search
top

Niin hyvää, niin kiellettyä 4

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (62 votes, average: 3.79 out of 5)
Loading...

Kiitos kannustavasta palautteesta. Luin tuossa omat tuotokseni uudelleen… ja selkeä johtopäätös on, että editoijaahan tässä tarvittaisiin. Onnistuin tökeröimmässä ensimmäisessä jutussani jopa vahingossa paljastamaan siskoni oikean nimen. Tässä siis kuitenkin lisää editoimatonta.

Äitini katosi vauhdilla terassin ovesta. Mökissä oli sen jälkeen aivan hiljaista, ja jouduin olemaan yksin risteilevien ajatuksieni kanssa. Ei tämän näin helppoa pitänyt olla. Ja… ennen kaikkea… miksi helvetissä mä en ollut tehnyt tätä jo aikaisemmin. Jollain tavalla. Ihan millä tavalla vaan. Seisoin alasti olohuoneessa ja olin hetken aikaa ajatusteni pyöriteltävänä.

Lenkki… pakko lähteä lenkille. Sloggini olivat edelleen toisen nilkkani ympärillä, josta vedin ne nyt puoliseisokissa olevan kyrpäni päälle. Löysin muutkin tarvittavat kamat päälleni sieltä sun täältä mökistä, viimeisenä lenkkarit terassilta. Sadetin oli näköjään huolehtinut niidenkin kastelusta, mutta en antanut sen häiritä. Siirsin jääkaappitäpän kohtaan ”lenkillä” ja lähdin matkaan.

Palattuani vajaan kympin jälkeen löysin äitini ja Sussun istumasta olohuoneesta. Taivas oli vetänyt lenkkini aikana tummaan pilveen, joten rouvat eivät enää viihtyneet ulkona.

– Hei kulta!
– Moi!
– Sä kävit lenkillä?
– Joo, kävin.

Äiti käänsi katseensa Sussuun ja jatkoi.

– Viitsitkö sä käydä auttamassa Sussua ja tyttöjä Kololla? Ne laiturin laudat on taas melkein irti.
– Ai nyt heti vai…

Turhautuminen lävähti päin naamaa. Jotkut helvetin kyllästetyt laudathan mulla juuri nyt päällimmäisenä mielessä olikin.

Sussu luki ensireaktioni oikein.

– Ei sun hei nyt tänään tarvitse, jos sä olit ajatellut jotain muuta. Me mennään tyttöjen kanssa saunaan, mutta voidaan hyvin olla sen verran varovaisia että pärjätään.
– Ei, en mä sitä…

Katseeni eksyi äitiin, joka kiirehti sanomaan väliin.

– Your call, babe. Mun puolesta voit mennä nyt tai huomenna. Mun pitää joka tapauksessa suunnitella keittiön remppaa jossain välissä.

Mietin asiaa hetken, mutta kun äidistäkään ei löytynyt sen parempaa taustatukea, asia olisi kai parempi hoitaa heti alta pois. Helenakin oli tulossa huomenna takaisin.

– Joo… no ei mulla mitään tärkeetä ole. Voin hyvin tulla, mutta mä voisin käydä ensin suihkussa.

Yksi meistä kolmesta oli vilpittömän iloinen.

– Ootsä varma… se olis tosi kiva juttu, kun mun ei sit tarvitse hysteerisesti pelätä niitä lautoja. Eikä sun kannata nyt mennä suihkuun. Pääset Kololla sitten mun ja tyttöjen kanssa saunaan. Saat sitten kyydin kotiin.

Sussun käväistessä vessassa, äiti veti minut äidillisesti lähelleen.

– Sorry, mut kyllä me ehditään. Sussu puhuu susta aina niin kauniisti ja ylistävästi. Sen maailmassa sä oot lähes jumala…no teinijumala. Olisit kuullut sitä taas tuolla rannalla.
– Ok…
– Älä näytä niin masentuneelta. Kyllähän sä ehdit runkutella mua ajatellen sitten myöhemminkin…

Nostaessani katseeni törmätäkseni äidin haastavaan virneeseen.

– Just… tota sä saat katua vielä.
– Mä luotan siihen…

Ajatukseni olivat taas siinä itsessään ja jouduin korjaamaan kyrpäni asennon housuissa pystyyn… siinä äitini edessä.

