search
top

Syksyn satoa 5

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (94 votes, average: 3.82 out of 5)
Loading...
Kirjoittajan kommentit: Jatkoa aikaisemmille osille. Voi olla viimeinen, joitakin jatkoideoitakin on. Katsellaan.

Palasimme takaisin mökkiin. Vedet oli haettu, saunan pesään oli jätetty kunnon tulet. Saunasta mökille haparoidessamme piti katsoa tarkasti eteensä. Katsoimme myös taivaalle. Silmiä hivelevä tähtitaivas kuumottavan kuun kera. Mitähän ne meistä ajattelivat. Valovuosia ja taas valovuosia. Kyllä me ihmiset olemme pieniä. Ja nämä neidot nuoria.

Kyselin kaasuvalon loisteessa kämpässä neitien nälkätilasta. Olin varannut itselleni reilusti sapuskaa jopa viikkoja varten. Lisäksi lähivesiltä sai jotakuinkin varmasti kalaa, jäät tietenkin rajoitteena. Peruselintarvikkeita oli varmasti niin paljon, että nälkää me emme näkisi. Neidit vakuuttivat yhdestä suusta, että ei ollut nälkä. Paremminkin jano.

Olin aina ollut jotakuinkin juoppo. Makuni oli varmasti aika perinteinen, kossuvissy ja jallukola sopivat oikein hyvin. Mutta kun firmalla meni hyvin, viina ja viinivarastoon tuli hankittua monenlaisia juomia. Nyt ne kaikki olivat täällä saaressa. Neidit olivat lähteneet seikkailemaan ja hakemaan synttärikänniä, saamansa pitää. Kaivoin esiin pullon vanhaa viskiä, tietenkin single maltia, ikää enemmän kuin neidoilla. Ei varmaan oikeita laseja, mutta joidenkin mukien pohjalle ja skool.

”Skool meidän sankarille. Sinä pelastit meidät. Me olemme valmiit palvelemaan sinua. Kiitos.” Minun olisi isäntänä pitänyt varmaan maljapuhe pitää. Henna-Riikka vei sujuvasti roolini. Kilistelimme mukejamme ja maistelimme aatelisen hyvää viskiä. Neidit näyttivät ulkoatuikkivan kuun ja tähtien ja sisällä loistavan kaasulampun valossa uskomattomilta. Ehkä he olivat jo hieman hiprakassa. Seikkailu jäätä pitkin, kauhun hetket avannossa, ihmepelastuminen ja saunaepisodi. Oli siinä jälkipolville kerrottavaa.

Istuimme karkeatekoisen, mutta lujan mökkipöydän ympärillä. Neidoilla oli päällään sekalainen seurakunta minun kamppeitani, ei välttämättä edes puhtaita sellaisia. Hätä ei lue lakia eikä ole hygieeninen. Vieressäni oli neidoista pienin, Maria. Maria oli varmaan pienestä koostaan johtuen varmaan eniten huppelissa koko porukasta. Hän kikatteli ja myötäili muuta porukkaa. Hän oli ilman muuta perässä hiihtäjä, luotettava sellainen. Ilmeisesti hän oli samaa ikäluokkaa kuin toiset neidot, jotenkin vain vartaloltaan lapsenomainen. Toisaalta välillä minua koskettavassa vartalossa tuntui nuoren neidin voima, taustalla täytyi olla jotain liikuntaan liittyvää. Maria oli myötäilijä, joukkuepelaaja, joka pelaisi niillä säännöillä, mitä valmentaja komentaa. Vaikka ne olisivat lain rajamailla. Meidän kokoero oli valtava. Minä olin hirvittävän paljon suurempi kuin vieressäni istuva ja kikattava neiti Maria.

