search
top

Anna ja Irina, osa 3

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (52 votes, average: 3.79 out of 5)
Loading...
Kirjoittajan kommentit: Kolmas osa hyvin pitkästä tarinasta, jossa fantasioin miten toisin kaksi tyttöä Venäjän Karjalasta luokseni. Tämä kolmas osa sattumoisin taustoittaa ja rakentaa ihmishahmokuvausta enemmän kuin on seksinovelli - sorry siitä - joten jos ylipäätään luette niin suosittelen vakavasti että luette kaikki osat järjestyksessä. Ja osia on vielä tulossa... Tämä on pitkä juttu, mutta minä olen tykännyt sen kirjoittamisesta. Ehkäpä joku viitsii sen myös lukea? Palautetta voi laittaa jos haluaa nimim.noitapilli-ät-suomi24.fi

Irina piti minusta kiinni yhä, mutta kurkottautui taaksepäin. Katselin miten onnelliselta tyttö nyt näytti. Ja nuorelta. Kyyneltipat vierivät Irinan kaulalta tytön kauniille rinnoille. Yksi tippa juuri tipahti tumman nännin päästä. Ihana kaunotar. Silitin tytön märkää tukkaa ja suutelin häntä uudestaan. Sitten otin tyttöä kädestä ja läksin taluttamaan häntä sisälle taloon, muiden luokse. Mutta kuistin lasiovella pysähdyin ja osoitin näkymää Irinallekin. Anna ja Raisa makasivat salin lattialla, alasti. Annan yksi sormi oli Raisan pillussa ja Anna nuoli Raisaa keskittyneesti. Raisa huokaili ja työnteli omaa sormeaan Annan pilluun.

– Jospa me ei mentäiskään sisälle ihan vielä.
– Joo, ei. Mennään takas puutarhaan. Ehkä sä haluisit vaik… vaik nussii mua?

Emme me sitten kuitenkaan rakastelleet, halailtiin ja pussailtiin vain. Irina halusi kysellä miljoonaa eri asiaa minusta, missä minä asuin, millaista nyt on Helsingissä… Irina oli kuin maalaistyttö, joka oli luvattu viedä kesällä Linnanmäelle, sillä erolla vain että tyttö nyt kerta kaikkiaan sai heti päähänsä ajatuksen orjan roolista ja innostui siitä ihan hirveästi. Selvästi asia taisi koskettaa Irinan jotain enemmän tai vähemmän salaisia fantasioita. Mietin, että varmaan nuorelle tytölle olisi aika paljon parempi julistautua minun orjakseni kuin jonkun täällä notkuvan juopon orjaksi.

Meni varmaan puolisen tuntia, sitten hymyilevä, yhä alaston Anna tuli ulos meitä molempia halailemaan. Raisa oli kuulemma mennyt pesulle. Anna oli tajunnut, että näimme kaiken ja hänen mielestään oli kivaa että katselimme. Anna haki avaimet ja irrotti kahleketjut Irinasta. Aloimme sitten kolmistaan pelastaa ja järjestellä Irinan vähäisiä tavaroita. Totesin heti, että molemmat tytöt tarvitsisivat pikaisesti kunnon kauniita vaatteita. Näiden tyttöjen pitäminen voi tulla kalliiksi – mutta kun katselin kahta kaunotarta touhun keskellä, olin heti valmis maksamaan vaikka mitä. Nuo kaksi ansaitsivat kunnon mahdollisuuden tulevaisuudelle ja minulla voisi olla heidän kanssaan upeita aikoja tiedossa.

Soitin vaimolleni pitkän puhelun ja selitin mitä on tapahtunut ja mikä on tilanne. Alexandra otti asian onneksi kevyesti. Hän vitsaili, että hänhän on aina sanonut että joku päivä kun minulle tulee joku viidenkympin villitys niin minä vielä vaihtaisin hänet kahteen nuorempaan. Huomautin, etten minä ollut häntä vaihtamassa yhtään mihinkään.

Ilta meni nopeasti. Raisa jutteli paljon minun kanssani ja koitti opastaa miten näiden tyttöjen kanssa kannatti olla. Raisan puheessa vilahti tuon tuostakin sana kuri. En sanonut mitään, mutta varsinkin Annaa katsellessani minulle tuli mieleen että voisin varmaan useimmiten korvata sen sanan sanalla hellyys. Menimme kaikki aikaisin nukkumaan, minä, Irina ja Anna yhteen suureen sänkyyn ja Raisa omaansa. Irina-ressu oli kovin kipeä. Krapulakaan ei ollut vieläkään ohi, minkä päälle tulivat sitten perusteellisen piiskaamisen ja tunnekuohun vaikutukset. Anna taas kaipasi läheisyyttä. Nukuin koko yön Annan kanssa aivan yhtenä solmuna. Siinä tuli kuuma ja uni oli aika katkonaista, mutta tyttö oli ihana. Aamu alkoi sillä, että Anna hieroi kulliani kunnes sai sen pystyyn, kääntyi sitten ja työnsi peppuaan minua kohti. Painauduin tyttöön kiinni ja lusikka-asennossa työnsin kullini tytön sisälle. Melkein liikkumatta sain lopulta orkun Annan sisälle. Anna ei lauennut, mutta piti kovasti siitä että minusta tuntui hyvältä.

Aamupalan jälkeen pakkauduimme kaikki minun autooni ja otimme vain vähän tavaroita matkaan. Raisa halusi nukkua lisää ja asettui takapenkille ja Irina meni toiselle puolelle. Anna oli tavattoman onnellisen näköinen päästessään minun kanssani eteen. Koko päivä meni ajamiseen paria ruokataukoa lukuunottamatta. Päivä oli pitkä ja Karjalan tiet huonoja eikä Annasta ollut paljonkaan apua kartanlukijana. Eksyin kahdesti, mutta illalla olimme joka tapauksessa Pietarissa ja majoituimme Sokoksen hotelliin. Otimme kaksi kahden hengen huonetta, mutta käytännössä meitä oli kyllä minun huoneessani kolme.

Anna oli aivan hämäännyksissään suuren kaupungin vilinästä ja pelkäsi sitä selvästi. Tyttö ei ollut koskaan aiemmin nähnyt Petroskoita suurempaa kaupunkia. Irina ei ollut millänsäkään, mutta halusi vain nukkua, nukkua ja nukkua.
Suomen konsulaatissa oli pitkä jono jo varhain aamulla. Kun lopulta pääsimme vuoroon saimme hoidettua onneksi sekä Annan että Irinan asiaa kerralla. Yllätykseksi myös Raisa haki samalla viisumia miesystävänsä luokse Helsinkiin. Maksamalla kovan lisähinnan saimme lupauksen että paperit käsiteltäisiin jo saman päivän aikana, Irinakin saisi niinsanotun pikapassin. Tulimme tyytyväisinä ulos aurinkoon. Raisa ja Irina lähtivät sitten hoitamaan jotain Irinan poisrekisteröitymiseen liittyviä muita paperiasioita ja minä jäin turistiksi kahdestaan Annan kanssa. Katselimme Nevan rantoja ja vanhoja palatseja käsi kädessä kulkien, kävimme kahvilassa ja menimme Stockmannille. Tavaratalo oli tytölle kuin paratiisi nuorisokodin jälkeen, mutta Anna kauhisteli kaiken kalleutta. Ostin tytölle ensin oranssinpunaiset muodikkaat ballerinakengät, sitten niihin sopivan pitkän, ohuen samanvärisen koristehuivin ja sitten luonnonvalkoisen kauniin puseron. Anna ei ollut käsittää kuinka minulla saattoi olla Stockmannin kanta-asiakaskortti, joka oli vielä luotollinen. Olimme juuri menossa ulos kun bongasin vielä koruosastolla hopeisia sormuksia. Ne eivät olleet kovin hienoja eikä kovin kalliita, mutta isoja ja näyttäviä. Sain Annan sovittamaan muutamia ja ostin sitten tytölle näyttävästi muotoillun kookkaan sormuksen, joka sopi tytön nimettömään. Kuiskasin Annalle:

– Sinä koristelit talon kuin hääjuhliin ennen kun me ensimmäisen kerran rakasteltiin. Mä en voi laillisesti mennä nyt sun kanssasi naimisiin, mutta kukaan ei kiellä ostamasta sormusta sinulle. Käytä sitä niinkuin kihlasormusta. Mehän ollaan nyt ihan kuin kihlapari.
– Voi, ihanaa… Minä rakastan sinua.
– Anna-rakas. Me on oltu yhdessä vasta ihan vähän aikaa, mutta minäkin olen ihan hurmaantunut sinuun.
Anna itki ilosta ja suuteli minua intohimoisesti.
– Toivottavasti minä saan olla sinun kanssa lopun ikääni.
– Anna rakas. Sinä olet kyllä niin paljon nuorempi että luulen että niin ei käy. Mutta ehkä minun lopun ikää.

