search
top

Sattumia (maaottelumatka)

surkeaihan okkeskitasoahyvämahtava (10 votes, average: 3.40 out of 5)
Loading...
Kirjoittajan kommentit: Vain farkku- ja pissafetisteille. Toinen osa sarjassa Sattumia.

SATTUMIA (maaottelumatka)

Nelli oli hyvännäköinen ja hoikka yksinhuoltajaäiti pääkaupunkiseudulta. Ei alkuperäinen stadilainen, mutta ex-miehensä ja työnsä kautta jo pitkään siellä viihtynyt. Hänen kaksi pientä poikaansa Vilho ja Valle olivat saaneet ilmaisliput maaotteluun, kun Nelli oli luvannut ottaa vahdittavakseen myös liput lahjoittaneen poikien tarhakaverin Lassin. Lassin isä Tomppa oli saanut vapaalippuja, mutta työvuoro ei sallinut hänen omaa läsnäoloaan paikalla ja hän oli jättänyt poikansa Nellille jo hyvissä ajoin. Nelli itse ei ollut “pitkän” kolmikymppisen ikänsä aikana maaottelussa ollutkaan. Tomppa oli ihastunut tarhastahakureissuillaan välittömään ja aina hymyilevään Nelliin, eikä Nellilläkään ollut pahaa sanaa sanottavaksi Tompasta. Päinvastoin. Nythän he voisivat nähdä myös maaottelun jälkeen vapaa-aikana. Se oli toinen hyvä syy lähteä kolmen pikkuviikarin kanssa stadionille. Koko aamun Nelli oli miettinyt mitä pukisi päälleen. Hän oli päätynyt yksinkertaiseen mustaan toppiin, parhaiten istuviin hiukan kulutettuihin matalavyötäröisiin elastaanifarkkuihin ja pieneen farkkutakkiin. Illalla olisi jo viileää. Pitkät hiuksensa Nelli oli värjäyttänyt latvoista vaaleiksi ja vetäessään ne nyt ponnarille heilumaan jäi korvien päälle tumma raita. Nelli oli luonnonkaunis ja meikkiä hän ei tarvinnut. Lähtiessään poikien perään rappukäytävään, hän hymyili peilikuvalleen ja suihkautti parfyymia korvalehtiensä alle. Kävelymatka stadikalle sai alkaa.

Seuran retkeä oli odotettu pitkään. Reetta ja Anniina olivat saaneet palkintomatkan maaotteluun hyvien yleisurheilusuoritustensa ansiosta. Bussi oli vielä melkein tyhjä, kun pienehkön maalaisseuran vanhimpiin junioreihin kuuluvat tytöt astuivat siihen. Ennen heitä paikalla oli vain heidän valmentajansa Rane ja hänen tyttärensä Senni. Muutamaa vuotta heitä nuorempi seuran juniori. Matkalta poimittiin toinen toistaan innokkaampia ja oudosti pukeutuneita seuran seniorijäseniä ja muita matkaajia, joita tytöt keskenään kuiskien arvostelivat heidän tyylinsä tai pukeutumisensa perusteella. Viimeiset matkaajat nousivat vielä naapurikunnankin puolelta. Oli luokkaretken tuntu, vaikka suurin osa matkaseurasta oli eläkeikäisiä, jotkut jopa maalaisseuran entisiä suuruuksia. Senni katseli vanhempia tyttöjä isänsä vierestä ja olisi halunnut heidän viereensä. Tytöt olivat nyt eri näköisiä kuin kentällä treeneissä. He olivat hänen “idoleitaan”. Heillä oli pitkät, suorat ja tummat hiukset, jotka valuivat toisen silmän päälle. Silmissä oli tummat rajaukset ja posket oli puuteroitu niin että iho näytti virheettömältä. Reetta oli pukeutunut ihonmyötäiseen valkoiseen vyötärölle ulottuvaan paitaan, ruskeaan kulutettuun nahkatakkiin ja tummansinisiin viisitaskupilleihin, jotka Senni tunnisti Ginatricotin Perfect Jeanseiksi. Nimensä mukaisesti täydellisesti istuvat ne Silviamallin farkut tosiaan tosiaan Reettan päällä olivatkin. Anniinalla oli takataskuttomat vaaleansiniset pillit ja retroverkkatakki. Senni oli mielissään, sillä hänellä oli samanlainen retroverkkatakki sekä upouudet Onlyn kiiltävän tummansiniset pillit takataskujen tutulla lainekuviolla ja kulutettu musta nahkatakki. Hän kuuluisi samaan porukkaan, vaikka meikata hän ei vielä saanutkaan. Senni otti päästään isän päähän pakottaman pipon, jossa luki isolla “svea” ja survoi sen takkinsa alle. Suomeahan tässä mentiin kannustamaan. Vaaleat puolipitkät hiukset pääsivät valloilleen ja hän yritti saada ne roikkumaan silmänsä päälle kuten nuorilla naisilla hänen vierellään.