Vastapäätä minua istui saunareissun vieruskaveri. Synttärisankari. Elisan hiukset olivat tosiaan punaiset, värjätty. Kuulemma oikeastikin punaiseen vivahtavat. Punapäät eivät pääse taivaaseen, mutta ilmaiseksi aivan minne vaan muualle. Elisa oli varmaan lähes 180 senttinen ja todella hoikka, pajunvarsi. Hänellä oli tosi nopea verbaaliakrobatia. Viskimuki kädessään hän muistutti nuorta hirven vasaa. Innokas, mutta ei hallinnut vielä kehonsa mittasuhteita. Hänessä oli myös jotain härnäävää. Joukkuepelaaja, joka halusi kuitenkin sanoa oman sanottavansa. Tyylilajilla, jota voisi kutsua provosoivaksi. Neito kulautti miehekkäästi loppuun vuosikertaviskin, ja nuolaisi pitkällä kissan kielellään suupieliään. Koko ajan tietoisena, että minä katsoin häntä. Vihreään viittaavat silmät välkyttivät minulle. Provo. Provo.

Elisan vieressä oli porukan kingi, Henna-Riikka. Mustat hiukset ja porukan paras vartalo. Teiniksi hyvin kehittynyt. Älykkö, humoristi. Ei päällepäsmäri vaan otti koko porukan huomioon. Ja silti vei koko palettia. Sata nolla. Sinisilmäinen ja kaikkea muuta. Henna-Riikka ohjaili keskusteluammekin taitavasti. Hän osasi puhua, osasi olla hiljaa. Osasi kuunnella. Kun puhuin jotain jostain, hän kuunteli minua hievahtamatta. Siniset silmät sirkuttivat minulle jotain. Olisinpa osannut lukea niitä. Ihmistuntijana huomasin jotenkin, että alkoholi nosti Henna-Riikassa esiin jotain aggressiivista. Se näkyi jollain tavoin hänen kasvoiltaan, suupieliin kohosi ilme, josta en oikein pitänyt. Määrätietoisuutta neidissä oli vaikka muille jakaa.

Istuimme pöydän ääressä, nautimme tulisia juomiamme. Aivan varmasti päihdyimme. Minullakin, isolla insinöörillä tuntui pitkästä aikaa mukavan maltainen olo. Pienet hennot tytöt kikattivat omiaan. Jossain vaiheessa Henna-Riikan käskystä poistuin saunalle ja laitoin vielä puita kiukaan alla. Saunassa oli taas lämmintä vettä, ja lämpö oli miellyttävää, muisto avannosta haipui. Sisään palattuani vaistosin, että neidot olivat pitäneet jotain kokousta. Päätöstä ei minulle kerrottu. Tiesin, että se liittyi minuun. Tytöt pelasivat joukkueena niin saumattomasti, ettei siihen aikuinen insinööri pystynyt. Perkeleen pennut.

Istuimme pöydän ääressä ja puhuimme kaikenlaista. Maistoimme mukeistamme. Puhuttiin koulusta. Puhuttiin kodeista, vanhemmista. Puhuttiin kavereista. Puhuttiin pojista. Sivuttiin seksiä. Naurettiin. Pilailtiin. Tytöt olivat loistavia keskustelijoita. Raivoni oli talttunut jo aikapäiviä. Olin imarreltu, miten tarkkaan neidot kuuntelivat minua. Puhuttiin partiosta. Aina valmiina, kajahti yhtä aikaa kolmen nuoren neidin suusta. Kohtaloksi koituivat lopulta solmut. Elvistelin, että osaan varmasti tehdä paremmat ja tiukemmat solmut kuin partiolaispimut. Henna-Riikan silmät välähtivät pelottavan nopeasti:

”Ai, ai, Sir. Haaste otettu vastaan. Me sidomme ensin sinut, sitten sinä saat sitoa meidät. Fair play?”

Ei helvetti, ei se näin pitänyt mennä. Mutta ammuttua nuolta tai sanottua sanaa et takaisin saa. Sitokaa saatanat. Asia oli minulle arka. Olin pienenä meinannut hukkua pudottuani veneestä, isäni oli pelastanut minut. Sen seurauksena minulla oli kauhea pelko tilanteesta, missä en voi hallita itseäni. Jos jouduin oikein hankalasti ahtaaseen paikkaan, minun oli paettava pakonomaisesti. Ja nyt olin suostunut pikkupimujen jekkuun. Ei mennyt hyvin.