Läksimme kävelylle vanhaan kaupunkiin. Eräässä kadunkulman turistirihkamakojussa myytiin rannekoruiksi tai kaulakoruiksi nahkaisia nauhoja, joihin sai kirjaimia pieninä hopeakappaleina. Halusin ostaa tytölle nimikorun. Lopulta valinnan vaikeuden takia tyttö sai jopa kolme korua. Vasempaan ranteeseen tuli latinalaisin kirjaimin ”Anna”, oikeaan ranteeseen kyrillisin ”Natalia”. Lopulta Anna kaivoi omia vähiä rahojaan ja osti itse kaulaansa nauhan jossa luki ”Owned by Tapio”. Nauroin ja suutelin tyttöä taas. Vasta myöhemmin tajusin, että hemmetti, tyttöhän osaa englantia!

Lopulta tuli aika tavata Raisa ja Irina ja mennä takaisin konsulaattiin. Annaa jännitti kauheasti ja Irinakin oli kovin vakava. Mutta hymyilevä virkailija vain ojensi meille passit. Olimme hetkessä ulkona ja tytöt ihmettelivät miten helposti kaikki kävi. Nyt Raisa pudotti pommin sanomalla, että hän ja Irina ehtisivät nyt vielä illan Helsinkiin menevään Allegro-junaan. Minä ja Anna saisimme palata kahdestaan Sortavalaan, pakata Annan tavarat ja ajaa sitten huomenna Joensuuhun. Tuijotin ensin tyrmistynyttä Irinaa, sitten hämmentynyttä Annaa ja sitten Raisaa joka koitti jo mennä. Mutta tajusin kuitenkin sen verran että tartuin ihan ensimmäiseksi puhelimeen ja soitin vaimolleni. Alexandra ei nyt ollut suorastaan riemastunut kysymyksestä voisiko hän hakea Irinan asemalta iltamyöhällä ja tuoda meille, mutta hän suostui kun kerroin tarkasti mikä oli tilanne. Mutta hän oli lähdössä seuraavana päivänä meidän mökillemme Itä-Suomeen ja hänen tarkoituksensa oli olla sieltä käsin töissä parisen viikkoa. Irinaa ei oikein voinut jättää yksin. Aika oudon neuvonpidon jälkeen tulos kuitenkin oli, että Irina lähtisi myös meidän mökillemme. Minä ja Anna ajaisimme sitten myöhemmin kotiin kunhan ehtisimme.
Tavanomaiset ”pusihalit” eivät oikeen sen puhelun jälkeen tuntuneet riittäviltä, Pudistelin päätäni ja mietin miten oli päädytty siitä, että joku nuorisokodin tyttö olisi meillä viikon tai kaksi siihen, että Irina nyt muuttaisi meille ainakin talven ajaksi ja Anna myös ainakin kolmeksi kuukaudeksi. Vaimoparka… Taisin olla aika omituinen mieheksi juuri nyt. Mutta sitten katsoin Annan iloisiin kasvoihin ja Irinaan, joka suorastaan rukoili että pääsisi pois Venäjältä heti jos se vain kävisi päinsä.

Raisa jätti minulle talon avaimet, ohjeita siitä mistä löytäisin Annan tavaroita, kehotuksen purkaa kellarin Pavelin seksihuoneesta kaiken ja ottaa mukaan (”Äläkä unohda sitä piiskaa, käytät sitä vielä”.) sekä ohjeen, jonka mukaan ulko-oven vieressä oleva iso puuarkku pitäisi ottaa mukaan autoon.

Niin siinä sitten kävi, että vajaata tuntia myöhemmin minä ja Anna huiskutimme vanhalla Suomen asemalla Pietarissa nopealle pikajunalle, joka lähti viemään Raisaa ja Irinaa kohti Helsinkiä. Minun ja nuoren Annan kahdestaan autolla ajama yöllinen seikkailu läpi Kannaksen ja puolen Karjalan olisi ollut oman kirjansa arvoinen. Mutta yöllä lopulta olimme Raisan talolla juuri kun aurinko alkoi sarastaa.
Anna oli hermostunut ja nukuimme vain vähän. Jo yhdeksältä Anna pakkasi tavaroitaan kuin heikkopäinen. Onneksi tytön omaisuus oli aika vähäistä. Autoon mahtui helposti minun vaatekassini sekä Irinan kolme jätesäkillistä, Annan neljä isoa kassia, Raisan kummallinen painava arkku ja vielä ruokaakin, jonka muuten arvelimme pilaantuvan. Sitten menimme vakavina Annan kanssa Pavelin seksiluolaan lattian alle. Anna laittoi valot päälle.

– Mitä me otetaan täältä mukaan? Ja mihin?
– Piiska ainakin. Mua ja Irinaa on lyöty sillä varmaan satoja kertoja ja sitä tarvitaan. Ja sitten kahleketjut. Katon mekanismia ja väkipyörää ei voi ottaa mukaan, mutta saat sitten ripustaa meidät johonkin muualle noilla samoilla ketjuilla. Ai niin, sitten tietysti…

Katsoin kuinka Anna alkoi tonkia laatikoita. Tyttö heitti muovipussiin johtoja ja jonkun sähkölaitteen ja useamman parin käsirautoja avaimineen. Minä pakkasin piiskan ja kahleet. Toivoin todella ettei rajavartiosto alkaisi kuulustella meitä tästä lastista. Anna lisäsi lastiin vielä karkeaa köyttä, kaksi pienempää piiskaa ja nosti sitten seinältä karkeatekoisen puutapin, jonka toinen pää oli muotoiltu dildoksi.

– Irinan neitsyys lähti tällä.
– Haluatko senkin mukaan?
– Irina saattaisi haluta.
– Okei, otetaan. Entäs nuo ketjut ja nahkaremmit?
– Nekin on jotain Pavelin kahleita, mutta en ole nähnyt niiden käyttöä. Ota mukaan…. Ai niin, melkein unohtui…

Anna palasi ja kokosi Pavelilta jääneet akunnavan puristimet, joilla oli kidutettu tyttöjen häpyhuulia ja nännejä. Lasti painoi aika lailla. Pudistelin päätäni pakatessani kaikkea takakonttiin, kaiken muun tavaran taakse. Ja mietin samalla mitä ihmettä Raisan arkussa oli. Toivottavasti ei mitään laitonta.

Kello oli vähän yli yhdentoista kun kävimme pikaisesti pesulla ja Anna laittautui Pietarista saamiinsa uusiin vaatteisiin ja meikkasi hiukan. Olimme kumpikin liian hermostuneita mihinkään seksiin, halusimme vain matkaan. Sortavalan kaupungin läpi ajoimme muuten pysähtymättä, paitsi että kaupungin ulkopuolella halusin valokuvata nuorisokodin talon. Sanoin Annalle, että vaikkei hän nyt sitä haluakaan nähdä, niin tulevaisuudessa se olisi hänelle tärkeä muisto. Otimme vielä itselaukaisijalla yhden kuvan, jossa minä halasin Annaa nuorisokodin edustalla. Sitten matka jatkui kohti rajaa.

Raja-alueelle tultaessa on aina ensimmäisenä sotilas, joka katsoo passit. Nyt tarkastus oli pelkkä vilkaisu. Kun minä ja Anna menimme passintarkastukseen, vartijat jäivät ulos vain juttelemaan meidän automme luokse. Käynti sisällä ei kestänyt kuin hetken ja sitten yksi vartija jo viittoili meitä auton luokse. Sikäli kun minä näin niin ainoa tarkastus autolle oli että huumekoira käveli sen ympäri kiinnostumatta mistään. Hyppäsimme autoon. Raja-asemien välissä on taxfree-kauppa, mutta meitä se ei nyt kiinnostanut. Suomen raja-asemalla puolestaan tulli oli kiinni. Niin sattuu joskus. Kävimme vain sisällä näyttämässä passit. Kymmenen sekuntia ja kiitos.

– Mitä? Sekö oli siinä?
– Niin kai… Tervetuloa Suomeen, Anna rakas.
– Kiitos.

Sain suukon tytöltä. Anna oli ihan hermostunut ja niin taisin olla itsekin. Ajettuani monta kymmentä kilometriä kohti Joensuuta lopulta pysäytin levähdyspaikalle – halusin tietää mitä siinä kirotussa arkussa oikein oli. Nostin sen ulos. Arkku oli lukossa ja avainta ei ollut. Annan ja työkalujen avulla mursin lukon. Arkku oli täynnä vanhaa sota-ajan tavaraa: Paljon vanhoja suomalaisia valokuvia, vanhoja suomalaisia paperirahoja, jonkun joukko-osaston taistelupäiväkirja, monta painavaa kangaspussia, joista löytyi arvokkaan näköisiä suomalaisia vanhoja hopeakolikoita, kolme painavaa kiinninaulattua puulaatikkoa, joita en siinä ruvennut avaamaan, Hitlerin ajan saksalaista rahaa ja saksalaisia asiapapereita. Pohjalla oli öljykangas ja sen sisällä jotain isoa. Otin sen varovasti esiin. Paketista paljastui ase. Sota-ajan saksalainen Schmeisser-konepistooli. Työnsin aseen äkkiä takaisin laatikkoon. Huhhuh. Enpä totisesti olisi halunnut ajaa Suomen tullitarkastukseen ja joutua selittämään miksi kuljetan konepistoolia. Mitä ihmettä Raisa on ajatellut?