– Ihan vaan uteliaisuuttani…
– Niin…
– Muistatsä yhtään, että mitä me tehtiin pari tuntia sitten tossa pöydällä?
– Haista nyt kuule….
– Voisitsä kuvitella harrastavasi seksiä… Helenan kanssa?
– Mitä?

Äidin suu vääntyi leveään hymyyn.

– Mä en ole tajunnutkaan kuinka sekaisin seksistä tollaset teinipojat on. Just pari tuntia sitten painoit omaa äitiäs tossa pöydällä. Ja nyt on jo jotain ihan muuta mielessä.

Aina ei saa niitä vastauksia, joita toivoisi. Ei edes teinien päiväunissa.

– Mitä te siellä kuiskitte?

Sussu tuli takaisin vessasta.

– Pahaa susta, tietysti?
– No just… lähdetäänkö?
– Joo… ai niin, puhtaat vaatteet.

Ajoimme pihatieltä päätielle ja suuntasimme lahden toiselle puolelle muutaman minuutin matkalle.

Sussu ei itse asiassa ole äidin biologinen siskopuoli. Isoisäni meni aikanaan naimisiin Sussun äidin kanssa pian sen jälkeen, kun isoäitini oli kuollut auto-onnettomuudessa. Äiti oli tuolloin neljä ja Sussu kaksi. Isoisäni ihastui brasilialaiseen, joka oli aikanaan tullut oman avioliittonsa kautta Suomeen. Avioliittoa pidettiin niihin aikoihin varmaan melkoisen eksoottisena. Sen verran mitä isoisääni opin tuntemaan, muiden mielipiteet asiasta eivät häntä kuitenkaan varmaan kovin paljoa mietityttäneet. Varustamoliiketoiminta kannatti ja päänaukojia oli senkin vuoksi vähemmän.

Annoin isoisälleni kuolinvuoteella muutaman lupauksen. Yksi niistä liittyi läheisistä huolehtimiseen.

Sussun perhe eli käytännössä koko ajan toimeentulon rajamailla. Ainoa syy sille, miksi he eivät asuneet jossain halvemmassa lähiössä kaupungin vuokrakämpässä yhteiskunnan tukemana oli se, että he asuivat käytännössä ilmaiseksi yhdessä omistamistani huoneistoista.

”He” piti sisällään Sussun ja hänen kolme tytärtään. Riikka oli laskujeni mukaan nyt 14 ja hänen nuoremmat kaksoissiskonsa 12. Sussu ja kaksoset olivat perineet ulkonäkönsä brasilialaisesta geenivirrasta, mutta Riikka tuli ilmeisesti isäänsä ja oli perinyt tältä vaaleat hiukset.

Sussu oli aikanaan keskeyttänyt kirjallisuuden opintonsa niiden loppuvaiheessa ja lähtenyt maailmalle jonkun verrattain hyvin startanneen bändin kitaristin mukaan keikkabussiin. Kitaristin, joka onnistui tuuppaamaan Sussun kahteen otteeseen raskaaksi ja sitten piikittämään itsensä hengiltä Oslossa… ennen kaksosten syntymää, ja ennen bändin Oslon keikkaa.

Sussu oli sittemmin ryhdistäytynyt ja elätti perhettään lukion liikunnanopettajana. Palkka nyt ei kuitenkaan ihan riittänyt asumiseen ja elämiseen sillä asuinalueella, jossa he elelivät. Itse en pitänyt tukeani juuri minään. Enhän ollut tehnyt rahojenkaan eteen yhtään mitään. Mutta… äiti taisi olla oikeassa siinä, että Sussu piti mua arvossaan. Yritin olla sen arvoinen.

Auton pyörät jarruttivat pihan soralla saapuessamme Koloon. Kolo oli itse asiassa minun, mutta koska en tarvinnut sitä, olin vuokrannut… tai käytännössä antanut sen Sussun perheen käyttöön.

– Sä et tainnut kuulla yhtään mitä mä sanoin?
– Anteeks, mä mietin just yhtä juttua.
– Ai… onks ongelmia?
– Ei, ei ole.
– Sä tiedät, että mä pystyessäni autan sua ihan missä vain.
– Kiitos Sussu, mä tiedän.

Tuvasta kuului television ääni.