Minut istutettiin kylpytakissani toiseen majan tuoleista. Selkänojallinen mökkituoli, kappaletavarasta ja tukevasta sellaisesta. Nelosparrua, kakkosnelosta. Kunnon pultteja ja muttereita. Kyllä kestää isommankin insinöörin. Olin tehnyt sen itse ja osasin kyllä lujuuslaskelmat. Pari neidon kättä otti toisen käteni ja sitä alettiin sitomaan tuolin runkoon. Samoin kävi toiselle kädelle. Myös toinen jalkani sai köyden ympärilleen. Pimut osasivat solmunsa. Toinenkin jalkani oli kohta myös kiinni. Tytöt ryhmittyivät ympärilleni. Nuorilta kasvoilta paistoi jonkin moinen humala. Myös jotain muuta.

”Hei tytöt. Voititte. Tämä oli huono idea. Pyydän anteeksi hölmöyttäni. Lopetetaan tämä tähän ja jatketaan juttelua, te olette hienoa seuraa” yritin ehkä vähän anella. Toisaalta minulla alkoi tulla paha olo. Käteni olivat tiukasti sidottu samoin kuin jalkani. Jonkinmoinen pakokauhu oli tulossa ja yritin repiä itseäni vapaaksi, turhaan.

Tytöt katselivat rimpuiluani. Eivät pahansuovasti. Uteliaasti. 55 vuotias insinööri köytettynä omassa mökissään omatekemään helvetin vahvaan tuoliin. Vapautumismahdollisuudet noin nolla. Eikä siinä kaikki. Neideillä oli taka-ajatuksia, näin sen heidän kasvoiltaan. Henna-Riikka pomotti omalla olemuksellaan:

”Esko, sinä olet meidän sankari. Sinä oikeasti pelastit meidät. Kolme neitsyttä. Ja nyt me haluamme korvata sinulle kaiken. Sinä saat tehdä meistä naisia, me haluamme sitä. Mutta me haluamme tehdä sen jokainen omalla tavallamme, siksi sidoimme sinut. Annathan meille anteeksi.”

Henna- Riikka pussasi poskeani ja kuiskutti korvaani. Se ei poistanut ahdistustani. Yritin repiä itseäni irti köysistä, turhaan. Pyytelin myös tyttöjä vapauttaamaan minut, koetin selittää että en kestä tällaista kahlitsemista. Tytöt olivat samaan aikaan tosi kohteliaita ja tiukkoja. Maria oli kaivanut pullovarastosta parasta brändiä ja kaatoi sitä mukiin. Hän tarjoili sitä minulle hyvin hellävaraisesti ja kuiskutteli sanomaan heti kun riittää. Hirvimäinen Elisa hieroi minua rauhoittavasti ja pomo puheli koko ajan mukavaa sopaa. Kaikki hyvin. Päin helvettiä. Sidottuna, kahlittuna. Huonommaksi homma meni vielä, kun joku sitoi silmilleni huivin. En pystynyt liikkumaan. En nähnyt. Sensorinen deprivaatio. Myrkkyä minulle. Yritin vielä repiä itseäni irti, mutta nämä partiolaiset olivat kyllä solmunsa osanneet. Laitoin vähän raivoakin peliin, ei tulosta.

”Esko, tässä sinulle hieman juotavaa” kuului kuiskaus korvani juuressa ja hento käsi tarjoili huulilleni taas kulauksen vahvaa alkoholia. Tunteeni heittivät laidasta laitaan, olla sidottuna oli perkeleellistä. Neitojen sitomana aikuiselle miehelle häpeällistä. Ja jostain päin alkoi myös kiima nostaa päätään. En nähnyt mutta kuulin kun neidot liikkuivat ympärilläni. Heidän nuoret kädet vaelsivat keski-ikäisen insinöörin vartalolla. En pystynyt laskemaan käsiä, ehkä niitä oli kaikki kuusi. Minua hyväiltiin kaikkialta. Jollain tapaa neitoja kiinnosti minun aikuisen miehen vatsani. En ollut varsinaisesti lihava, mutta jonkinlainen kumpuhan se löytyi. Tyttöjen kädet pusertelivat ja silittivät ja taputtivat minua. Valuivat alaspäin. Jo kertaalleen lauennut mulkkuni seisoi taas. Aina valmiina. Neitojen kädet alkoivat hieroa hellin ottein kaluani. En pystynyt laskemaan montako kättä. Sitomisesta johtuva paniikki tuntui pönkittävän kulliani. Se seisoi. Se seisoi. Ja odotti.