Arkkua takaisin autoon nostettaessa Annan ote lipesi, kansi aukesi ja arkusta tömähti tielle vielä vaatenyssäkkä, jota en ollut tutkinut. Sen sisältä kilisi esille monta paria käsirautoja avaimineen.

– Täysin laiton kuljetus. Nämä pitäisi viedä saman tien poliisille. Mitä ihmettä Raisa on ajatellut?
– Näin joskus Raisan tuovan tullessaan vanhoja kuvia ja muuta joita hän sitten säilytti täällä. Ehkä nämä on hänen muistojaan, jotka hän haluaa pitää. Raisahan on muuttamassa Suomeen.
– Niin mutta konepistoolikin? Täytyy jutella vakavasti sen naisen kanssa.
– Voidaanko jatkaa ajoa? Täällä on hyttysiä.
– Voidaan… Mutta pussaa mua nyt ensin.
Sain valtavan halauksen.
– Mihin me nyt mennään?
– Joensuuhun, hotelliin. Aamulla mennään sinne opistolle, johon sinun pitää sitten syksyllä mennä.

Joensuussa satoi ja kaupunki näytti aika ankealta. Mutta Annan mielestä siellä näytti rikkaalta. Ajoin tutun hotellin pihaan ja vaikka minulla ei ollut varausta, saimme helposti huoneen. Kun lopulta olimme tavaroinemme yläkerrassa ja ovi oli kiinni, suorastaan hyppäsin halaamaan Annaa, joka oli edelleen ihan hermona.

– Nyt voisi olla oikea aika seksille.
– Haluatko… Minua vain, no hermostuttaa… Mutta tottakai jos sinä tahdot.

Kopeloin tytön rintoja ja koitin puseron alta avata rintaliivien hakasia siinä onnistumatta. Anna hymyili, napitti puseronsa auki, otti liivit pois, tempaisi housunsa alas ja heitti ne sekä pikkuhousut tuolille. Sitten tyttö asettui alasti sänkyyn selälleen ja levitti jalkansa. Kiskoin vaatteet pois ja kiipesin Annan päälle. Mitään sanomatta Anna tarttui kulliini ja ohjasi sen häpyhuulilleen. Tyttö kiersi kätensä ympärilleni. Työnsin. Annan pillu ei ollut kunnolla kostunut ja tyttöön sattui vähän. Mutta jatkoin liikettä kunnes olin syvällä tytön sisällä. Jatkoin naintillikettä kunnes sain nopeasti orgasmin. Anna ei lauennut.

– Sinulla oli kiire…
– Oli. Anteeksi.
– Ei se mitään… Tällaisissa tapauksissa sinun pitäisi sitoa minut.
– Mitä?
– Niin… Köyttää lujasti sänkyyn ja naida sitten. Minä osaisin rentoutua paremmin kun tuntisin että minua naidaan väkisin.
Hymyilin.
– Täytyy koittaa. Mutta entäs jos nyt käytäisiin pesulla ja syömässä ja sitten kokeiltaisiin jos sinäkin jo osaisit rentoutua sen jälkeen.
– Syömässä? Missä?
– No hotellin ravaintolassa, hassu.

Annalle tuli kiire pesulle, meikkaamaan, harjaamaan tukkaansa ja niin edelleen. Minua oikein huvitti miten iso juttu ravintolaan meneminen oli tytölle, vaikka se oli vain hotellin alakerran Fransmanni. Mutta tottakai. Ei nuorisokodin tytöt käy ravintoloissa. Sellaiseen pääseminen OLI iso juttu.

Anna näytti todella kauniilta kun menimme alakertaan syömään. Ja vaikka kyse ei ollut kun illallisesta tavallisessa hotellissa, se oli Annalle suuri juhla. Tyttö flirttaili, pussaili, leikki sormuksellaan ja minun käsilläni, halusi tanssia ja suuteli tanssin aikana intohimoisesti. Parin paukun jälkeen hän oli kuin eri tyttö ja hermostuneisuus oli tiessään. Takaisin hotellihuoneella Anna olisi tahtonut että olisin sitonut ja piiskannut häntä, mutta minua väsytti enkä jaksanut mennä autolle hakemaan käsirautoja ja muuta. Lupasin hänelle ”kyytiä” sitten kun pääsisimme kotiin saakka. Anna tyytyi siihen kun sanoin ettei hotellissa voinut kiljua ja meluta. Rakastelimme kuitenkin ja nyt myös Anna nautti siitä todella.

Aamulla tyttö oli täynnä intoa ja energiaa vaikka minua olisi nukuttanut. Kävimme aamupalalla ja läksimme sitten edellä aikataulustamme hotellilta ja ajoimme lyhyen matkaa opistolle, johon Annan piti tulla opiskelemaan. Kaunis paikka maaseudulla, entinen maatalousoppilaitos, jossa yhä oli kotieläimiä. Eläinrakas Anna olisi silitellyt lehmien turpia ja lampaiden selkiä vaikka kuinka kauan, mutta kiskoin hänet päärakennukselle. Laitoksen johtaja oli hämmästynyt kun tulimme paljon sovittua aiemmin, mutta hän esitteli laitosta ja kurssia lyhyesti, pyysi sitten anteeksi että hänen oli mentävä ja laittoi Annan täyttämään kirjallista suomen kielen tasokoetta. Neljän vartin päästä hän tuli takaisin.
– Anteeksi että jouduin olemaan poissa, mutta minulla oli tapaaminen keskolaisten kanssa. He ovat suurin kaupparyhmä, jonka tarpeiden vuoksi järjestämme tämän kurssin. Anna, saanko mie katsoa papereitasi….?

Anna ojensi täyttämänsä lomakkeet. Rehtori ei edes viitsinyt tarkastaa niitä kunnolla, vaan totesi että niitä katsottaisiin tarkemmin myöhemmin, mutta että hän heti näki että Annan suomen kielen taso ”ylitti paljon” sen, mitä hän tulevalta kurssilta odotti. Hänen mielestään Anna voisi suoraan osallistua kokonaan suomenkieliseenkin opetukseen.
– Minä: Tottakai, miksei voisi? Ottakaa nyt huomioon että Annan kotikieli on ollut suomi, ei venäjä.
– Niinkö? Hei, kannattaisikohan teidän koittaa jutella tuon Raijan kanssa, joka oli minua juuri tapaamassa? Hän on täkäläisen Keskon Citymarketin johtaja ja meidän suurin asiakkaamme. Näin, että Raija jäi tuonne vielä juttelemaan.

Rehtori vei meidät kahvitilaan, jossa Cittarin Raija jutteli innolla opettajien kanssa suomen kielen opetuksen tasosta. Rehtori esitteli meidät ja kertoi, että Annalle oli jo luvattu paikka lokakuussa alkavalla kurssilla, mutta koska Anna oli suomenkielinen niin hän ajatteli että voisi kannattaa jutella ja tutustua jo nyt.

Se olikin varsinainen keskustelu. Joskus sattuma ja tuuri korjaavat satoa. En taaskaan nyt viitsi kertoa tässä kaikkia detaljeja, mutta keskolaisten kannalta tuleva kurssi olisi heille tärkeä, mutta liian myöhään. Oli huutava pula venäjää osaavista, ja erityisesti niistä jotka osaisivat vähän muutakin kuin suomea ja venäjää. Raija houkutteli meidät autolla mukaansa katsomaan paikan päälle rakenteilla olevaa laajennettua Citymarkettia. Perillä Raija esitteli tulevaa rakennusta, kertoi myyntiluvuista, kuinka tuleva menestys pohjautuisi paljolti venäläisiin asiakkaisiin ja heille mainostamiseen ja vei meidät sitten henkilökunnan tiloihin. Raija kertoi, kuinka akuutti asia oli erilaisten opasteitten ja julisteitten saaminen nopeasti aikaan, mutta että vaikka heillä oli kyllä venäjää osaavia kassahenkilöitä, kukaan heistä ei osannut sekä suomea että venäjää yhdessä niin hyvin, että julisteet ja opasteet olisi voitu tehdä kokonaan itse. Heidän oli pakko käyttää kallispalkkaisia kääntäjiä ja mainostoimistoa, mikä maksoi paljon. Raija esitteli meille nuoren punatukkaisen, vähän EMO- tai goottitytön näköisen Mirkan, joka tietokoneella juuri työsti jotain julisteluonnosta. Mirka selitti luonnosta osoittaen mitkä tekstit pitää käännättää kääntäjällä ja sitten saada mainostoimisto tekemään juliste valmiiksi, sillä heidän tietokoneellaan ei voinut hallita kyrillikkaa.