– Moi tytöt!

Sussun tervehdys kaikui kuuroille korville tyttöjen katsellessa jotain hevosaiheista elokuvaa. Kaksoset retkottivat kulmasohvalla t-paidoissa ja pikkuhoususillaan. Riikalla oli punavalkoinen paitapusero ja farkut.

– Moi tytsyt!

Oma ääneni sai aikaan melkoisen myllerryksen. Riikka säpsähti ylös ja työnsi kädet välittömästi taskuun. Jonna ja Ellenkin korjasivat asentojaan pystympään. Tytöt olivat kaikki venähtäneet useita senttejä, ja kaksosetkin olivat saaneet jonkin näköiset tissit. Neljä uuden uutta tissiä nipukoineen jöpötti t-paitojen alla. Molemmilla samalla tavalla, mikä oli vähän koomista. Riikka ehti ensin.

– Mitä sulle kuuluu?
– Kiitos hyvää. Mä tulin korjaamaan teidän laiturin. Mikäs teillä täällä pyörii?
– Joku tyhmä leffa vaan.
– Okei, siinä on hevosia…
– Joo, saanksmä tulla mukaan?
– Joo, totta kai.

Kaksosetkin olivat lähdössä mukaan, mutta Sussu kutsui heidät auttamaan keittiöön. Ellen kuitenkin vielä juoksi peräämme muistaessaan yhtäkkiä jotakin.

– Ai niin, sun äitis soitti.
– Ai jaa, milloin?
– Just äsken.
– Okei.
– Se sanoi, että sulle pitää sanoa terveisinä, että vastaus on varma joo.
– Siis varmaan joo, vai joo.
– Ei kun varma joo.
– Okei

Helena katsoi ihmeissään.

– Aika kryptistä.
– Joo, yksi turha juttu vaan.

Ajomatkalla rauhoittunut kyrpäni alkoi jälleen vauhdilla imemään verta sisäänsä. Kävelimme hiljaisuudessa rantaan. Olin viettänyt tyttöjen kanssa menneinä vuosina paljon aikaa, joten pidin heitä käytännössä pikkusiskoinani.

– Pillille ja Pullalle on tullut pituutta lisää.
– Joo, ne on nykyään ihan mahdottomia.
– Ai.
– Joo, hihittelee koko ajan.
– Siis mitä?
– No just sitä… Nehän on nukkunut jo useita vuosia omissa sängyissään. Nyt ne sit haluaa taas nukkua samassa sängyssä. Illalla on ihan mahdotonta nukahtaa. Ties mitä siellä tapahtuu.

Naurahdin huvittuneesti.

– No ei kai ne vielä mitään sen kummempaa osaa.
– Kyllä ne äänistä päätellen osaa.
– Okei… No saat sä yhtään nukuttua.
– No joo. Nehän sitten aina jossain vaiheessa lopettaa.

Riikan mainitsemien äänien ajatteleminen ei ollut omiaan tasaamaan verenkiertoani. Laituria korjatessani huomasin katseeni usein pysähtyvän Riikkaan. Riikka oli… kaikin puolin täydellinen… Meillä oli aina synkannut tosi hyvin. Katselin hänen virheettömiä kasvojaan ja mietin, että minkälainen hänen lutkansa oli.

– Mitä sä mietit?

Yksi niistä hetkistä, jolloin ei pidä vastata rehellisesti.

Laituri oli nopeasti korjattu. Nousimme takaisin mökkiin, jossa Sussu tarjosi meille ylenpalttisen iltapalan. Tarjouduin menemään ensin saunaan, mutta Sussu käytännössä vaati että saunaan mennään iltapalan jälkeen kaikki yhdessä.

Viime kesänä vastaavanlaisella saunareissulla kaksoset olivat vielä istuneet minua vastapäätä jalat puolalla ja haarat reteästi levällään. Nyt jalat olivat tiukasti ristissä. Saunan hämärässäkin katseeni ajautui aina välillä Riikkaan. Vaihdoimme muutaman varovaisen hymyn.

