search
top

Välimeren rannalla

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (18 votes, average: 2.61 out of 5)
Loading...

Vietin pari viikkoa yksikseni pienessä kylässä joka sijaitsi kallioisen lahden poukamassa, takana karut kalliot ja edessä meren lahti.
Pääelinkeinot olivat kalastus ja korien punonta.

Kylän ainoa hotelli sijaitsi satamassa, vain kapea katu erotti sen laiturista johon saapui merkillinen laivan ja veneen välimuoto pari kertaa viikossa tuoden saaristosta puliukon näköisiä miehiä ja ryppyisiä, mustiin pukeutuneita, kumarassa kulkevia naisia asioimaan
mantereelle.

Hotellin piharakennuksessa toimi kylän bordelli jossa ne kaksi ankaran näköistä naista jotka vastasivat hotellin siivouksesta, ja osin myös keittiöstä, ottivat toimensa ohella vastaan enimmäkseen kalastajia ja pari kertaa viikossa myös niitä kyläläisiä joilla oli varaa maksaa.

Vanhempi naisista oli rotevaa tekoa, lyhyet jalat ja leveä, vahva takamus. Rinnat riippuivat kukallisen mekon alla kuin rukkaset. Siinä oli työtä tehnyt nainen jolle leipä ei tullut sen helpommalla kuin naiselle ylipäätään.
Nuorempi oli lähes yhtä suloton, mutta kulmikkuudestaan huolimatta vartalo oli sopusuhtainen ja vielä melko hyvin säilynyt. Kumpikaan naisista ei koskaan hymyillyt.

Huoneessani oli kaksi ikkunaa, toinen sataman puolella ja toinen pihalle joten näin kuinka vanhempi naisista ripusti iltapäivisin pyykkiä narulle.
Heillä oli kaksi vaatekertaa, toinen päällä ja toinen aina narulla kuivumassa.
Ainakaan en koko aikana nähnyt heillä muita vaatteita. En päällä sen paremmin kuin narullakaan.

Meni pari päivää ennenkuin huomasin mitä piharakennuksessa puuhaillaan.
Ehkä joku oli yrittänyt valistaa minua, mutta enhän osannut paikallista kieltä eivätkä asukkaat mitään muuta, paitsi hotellin isäntä pari sanaa englantia, juuri sen verran että pystyi ottamaan vastaan tilauksia ja laskuttamaan niistä.

Puolen päivän tienoilla laituriin oli saapunut suurehko kalastusalus, lasti purettiin ja vietiin pois mutta miehet jäivät vetelehtimään laiturille poltellen ja naureskellen äänekkäästi. Joku kävi hakemassa alakerran ravintolasta pullon viiniä joka sitten kiersi mieheltä miehelle.
Vuorollaan jokainen poistui talon taakse toisten huudellessa perään ja höröttäessä. Ensin luulin heidän käyvän virtsalla, mutta pian selvisi että kyseessä olikin toisenlainen tyhjennys.
Satuin katsomaan toisen puolen ikkunasta ja huomasin miehen tulevan piharakennuksesta vyötään solmien ja hartioitaan kohautellen. Hetken kuluttua toinen mies astui ovesta sisään. Naisten ikkunassa oli verhot vedetty eteen. Yleensä huoneestani näki vapaasti sisälle. Jotain siis oli tekeillä.
Jäinkin vaihteeksi pihanpuoleiseen ikkunaan. Naisilla oli vain kaksi huonetta sillä rakennus oli hyvin pieni. Taas tuli mies ulos ja pani tupakaksi, ja heti kohta uusi hänen tilalleen. Laivan miehistö käsitti puolen tusinaa miestä ja jokainen marssi vuorollaan naisten luo.
Koska en seurannut tapahtumaa kuin aivan lopusta jäi noudatettava järjestelmä minulle vieraaksi. Miesten kävelytyylistä ja huuteluista ei kuitenkaan voinut erehtyä. Heti kun kaikki olivat käyneet talossa veti vanhempi naisista verhot ikkunan edestä ja näin nuoremman oikovan
vuoteen peitettä. Elämä jatkui taas kuten aiemmin.

Laivamiehet istuivat alakerran kapakassa meluamassa eivätkä he enää kiinnittäneet mitään huomiota naisiin vaikka he kulkivat ohi.

Seuraavan aluksen tullessa olinkin utelias. Se oli pieni, vain kolmen miehen avoin vene. Taas lasti purettiin, sitten käytöksestään päätellen aluksen päällikkö meni ovelle. Hän koputti ja kynnyksellä käytiin lyhyt neuvottelu vanhemman naisen kanssa. Miehistö istuksi laiturilla tupakalla,
yksikään sikäläisistä miehistä ei näyttänyt osaavan olla hetkeäkään tupakoimatta.
Kun neuvottelu, joka kesti vain parin lauseen verran, oli käyty, kapteeni astui sisään ja verhot vedettiin ikkunaan. Kului jonkin aikaa, ehkä puolisen tuntia, miesten poltellessa ketjussa laiturilla, ja kapteeni tuli ulos, samassa kumpikin miehistön jäsen pomppasi ylös ja suuntasi
piharakennukseen. Taas puolisen tuntia, kapteenin istuessa pullon kanssa laiturilla, ja he palasivat. Pullo juotiin tyhjäksi ja vene seilasi kamalasti puksuttaen ulos merelle.