Tunsin tytöt ympärilläni. En pystynyt näkemään heitä, mutta kuulin heidän liikkeensä. Kun en nähnyt, kuulo ja muut aistit terävöityivät. Tunsin nuorten neitojen tuoksut. Varovainen suu suuteli huuliani, maistoin nuoren neidin maun, en tunnistanut ken se heistä oli. Kohta minua suuteli toinen suu, maku oli erilainen, kuka, kuka. Tytöt pitivät keskenään vaimeaa viestintää, en saanut sanoista selvää. Jotain he kuitenkin setvivät keskenään. Minun pään menoksi? Jotenkin tulin siihen tulokseen, että ympärilläni pelattiin jollain systeemillä kivi-paperi-sakset. Minkähän takia.

Mulkkuani hiveltiin. Monta kättä. Korvaani kuiskattiin, neidot muuttivat nyt ääntään, että en tiennyt ken hän oli:

”Sinä teet nyt pian yhden meistä naiseksi.”

Olin sidottuna tuoliin. Jalkani oli sidottu. Keskijalkani sojotti kohti mökin kattoa. En nähnyt. Kuulin, tunsin, haistoin ja maistoin. Enkä voinut mitään. En varmaan olisi edes halunnut voida, mutta se on eri asia.

Pehmeä vartalo vääntyi päälleni. Elisa, Maria, Henna-Riikka? Sokeana oli vaikea tunnistaa. Pylly haki mulkkuani ja tunsin useamman käden auttavan. Tässä oli kyllä menossa jotain tosi kummallista. Tunsin kuinka kulliani hoivattiin ja hierottiin minua vasten olevan neidon häpyyn. Uskomaton tunne. Silkinpehmeitä pillunkarvoja, märkä ja niin tiukka vako. Neitonen päälläni levitti jalkojaan ja sovitti itseään paremmin mulkkuuni. Jos oikein tunsin, vieraita käsiä liikkui paitsi kyrvälläni, myös päälläni olevan neidon intiimeillä osilla. Partiotytöt eivät olleet ollenkaan niin viattomia kuin miltä näyttivät. Aina valmiina.

Kullini päätä aseteltiin pienen tiukan pimpin aukolle. Tytöt kuiskuttelivat jotakin, äänistä ei saanut selvää, mutta rohkaisevalta se kuulosti. Minuakin suudeltiin, hyväiltiin, hellittiin. Tunsin, miten hahmo päälläni alkoi syöttää minulle varovasti vittuaan. Kiimaisen kireää teinipillua. Tunsin palleillani myös ylimääräisiä käsiä, ne taisivat hieroa myös päälläni olevaa neitoa ja hänen herkkiä osia.

”Ui, ai, uuh. Sattuu.”

Minua purtiin rintaan kipeästi. Mulkkuni sen kuin nosti päätään. Ympäriltä kuului neitojen rohkaisevaa kuiskintaa. Varovainen lantio liikutti varovasti pyllyään minun keihääni ympärillä. Varoen, voihkaillen. Ilmeisesti ympärillä olevat puuttuivat peliin ja vetivät ylläni olevan tytön pyllystä alaspäin. Uskomattoman tiukka pillu oli vasten häpyluutani, karvat karvoja vasten. Neito päälläni hengitti katkonaisesti, järkytys oli varmaan melkoinen. Äsken tyttö, nyt nainen. Oma mulkkuni oli paratiisissa, mikä tiukkuus. Jotenkin aloin hahmottamaan sokkona myös neitojen kokoa ja olin lähes varma, että mulkussani oli pisin tytöistä, eli punatukkainen Elisa. Sidottuna tuolissani yritin nostella lantiotani mutta ei se oikein onnistunut. Päälläni olevan neidon pillua kyllä koko ajan kiihotettiin. En nähnyt mutta tunsin käsiä, jotka hyväilivät neitiä mutta väkisinkin koskettivat myös minua. Päälläni oleva neito päästi suustaan voihkauksia, hänen pyllynsä värisi ja tärisi. Hän hieroi honteloa vartaloaan minua vasten ja huohotti korvaani. Taitavat nuoret kädet hyväilivät Elisan erogeenisia alueita ja huohotus kiihtyi. Nuori nainen sai orgasimin seivästettynä mulkkuani vasten. Pillun seinämät hieroivat sykkeellään mulkkkuani. Neito suuteli raukeasti vielä hyvästiksi suutani. Sitten nuoret kädet vetivät hänet pois päältäni. Mulkkuni huusi uutta lihaa. Olin unohtanut jossain vaiheessa alistetun ja nöyryyttävän asentoni. Tunsin vain himoa.