Saunomisen mieleenpainuvimpana hetkenä oli kuitenkin se, kun Sussu kaksosten pyynnöstä taittoi itsensä liikkamaikalle tyypillisesti linkkuun, ylävartalo polviin. Muuten ihan hyvä, mutta satuin juuri silloin olemaan Sussun takana niin, että hyvin treenatulla kiiltävän märällä pepulla peppureikä ja pimpsa olivat esteettä näkösällä, tartuttavissa. Ja kaksoset perässä, molemmat samaan suuntaan. Riikan huvittunut katse sai verenkierron pysähtymään juuri ennen kuin kaksosilla olisi ollut lisää ihmeteltävää.

Mökissä sain Sussulta jääkylmän oluen. Sussun arvostusta kuvasi se, että mulle oli Kolossa aina valmiina pesty silkkinen musta kylpytakki, ihan järkyttävän kallis sellainen. Juttelimme Sussun ja Riikan kanssa niitä näitä kaksosten välillä kuunnellessa ja välillä sählätessä muuta. Sussu korotti aavistuksen ääntään.

– Jonna ja Ellen on päättänyt ottaa tatuoinnit.

Tuomitsevaa äänensävyä ei ollut vaikea erottaa.

– Ai jaa, cool. Minkälaiset?

Tuomitut selostivat kummatkin omat näkemyksensä tyylikkyyden huipentumasta. Perhosta ja neliapilaa.

– Kuulostaa hyvältä. Minkä väriset?

Pientä epäröintiä, mutta sitten tuli selostukset siltäkin osin. Koon oli tarkoitus olla ilmeisen pieni. Paikasta vallitsi suuri epäselvyys.

– Mun mielestä ihan mahtava ajatus.

Riikka ja Sussu katsoivat minua selvästi ihmeissään. Ojensin käteni Riikalle.

– Saanks mä käyttää sua mallinukkena?

Epäröivä joo. Vedin Riikan perässäni pystyyn ja keskemmälle mattoa.

– Tatskassa on mun mielestä olennaista se paikka.

Polvistuin Riikan eteen ja päästin irti hänen kädestään. Samalla vedin vyöstä hänen kylpytakkinsa solmun auki.

– Mä tarvitsen nakun mallinuken.

Riikka katsoi minua hetken epäuskoisena, mutta avasi sitten kylpytakkinsa ja antoi sen tippua lattialle. Otin uudelleen kiinni Riikan kädestä ja suutelin kevyesti kämmenselälle.

– Kiitos. Saanksmä ihan vähän koskea sua?

Riikka nyökkäsi värähtäen.

– Mä pyydän, että sä käännyt muhun selin. Voitko sä hetkeksi aikaa nostaa hiukset ylös.

Nousin itse ylös Riikan taakse ja katsoin kaksosiin päin. Minulla todellakin oli heidän jakamaton huomionsa.

– Niin kuin mä sen näen… niin tatskoja ei ole pohjimmiltaan tarkoitettu itselle vaan toisille… Paikan määrää oikeastaan se, kenelle te ootte ne aikonut. Jos teillä on aikomuksena, että kaikki näkee ne, te haluatte laittaa ne näkyville. Kämmenselkään tai käsivarsille.

Liutin omia käsiäni Riikan käsivarsien iholla ylöspäin.

– Jos te haluatte, että tatskat näkee vain silloin, kun te olette vapaalla, te voitte laittaa ne ylemmäksi. Olkavarsiin, yläselkään.

Käteni seurasivat selostustani Riikan ihoa hyväillen. Iho tuntui viileältä, joten käteni todennäköisesti tuntuivat lämpimiltä.

– Älkää laittako mitään selkärangan kohdalle… älkääkä varsinkaan ristiselkään. Ristiselän tatuointi voi estää turvallisen selkäydinpunktion esimerkiksi synnytyksessä.

Takka rätisi puheeni tauoilla. Käteni pysähtyi Riikan pepulle.

– Pepulle voi toki laittaa tatskan… Takareisillä niitä ei sen sijaan juuri näe. Alempana taas näkyy. Pohkeet, vapaalla näkyy, nilkka, aina näkyy.

Riikan muuten täydellisen sileä iho oli kananlihalla.

– Voisitsä Riikka kääntyä?

Riikka kääntyi. Nänninnipukat olivat paisuneet suuriksi. Riikka katsoi epävarmasti minuun päin ja kuulin hänen hengityksensä katkonaisuuden. Kuljetin hitaasti käsiäni Riikan jalkojen ulkoreunoja pitkin ylöspäin.