– Anteeksi, saanko minä kokeilla? Olen käyttänyt noita.
Mirka, minä ja Raija katselimme vähän aikaa kuinka Anna seikkaili tietokoneen control panelin valikoissa ja alkoi sitten kirjoittaa suomalaisella näppäimistöllä venäjää hyvin nopeasti kymmensormitekniikalla tyhjään kenttään, mihin mainostoimiston piti tuottaa venäläinen teksti.
– Mitä… Mitä sinä oikein teet?
– Tämä piti kääntää venäjäksi ja laittaa samalla fontilla tähän alle, eikö?
– No… Niin piti, mutta me joudutaan yleensä kääntämään se teksti kääntäjällä ja sitten lähettämään aineisto mainostoimistolle kun meidän koneella ei ole voinut kirjoittaa venäläisillä kirjaimilla. Mitä sinä oikein teit?
– No… En mitään. Muutin koneen asetuksia niin että siinä on nyt toissijaisena kielenä venäjä. Sen jälkeen kun painaa tätä merkkiyhdistelmää… nyt kone kirjoittaa venäjää ja sitten taas näin… nyt se tekee suomalaista tekstiä.
– Mut… Millä ihmeellä sie pystyt kirjottamaan venäjää kun eihän siinä oo venäläistä näppäimistöäkään??
– Ai… No, ei siinä mitään kummaa. Minä olen joka päivä yli vuoden käyttänyt yhden Raisan konetta ja kone on suomalaisella näppäimistöllä. Minä osaan näppäimistöt ulkoa. Ei minun tarvitse katsoa nappeja.
– Siis MITÄ sinä olet tehnyt sen koneen kanssa??
– No, kaikenlaista. Lehden taittoa. Aika paljon valokuvien korjailua ja muokkaamista Photoshopilla. Ja sitten käännöstöitä suomesta venäjäksi. Mitkä ne oli ne opastetekstit mitkä teidän piti nyt kiireellä saada tehtyä? Saanko minä katsoa?

Raija katsoi suu enemmän ja enemmän auki loksahtaen kuinka Anna teki Adoben Indesignilla parannuksia Mirkan julisteiden layouttiin, otti yhdestä valokuvan irti muokattavaksi, löysi koneesta ilokseen Photoshopin, korjasi sillä kuvan sävyjä ja siisti sitä, liimasi kuvan takaisin, otti Mirkan luonnosteleman suomenkielisen tekstin, korjasi siitä kaksi suomen kielioppivirhettä, siirsi sen julisteluonnokseen, naputti sitten salamavauhdilla alle saman tekstin venäjäksi, korjasi hiukan fonttikokoa ja kysyi voisiko julisteesta nyt tulostaa kokeilukappaleen.

Mirka tuijotti Annaa kuin velhoa. Minä hymyilin rakastuneesti. Ja myymäjänjohtaja Raija taas olisi tarvinnut jonkun, joka olisi työntänyt hänen loksahtaneen suunsa takaisin kiinni paikalleen.

– Siis, mitä IHMETTÄ sinä oikein teit??? Nythän se näyttää ihan valmiilta opastejulisteelta!!
– Niin…. No, vähän voisi tuon taustan valokuvan värejä säätää, taitaa olla liian vihreä vielä…
– Mutta… Onko tuo käännöskin nyt jo valmis?
– On. Tietysti. Kyllähän minä nyt venäjää osaan. Englantia huonommin. Saksaa vähän.
– Ei herrajumala… Me on maksettu tiedätkö kääntäjälle ja mainostoimistolle toistakymmentätuhatta euroa siitä että ne teki kymmenkunta tuollaista vähän aikaa sitten.
– Ai? No, mutta… Saanko minä tehdä ne sitten? Ei siinä kauan mene.
– MISTÄ sinä oikein olet oppinut tuon kaiken?
– No, minulla on ollut aikaa… Eikä paljon muuta kuin puutarha ja Raisan tietokone. Siinä on hyvät ohjelmat, mutta se on jo aika vanha ja hidas ja näyttö on pieni. Tällä homma käy niin äkkiä kun ei tarvitse edestakaisin suurentaa ja pienentää… Raisa on kahden lehden toimittaja ja minä olen tehnyt niihin valokuvien muokkaukset, taiton ja sitten niiden lehtien webbisivut karjalan kielellä ja venäjäksi, osan englanniksikin. Kai tässä on Internet? Minä voisin näyttää…
– Ja sinä…? Sinä siis pyrit sinne opiston lokakkun kursseille, niinkö?
– Niin. Raisa sanoi, että parhaat voisi saada töitä Suomesta ja minä haluaisin olla kokonaan suomalainen, saada jäädä Suomeen. Ja olla hänen kanssaan (vilkaisu minuun).
– Mutta… Nehän siis opettaa ihan alkeita siellä opistolla… Sinä osaat enemmän kuin kukaan niiden opettajista.
– Ai? (Anna punastui.)
– (Minä puutuin keskusteluun) Me tosiaan etsitään tapaa millä Anna voisi saada oleskelu- ja työluvan Suomeen. Anna on suomalainen syntyperältään, mutta Venäjän kansalainen. Ja nyt vasta toista päivää Suomessa koko ikänään. Meillä on nyt Annalle vain kolmen kuukauden vierailijaviisumi, mutta tarkoitus oli että Anna tulisi sinne opiston kurssille ja saisi sillä puolen vuoden luvat ja sitten, kun kerran on ollut puhe, että parhaat kurssilta saattaisivat saada töitä ja työluvan Suomesta, niin tottakai toivomme että Anna voisi jäädä Suomeen.
– Mutta… oletko sinä Anna nyt sitten tällä hetkellä missään töissä tai opiskelemassa?
– En… Minä olen nyt hänen luonaan lokakuuhun asti. Tai… toivottavasti kauan sen jälkeenkin…
– Siitenhän sinä voisit… Minun täytyy neuvotella minun veljen kanssa… Mutta Anna, etkö sinä sitten voisi tulla meille töihin? Ihan suoraan? Ilman sitä opiston kurssia? Minä…. No, minun pitää kysyä, mutta luultavasti voisin luvata että meidän yritys voisi maksaa sinut paljon paremmalle ja normaalisti hyvin kalliille koulutukselle K-instituuttiinkin jos vaan voisit auttaa meitä. Me todella tarvittaisiin jotakin sellaista kuin sinä.

Se oli kummallinen iltapäivä ja ilta. Anna teki vielä kolme julistetta ja paranteli Mirkan tekemää mainoslehtistä. Annalla oli kivaa sitä tehdessään ja Mirka kiljahteli innosta kun Anna opetti hänelle kikkoja koneella. Raija pahoitteli ettei hän voinut maksaa Annalle tästä päivästä palkkaa kun Annalla ei ollut vielä työlupaa, mutta halusi maksaa Annalle tavaralla. Mirka ja Anna lähtivät marketin puolelle shoppailemaan ja valitsivat Annalle melkoisen kasan kauniita vaatteita Cittarin valikoimista, jotka kauppias kuittasi kiitokseksi. Anna oli ikionnellinen.

Mutta tarina ei loppunut siihen. Raija jutteli moneen kertaan puhelimessa veljensä kanssa, joka oli koko heidän yhtiönsä toimitusjohtaja ja seurauksena minut ja Anna kutsuttiin Raijan kotiin illallisille. Raija myös pyysi Annan apua vielä seuraavana päivänä johonkin käännöstyöhön opastemainosta varten. Siihen minä protestoin ja sanoin, että meillä ei ollut Joensuussa edes majapaikkaa, vaikka aikaa olikin. Seuraus oli, että monen mutkan jälkeen saimme ilmaisen majapaikan kaupan henkilökunnan asunnosta, kerrostalosta, aivan Mirkan naapurista.

Ilta Raijan ja hänen veljensä luona oli hieno illallinen hienoine juomineen ja olisi ihan oman tarinansa arvoinen. Mutta riittää tässä kun kerron, että heidän mielestään ei olisi mitenkään vaikeaa saada Annalle alkuun puolen vuoden oleskelu- ja työlupaa kun he sitä hakisivat perusteena Annan aivan ainutlaatuinen kielitaito ja osaaminen kaupan alan järjestelmien kanssa. Hakemusta ei tarvitsisi itse jättää, heillä oli agentti Pietarissa, mutta valmis lupa olisi sitten Annan kyllä itse haettava Petroskoista tai Pietarista. Illan lopuksi Annalle tarjottiin tavallista kauppatyöntekijää parempaa palkkaa, firman pientä asuntoa alennetulla vuokralla, firman tietokonetta, kännykkää ja nettiliittymää ja mahdollisuutta tehdä iso osa työstä joko etänä vaikka meidän kotoamme tai sitten saman yrityksen Espoossa olevan Citymarketin tiloista. He lupaisivat pysyvän paikan neljän kuukauden koeajalla sillä ehdolla että työ- ja oleskelulupa myönnettäisiin. Anna allekirjoitti ehdollisen sopimuksen vielä samana iltana.

