoi nopeasti puheenaihetta.

Mirjalla ei aluksi ollut todellakaan innostunut pyytämään Kalevilta apua. Aika kuitenkin kului pelottavan nopeasti, hiihtoloma oli ja meni, ja vaikeaselkoista luettavaa oli paljon. Mirjan perheellä ei ollut varaa maksaa tytölle valmennuskurssia, ja vaikka tyttö oli luottanut selviytyvänsä omin avuin, alkoi urakka tuntua toivottomalta. Lääkiksen pääsykoe ei ollut ihan helppo nakki Mirjan kaltaiselle hikipingollekaan. Pikku hiljaa ajatus yhteydenotosta Kaleviin alkoi kypsyä Mirjan mielessä, ja lopulta hänen oli pakko nöyrtyä ja kaivaa Kalevin tyylikäs käyntikortti käsilaukkunsa pohjalta.
Haparoivin sormin Mirja näppäili Kalevin numeron kännykkäänsä. Puhelin hälytti melko pitkään ja Mirja oli jo melkein katkaissut, kun Kalevi vihdoin vastasi.

– Mirja tässä moi, neitokainen esittäytyi epävarmasti. – Häiritsenkö?

– No hei Mirja, ethän sinä koskaan häiritse, mukavaa kun soitit. Mitä kuuluu?

– Öö tota, mä vaan ajattelin kun sanoit, että voisit ehkä auttaa mua sen pääsykokeen kanssa. Onkohan tarjous vielä voimassa?

– Totta kai on, Kalevi vastasi. Juuri nyt en ole paikalla, mutta tulisitko käymään vaikka ensi viikolla jonain iltana, niin katsotaan mitä voidaan tehdä?

– Se olis kyllä tosi hyvä, kiitti paljon, Mirja vastasi huojentuneena.

Mirja ja Kalevi sopivat vielä yksityiskohdista ennen kuin Mirja lopetti puhelun. Vaikka ajatus Kalevin tapaamisesta ei alun perin ollut tuntunut houkuttelevalta, oli Mirjan pakko myöntää, että hän tunsi outoa vetoa tuota röyhkeää vanhempaa pukkia kohtaan. Kesäiset muistot olivat nousseet pintaan kaupungilla tapahtuneen kohtaamisen jälkeen. Samaan aikaan oli tullut kaikenlaista pientä kränää Nikon kanssa ja yksi jos toinenkin asia pojassa oli alkanut ärsyttää. Onneksi he eivät sentään vielä asuneet yhdessä, Mirja ajatteli.

Mitä lähemmäksi sovittu tapaaminen tuli, sen mukavammalta se itse asiassa alkoi tuntua. Mirja halusi myös näyttää hyvältä Kalevin edessä, ja hän shoppailikin sitä varten uusia vaatteita. Mukaan tarttui lyhyehkö, jonkin verran polvien yläpuolelle ulottuva kapea musta hame, tyköistuva valkoinen paitapusero ja sirot korolliset saappaat. Seksikästä alusvaatesettiään Mirja täydensi Kalevin kesällä antamilla mustilla stay up -sukilla. Ne hän oli jo ollut vähällä heittää pois silkasta häpeästä, mutta sukat olivat lopulta jääneet käyttämättöminä vaatekomeron perimmäiseen nurkkaan. Tällainen pukeutuminen ei ollut ihan Mirjan tyyliä, mutta jotenkin tuntui, että Kalevin seurassa piti näyttää vähän aikuisemmalta. Ennen lähtöään sovittuun tapaamiseen Mirja sipaisi vielä meikkiä kasvoihinsa ja punasi huulensa, tosin hillitysti. Kolhoista laseistaan Mirja ei kuitenkaan voinut nytkään luopua, sillä piilolinssit eivät sopineet hänelle.

Tapaaminen oli sovittu illansuuhun. Niko oli kaikeksi epäonneksi pyytänyt tyttöystäväänsä samaan aikaan leffaan, mikä ei tietenkään sopinut Mirjalle. Jostain syystä hän ei kuitenkaan saanut sanottua minne oli menossa.