– Kaikki näkee, vapaalla näkyy, ei juurikaan käytetä…

Alavatsan kohdalla kommenttini oli ”mahdollista”.

– Tiedättekste mikä mun mielestä on tatskojen suurin ongelma?

Kaksoset pyörittelivät päätään sataprosenttisella keskittymisellä.

– Jonain päivänä joku sellainen, josta te pidätte, haluaa polvistua katselemaan teitä näin. Mä oon käynyt nyt vuoden verran avoimella yliopistolla taidehistorian kurssilla ja oon nähnyt dioilta varmaan tuhansia erilaisia maalauksia ja muita taideteoksia…

Kaikki neljä odottivat jatkoa ja mietin, että kuinka pitkälle uskaltaisin taukoa venyttää. Katsoin Riikkaa suoraan silmiin.

– Mä en ole koskaan enkä missään nähnyt mitään näin täydellisen kaunista.

Annoin Riikalle hymyn ja käänsin sitten katseeni kaksosiin. Oliko ollut liian paksua… ei ollut.

– Mun mielestä ongelma on se, että te ette voi tietää, että mitä se joku, jonka te ehkä joskus haluatte polvistuvan teidän eteen, pitää kauniina… Se ei välttämättä ole se, mitä te nuorina itse olette hetkellisesti pitäneet kauniina. Ja voi itse asiassa olla, että te olette onnistuneet pistämään sen tatskan juuri siihen paikkaan, mistä se joku pitäisi teissä eniten.

Autoin Riikalle kylpytakin takaisin päälle.

– Mutta ei se tatska tosiaan sinällään mikään huono idea ole. Kannattaa ehkä ottaa sellainen tatska, jota ihan jokaisella vastaantulijalla ei ole. Viitsitsä Sussu tilata mulle taksin? Mun olis varmaan hyvä lähteä.

Pieni viive vastaamisessa. Sussukin oli syvällä mietteissään, mutta köhäisi sitten kurkkunsa selväksi.

– Ei kun mä heitän sut.
– Ei sun tarvitse.
– Ei kun mä haluan.
– Okei.

Huikkasin moit kaksosille. Riikalle annoin eteisessä poskelle suudelman. Yrittäessäni siirtyä ulko-ovelle päin Riikka ei meinannut päästää kädestäni irti. Vaihdoimme hymyt.

Hetkeä myöhemmin istuimme autossa matkalla lahden toiselle puolelle.

– Sä taidat tykätä Riikasta.
– Mä oon aina tykännyt.
– Mä tiedän… että Riikka tykkää susta.
– Joo… ehkä.
– Kai sä tiedät, että mä arvostan sun tukea todella paljon.
– Joo, sä taisin sanoa niin puoli tuntia sitten… ja tunti sitten… mutta ihan turhaan. Ei ne edes tunnu mun rahoilta. Ei niillä itsessään ole mitään arvoa. Te sen sijaan olette aina olleet mun elämässä. Valinta ei ole vaikea.
– Sä oot pelottava ikäiseksesi.
– Ai miten niin?
– Noi sun puheesi. Ja toi äskeinen show tuolla tuvassa. Kiitos muuten siitä, jää tatskat ottamatta.. Mutta vakavasti… ei sun ikäiset pojat latele tuollaisia.
– No tässä on yksi.

Ikinä koskaan tässä maailmassa en olisi uskaltanut tehdä sitä, mitä äsken juuri tein, ellen… olisi viimeisen vuorokauden aikana tullut pari kertaa siskoni suuhun ja nussinut äitiäni raivoisasti.

– Jos mä voin joskus tehdä jotain sun hyväksesi, niin sä tiedät, että sun pitää ainoastaan pyytää… Mitä?

En voinut sille mitään, että naamani vääntyi hymyyn.

– Mitä? Oikeasti?
– No… mä en ole ihan varma, että ymmärrätkö sä oikeasti, mitä tällainen teinipoika voi keksiä pyytää.
– No… kai nyt sentään. Ei varmaan mitään sellaista, mihin mä en voisi suostua.
– No…
– Mitä… sano vaan.
– No entä jos mä haluaisin vaikka nussia sua?

