search
top

Niin kiellettyä, niin hyvää 3

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (76 votes, average: 3.80 out of 5)
Loading...

Kiitos palautteesta!

Paskiainen? Tunnistan siitä itseni. Mua se tarkoittaa. Ilman muuta. Ja tiedättekste mitä… seksin suhteen täysin tunteettoman ylpeä sellainen. Paskiaisiin yhdistetään kylläkin lähes järjestään yksi piirre, jota mulla ei ole. Mä en ole epäluotettava. I always deliver.

Palataan siihen aamuun. Lastit Helenan suussa ja melko tyytyväinen olo. Hipsin omaan huoneeseeni.

Löysin itselleni vaatteet ja lähdin syömään. Matkalla poikkesin omaan kylpyhuoneeseeni ja huuhtelin kyrpäni lavuaarin alla. Katselin itseäni peilistä varovaista ylpeyttä tuntien. Tasan vuorokautta aiemmin peiliin oli tuijottanut normaali teini-ikäinen runkkari. Suunnitelmat olivat lähinnä koskeneet sitä, milloin sopiva tilaisuus runkkaamiseen aukeaisi. Nyt, vuorokautta myöhemmin ja käytännössä täysin sattumalta, mietin lähinnä sitä, kumman pääsisin korkkaamaan ensin. Oikeasti korkkaamaan. Äitini öistä korkkaamista en oikeastaan laskenut miksikään, koska äiti ei ollut siihen osallistunut. Olihan se toki tuntunut tavallaan ihan kivalta, mutta silti… Tunsin itseni pidemmäksi.

Pidin todennäköisyyttä äitini suhteen kohtuullisena – en isona, mutten ihan pienenäkään. Helena lähtisi tänään yöksi pois, joten yksi häiriötekijä olisi poissa. Todennäköisyyttä toisaalta pienensi se, että en yhtään tiennyt, mitä äiti asiasta oikeasti ajatteli. Ei välttämättä lähtökohtaisesti kovin positiivisia ajatuksia. Ensireaktiot aamulla viittasivat siihen, että hän mielellään unohtaisi koko asian.

Lähdin päivään kuitenkin luottavaisena sen suhteen, että omaan kohtaloon voi vaikuttaa. Jos kaikki äitini kanssa menisi täysin puihin, Helena tulisi takaisin huomenna ja pidin aamuisen perusteella melko varmana, että hänen osaltaan homma etenee maaliin seuraavalla kerralla. Ajatuksena mietityttämään jäi lähinnä se, että tuleeko neitsyen puhkaisemisessa paljon verta, ja onko se vaarallista Helenalle. En halunnut päätyä minnekään paikallislääkärin vastaanotolle selvittelemään vuotavan siskon mysteeriä.

Kuivasin kyrpäni äitini kakkoskylpytakkiin ja vetäisin sloggini ylös. Paidaksi olin pinosta nykäissyt mukaani Peak Performancen turkoosin sinisen t-paidan.

Mitenköhän sitä aamiaista kuvasi. Äiti oli ensinnäkin tehnyt munakasta juuri sillä mun tyylillä ja mun täytteillä. Vaihdoimme hymyt asian osalta Helenan kanssa. Äitini lähtiessä keittiöön hakemaan unohtamaansa kermaa totesin Helenalle.

– Sä et oo varmaankaan havaitsevinasi mitään kompensaatiota mistään.
– Ihan älytöntä. Se on ihan tosissaan huolissaan siitä, mitä sä oot mahtanut nähdä.

Äiti tuli takaisin ja vaikenimme, mutta nyökkäsin hymyillen. Olin itse asiassa normaalia selvästi kohteliaampi äitini suhteen.

Helena ja äiti olivat taas loppuaamupäivän ottamassa aurinkoa aamuterassilla. Äidilläni oli bikinit päällä. Helena tuli jossain vaiheessa hakemaan sisältä juotavaa ja totesi:

– Mä en edes tiennyt, että äidillä on bikinit.

Nostin katseeni kirjasta ja annoin Helenalle osallistuvan hymyn.

– Joo en mäkään… Helena?
– Niin?
– Saaksmä kysyä sulta jotain todella henkilökohtaista.
– No, mähän olen luvannut totella sua kaikessa. Siihen taustaan nähden se on varmaan ihan ok. Mitä?
– Harrastaisitsä äidin kanssa seksiä, jos sulle tulisi siihen mahdollisuus?