Sivuvaikutuksena seuraus olisi se, että Anna ei koskaan menisi kurssille, johon häntä oli kuukausia pohjustettu. Mutta sen sijaan Annalta vapautuvaa paikkaa pohjustettiin Irinalle. Raija soitti vielä illalla opiston rehtorille, joka lopulta myöntyi haastattelemaan Irinan. Rehtoria otti päähän että ”oppilasaineiston parhaita” viedään heti päältä ilman heitä, mutta toisaalta hänkin myönsi että heidän olemassaolonsa riippui Raijan kaltaisista yrittäjistä. Mutta rehtori aprikoi Irinastakin kannattaisiko kokonaan suomenkielistä tyttöä oikeasti laittaa sille kurssille. Se kurssi oli umpivenäläisille, joista voisi sitten tulla kaupan kassoja.

Raijan veli vei meidät autollaan yrityksen henkilökunta-asunnoille ja ohjasi meidät pieneen, kauniisti sisustettuun kaksioon kerrostalossa marketin lähellä. Jääkaappi pursui juomia ja herkkuja. Meille kerrottiin, että meitä tultaisiin hakemaan iltapäivällä huomenna kolmen jälkeen.
Halasin Annaa. Kaikkeen kohtalo heittää. Totesin, että Anna oli varsinainen taikuri ja onnenlapsi.

– Mmm. Se onni alko jo silloin kun Raisa alkoi puhua sinusta.
– Sä olet ihana. Mä en edes tienny et sä osaat kaikkee tota mitä sä siellä niitten koneella touhusit.
– Mmh. Mulla on ollut aikaa. Ja oon leikkinyt Raisan tietokoneilla jo ihan lapsesta. Se sanoi aina että kun minä olin liian vilkas niin paras tapa rauhoittaa oli laittaa minut koneen ääreen niin että koneessa oli netti ja suomenkielinen ympäristö niin että kukaan muu paitsi Irina ei ymmärtänyt. Minä oon tehnyt paljon tuota… siis kaikkee aika paljon vaikeempaakin. Webbisivuille rakennellu MySQL-kantoja ja PHP-skriptejä – jos tiiät.
– Anna rakas, tajuutko, sä oot ollu Suomessa alle 2 vuorokautta ja sulla on nimi alustavassa työsopimuksessa ja noi lupaa sulle pysyvää paikkaa.
– Joo… Mut… Hei, missä se Espoo on?
– Espoo? Anna kulta, se on ihan Helsingin vieressä. Lähellä missä me asutaan.
– Mitä? Ihanaa!! Minä luulin et minun pitää olla täällä ja jossain kaukana poissa…
– Eikä. Ja ne puhui K-instituutistakin. Sekin on Espoossa. Siellä opiskelu maksaa yleensä aika hurjasti. Ja ne lupas maksaa. Anna… Sinä halusit että sinusta tulee kokonaan suomalainen. Nyt sinusta on tulossa.
– Ihanaa… Ilman sinua minä en olis ikinä päässyt…
– Ilman sinun osaamistas ja esiintyjän lahjojas sinä et olis ikinä päässyt…

Halasimme ja suutelimme kun ovikello soi. Menin varovasti avaamaan. Oven takana oli Mirka. Kävi ilmi, että Mirka ja hänen avopuolisonsa Jussi asuivat seinänaapureina. Kutsuimme – tai suorastaan kiskoimme Mirkan sisälle.
Puolitoista siideriä myöhemmin Anna rohkaistui koskemaan Mirkan tatuoitua kättä ja alkoi kysellä tatuoinnista. Mirka osoitti kaulaansakin, jossa meni tribaalikuvio ja kertoi, että hänessä oli tatskoja vähän kaikkialla.

– Minä haluaisin nähdä ne. Minulla on vaan… No, kai sen voi kertoa… perseessä ja tisseissä ihan muita viiruja. Piiskanjälkiä.
– Mitä? Onks sinnuu pahoinpidelty?
– Ei. Minä halusin että minua piiskataan. Seksiä.
– Mitä… kerro…

Seuraavan viisi minuuttia tytöt supattivat toisilleen matalammalla äänellä että minä muka en olisi kuullut kaikkea. Mirka kyseli kauheasti ja vasta kun vakuuttui siitä että Anna tosiaan oli ihan itse pyytänyt tulla piiskatuksi ja kun Anna oli kertonut että oli saanut orgasminkin pelkän piiskauksen jälkeen, niin Mirka itse avautui sen verran että hän sanoi että häntä voisi kiihottaa sellainen ihan hirveästi.

– Missä sulla on piiskanjälkiä? Näytä.
– Tisseissä. Ja perseessä. Haluatko tosiaan…
– Haluun. Ota pusero pois.
– Vain jos sinä näytät sinun tatuoinnit.
– Mut… sun miehes on kanssa mukana…
– On. Se mua piiskaskin kun minä pyysin. Näytä meille molemmille.
– Näytä sie ensin.
– Hyvä on. Mutta sinä sitten. Vuoronperään.

Katselin nauraen ja vähän kiihottuenkin, miten Anna kiskaisi itseltään puseron pois, avasi rintaliivit ja antoi niiden pudota. Sitten Anna nosti kätensä niskan taa ylös ja käski Mirkaa puristella tissejään. Mirka punastui vähän, mutta koitti molemmin käsin Annan rintoja ja huokaili.

– Näätkö sen viirun poikittain? Sen mikä menee molempien tissien keskeltä? Sen jälkeen minä sain orgasmin.
– Tämän? Se on hurja jälki.
Annan nännit nousivat pystyyn Mirkan kosketuksesta. Minulla alkoi olla housuissa ahdasta. Hain kaikille lisää siideriä.
– Nyt sinä. Näytä ne tatuoinnit.
– Mut…
– Ei mitään muttia tai minä sanon Tapiolle että auttaa ja riisuu sinut väkisin. Vaatteet pois. Sinä näytät nyt sinun tissit ja sitten minä näytän minun… pillun. ja sitten sinä otat housut pois ja näytät sinun. Ja sitten Tapio saa kanssa ottaa housut pois.
– Jos Jussi, mun avomies, tietäis….
– No me ehkä kutsutaan Jussi mukaan seuraavalla kerralla. Nyt, näytä tissit.

Mirka katsoi ensin Annaa, sitten minua ja sitten ujostellen hitaasti veti puseronsa ylös. Vasta Annan toisen komennon jälkeen Mirka paljasti rintansakin ja nosti kätensä. Anna riensi mitään kysymättä silittämään Mirkan tatuoitua ihoa.

Mirka oli aika pienikokoinen, ei kovin muodokas, mutta sievä tyttö. Mirkan lyhyt tukka oli värjätty tulipunaiseksi ja tytön huulessa oli lävistysrengas. Pienten rintojen keskellä oli nätit, mutta aika pienet, tummat nännit, joissa oli lävistystappi sekä pysty- että vaakasuunnassa. Mirkan kädet, kupeet, selkä, kaula ja näkyvä osa mahasta oli mustien tribaalitatuointien kirjavoima. Tatuoinnit olivat tosi seksikkään oloiset. Mirka ensin hätkähti kun Anna tuli varoittamatta suoraan silittämään ja koskettelemaan, mutta selvästi tyttö piti siitä.

– Sitten minä. Mun piiskattu perse.
Anna kiskoi housunsa pois, käveli sitten Mirkan eteen ja pyllisti vähän ja sitä tehdessään pudotti pikkuhousunsa nilkkoihin. Sitten Anna kääntyi, hymyili, tarttui Mirkaa ranteesta ja ohjasi Mirkan käden puristamaan omaa pakaraansa.
– Voisinkohan minäkin joskus saada jonkun tuollaisen tatuoinnin?
– Sie oot niin kaunis. Mie oon vaan tällanen… tavallinen.
– Ota sinun housut pois. Minä haluun nähdä kaiken.
– Kaiken?

Anna ei vastannut, vaan otti taas Mirkan kädestä kiinni ja ohjasi Mirkan sormet omille häpyhuulilleen. Mirka koitti, nousi sitten hieman hämillään seisomaan, otti farkkunsa pois, sitten sukat ja sitten pikkuhousut. Annan kädet silittivät heti paikalla ahnaasti Mirkan tatuoituja kupeita ja pakaroita sekä reisiä, joissa oli kummassakin monivärinen kuvio. Sitten Anna vei kätensä Mirkan pillulle ja hämmästyi kun siellä olikin metallirenkaita.
– Mitä? Näytä, mitä sinulla on?
– Mitää, eikä…
– Näytät… Käy sängylle. Jalat levälleen.