Helvetin hyvä, että iskelmäradiosta tuli Olavi Virtaa. Olisi muuten ollut hiljaista. Seurasin auton valokiilaa pimenevässä heinäkuun alun illassa ja pelkäsin seuraavassa mutkassa, että Sussu ajaa auton vahingossa puuhun. Mutka meni kuitenkin hyvin.

– Siis, haluaisitsä harrastaa mun kanssa seksiä?
– No joo, on käynyt useamman kerran kyllä mielessä… tälläkin reissulla.
– Ai jaa. Mähän oon sulle vanha kääkkä. Siis… mä en ole todella pitkään aikaan harrastanut seksiä kenenkään kanssa.
– Ai, mikset? Sähän oot tosi kaunis. Et sä mikään kääkkä ole.

Ihmisen ilahtuminen näkyy kokemukseni mukaan aina naamalta. Jopa hämärässä.

– Kiitos… Mulla on taas sellainen olo, että sun ikäiset pojat ei juttele tuollaisia… varsinkaan tällaisten tätien kanssa.
– No tässä on yksi.
– Saaksä miettiä tätä vähän?
– Kuinka vähän?

Tätini joutui kokoamaan itseään pika vauhtia. Uskoisin hänen päässään sillä hetkellä soineen kaikki ne lukuisat vakuutukset siitä, kuinka hän auttaa, jos vain voi. Annoin hänen miettiä asiaa rauhassa, mutta halusin tosiasiassa vastauksen ajomatkan päätteeksi.

Vielä eilen mulla ei olisi ollut mitenkään pokkaa sanoa tai tehdä jotain tällaista. Puhumattakaan siitä, mitä sain aikaiseksi tuon tatska-asian osalta muutamassa minuutissa, tavallisen tuvan matolla. Rajoja ei tuntunut olevan olemassa enää ollenkaan. Leijuin ja tiesin tätinikin suostuvan seksiin. Yritin vain tehdä mielessäni päätöksen siitä, haluanko sitä nyt, vai vasta myöhemmin.

Monen mutkan jälkeen tätini rikkoi viimein hiljaisuuden.

– Tää tuli vähän yllättäen.
– Mun ei ollut tarkoitus loukata.
– Ei, sä et missään tapauksessa loukannut. Mä olen… otettu… mutta samalla tosi yllättynyt. Mä olisin ehkä osannut odottaa jotain tällaista suhteessa Riikkaan.
– Joo… Riikka on täydellisin olento, mitä mä tiedän. Mutta… mä en voi harrastaa sen kanssa seksiä… vielä.
– Ai miksi et? Jos mä kysyisin Riikalta ton äskeisen jälkeen, että haluaisko se harrastaa seksiä sun kanssa, sen vastaus olis varmuudella kyllä… Sillä on kaikki pelit ja pensselit valmiina. Mutta… sä et taida ihan tajuta, että mitä sä merkitset meille.
– Höh, toi kuulostaa aika dramaattiselta ja sä liioittelet.
– En…en liioittele… Kaksosillakin on kaikki pelit ja pensselit valmiina. Että jos sä pitäisit enemmän siitä.

Käänsin katseeni Sussuun hänen hidastaessaan vauhtia sopivan pysähdyspaikan kohdalla.

– Mitä sä tolla tarkoitat?
– No sitä, että jos sä haluat naida Elleniä tai Jonnaa… tai molempia, niin se järjestyy.
– Nehän on ihan muksuja vielä.
– Ai, näyttikö niiden peppureiät tänään vastenmielisiltä siellä saunassa? Sä et sitten tainnutkaan katsoa niitä?

Kyllä katsoin, ja tarkkaan. Riikka näki. Kyrpäni jökötti farkuissa taas kovana.

– Sähän voit varmaan näyttää mulle sun nätin munan, ja se ei varmaankaan seiso tällä hetkellä.

Haasteet eivät ottaneet loppuakseen. Vastaukseni alkoivat loppua kesken.