– Eikun mä nään tänään Sannan, Mirja livautti valkoisen valheen ystävättären tapaamisesta.

Bussilla ja ratikalla taitetun melko pitkän ja vaivalloisen matkan jälkeen Mirja saapui Kalevin kotitalon ovelle ja painoi summeria. Sisään päästyään hän kipusi arvokkaassa porraskäytävässä oikeaan kerrokseen. Kalevin huoneiston ovella Mirja pysähtyi hetkeksi, huokaisi syvään ja käänsi vanhanaikaista mekaanista ovikelloa.

– Moi Mirja, kiva että päätit tulla, Kalevi tervehti ystävällisesti hermostuneen oloista nuorta neitiä oven avatessaan. Kalevi oli pukeutunut liituraitahousuihin ja kauluspaitaan, jonka pari ylintä nappia olivat rennosti auki. Mirja tunnisti kalliin partaveden tuoksun.

– Moi, anteeks kun oon vähän myöhässä, Mirja mutisi vastaukseksi.

– Ei se mitään, eihän tässä mitään kiirettä ole, Kalevi vastasi suurpiirteisesti.

Kalevi auttoi päällystakin Mirjan päältä, jonka jälkeen neitokainen kumartui riisumaan saappaita jaloistaan. Mirjan kumarrellessa Kalevi ei voinut olla huomaamatta hameen helman alta hetkellisesti pilkahtanutta sukan reunaa. Viisari värähti housuissa. Tosiasia oli, että vähintään yhtä paljon kuin lukemisessa auttamisesta Kalevi oli kiinnostunut tämän nuoren neidin tiukasta vaosta – ja miksei muistakin rei’istä.

Kalevi ohjasi Mirjan istumaan keittiöönsä ruokapöydän ääreen, jossa oli myös tarjolla virvokkeita. Kalevi istui Mirjan viereen, ja tyttö kaivoi pääsykoekirjat laukustaan. Mirja kertoi, mitä asioita ei ollut käsittänyt ja Kalevi avasi näitä ymmärrettävämpään muotoon. Mirjan täytyi tunnustaa, että Kalevin kokemus monien valmennuskurssien vetäjänä näkyi, ja materiaalin haltuunotto alkoi tuntua taas mahdolliselta. Mirja kuunteli tarkkaavaisesti ja kirjoitti muistiinpanoja sirolla kädellään. Runsaan tunnin urakoinnin jälkeen Kalevi ehdotti taukoa.

Kalevi keitti kahvia ja heitti huulta tuttuun tapaansa. Hiukan jo rentoutunut Mirja kikatteli tohtorin puujalkavitseille. Mirja alkoi taas tuntea olonsa mukavaksi Kalevin seurassa, aivan kuten edellisenä kesänä serkun rippijuhlissa, jolloin he olivat ensimmäistä kertaa tavanneet. Äkkiä Kalevi laski kätensä Mirja reidelle.

– Minusta meillä oli mukavaa täällä minun luonani viime kesänä, Kalevi sanoi. – Mitä jos jatkaisimme toisiimme tutustumista?

Mirja säpsähti ja perääntyi tuolillaan hiukan kauemmaksi Kalevista.

– Mun ei ois kyllä pitänyt silloin tehdä sitä, kun mä seurustelen ja kaikkee. Ja nytkin… Mirja alkoi nopeasti selittää.

– Eihän kenenkään tarvitse tietää, Kalevi keskeytti. – Minä en ainakaan kerro. Luulenpa, että meidän seuraava aihe tänään voisi olla ihmisen lisääntyminen, Kalevi jatkoi ja hymyili pornosti. Tohtorin käsi hyväili Mirjan reiden sisäpintaa, ja tyttö tunsi kuinka pillussa kihelmöi.

– Mutku… Mirja yritti ponnettomasti.

– Mutku, mutku, Kalevi matki ja vei etusormensa Mirjan huulille katkaisten tämän vaimean protestoinnin. Kalevi jatkoi työntämällä sormen Mirjan suuhun. Samanaikaisesti tohtorin toisen käden etusormi vaelsi reittä pitkin kutittelemaan teinineidin jo kostunutta pillua.