Keskiviikkona, illan jo hämärtyessä, alkoi kylän miehiä kertyä kapakkaan. Ainahan he siellä istuskelivat, mutta nyt oli jotain tekeillä sillä koolla tuntui olevan jokainen kynnelle kykenevä yhtä aikaa. Herjoja heiteltiin ja viiniä kului enemmän kuin tavallisesti. Sitten remakka nauru ja yksi miehistä asteli virnuillen naisten luo. Verhot oli jo valmiiksi ikkunan edessä. Tämä oli siis yleinen päivä. Kaikki olivat kerääntyneet katsomaan kellä on varaa käydä vieraisilla. Kun sankari palasi häntä taputeltiin olalle ja yksi jos toinenkin tarjosi hänelle lasillisen. Juomat varmasti korvasivat taloudellisen menetyksen, ellei naisten taksa sitten ollut kovin korkea. Päätin ottaa siitä selvän vielä jonakin päivänä.

Maineeni vuoksi se olikin tehtävä. Kun en viikonloppuun mennessä vielä ollut käynyt naisten luona oli isäntä vaihtanut siivoojaksi nuoren likaisen pojan joka koko ajan vilkuili minua merkitsevästi virnuillen.
Hän oli siis tullut siihen tulokseen että minua eivät naiset kiinnosta.

Ei auttanut kuin mennä koputtamaan. Poika katsoi perääni onnettoman näköisenä, olihan hän menettänyt tienestinsä. Vanhempi nainen avasi ja sanomatta mitään viittasi minut sisään, nuorempaa ei näkynyt. Yritin elein selittää että haluaisin tavata sitä toista, nuorempaa. Viittoilin ulos, mutta akka huitaisi kädellään. Hän otti setelin lipaston päältä, näytti sitä minulle ja oli antavinaan sen itselleen, kääntyi sitten muitta mutkitta, ja seteliä odottamatta, vetämään mekkoaan pois.

Pakarat olivat pyöreät kuin melonit ja iho ihmeen sileä. Aivan muuta kuin olin odottanut. Jähmetyin hämmästyksestä, ne olivat vaalean kuultavat, kuin posliinia. Varjot hohtivat sinertävinä päärynän muotoisilla poskilla. En koskaan ole nähnyt sellaista takamusta.

Nainen kääntyi ja ojensi kätensä odottamaan seteliä. Kaivoin sen äkkiä lompakostani pakaroiden lumoamana. Tuskin huomasin roikkuvia rintoja tai kulmikkaita kasvoja. Näytin sormellani että hän kääntyisi selin ja ensimmäisen kerran huomasin hänen hymyilevän, sitten hän kävi vuoteelle
vatsalleen takapuoli minuun päin. Kyllä hän tiesi puolensa ja oli selvästi siitä ylpeä.

Kosketin varovasti, kuin en olisi uskonut sen olevan totta, noita ihmeellisä pakaroita.
Ne olivat kiinteät, iho tuntui viileältä ja pehmeältä kuin lapsella. Puristelin ja leivoin niitä, painoin poskeni niitä vasten, nuolin ja suutelin niitä. Olin hulluna himosta, unohdin kaiken muun. Niiden välistä löysin kostean avonaisen aukon ja minulle tuli kiire riisua housuni.
Samalla huomasin että nuorempi naisista oli palannut. Hän oli selin minuun omassa huoneessaan järjestellen jotain lipaston laatikossa. En välittänyt hänestä vaan aloin työntää jäykkää kaluani tuohon ihmeelliseen paratiisiin.
Silloin toinen nainen kosketti olkaani. Käännyin ja hän heilutti edessäni kondomia, varmaan tarpeellinen muistutus kaikkien niiden merenkävijöiden ja muiden ukkojen jälkeen. Aioin ottaa sen häneltä mutta hän ei antanut, veti sen kauemmas ja avasi itse pakkauksen, kumartui sitten ja alkoi
rullata sitä minulle kasvoillaan edelleen vakava ilme. Kun se oli paikallaan hän antoi suudelman kaluni päähän ja meni takaisin huoneeseensa.

Hetken seisoin hämmästyneenä kunnes katseeni taas palasi takaisin odottaviin pakaroihin. Sipaisin kädelläni niiden väliä kuin kokeillen että siellä vielä odotetaan ja tunsin kuinka mehut suorastaan valuivat sieltä, jopa reidet olivat limaiset ja liukkaat. Nämä naiset toimivat kutsumuksensa
mukaan eivätkä pelkästään rahasta vaikka sitä ei heti heidän käytöksestään huomannut.
Upposin niihin pakaroihin ja täytyy sanoa että sellaista nautintoa olen kokenut vain harvoin.

Sen jälkeen olo oli kuin olisin palannut pitkältä matkalta takaisin todellisuuteen. Yhä hieman pyörryksissä palasin pihan poikki. Isäntä seisoi ovella hymyillen ja iski silmää, sitten hän kutsui minut kapakkaan ja kaatoi ison lasillisen anisviinaa mongertaen että talo tarjoaa.
-Fantastik? hän kysyi hymyillen, minä nyökkäsin ymmärtäen nyt tutustuneeni kylän merkittävimpään nähtävyyteen ja ylpeyden aiheeseen.

Koko loppuoleskeluni ajan kaikki kohtelivat minua kuin vanhaa ystävää. Kadulla vastaantulevat miehet iskivät tietävästi silmää, kaikki kättelivät ja kohtelivat muutenkin kuin kerhon jäsentä.

2 kommenttia viestissä: “Välimeren rannalla”

  1. Nimimerkki (pakollinen) says:

    vanhaa akkaa pannaan menemään ööö mitä?

  2. vamecum says:

    Poikkesi genreltään valtavirrasta piristävästi. Minä pidin.

Kommentoi

top