Neidot kävivät taas pientä supinaa. En nähnyt, kuulin. Hellä käsi toi suuhuni taas juotavaa. Polttava ja lämmittävä nektari painui alas asti. Kulliani siivottiin jollain, hyväilevät kädet pyyhkivät jollain kostealla minua puhtaaksi. Kostea suu piti kullini päätä hetken hyvänään. Sitten päälleni sovitettiin seuraavaa pyllyä. Hyvin hiljaa, hyvin hiljaa. Päälläni oleva neito ei ollut varma, sidottunakin sen vaistosi. Ympärillä olevat rohkaisivat häntä kaikin tavoin. Epävarma häpy hieroi hyvin varovasti mulkkuni päätä. Tunsin miten useampi käsi oli mukana operaatiossa. Päälläni olevan neidon ihanuutta hyväiltiin ja valmisteltiin. Minä olin silmät sidottuna vain ottavana osapuolena. Sitomisen kauhu oli jo mennyt, jollain kummalla tavalla vain nautin osastani. Minulla ei ollut mitään vastuuta, ei osaa, ei arpaa. Olisin hurjimmillaan voinut olla vain dildon korvike, ei enempää.

Kullini päässä tunsin silkkisiä neidon karvoja ja tiukkaa märkää pillukkaa. Terskan päätä soviteltiin nuoren neidon sisuksiin. Neitoa jännitti ja pelotti vaikka ympäriltä kuuluin rohkaisevia ja kannustavia ääniä. Neidon täytyi olla Maria. Niin hento. Tyttömäinen. Kihnutti varovasti pikkupilluaan kullini päätä vasten. Toisin päin kuin Elisa, eli selin minuun. Ainakin muutama käsi auttamassa. Jopa sidottuna tunsin hentouden, pylly olisi voinut olla vaikka nuoren pojan. Jostakin syystä mieleeni putkahtanut ajatus ei häirinnyt yhtään. Jopa kiihotti. Kullini oli jo puolivälissä kivusta ja ehkä kiihkostakin ähisevän Marian pillussa.

”Ei tytöt, ei tämä onnistu, ai. Aih. Ei tunnut hyvälle” valitti sylissäni nuori neiti.

”Maria, porukkaa ei petetä. Aina valmiina. Tästä on puhuttu, tämä on sovittu. Sinä pystyt, me autamme. Levitä vielä enemmän ja anna mennä” käskevään ja silti miellyttävään sävyyn puhuva ei voinut olla kukaan muu kuin Henna-Riikka.

Tunsin miten päälläni ja puoliksi sisälläni oleva neito haki leveämpää haara-asentoa ja ehkäpä hieman tyttöjen avustamana seivästi itsensä pohjia myöten aikuisen miehen atraimeen. Maria värisi ja vapisi, hänen kapea pyllynsä oli nyt aivan kiinni minussa. Nuori neiti oli uskomattoman tiukka. Märkä samettinen pillu oli liimautunut mulkkuani vasten ja tuhannet pikku pillunpoimut tunsivat nyt ensimmäistä kertaa mulkun pään aina kohdun suuta hipomassa. Tunsin värinästä, että Mariaan sattui, toisaalta tunsin miten liukas hän oli ja värinässä oli varmasti myös ripaus kiihkoa. Kädet ympärillä hyväilivät minua, hyväilivät Mariaa. Kuulin myös suutelun moiskahduksia, Marian klitorista pussailtiin. Tunsin kielen hipaisevan myös tytön sisässä olevan kyrpäni vartta. Uskomaton tunne. Syvällä nuoressa tiukassa tytössä ja joku nuolee vielä mulkkuani. Ei tämä voi olla totta. Oli se, ja Marian perse lähti tyttöjen kiihottamana laukkaan, tärisi, tutisi ja kiljahtelujen kera jäi lepäämään kivikova kullini sisällään. Neiti oli lauennut. Maria hieraisi vielä kapealla pyllyllään kivikovaa kulliani ja rutisti sitä varovasti sisällään. Sitten hän nousi vaivalloisesti ja kyrpäni katsoi mökin kattoa. Lihaa. Vielä.