Helena hymähti kysymykselle, mutta jäi sitten vakavoituen miettimään vastausta.

– Mä en oikein tiedä. Voi olla vaikea uskoa, mutta se öinen liittyi lähinnä siihen tilanteeseen. Ja siihen, että itse sattui heräämään tiettyyn aikaan ja oli ehkä vähän jo valmiiksi virittynyt. Vähän vaikea sanoa.
– Okei…

Helena tyhjensi vesilasin.

– Ootsä koskaan nähnyt, kun me rasvataan toistemme vartalot.
– Siis auringossa?
– Ei, kun saunan jälkeen. Ehkä sä et ole ollut koskaan enää siinä vaiheessa paikalla.
– En ole tainnut olla.
– Se on ihanan rentouttavaa. Äiti on tehnyt sitä mulle niin kauan kuin mä muistan ja mä olen rasvannut sen vartalon siitä asti kun kasvoin tarpeeksi pitkäksi.

Helena piti pienen tauon ja haki selvästi kasvoiltani jotain. Ehkä elettä ymmärtämisestä tai jostain muusta. Tyydyin vain nyökkäämään.

– Siinähän ei ole tietenkään mitään seksuaalista, mutta äidin kädet saa aina mun nännit ihan koviksi. Joskus sen kädet hipaisee reisien yläosia rasvattaessa mun häpyhuulia ja mä säännöllisesti värähdän. Aina. Joskus musta tuntuu siltä, että se tekee sen tahallaan. Äidin rasvaaminen on taas se, mitä saunomisessa eniten odotan.

Odottelin suu auki jatkoa.

– Näin meidän kesken… äidillä on mun mielestä ihan täydelliset rinnat ja vartalo muutenkin. Äiti on pitänyt itsestään ihan hyvää huolta. Voi verrata ihan kehen tahansa. Joten… äiti olisi fyysisesti varmasti juuri sitä, mitä naispuolisesta seksikumppanista haluaisin, jos sellaista etsisin.

Helena mietti taas hetken.

– Toisaalta… se on meidän äiti. Toisaalta se vähentää kiinnostusta. Mutta toisaalta… siihen yölliseen viitaten… se voi myös lisätä sitä kiinnostusta, ainakin hetkellisesti, moninkertaiseksi.

Nyökkäsin Helenalle hänen nostaessaan katseensa. Salaa toivoin, että analyysi vielä jatkuisi… Helena epäröi hetken.

– Kerran äiti antoi mun tunnustella itseään sieltä.
– Mistä sieltä?
– No sen pillusta. Se oli aika pian sen jälkeen, kun olin saanut ensimmäisiä kertoja rasvata äitiä.

Hetken mietin jo, että pyörittääkö Helena tässä vaan teinipoikaa…

– Go on…
– No ei siinä oikeastaan ollut mitään ihmeellistä. Ehkä siitä ei vaan oltu juteltu ja huolellisena tyttönä yritin rasvata myös äidin häpyhuulia.

Helena näki ilmeeni.

– Oikeasti. Äiti ensin keskeytti mut, mutta kun se huomasi, että mä vähän pelästyin, se kysyi, että haluanko mä tunnustella sitä sieltä. En oikeastaan ehtinyt edes miettiä haluanko, mutta tulin nyökänneeksi. Mä muistan, että äiti oli ihan kostea, lämmin ja pehmeä. Se kehotti vaan työntämään sormet sisälle. Muutama hidas liuku siinä tuli suoritettua ja äiti vähän huokaili. Mä pelkäsin, että mä satutan sitä, mutta jälkikäteen ajatellen siinä taisi olla kyse jostain ihan muusta. Äiti sitten vaan keskeytti mut hymyillen ja sanoi, että mulla on samanlainen. Sitten se rasvasi mut ja sillä kertaa sen käsi ei vain hipaissut mun jalkoväliä, vaan hymyillen se muutaman kerran siveli ihan suoraan mun pimpsan päältä. Multa pääsi tilanteessa joka sivalluksella tahaton huokaus ja muutaman jälkeen äiti lopetti. Sanoi sitten vaan hymyillen, että pimpsat pitävät huolta omasta kosteudestaan.

Helena oli hetken täysin ajatuksissaan.