Mirka punastui ja totteli. Anna levitti sormillaan Mirkan lävistettyjä pillunhuulia. Tytöllä oli yksi rengas molempien sisempien pillunhuulien läpi ja tappi klitoriksen takaa. Se kiinnosti Annaa ihan valtavasti. Mirka päästi pieniä oihkaisuja kun Anna leikki koruilla. Sitten, yhtään varoittamatta, Anna työnsi yhden pitkän sormensa Mirkan pilluun. Anna teki sormellaan pumppausliikettä Mirkan pillussa nojaten samalla paljailla rinnoillaan Mirkan reiteen. Näin kuinka Mirka alkoi kiihottua. Anna kyseli, tai paremminkin kuulusteli ensin Mirkaa siitä miten paljon tuollaisten laitto sattui ja alkoi sitten selittää sitä miten hän halusi kipua aika ajoin. Anna sanoi että hän haluaisi monta rengasta pilluunsa ja tisseihinsä. Mirka sai vain pätkittäin vastattua, sillä Anna siirtyi saman tien nuolemaan Mirkan häpyhuulia ja sitten klitorista.
– Mie… aah… mie halusin kans, aah, et mie joskus… aa-aa… et joskus uskaltais ja et joku piiskais minua ihan niinku sinua on piiskat- aa-aaa… –tu.. aaa…

Riisuuduin ja aloin leikkiä kullillani. Anna nosti huuliaan sen verran Mirkan klitorikselta että sai kysyttyä pitikö Mirka sidottuna naiduksi tulemisesta, mutta Mirkasta ei ehtinyt tulla ulos kuin lyhyt ”jj-jo-jooh” ennen kuin tyttö sai rajun orgasmin. Anna hymyili ja siirtyi nuolemaan Mirkan lävistettyä nänniä.

Minusta tuntui etten enää kestäisi vaan aloin runkata rajusti.
– Hei… Rakas, älä yksin. Nai minua. Tai hei, nai Mirkaa ensin…
– Mitä? Eih, Jussi ei tykkäis…
– No, Jussi varmaan tykkää sitten kun on mukana. Nai minua nyt ettei tartte yksin…

Kiipesin kiihottuneena Annan päälle ja Mirka teki tilaa sängyllä. Hymyillen Mirka katsoi kuinka jyystin Annaa ja kuinka Anna sitten sai kiljahtaen orgasmin, johon minä tulin mukaan ja ruiskutin taas spermaani häneen.
– Työ ootte ihan hurjia. Ensin Anna tulee ja tekkee meiltä monen päivän työt tosta noin vaan ja sit nussii päälle.

Anna pussasi minua, kiepsahti sitten ylös ja kiersi Mirkan taakse ja kietoi sekä kätensä että jalkansa Mirkan ympärille painaen rintansa Mirkan selkään. Anna pussasi Mirkan niskaa ja imi Mirkan korvaa ja leikki samalla tytön molemmilla lävistetyillä nänneillä.
– Nyt sinä oot sidottuna. Ajetteles miltä tuntuu… Köytettynä, ihan minun armoilla. Ja Tapion. Tiedät että minä satutan ensin, laitan huutamaan… Sitten tiedät että Tapio tulee ja nussii sinua, et vain tiedä ennenkö vai jälkeenkö kun minä nuolen… Miltä tuntuu?
– Huuh… Ihanalta.
– Hyvä. Ei nyt tänään, mut ens kerralla minä laitan sut rautoihin. Kahleisiin. Ja paikka on jossain missä saa huutaa… Huutaa lujaa.
– Hui… Piiskaatko sie minua?
– Piiskaan. Ja ehkä annan sähköäkin. Klitorikseen. Kiljut… saat orgasmin etkä voi mitään. Ensimmäinen tuntuu ihanalta, mutta se jatkuu. Kiihotut heti uudestaan. Toinen orgasmi sattuu. Ja kolmas. Sillon sinä huudat. Tiedätkö, minä oon saanut jopa kaheksan yhteen menoon. En pystynyt puhumaan sen jälkeen, olin huutanut ääneni. Ja heti sen jälkeen se mies joka minulle teki sitä, yksi Pavel, nussi minua.
– Huuh… Minut raiskataan.
– Niin… kahlitaan, piiskataan, huudatetaan ja raiskataan… sinä vaan tunnet kuinka alaston olet, esillä, tarjolla… odotat iskeekö kipu vai orgasmi vai sinuun tuleva kulli seuraavaksi…
– Voiskohan Jussi… mun avomies tulla mukaan?
– Me ei tunneta Jussia, Tapio saa päättää saako se naida mua. Mut Tapio saa kahlita minut ja naittaa kellä haluaa. Sano Mirka, koska sinä tuut… piiskattavaks ja raiskattavaks?
– Huu… Tota… Hui. Missä te ootte ens viikolla?
– Mun pitää alkaa työt, me ollaan pääkaupunkiseudulla. Mun kotona.
– Onks se sellanen paikka missä vois…?
– On. Kellarikerroksessa vois huutaa vaikka kuinka lujaa.
– Saanks mie sitte… Vittu, mitä mie oon tekemässä? …Saanks mie sitten tulla sillon teille? Mie en oo alkuviikolla töissä. Vasta torstaiaamuna pittää olla Joensuussa kaupalla.
– Hyvä. Mirka, katso ton Tapion kullia. Sinä tiedät nyt että ainakin ens maanantaina ja tiistaina se tulee sun sisään. Ja sitten minä satutan sinua. Nyt sinä mietit sitä… koko viikon. Ja sitten kun sinä oot matkalla niin koko matkan Helsinkiin sinä mietit sitä miten sinä huudat ja miten sinua sitten naidaan. Ja sinä aattelet että oot hullu kun menet, mutta jossain siellä pelon alla mahanpohjassa on se kiihotus, suuri kiihotus, ison orgasmin alku. Ja sinun nännit on pystyssä, ihan niinkun nyt.

– Eiks sua koskaan pelota…?
– Pelottaa. Pelko kuuluu siihen. Mut en minä haluais et joku ihan outo tulee, ottaa minut kiinni ja raiskaa. Se olis ihan oikea raiskaus. Se on ihan erilainen raiskaus kun minut vie tuttu, ja minä annan kaiken vallan sille, levitän käteni ja jalkani kahleisiin…. (Anna suuteli Mirkaa) Mirka, nyt minä päästän irti. Sitten sinä, ihan ite käyt tohon sängylle, levität sun kädet ja jalat, tarjoat itses… Sitten Tapio saa tutkia sinun pillun, tissit, mitä haluaa. Sen pitää tietää millaisen naisen se raiskaa ens viikolla.
– Hui.
– Tottele, Mirka. Paljasta itses. Tunne miten alasti olet. Esittele sun pillu.

Anna päästi Mirkan ja nousi ylös. Ja minä nousin, tein tilaa sängyllä. Mirka katsoi ensin minua ja sitten Annaa. Mirkan kasvot näyttivät todella kiihottuneilta kun tyttö kääntyi selälleen ja hitaasti levitti jalkansa. Tytön nännit olivat ihan kivikovina pystyssä.

Mirka värähti kun silitin hänen reisiään. Menin sitten suoraan pillulle ja upotin melkein samalla liikkeellä sormen tyttöön. Mirka oli ihan märkä ja kiihottunut. Sitten koittelin Mirkan pieniä tissejä, käännyin ja vein kullini tytön kasvoille.
– Ime.
Notkeasti kuin kissa Anna kiepsahti Mirkan vapautuneeseen jalkoväliin, alkoi tehdä sormella runkkausliikettä tytön pillussa ja alkoi nuolla. Ei mennyt edes minuuttia kun Mirkan oli pakko lopettaa kullin imeminen, ei pystynyt enää. Ja sitten Mirka suorastaan räjähti orgasmiin.
Anna ja minä asetuimme Mirkan molemmin puolin sänkyyn kolmen hengen halaukseen. Pussailimme. Sitten Mirka nukahti ja lopulta Annakin. Minäkin annoin mennä.

Olin nukkunut jo jonkin aikaa, en tiedä kuinka kauan, mutta ulkona oli jo valoisaa. Joku herätteli minua, silitti. Se oli Mirka.
– Hei. Anteeks et mie herätän. Mut mie… miun on kai pakko. Voisitko sie… ai, kauheeta… hei, voisitko sie nussii minnuu. Niinku nyt. Mie tiiän et mie katuisin koko viikon jos en antais sulle nyt, tänä yönä.
– Mmh. Mm. Oota, mun täytyy herätä. Voidaanks me, siis ihan ilman kumia…?
– Voit… ajattele et sie raiskaat mut. Nyt.
Anna pomppasi ylös ja haki jotain kassista. Minä kourin Mirkaa hetken aika rajusti ja kiipesin sitten tytön päälle. Mirka työnsi itseään tarjolle. Levitin tytön häpyä, ohjasin kullin häpyhuulten väliin ja työnsin. Salamavalo. Anna kuvasi. Minä nussin Mirkaa niin että sänky heilui. Saimme orkun yhtä aikaa ja sitten Mirka kietoutui minun ympärilleni kaikilla raajoillaan, ei päästänyt kullia pois sisältään.
– Kiitos. Ihanaa, kiitos. Nyt mie tiiän… et millanen kyrpä minuun tulee ens viikolla. Ihana.