Yllättäen tunsi, miten käsiäni pitävät köydet irtosivat. Myös jalkani vapautettiin. Hieroin ranteitani ja nykäisin huivin silmiltäni. Kolme alastonta pimua edessäni. Häpeämättä. Kaksi vastanaidun näköistä, yksi ylpeimpänä. Vuorossa seuraavaksi.

”Hei minä tulinkin nyt toisiin ajatuksiin, en oikeasti halua.” Petosta, perkele. Ryhmädynamiikka muuttui taas. Äkkiä Henna-Riikka ei ollutkaan porukan pomo vaan me kolmikkona hallitsimme tilannetta.

”Kamoon, Hensku. Mitä sovittiin, se pidetään.” vahvisti Elisa.

”Hensku, sinä teet saman minkä me. Me voimme vaikka auttaa” jatkoi Maria ja talutti vastahakoista Henna-Riikkaa kohti sänkyä. Yhtäkkiä Maria tuntui kasvaneen naisena, ei enää pikkutyttö. Se oli leveä kaksoisvuode, tehty myös tukevasta kappaletavarasta. Minä olin myös mukana pakottamisessa. Vastusteleva porukan ex-pomo pistettiin selälleen sänkyyn. Minä pitelin neidin rimpuilevia käsiä hänen päänsä yläpuolella ja tytöt sitaisivat ne kiinni sängyn päätyyn. Jalat samoin. Hengästyttävän kaunis nuori neiti oli vanki, omat koirat purivat. Hän rimpuili ja sähisi tosi kiihottavalla tavalla. Jotenkin hän toi mieleen ahdinkoon ajetun ilveksen.

”Jos vain kosketkin minuun, minä kostan. Tämä on raiskaus. Tytöt auttakaa.”

”Aina valmiina” kajauttivat Maria ja Elisa, eivätkä tehneet elettäkään auttaakseen kaveriaan. Päinvastoin antoivat käsiensä lipua pomonsa vartalolla. En epäröinyt hetkeäkään kuten en ollut epäröinyt mennessäni avantoon pelastamaan neitiä. Konttasin pitkien hoikkien säärien väliin ja aloin varovasti tunnustella karvaisen nuoren pillun salaisuuksia. Henna-Riikka oli tosi märkä, märkyyttä oli levinnyt karvoitukseen ja koko pillun pituudelta välilihaan ja peppuvakoon saakka. Käteni seuraksi tuli toinen käsi, sitten kolmas. Yksi hiplasi hurjasti seisovaa mulkkuani, toiset liikkuivat Henna-Riikan neitsythävyllä. Tiukka mutta niin mehevä.

”Ei, ei. Päästäkää” yritti Henna-Riikka rukoilla.

Emme tunteneet armoa. Tyttö väänteli ja kiemurteli allani ja yritti epätoivosasti välttyä kohtaloltaa. Kaverit eivät antaneet armoa. He helpottivat minun työtäni pitämällä tyttöä aloillaan ja levitettynä minulle. Pöytä oli katettu. Ojentauduin tytön ylle. Vihaiset siniset silmät, oikeastaan raivosta sähisevät. En väistänyt katsetta. Tunsin miten pienet kädet ohjasivat kulliani kohti Henna-Riikan haaroissa odottavaa aarretta. Tunsin lämpöä, liukkautta ja tiukkuutta kun annoin 95 kiloa painua nuoren tytön päälle. Hän peittyi alleni. Mulkkuni liukui ja luisti vääjäämättä nuoren tytön, nyt siis naisen sisuksiin. Lantiomme olivat vastakkain, karvat karvoissa. Henna-Riikan suusta kuului epämääräistä valitusta, painoni alla hän vapisi ja värähteli. Työnsin lantiollani vielä muutan millin syvemmälle. Tunsin miten kulliani ja Henna-Riikan aarrearkkua hyväilivät kädet. Aivan käsittämättömän kiihottava tilanne. En kestäisi enää kauan. Aloin mahdollisimman rauhallisesti ja määrätietoisesti maata tuota nuorta kiusanhenkeä. Nyt maksetaan potut pottuina. Annoin lantioni paukahtaa oikein kunnolla päin teinipyllyä ja mulkkuni työntyä niin syvälle pikkuvittuun kuin mahdollista. Kuulin kummaa örinää ja tajusin, että se olin minä. Nyt mentiin, ei meinattu.