– Kuulostaa varmaan aika kryptiseltä. Ehkä se vastaus on nyt se, että itse en normaalitilanteessa tekisi aloitetta. Mutta… jos jossain… vaikkapa saunassa, pesuhuoneessa tai viinilasillisten jälkeen olohuoneen sohvalla äiti yhtäkkiä lähestyisi hieronnan kautta tai muuten, mun olisi varmaan, toki tilanteesta riippuen, aika mahdotonta sanoa ei.

Nyökkäsin taas, koska en kiihotukseltani keksityt mitään muutakaan tilanteeseen sopivaa sanottavaa. Yritin säilyttää kasvoni peruslukemilla ja nyökkäsin uudelleen. Helena jatkoi…

– Äidissä on kyllä yksi keskeinen puute.
– Niin mikä?
– Sillä ei ole kyrpää.

Ymmärsin toki, että viimeinen lause oli tarkoitettu kannustukseksi minulle.

– No kiva.

Mitään vähemmän laimeaa en saanut tilanteessa keksittyä. Helena täytti uudelleen lasinsa ja lähti ulos. Syvennyin itse kirjaan, jonka aihepiiriä en enää muista. Nyt olisi ollut oiva hetki masturboida, mutta koska olin päättänyt laueta seuraavalla kerralla pilluun, rauhoitin itseni väkisin ajattelemalla jotain muuta. En muista mitä. Yö oli jäänyt sen verran lyhyeksi, että nukahdin siihen paikkaan.

Heräsin siihen euforiseen oloon, jonka kaikki pienten lasten vanhemmat jossain vaiheessa tunnistavat. On nukkunut riittävän pitkään. Avatessani silmäni äiti istui sohvalla vieressäni.

– Moi kulta, jaksatko sä herätä?
– Joo, kai mä kohta jaksan.
– Taksi kävi just hakemassa Helenan.
– Ai…okei. Niin, se lähti sinne tanssitreeneihin.
– Joo. Haluaisitko sä jotain syötävää. Mä oon tehnyt jauhelihakastiketta.

Lempiruokien linjalla siis jatkettiin. Yritin availla silmiäni kirkkaaseen auringonpaisteeseen. Olo oli ihan satumaisen hyvä. Ilmeisesti juuri parempaa pätkää ei olisi siihen väsymyksen tilaan voinut nukkua.

Äiti nousi, laittoi sisustuslehden käsistään lattialle ja suuntasi kulkunsa mökkimme avokeittiöön. Nousin itse istumaan sohvalle ja yritin pyyhkiä rähmiä silmistäni. Sohvatyyny tuntui märältä, joten olin selvästi onnistunut nukkuessani kuolaamaan.

Äidin pasta bolognese maistui ihan älyttömän hyvältä.

– Mulla on itse asiassa eilisillalta vielä avattuna yksi Amarone-pullo. Haluaisitsä vähän maistaa punaviiniä?

Ruokailun jälkeen olin pienessä sievässä ja nälkä tiessään. Ei ole varmaan ihme, että äitini valitsi tuon hetken palatakseen vähintäänkin kiusallisesti päättyneeseen keskusteluun. Yritin pienestä humalastani riippumatta skarpata itseni äärimmilleen. Siihen astisen elämäni ylivoimaisesti tärkein keskustelu. Lopputulema tulisi olemaan kyllä tai ei. Pyrin joka solullani kyllään.

– Kulta. Voidaaks me puhua siitä aamuisesta jutusta?

Miettimistauko. Yritin eleilläni antaa äidille sellaista kuvaa, että aihepiiri tuntuu hankalalta.

– En mä tiedä, onks siinä jotain keskusteltavaa? Anteeksi.
– Anteeksi? Miksi sä pyydät anteeksi?
– No… en mä tiedä. En mä tosiaan huomannut, että sä oot niin humalassa. Oli pimeetä… en mä ehkä aluksi tajunnut edes, että se olet sä… tai jotain.

Äidin kasvoille kohosi huvittunut ilme.

– Kulta. Ensinnäkään mitään ei ole mennyt rikki. Mä olen ihan ok ja sulla ei ole tässä mitään anteeksipyytelemistä.
– Okei.
– Ymmärrätkö sä, että miksi mä olin vähän järkyttynyt aamulla.
– No joo, ehkä. Sä et muistanut siitä mitään.
– Joo, siitä mä olin tietysti järkyttynyt. Mutta mä olin kyllä oikeasti enemmän järkyttynyt yhdestä toisesta asiasta. Arvaatsä mistä?
– No en oikeastaan…
– Mä oon sun äiti.