– Tätähän sinä taisit haluta, Mirja, Kalevi sanoi matalalla äänellä. Ymmärrettävistä syistä Mirja ei pystynyt vastaamaan, mutta kehon kieli kertoi myönteisen vastauksen.

Kalevi vapautti Mirjan seksikkäästä hameestaan. Pikkuruiset pikkupöksyt saivat myös mennä, koska herra tohtori halusi esteettömän näkymän Mirjan pyhimpään. Sukat jäivät tietenkin jalkaan. Kalevi ilahtui huomatessaan, että toisin kuin edellisellä kerralla, nuori neiti oli ajellut häpykarvoituksensa siistiksi kiitoradaksi. Mikä herkullinen bonus! Kalevi avasi vielä Mirjan pinkeän paitapuseron napit ja pullautti teinitytön rinnat, joiden nännit nöpöttivät kivikovina, ulos kupeistaan. Kalevi ei voinut muuta kuin ihailla kulli jäykkänä tätä näkyä: Kiltti ja kunnollinen teinimimmi istumassa hajareisin tissit ja pillu paljaana vanhemman herrasmiehen edessä.

– Neiti on näköjään harrastanut puutarhanhoitoa viime aikoina, Kalevi antoi positiivista palautetta Mirjan häpykarvoituksen uudesta lookista.

– Mä oon vaan vähän siistinyt sitä, Mirja vastasi vaatimattomana.

– Tällaista kukkaroa onkin mukava vähän lipaista, Kalevi sanoi. Irstas lekuri levitteli Mirjan pilluhuulia sormillaan samalla kun hän nuoli kiimaisen teinineidin märkää vakoa. Erityisen ihanalta Mirjasta tuntui, kun tohtorisetä pyöritteli kielellään klitorista. Kalevi piti käsillään Mirjan reisiä sopivan rivosti levällään.

– Mitä jos soittelisit muutaman sävelen minun nahkafagotillani, Kalevi pyysi seuraavaksi. Setämies nousi seisomaan Mirjan eteen, joka alkoi riisua hieman hapuilevin ottein Kalevin housuja. Tohtorin tangoissa majaileva yksisilmäinen käärme odotteli jo valppaana ja palvelualttiina vapautusta häkistään. Osoittautui, että Mirja ei enää ollut yhtä epävarma suuhoidon antamisessa kuin edellisellä kerralla, joka oli ollut hänen ensimmäisensä. Kalevista oli kiihottavaa katsella kun teinityttö keskittyi tähän tärkeään tehtäväänsä nörtit lukutoukka-lasit päässään. Mirjan siro ja pienikokoinen käsi oli kietoutunut tohtorin paksuhkon peniksen ympärille ja punatut huulet imaisivat sen sisäänsä kerta kerran jälkeen.

– Hommahan sujuu kuin vanhalta tekijältä, Kalevi kehui Mirjan imutusta. – Ettet vain olisi harjoitellut tätä poikaystävän kanssa, tohtori arveli sormeaan muka vihaisesti heristellen.

Herra tohtori kehotti Mirjaa vielä nuolemaan ajeltuja pallejaan, mikä oli neidille aivan uusi aluevaltaus.

Tarpeeksi saatuaan Kalevi ojensi Mirjalle lattialla lojuvien housujensa taskusta poimimansa kortsun, jonka Mirja rullasi huolellisesti paikalleen. Mies nosti Mirjan syliinsä. Hän kannatteli kevytrakenteista nuorta opiskelijaneitiä polvitaipeista tämän käsien ollessa kietoutuneena Kalevin kaulan ympärille. Kalevi halusi ehdottomasti katsoa Mirjaa silmiin ja nähdä kiiman tytön katseessa samalla kun hänen nahkapamppunsa tunkeutui syvälle tiukkaan teinipimppaan. Sitten Kalevi laski Mirjan selälleen keittiön pöydälle ja nosti tytön jalat olkapäilleen. Teinineidin pillu oli juuri oikealla korkeudella ottamaan vastaan Kalevin peniksen uudessa asennossa.