– No se ei varmaan olisi kenenkään mielestä oikein.
– No… toi on yksi tapa nähdä se asia. Mun mielestä se on täyttä paskaa. Mulle äitinä ja tytöille itselleen se olisi ihan helvetin hyvä asia, että sä opettaisin kaikki mun tytöt nussimaan ja olisit niille saatavilla silloin kuin niitä naitattaa. En mä halua, että kukaan keskiverto lähiövekara saa sen kunnian silloin, kun maailmassa on yksi henkilö, jolle se homma kuuluu.
– Miksi se mulle kuuluisi?
– Sen vuoksi, että sä et ole koskaan antanut mulle tai meille sellaista kuvaa, että me oltais sun elättejä. Vaikka me ollaan. Eli, sillä ei ole mitään tekemistä sun rahojesi kanssa, vaan pelkästään sen kanssa, miten sä olet sen asian meidän suhteen hanskannut.

Ja siinä ne vastaukset loppuivat. Ei tullut mieleen mitään sanottavaa.

– Tiedätsä, että miten kaksoset nykyään nukkuu?
– Kuulemma samassa sängyssä.
– Joo, ja nuoleskelee ja imeskelee toisiaan iltaisin ja aamuisin ihan häpeilemättä ja estoitta. Mulle selvis just eilen yks juttu. Arvaapa, että mitä ne arpoo illallispöydässä.

En edes uskaltanut arvata.

– Ne arpoo sen, että kuka on ensin sun roolissa.

Tuli pitkä hiljaisuus ja kyrpäni jökötti housuissa pahassa asennossa. En uskaltanut kysyä, että osallistuuko Riikkakin arpajaisiin. Nyt olisi hyvä hetki keksiä jotain sanottavaa.

– Sä taidat vaan vedättää mua, että sun ei tarvitsisi vastata siihen mun ensimmäiseen kysymykseen.

Sussun ilme levisi leveään hymyyn.

– No ainakaan mä en tappanut sun huumorintajuasi. Suuhun? Pimpsaan? Vai…. peppuun?

Hän käänsi avainta virtalukossa ja moottori vaikeni. Painoin häneltä turvavyön irti.

– Ota toi sun paita pois.

Sussu näytti hyvältä. Äitini kaliiberia hän ei varustukseltaan ollut, mutta sangen kiihottava kokonaisuus kuitenkin.

– Avaa noi sun housut ja laske ne tonne jalkotilaan.

Tätini väänsi itsensä kaarelle kuljettajan istuimella ja suoriutui vähän hankalahkosta tehtävästä.

– Masturboi.
– Mitä?
– Masturboi. Mä haluan, että sä hyväilet itsellesi orgasmin.

Tätini hymyili ja korjasi hieman asentoaan kuljettajan penkillä. Silmät kiinni hän alkoi hyväilemään itseään. Vain muutamaa hetkeä myöhemmin vasen käsi oli jo kiinni vasemmassa nänninnipukassa ja oikea käsi nylkytti haaroissa ihan tosissaan. Huohotus oli vähintäänkin kiihottavaa kuultavaa. Kumarruin hänen puoleensa ja suutelin kevyesti hänen kaulaansa. Todellinen kohteeni oli kuitenkin oikea nänni, jota ryhdyin imemään, ensin varovasti ja sitten kiihtyvällä tahdilla. Hetkeä myöhemmin jätin nännin käteni hoiviin ja nousin ylös suutelemaan tätiäni suulle. Hän maistui erilaiselta kuin äitini, tai Helena, tai Jaana. Erilaiselta, kivalta ja jännittävältä.

Orgasmin osalta olin tarkkailijan roolissa. Silittelin rauhoitellen tätini vartaloa. Painoin suudelman hänen huulilleen ja vetäydyin omalle tuolilleni.

– Ihan hullun kiihottavaa katseltavaa.
– That´s it?
– That´s it, anna mulle kyyti kotiin.

Tätini kasvot valtasi epäuskoinen hymy, mutta hän alkoi saman tien korjailemaan vaatteita päälleen.

– Sä oot outo.
– Joo, mutta sulla ei ole siitä oikeastaan mitään käsitystä… vielä.

Annoin tädilleni haastavan hymyn.

Mökillä oli vielä valot päällä. Nousin ylös autosta ja Sussu kaasutti tiehensä pihasora roiskuen. Ovea lähestyessäni kuulin ensimmäiset huudot. Isän autoa ei näkynyt missään, joten hän oli saanut kyydin. Avasin oven ja hiivin keittiöön. Soitin paikalliselle taksiyrittäjälle ja sovin kyydistä keskustaan. Vartti kuulemma menisi.