Pussailimme ja juttelimme halaillen vielä jonkun aikaa. Sitten nukahdimme taas kaikki kolme. Jossain vaiheessa tunsin kuinka Mirka nousi ylös, mutta minä nukahdin uudestaan. Sitten Anna ja minä heräsimme seuraavan kerran ovikellon ääneen. Kello oli jo paljon yli puolen päivän. Anna pomppasi ylös ja kurkisti ovisilmästä ja avasi oven. Siellä oli Mirka aamutakissa.

– Hei, huomenta… Tulisitteks te tonne meiän puolelle? Mie laitoin meille kaikille vähän aamupalaa.
– Joo, kiitos. Oota, pitää vähän pukeutua.
– Ei ei, tulkaa noin. Ihan alasti. Otatte vaan avaimen mukaan et pääsette sit takasin.
Venyttelin, haukottelin ja sain Annalta kuuman suukon ja halauksen. Sitten Anna kiskoi minut mukaan ja suoraan rappukäytävään, kokonaan alasti. Pujahdimme vieressä olevasta ovesta Mirkan ja Jussin kämppään. Heti kun ovi oli kiinni, Mirka antoi aamutakin pudota maahan. Mirkakin oli sen alla täysin alasti.
– Ja nyt… nyt mie haluisin esitellä teille Jussin. Jussi, tuu esille.

Olohuoneesta tuli suurikokoinen, noin kolmekymppinen, lyhyttukkainen mies. Jussin koko vartalo oli tatuointien peitossa. Jussin kädet oli köytetty selän taakse ja kulli sojotti pystyssä ylös. Kullissakin oli vaikka kuinka monta lävistysrengasta, muun muassa tosi suuri PA-rengas.

– Meil oli aika pitkät keskustelut aamulla. Jussi haluu nyt olla avuttomana ja katella mitä hänen vaimolleen tehdään. Tuokaa Jussi tänne makkarin tuolille, kyrpä esiin. Sitten mie käyn tähän, tarjolle. Tuolla on köyttä, saatte sitoo mut.

Anna talutti nauraen Jussin tuolille, hieraisi isolla tissillään Jussin kasvoja ja puristi Jussin kovaa kullia kädellä. Minä katsoin kuinka Mirka asettui sängylle ja levitti kätensä ja jalkansa. Anna haki köydet ja sitoi Mirkan kädet sängynpäätyihin. Sitten oli jalkojen vuoro. Opettavaisella äänellä Anna demosi Jussille:
– Naisen jalat pitää aina köyttää tarpeeksi levälleen. Pillu kunnolla esiin. Nyt Mirka tuntee olonsa kunnolla alastomaks. Nyt sen pilluun voi työntää vaikka mitä, vaikka näin…

Anna leikki Mirkan pillulla kunnes Mirka alkoi huohottaa ja tempoilla köysissään. Sitten Anna kutsui minua.
– Sinun vuoro. Nyt se on lämmitetty. Nussi sitä nyt.
Annoin Annalle nopean suukon ja vaihdoin paikkaa hänen kanssaan. Sitten ohjasin kullini Mirkan sisään. Tyttö oli ihan valtavan kiihottunut ja se tarttui minuunkin. Hetkessä sain orgasmin yhtäaikaa Mirkan kanssa.
– Tuu pois siitä, minun vuoro. Sinä saat nyt työntää kullia Mirkan suuhun. Mirka saa puhdistaa sen. Minä puhdistan Mirkan.

Mirka imi ja nuoli kulliani niin että sain vielä yhden orkun, nyt tytön suuhun. Mirka nieli kaiken kiltisti ja vain sekunteja sen jälkeen sai itse rajun orgasmin Annan nuolemisen seurauksena. Anna katsoi taas Jussia kuin opettaja.

– On kohteliasta että nainen saa kunnon orgasmin ja pääsee sitten heti vapaaksi. Nyt otetaan köydet irti.
– Ooh… Hei, uuh, nyt mennään kaikki aamiaiselle.
– Ei vielä. Jussilla seisoo, se ei oo saanu. Enkä minä. Auttakaa Jussi sängylle selälleen.

Köysistä vapautettu Mirka ja minä tuimme Jussia, joka asettui nyt köytettyjen käsiensä päälle selälleen, kulli pystyssä. Anna kiipesi miehen päälle 69-asentoon, imaisi Jussin kullia ja käski tämän alkaa nuolla. Anna sanoi että Jussi saisi orkun vasta kun hän on ensin nuollut Annan orgasmiin. Halailin ja pussailin Mirkaa sillä aikaa. Kun Anna alkoi näyttää todella kiihottuneelta kävin tuolille istumaan ja vedin Mirkan syliini. Ohjasin Mirkan käden avulla kullini taas tytön sisään.

Anna laukesi huohottaen ja alkoi heti sen jälkeen suullaan nussia Jussin kullia kuin viimeistä päivää. Jussi laukesi pian ja spermalastin lentäessä Anna tahallaan kohottautui sen verran että iso osa spermaa levisi hänen rinnoilleen. Anna levitti spermaa käsillä nänneilleen ja kipusi sitten suuret rinnat alaspäin riippuen niin että Jussi yletti nuolemaan molempia tissejä vuoronperään. Jussin imiessä Annan tissiä, Mirka sai jonkinlaisen orkun minun päälläni.
Jussi vapautettiin ja menimme suihkuun kaikki neljä. Minä pesin Mirkan ja Jussi Annan. Varsinkin Annan tissit olivat taatusti puhtaat sen jälkeen. Jussi toisteli kuinka hän haluaisi nussia Annaa.
– Et nyt vielä. Nyt syömään.

Pian ruokailun jälkeen Anna pujahti toisen huoneiston puolelle ja pukeutui ja toi minunkin vaatteeni. Tytöt lähtivät yhdessä kaupungille ja sitten suoraan kaupalle hommiin. Minä jäin Jussin kanssa kahdestaan.

– Aika noloa tällai… kahden toisen miehen kans. Mut oli toi kyl mahtavaa. Aiotsie piiskata Mirkaa ens viikolla?
– Joo, niin oli puhe.
– Siekö piiskasit ne jäljet Annan tisseihin?
– Joo. Anna halusi. Kiinnitti itse kahleen toiseen käteensä ja osoitti mulle ruoskan. Ja vaati melkeen joka lyönnin jälkeen että löisin lujempaa. Sitten sillä viimesellä lyönnillä suoraan tissien keskelle se sai orkun vaik ei sen pillulle oltu tehty mitään. Mut sit mä kyl heti otin sen. Mua kiihotti ihan hirveesti.
– No varmaan. Hei, oisko se ookoo et jos mie saisin kanssa panna Annaa?
– Mun puolestani, jos se Annalle on ookoo.
– Kiitos. Mirka kerto kanssa et Anna kyseli kauheesti Mirkan tatskoista ja et Annakin haluis. Tiesitsie et minä pidän yhen kaverin kanssa tatskastudioo? Tatuointeja ja lävistyksiä.
– Ai, en tienny.
– Joo… Jos te haluutte ni mie voisin laittaa Annalle jotkut kuviot. Mitä se mahtaa haluta?
– Ei oo juteltu sen kummemmin… Kyl se varmaan haluu. Hei, millanen se tatskapaikka on? Voiks siellä sitoo alastoman naisen kiinni? Jos sä köyttäisit Annan ja tatuoisit sitä sitten ja sit nussisit?
– Saisinks mie? Ois hienoo. Jos laitettais ovi lukkoon, sen vois köyttää perse pystyyn ja tissit alaspäin, sit sille ois helppo laittaa tatska vaik käsivarsiin tai selkään. Ja sit munaa takakautta. Vaik meiän molempien munaa.
– Täytyy kysyy. Ja sanoo et meil on valmis suunnitelma.
– Onks Annalla kännykkää, lait sille viesti.
– Ei sil vielä oo, se tuli ihan vasta Karjalasta, Venäjän puolelta.
– Mie laitan sit tekstarin Mirkalle, Anna on varmaan jossain lähellä. Mie laitan viestin et meillä on suunnitelma et Anna vietäis illalla tatskastudiolle, köytettäis ja nussittais ja et me halutaan tietää mihin kohtaan Annaa laitetaan tatska.
– Laita.

Vastaus tuli pian. Puhelin soi ja siellä oli naurava Anna. Monen pusipusin kera Anna ilmoitti haluavansa jonkun mustan koristekuvion käteensä kyynärpään ja ranteen välille, sisäpuolelle. Ja että kyllä häntä sai nussia. Varsinkin köytettynä.