Tässä asennossa Kalevilla oli tukeva ote neitokaisen nilkoista ja hänellä oli oivallinen tilaisuus nuolla ja suukotella Mirjan nylonien verhoamia hoikkia mutta hyvinmuodostuneita sääriä samalla kun jäykkä kyrpä höyläsi neidin tiukkaa pillua. Olihan tämä jotakin aivan muuta kuin poikaystävän hätäiset pistot pimeässä peiton alla, Mirja ajatteli irstaan vanhemman sedän lykkiessä häntä varmoin ottein.

Yhtäkkiä Mirja tunsi viileää nestettä peräaukkonsa ympärillä. Tuhma tohtorisetä levitteli paksulla sormellaan “sattumalta” käden ulottuvilla ollutta liukuvoidetta Mirjan peppuun. Vaikka kakkonen ei ollutkaan ykkönen Kalevin mielestä, halusi hän nyt korkata teinineidin anaalineitsyyden.

– Miltäs sedän sormi tuntuu neidin pepussa, Kalevi kyseli.

– Hyvältä, Mirja ynisi epämääräisesti vastaukseksi.

– No sittenhän me voidaankin kokeilla mahtuisiko sinne jotain isompaa, Kalevi naurahti ja työnsi samalla varovasti penistään pari senttiä Mirjan tiukkaan peräaukkoon.

– Mitä sä oikein teet, Mirja kysyi lievästi kauhuissaan.

Pienen lämmittelyn jälkeen tohtorin nahkapamppu työntyi kokonaisuudessaan Mirjan peppureikään. Vaikkei Mirjan pillun tiukkuudessa ollut mitään valittamista, oli tämä toki vielä jotain aivan muuta. Anaaliseksi tuntui Mirjasta aluksi oudolta ja vähän kivuliaaltakin, mutta pian nöyrä teinineiti nautti puuhasta täysin siemauksin. Hän hyväili samalla Kalevin käskystä sormillaan toista reikäänsä. Kalevista puolestaan oli kiihottavaa katsella kullinsa työntymistä Mirjan tiukkaakin tiukempaan kakkosreikään. Kovin pitkään tätä riemua ei kuitenkaan kestänyt, sillä tohtori oli valmis vapauttamaan lastinsa, jonka hän tähtäsi oppilaansa vatsalle.

– Eiköhän tämän päivän kurssitus ollut tässä, Kalevi totesi. – Neiti on kyllä harvinaisen nopea oppimaan uusia asioita, tohtori vielä sanoi.

Mirja makasi hetken aikaa turtana pöydällä, kunnes kävi siistiytymässä. Kalevin saatellessa Mirjaa matkoihinsa hän vielä ihaili neidin seksikkäiden vaatteiden korostamia muotoja ja tunsi kuinka pikkuveli alkoi taas heräillä. Kyllä nuori rakastajatar oli parasta viagraa terveelle miehelle.

3 kommenttia viestissä: “Asiantuntevaa opastusta 2”

  1. fr11kk1 says:

    Hyvä tarina, mutta Mirjasta ei oikein muodostunut tarpeeksi selkeää kuvaa mielessäni. Yksityiskohdillahan tuota voisi pitkittää paljokin, mutta aika sopivan pituinen näinkin.

  2. Nuoren naisen näkökulma says:

    Kaikenkaikkiaan Ok tarina. Loppui vähän lyhyeen tosin.. “Höylätä” sanan käyttäminen pieni turn-off. Ehkä tarinan laatu ois vaatinu hienompien ilmaisujen käyttämistä eikä heti pilluja ja kyrpiä. Makuasia varmaan, mutta olivat jotenkin ristiriidassa muun tarinan tyylin kanssa nuo ilmaisut ja se kuinka äkkiä tarina muuttui ihan joksikin muuksi. Pitäs varmaan ite kirjottaa parempi eikä tulla tänne arvostelemaan heh! Ehkäpä teenkin niin.. 😛

  3. Smile in Devil says:

    Mä tykkäsin, hyvin kirjotettu ja hauskakin viel, tuo lisäpisteit

Kommentoi

top