Sängystä kuului varmasti melkoinen ähinä ja puhina ja litinä. Todennäköisesti koko mökki tuoksui seksiltä. Ulkona kuu ja tähdet katselivat, kun ison insinöörin kyrpä hakkasi puolta pienempää teiniä kiivaammin ja kiivaammin. Puristin käsiäni tytön ympärille ja tunsin, että jokin oli muuttunut. Raivosta sähisevä Henna-Riikka huohotti samaa tahtia. Tajusin, että joku oli vapauttanut hänen kätensä. Ne puristivat nyt tiukasti selkääni, kynnet painuivat kiihottavan kipeästi selkääni. Neito tälläsi myös pikkupyllyään vielä parempaan panoasentoon ottamaan vastaan iskujani, myös jalat oli vapautettu. Annoin käsieni liukua neidon kiinteälle pyllylle ja tunsin miten märkyys oli levinnyt ympäriinsä. Sormieni vieressä hoikka sormi työntyi Henna-Riikan pyllyyn. Tyttö kiljaisi hämmästyksestä. Sitten tunsin, että myös minun perseeseen työnnettiin sormea ja sitten kaikki muuttui kaaokseksi. Naida jyskytin allani makaavaa upeaa nuorta neitiä kuin halpaa huoraa ja sormi työntyi minuun syvemmälle ja aloin tulla. Tuupin itseni kuin hengenhädässä niin syvälle kuin vain ikinä pääsin ja tulin, ja tulin. Kaikella patoutuneella kiihkolla.

Tyttö makasi allani rennonoloisesti. Hätäilin jo vähän, että olinko painollani särkenyt nuoren neidin, mutta ei syytä huoleen. Vartalomme olivat tiukasti toisissaan. Poski vasten poskea. Hengitimme samaan ja hieman rauhoittuvaan tahtiin. Kullini oli edelleen koko pituudeltaan syvällä neidon samettiluolassa. Kiimasta märät karvamme olivat sekoittuneet toisiinsa. Kohotin päätäni tytön poskelta ja katsoin sinisiin silmiin, jotka pilkistivät aivan sekaisen olevien mustien hiusten lomasta. Silmissä oli nautintoa, jopa naurua. Suu lähestyi suutani ja antoi minulle kevyen suukon, pillu puristi aavistuksen sisällään olevaa kalua.

”Hei hengenpelastaja, minä arvasinkin, että sinä olisit hyvä pano.”

Ei helvetti, oliko tämäkin ollut vain pimujen käsikirjoittama roolileikki. Näinkö meille aina täällä käy, käy? En ollut silti surullinen. Tunsin allani upean vartalon, molemmila puolilla toiset. Jos minulta olisi kysytty Bob Dylanin sanoin:

“How many roads must a man walk down, before you can call him a man”, olisin vastannut:

“I don`t know, I don`t care.”

3 kommenttia viestissä: “Syksyn satoa 5”

  1. odonde says:

    Harvinaista herkkua näillä sivuilla.

  2. Piet says:

    Aivan loistava, hienoa kuvailua sisältänyt sarja. Pystyi hyvin elävöitymään.

  3. HM says:

    Hyvä sarja mutta jotenkin minulle jäi tunne että kaksi ensimmäistä osaa lupasivat enemmän kuin mihin tarina lopulta ylsi. Varmaankin yksipuolinen kerronta joka jätti tyttöjen hahmot kertojan tarkkailun varaan teki sen.

Kommentoi

top