En antanut ilmeilläni mitään ilmaiseksi, vaan pidin naamani peruslukemilla.

– Joo. Miten niin?
– Mä oon sun äiti, ja äidit ei tee sellaisia asioita pojilleen.
– Okei…
– Mitä, sano vaan.
– Miksi sä sitten teit niin?

Äiti huokaisi ja näytti miettivältä. Keskustelua käytiin käytännössä niin, ettei kumpikaan katsonut toista silmiin. Odotin vain hänen seuraavaan siirtoaan. Äiti yritti asetella sanojaan.

– Koska mä en muista siitä mitään, mä en osaa antaa sulle tohon vastausta. Mä oon miettinyt sitä koko päivän. Yksi asia, joka siihen varmasti vaikuttaa, on itse asiassa aika iso ja tulee vaikuttamaan sun elämään muutenkin. Mä en ollut ajatellut kertoa sitä sulle vielä… Me ollaan isän kanssa eroamassa.

Tuosta tiedosta olin aidosti järkyttynyt. Olin siinä käsityksessä, että isän työpäivien pituudesta huolimatta vanhemmillani pyyhki suhteellisen hyvin.

– Ai, miksi?
– No siinä on varmaan useita syitä. Ehkä me ei vaan rakasteta enää toisiamme. Mulla on vähän sellainen tunne, että isäsi on hukannut osan itsestään. Isälläsi on toki omia näkemyksiä asioista.
– Ai jaa. Ootsä ok sen asian kanssa?
– Kiitos kysymästä. Kyllä mä taidan olla. Kuulostaa varmaan vähän typerältä, mutta me ollaan kasvettu erilleen. Joskus mietin, että olikohan meidän välillä sitten kuitenkaan mitään todellista kemiaa.

Aloin tympääntyä omaan perusvastaukseeni okei. Mutta nyt ei kapasiteetti riittänyt tekemään muutoksia tältä osin.

– Okei. Isä muuttaa sit pois vai?
– Joo, isäsi on jo itse asiassa muuttanut keskustaan.

Taktinen mietintätauko.

– Olinko mä sitten vaan joku isän korvike?
– Ei, et missään tapauksessa…

Keskeytin hänet puolilauseesta.

– Mistä sä sen tiedät? Ethän sä muista siitä mitään?

Äiti joutui keräilemään itseään jonkin aikaa. Tähän asti keskustelu oli edennyt varmaan pitkälti äidin nuotitusten mukaisesti, mutta nyt oli aika kääntää keskustelu uusille uomille.

– Kulta, sä et ole koskaan ollut etkä tule olemaan mulle mikään korvike. Siinä öisessä oli kyse musta ja mun tarpeista. Mä en ole pitkään aikaan saanut… Siis mä en ole harrastanut seksiä miehen kanssa pitkään aikaan. Ehkä se johti siihen mitä tapahtui. En mä tiedä… muista.
– Aijaa. Tykkäätsä sitten enemmän naisista?
– Ei ei ei… en mä sitä tarkoittanut. Tota… No joo, en mä halua tässä nyt valehdella sulle. Joskus joidenkin hyvien ystävien kanssa on ollut jotain. Suoraan sanoen mulla siinä on enemmän henkilöstä kuin sukupuolesta kiinni.
– Aijaa…

Yritin näyttää todella eksyneeltä, vaikka panetus oli taas kohonnut järjettömiin mittasuhteisiin.

– No…
– Mitä, sano vaan…
– Mitä mieltä sä oot nyt siitä, mitä me tehtiin? Onko se sun mielestä hyvä vai huono asia?
– Mä en oikein tiedä… mitä mieltä sä itse oot siitä?
– No… rehellisesti?
– Joo, tietenkin…
– Kyllä mä tiedän, ettei se nyt ihan standardinmukaista ollut. Mulla on sellainen olo, että mun pitäis olla nyt jotenkin pahoillaan siitä ja jotenkin järkyttynyt…
– Niin…
– Tosiasia on, että se on jotain mitä mä oon halunnut tehdä jo pari vuotta… joka päivä. Jos mä tietäisin, että sä et loukkaannu tai ahdistu, mä ehkä nyt kertoisin sulle jotain.
– Kulta, sä voit sanoa mulle mitä vain. Ja mä en varmasti loukkaannu.
– No… mä en tiedä onko mussa jotain vikaa, mutta mä ajattelen sua käytännössä aina kun mä tyydytän itseni…
– Voi kulta… ei siinä ole mitään hävettävää. Jatka vaan.
– No, tätä taustaa vasten mä oon ajatellut, että se ei oikeasti voi tuntua niin hyvältä, kun mun ajatuksissa.