Läksin kaupungille muutamaksi tunniksi ja törmäsin siellä muun muassa seksikauppaan. Hetken mielijohteesta ostin Annalle ison kullinmuotoisen pehmeän dildon ja säädettävät rintaliivit jotka jättivät nännit esiin. Palasin Mirkan ja Jussin kämpille vasta juuri hetkeä ennen kun tytöt tulivat. Anna kantoi kahta isoa litteää pahvilaatikkoa.

– Voi rakas… Kato mitä mä sain?
Anna halasi ja suuteli minua niin että luulin tukehtuvani. Mirka selitti.
– Kauppias ja sen veli oli niin innoissaan siitä mitä Anna osaa et ne halus lahjottaa Annalle tietokoneen ja ison näytön. Toi on joku esittelykoneena ollut iso läppäri, viime vuoden mallia, mikjä oli jääny varastoon lojuun kun laatikko ja ohjeet on hukkunu. Ja sitten Annalla on nyt uus puhelin, se oli joltain jääny vähän käytetty, mut ihan hieno. Androidi.
– Ja sit ne otti kopiot mun passista ja ne täytti ne oleskelulupahakemukset. Ne paperit menee kuulemma Pietariin ja sit meidän pitää mennä sieltä hakemaan ne.
– Ai? Hienoo. No sit me Anna mennään taas Pietariin. Mennäänks Helsingistä junalla?
– Mennään. Ihanaa. Ai nii… Nyt ne sit haluu et minä tulisin niitten Espoon kauppakeskukselle ja että ruvettais siellä koneen kanssa suunnitteleen niitten uusia venäjänkielisiä webbisivuja. Se on ihan kivaa hommaa.
– Raija sanoo et Annan saaminen meille töihin säästää kymmeniä tuhansia joka kuukausi. Ne anto Annalle aika kovan palkankin… ainakin meihin tavallisiin verrattuna. Mut en mie oo kateellinen. On toi mimmi vaan niin velho, kyllä se ois isommankin ansainnu.

– Anna, meillä oli se suunnitelma tatuoinnista nyt.
– … ja mun nussimisesta. Joo, mennään vaan.
– Mennään vaan, mut hei, ota rintaliivit pois niin et sun tissit heiluu. Jussi tykkää. Ja sit sä kävelet Jussin kans käsi kädessä ja mä otan Mirkan kainaloon.

Anna nauroi iloisesti, tempaisi puseron pois ja sitten liivit. Sen jälkeen tyttö käytti tissejään ensin minun ja sitten Jussin pussattavina. Lopuksi ohut pusero takaisin ja tyttö oli valmis. Pusero ei paljonkaan peittänyt Annan nännien nöpötystä ja isot rinnat heiluivat joka askeleella. Huomasin että Jussin housuissa pullotti. Mirkakin huomasi sen.

– Jussi, mieti sie nyt vaan et kohta sie saat nussii sitä. Vittu, toi muija on niin upee et miekin haluisin nussii sitä vaik en mies ookaan.
– Nuolla voit ainaskin.

Studiolla kaikki meni suunnitelman mukaan. Anna riisuutui, Jussi riisuutui, sitten Jussi köytti Annan – ei kuitenkaan perse pystyyn, vaan tissit pystyyn ja jalat levälleen. Sitten Jussi neuvotteli Annan kanssa siitä millainen koristekuvio käteen tulisi ja mihin kohtaan ja ryhtyi työhön. Jussi istui tahallaan niin, että hänen kullinsa painautui Annan jalkaa vasten. Minä ja Mirka katseltiin ja pussailtiin. Sitten minä aloin hitaasti riisua Mirkaa. Kun tyttö oli alasti, riisuuduin itse. Ja kun Annan tatska valmistui ja Jussi kiipesi Annan jalkojen väliin ujuttaen sojottavan kyrpänsä Annaan, minä työnsin omani Mirkaan, joka nojasi pöytään ja tarjosi persettään minulle. Nussimme samaan aikaan. Annan orkku oli kaikista äänekkäin, minun taas aika nopea ruiskaisu vain. Mutta kun Jussi lopetti, niin Mirka vaati saada nuolla Annan pillun puhtaaksi. Se taas kiihotti meitä miehiä uudelleen ja Jussin kehotuksesta minä syrjäytin nuolevan Mirkan ennen Annan seuraavaa orkkua, kiipesin Annan jalkojen väliin ja aloin nyt nussia vuorollani Annaa. Anna laukesi melkein heti. Ja kun minulta tuli, Jussi halusi vielä toisen kierroksen. Mirka ja minä katselimme hymyillen miten kiihkoissaan Jussi jyysti Annan pillua ja puristeli nännejä. Lopulta Jussikin laukesi.

– Nyt tyttö irti.
– Oottakaa vielä. Tätä ei kyl sovittu etukäteen, mut mie aattelin… Ku Mirkallakin on… Aattelin et jos Anna lävistettäis. Annaahan ei kipu haittaa ja Anna on nyt sopivasti sidottu tarjolle.
– Mitä sie aattelit?
– Renkaat nänneihin ja tappi klitan taakse.
– Anna, mitä sie sanot?
– Joo, lävistäkää mut. Ja jos Jussilla sit vielä toimii ni saa sitten naida mua lisää.

Jussi virnisti ja haki tarvikkeet. Minä ja Mirka tuijotimme uteliaina ja Mirka otti kännykällä kuvia. Jussi veti kumihanskat käteen, pyyhki sterilointiaineella Annan spermaa tulvivaa pillunseutua, mikä sai Annan haukkomaan henkeään – ja työnsi sitten paksun onton neulan klitoriksen takaa läpi. Se näytti tosi seksikkäältä, sillä Annan klitta supisteli yhä ajoittain. Mutta itse reikä oli hyvin helppo tehdä ja kaareva tappi oli paikallaan hetkessä.

Sitten oli tissien vuoro. Anna halusi että minä valitsisin renkaat. Otin kirkkaanpunaiset, aika isot teräsrenkaat pienillä teräspalloilla; Annahan piti punaisesta. Tytön nännit olivat taas ihan pystyssä. Se lävistys selvästi sattui. Anna oikein kiljaisi kun neula lävisti oikean nännin. Rengas paikalleen, sitten sama vasemmalle nännille. Anna puri alahuultaan. Valmis.

Jussi pani tavarat pois, vilkaisi meitä ja virnistäen työnsi nyt taas jäykistyneen kullinsa Annan sisään. Anna huokaisi syvään kun Jussi alkoi naida häntä. Jussi painoi kasvonsa Annan tissien väliin ja puristi molemmilla käsillään tissejä poskiaan vasten ja työnteli samalla kulliaan tyttöön. Mirka valokuvasi sitäkin.

– Vittu, miten äijä nauttii. Kato sitä. Se ei raukka oo saanu isotissistä naista vaik se niin tykkää tisseistä.
– (Anna, huohottaen) Laitetaan Jussi naimaan Irinaa. Sil on vielä paremmat tissit.
– Kyllä mun mielestä sun tissit on paremmat.
– Kiitos. Mut Irinan on isommat.
– Mitä te nyt? Kenestä te oikeen puhutte?
– Annan parhaasta kaverista Irinasta. Se on kanssa vielä enemmän kuin Anna piiskauksesta ja köyttämisestä tykkäävä tyttö. Irina tulee meille.
– Mut ei oo nyt täällä?
– Ei. Mut sit kun sä tuut meille… raiskattavaks … ni Irina on sit kanssa siellä.
– Kuulitsie Jussi? Meit on sitten kolme pilluu levällään siellä ens viikolla… sillä aikaa ku sie oot kurssilla.
– Vittu, mie haluun tulla kans.

Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Päästimme Annan irti ja tyttö peilaili uusia koristeitaan aivan innoissaan. Jussi koitti vakavan ammattimaisesti selittää Annalle uuden tatuoinnin ja lävistysten hoito-ohjeita ja antoi ne myös papereina mukaan, mutta meistä tuntui ettei tyttö kuunnellut yhtään. Anna oli nyt vain niin hurmiossa kaikesta.

Mutta sitten koittikin jo hyvästelyn aika. Kävelimme yhdessä kaupalle, jossa minun autoni yhä oli ja Mirka ja Jussi auttoivat tavaroiden kantamisessa. Seurasi monta halausta ja suukkoa ja sitten läksimme matkaan kohti etelää. Kuutostiellä minulla oli vaikeuksia keskittyä ajamiseen, sillä Anna nosti puseronsa ylös ja hiplaili uusia nännilävistyksiään. Tytön nännit näyttivät ihan uskomattoman seksikkäiltä.

– Ihanat. Voi mitä kaikkee ihanaa sinä ootkaan saanu mulle aikaan…
– Anna rakas. Mun pitäis pystyy ajaan autoo… ei voi kauheesti pussata.
– No ei… vahinko.

2 kommenttia viestissä: “Anna ja Irina, osa 3”

  1. Jussi says:

    Tätä lukiessa kulli kovattu tosi kovaks ja touhutipat valu kullista. Kiihottavaa naimista tässä osassa,täysi kymppi.

  2. swil says:

    lisää nopee

Kommentoi

top