Kymmenen minuuttia myöhemmin kävelin tyynenä olohuoneeseen.

– Moi, eiköhän toi jo riitä?

Molemmat hiljenivät saman tien.

– Mä oon tilannut sulle taksin.
– Ai… ok, se on hyvä.

Isäni kääntyi ja lähti jo pukemaan eteiseen. Vasta siinä vaiheessa kiinnitin huomiota siihen, mitä äidilläni oli päällä. Mustavalkoinen korsetti, sukkanauhat ja pitsiset reisille ulottuvat sukat, mutta ei minkään näköisiä pikkuhousuja. Kokonaisuuden päällä täysin läpinäkyvä kokopitkä musta viittamainen harso. Itkeneen punertavat kasvot.

Seurasin isääni eteiseen ja katsoin, että hän pääsee matkaan. Selitteleviä lauseita ja muuta sellaista roinaa, jota en siinä hetkessä jaksanut kuunnella. Olin tyytyväinen nähdessäni taksin takavalojen loittonevan pihatiellä.

Kävelin takaisin olohuoneeseen. Äidin puhetulva alkoi välittömästi.

– Mä oon pahoillani, että sun täytyi kuulla toi. Mä olin pukeutunut sua varten ja menin avaamaan ovea vaan huomatakseni, että siellä oli sun isäs. Ensin se innostui valtavasti, mutta sitten kun mä sanoin ei, se suuttui. Ja sen jälkeen me ollaan tässä pari tunti huudettu toisillemme eri asioista.
– Shh…

Painoin etusormeni äitini huulille ja hän vaikeni. Nostin paidan pääni yli ja avasin farkkuni. Kyrpäni ponnahti iloiselle kaarelle. Vedin äitini perässäni lähemmäksi sohvaa, johon itse istuuduin mukavaan asentoon.

– Polvillesi narttu!

Äiti totteli.

– Ota multa suihin äiti!

Äiti todella tiesi, mitä teki. Äidin pehmeän ja kuuman kostea suu ja kieli vauhdittivat omia ajatuksiani äidistä, Helenasta, Sussusta, Riikasta, Ellenistä ja Jonnasta. Äidillä oli hyvä rytmi ja hän teki periaatteessa kaiken työn suullaan.

– Multa tulee nyt.

Äitini odotti hiljaa pienin liikkein spermasykäysteni loppua ja nielaisi sitten suunsa tyhjäksi. Muutama puhdistava nuolaisu ja imaisu. Hän kuitenkin jatkoi suullaan tyydyttämistä rauhalliseen tahtiin ja nosti hetken päästä katsettaan kysyvänä ylöspäin.

– Jatka vaan. Mä nussin sua kohta pyllyyn.

******

10 kommenttia viestissä: “Niin hyvää, niin kiellettyä 4”

  1. Jamppa says:

    Ihan helvetin hyvää tekstiä! Vielä kun kerrot Riikasta ja kaksosista niin JES!!!

  2. helo.piti says:

    Siis Aivan loistavaa tarinankerrontaa ylipäätään, edes harva ammattikirjailija/kertoja saa tällaista tuotosta. Repesin nimittäin täysin jo jossain aiemmassa tarinan osassa mutta tämä:

    – No entä jos mä haluaisin vaikka nussia sua?

    Helvetin hyvä, että iskelmäradiosta tuli Olavi Virtaa. Olisi muuten ollut hiljaista.

    Aivan loistavaa jatka samaan malliin :))))

  3. Kyrpäjooseppi says:

    Kaksosten ja riikan mukaan iltaleikkeihin ja hyvä tuleee!!

  4. hullu pervo says:

    hyvä mutta äidit pois

  5. holgerstein says:

    ei jumatsuikkeli. muuten hyvää settiä, mutta äidit ja tädit… jätä ne pois 😉

  6. hosi says:

    Pakko saada jatkoa

  7. lol says:

    Lisää!! 😀

  8. jonne says:

    lisäääääää, LISÄÄÄÄÄÄÄÄ 😀

  9. kommentti says:

    Ideaa on, mut jätä äidit ja tädit pois…

  10. Molempia says:

    Laitat sen naimaan molempia kaksosia 🙂
    Mut tosi hyvä tää on ja jatkoa odotan.

Kommentoi

top