Äiti nyökkäsi.

– Totuus on, että se oli ihan järjettömän paljon parempaa, kuin mä olin osannut ajatella. Kun sulta tuli orgasmi, mä olisin voinut kuolla täysin tyytyväisenä… Tää ei ole varmaan ihan sitä, mitä sä halusit kuulla…?
– Toi ei pidä paikkaansa. Mä haluan kuulla, että miltä susta tuntuu. Ihan siitä riippumatta, mitä sä haluat mulle sanoa.
– Okei… no sit mä sanon vielä tämänkin…
– Joo, anna tulla kaikki…
– Mua totta puhuen jännittää, pelottaa ja ahdistaa tällä hetkellä niin paljon, että mä en tiedä oikein miten päin olla. Mä pelkään, että mä sanon nyt jotain väärää.
– Voi kulta, mitä sä pelkäät?
– No… sitä, että sä kohta sanot, että se ei koskaan enää tuu tapahtumaan uudelleen…

Viimeisiin sanoihin sain jopa tiettyä angstista käheyttä. Nostin käteni kasvoilleni ja nojasin eteenpäin jalkoihini, jopa vähän itseäni hytkytellen… ”and the Oscar goes to…” Plim plom, odottamaton käänne juoneen. Joku ovella.

Äidin siskopuoli Susanne alias Sussu tervehti iloisesti aurinkolasit naamalla.

– Hei Sys. Onks teillä jo viinipullo auki?
– Ei ole vielä. Ajattelin kohta lähteä uimaan. Mennään rantaan.

Äiti kaivoi nopeasti jääkaapista Sussulle jonkun kierrekorkillisen valkkupullon käteen.

– Mee sä edeltä. Mun pitää soittaa sähköyhtiöön ja kysellä sen uuden mittaritaulun perään. Ei pitäis mennä kauaa.
– Okei, mä meen sinne. Siellä on liian hyvä ilma homehtua sisällä.

Sussu käänsi leikillisen moittivan katseensa minuun, mutta painui nopein askelin terassin ovesta ulos. Kääntyessäni äitini oli suoraan edessäni ja katsoi minua silmiin. Toinen käsi oli nopeasti kasvoillani ja toinen niskallani. Hän veti minua kevyesti itseensä päin ja painoi huulensa omiini. Kieli tuli ahnaasti suorilta suuhuni. Suudelma loppui kuitenkin yhtä nopeasti kuin oli alkanut.

– Muru… mulle ei ole koskaan sanottu mitään niin kiihottavaa, kuin toi mitä sä äsken sanoit.

En ehtinyt sanoa väliin mitään.

– Sun siemennesteet ovat valuneet koko päivän mun sisältä, ja mä oon ollut ihan älyttömän virittynyt. Paina mua nyt heti, muru.

Käsky ei mennyt heti jakeluun, joten äiti muotoili lauseen uudelleen.

– Nussi mua nyt heti tässä.

En odottanut jatkokäskyjä. Äiti heitteli vaatteita päältään ja tein itse samoin. Kun sain housuni pois, äiti veti minut ja seisokkini perässään keittiön massiivipuisen ruokailupöydän ääreen.

– Entä jos Sussu tulee takaisin.
– Ihan sama, näkeepähän sitten kuinka sä otat narttuasi.

Kyrpäni sykki sykkimistään. Äitini sanat upposivat suoraan selkäytimeen. Äiti nojautui selälleen pöydän päälle ja nosti jalkansa koukkuun haaransa levittäen.

– Jos sä pidät äidin tisseistä, ota niistä nyt kunnolla kiinni.

Vein käteni äidin vartaloa hyväillen rinnoille ja suljin osan niistä kämmeniini. Äiti ohjasi kyrpäni sisäänsä. Hän ei valehdellut. Vako oli kostea ja kuuma. Työnsin ensin pari kertaa varovaisesti pohjaan.

– Muru, nussi lutkaasi niin kuin se olisi ensimmäinen ja viimeinen kerta. Kovaa.

Äidin käsi jäi masturboimaan karvoitukselle ja nussin häntä kovakouraisesti pohjaan asti. Tunsin oman orgasmini jo lähestyvän, mutta äiti ehti ensin. Äidin vartalo vapisi ja hän käytännössä huusi huokauksia ulos. Hiljensin hetkeksi omaa tahtiani imien sisääni äidin hyvää oloa. Orgasmin tultua viimein loppuunsa äiti laski päänsä pöytää vasten ja avasi silmänsä katsoen suoraan omiin silmiini.

– Astu mut. Ihan niin kuin sä haluat. Paina mua täysillä.

Äidistä kuului äänekäs huokaus käytännössä jokaisella työnnöllä. Kiihdytin takaisin sopivaan vauhtiin. Tunnetta on käytännössä mahdotonta kuvata. Astuin omaa äitiäni ja olin sekuntien päässä siementämisestä. Tulin rajusti karjahtaen. Äiti nousi sykkimisen laannuttua puoli-istuvaan asentoon käsivarsiensa varaan.

– Suutele mua, muru.

Tottelin kyselemättä. Tilanteen rivous hukkui siihen, jota meillä siinä hetkessä oli. Ja samalla rivous vastasi suurta osaa hetken latauksesta.

Olin äidin sisällä pitkään, liiankin pitkään. Ottaessani kyrvän ulos, se seisoi taas ihan täysillä. Elimistöni oli jo varautumassa seuraavaan kierrokseen. Äiti oli aidosti ihmeissään.

– Et sä saanut vielä tarpeeksi, muru. Haluatsä vielä?
– Ei, mee vaan. Ei se sähköyhtiöiden palvelu ihan niin huonoa on.

Äiti korjasi hymyillen vaatteensa lattialta ja huonekaluilta sekä riensi omaan huoneeseensa hakemaan kylpytakkia. Takaisin tullessaan hän huikkasi.

– Tää on ihanan valuvaa.

Mietin hetken.

– Sä saat sitä narttu lisää heti, kun pääset eroon Sussusta.

16 kommenttia viestissä: “Niin kiellettyä, niin hyvää 3”

  1. Possuli says:

    Alusta saakka upea kiihottava tarina ja aina vaan paranee 🙂

  2. kommentti says:

    Missä viipyy luvattu jatko?! (:

  3. Slavemaster says:

    I’d call you a motherfucker, but you apparently have no problem with that.

  4. Öh says:

    Äärettömän epäuskottava. Muuten kyllä ihan ok tekstiä, mutta se ei pitkälle riitä kun tarinaan pitäisi pystyä upottautumaan.

  5. mirkku says:

    lisää ja lisää ja Helenan kertomana !!

  6. stefand says:

    Nöyrät kiitokset kannustuksesta! Lisää tulee, kun ehtii kirjoittaa. L:lle erityiskiitokset Einsteinin teorioiden tukemisesta. Aika on suhteellista. Kyllä nämä kirjoitukset ihan viimeisten kymmenen päivän aikana ovat syntyneet, tapahtumat taas…

  7. L says:

    Tämähän on ikivanha teksti. Ei sillä, hyvä edelleen.

  8. geez says:

    jumankekka. johan on telttaa.

  9. Moe says:

    Vaikka joku urheilujoukkue panemaan kumpaaki.

  10. zeizei says:

    Täytyy sanoa et aivan upeaa tekstiä, olen lukenut tätä aihetta käsitteleviä tarinoita todella paljon ja voin sanoa et kiihottavuudessaan tämä menee top kolmoseen. Vaadimme lisää!!

  11. jonne says:

    lisää, lisää, lisää ja vielä kerran LISÄÄ

  12. Asdf says:

    Todella hyvä ja kiihottava tarina JATKOA kiitos. :)))

  13. lol says:

    Kolmen kimppaa? Parasta tekstii

  14. Siskolle kans says:

    Lisää tätä ja siskoa välillä!

  15. asd says:

    Loistavaa tekstiä! Jatkoa

  16. unelmaa says:

    Järkyttävän kiihottavaa tekstiä.. L I S Ä Ä !

Kommentoi

top