Nelli talutti stadionin katsomoon kolme poikaa riviin istumaan viereensä ja hymyili pari riviä taaempana istuvalle viiksekkäälle verkkarimiehelle. Hän oli tottunut miesten katseisiin ja vastasi niihin mielellään. Pojat olivat ruuhkasta ja pitkistä jonoista huolimatta halunneet poppareita ja juotavaa. Kalliitakin ne olivat olleet, mutta hän ajatteli poikien pysyvän näin rauhallisempina pidempään. Nellillä oli ollut täysi työ pitää nuo alta kouluikäiset pojanklopit kasassa jonottaessaan kokiksia. Pojat eivät jaksaneet juoda kaikkea ja hän joi itse pulloista loput. Nelli tajusi vasta myöhemmin vessassa käynnin olevan hänelle nyt pieni ongelma. Pojat hän lähti käyttämään stadionin katsomon alla olevassa miesten vessassa odottaen itse ulkopuolella, mutta ei uskaltanut itse lähteä jonottamaan naisten puolelle, koska pojat olisivat todennäköisesti kadonneet sillä välin. Vaikka rakko jo tuntuikin harvinaisen painavalta, piti nyt vain odottaa. Ehkä jopa kotiin asti. Ilta oli piinaavan pitkä ja Nellin oli välillä pakko nousta seisomaan. Penkki ei todellakaan ollut niitä mukavimpia ja jalkojen ravistelu sai veren kiertämään ja pakottavan pissahädän tunteen hiukan helpottamaan. Nelli yritti olla mahdollisimman normaali. Häntä hävetti tehdä pissanpidätysliikkeitään ja hän yritti naamioida ne näyttämään lämmittelyltä.

Seuran bussi tyhjeni nopeasti stadionin parkkipaikalla ja kaikki olivat hyvissä ajoin paikoillaan penkeillä. Rane katseli tytärtään ja nuoria valmennettaviaan, jotka olivat vihdoin jättäneet bussissa kovalla käytöllä olleet kännykkänsä rauhaan. Seuran pyöreäpyllyiset ja tiukkavartaloiset urheilijatytöt olivat myös saaneet stadionilla miesten päät kääntyilemään. Anniina oli perinteisellä tavalla kaunis ruskeasilmäinen tyttö. Eksoottisemman näköinen Reetta, joka omasi leveän suun ja hieman vinot suuret siniset silmät, näytti nyt meikattuna upeammalta ja suurisilmäisemmältä kuin koskaan. Senni näytti nauttivan vanhempien tyttöjen seurasta ja Rane sai itse keskittyä tapahtuman ohella pari riviä edempänä istuvaan hyvältä tuoksuvaan ponnaripäiseen naiseen. Nainen oli tullut hymyillen kolmen pojan kanssa hänen eteensä istumaan ja paljas alaselkä naisen kumartuessa oli paljastanut farkkujen vyötärön alta mustat hipsterit. Tiukat Onlyn rodeo drive malliset farkut myötäilivät pystypyllyä, jonka trimmaamiseen synnytyksen jälkeen oli täytynyt kulua aikaa ja vaivaa. Rane oli seurannut naisen käyttäytymistä ja huomannut hänen puistattelunsa ja asennon vaihtelun. Välillä nainen oli noussut seisomaan, teputtanut paikoillaan ja hyppinyt tasajalkaa polvet yhdessä aivan kuin hänellä olisi ollut kylmä tai kova pissahätä. Sitten taas istunut ja vetänyt mustaa toppiaan paljaan alaselkänsä peitoksi. Kaksiväriset hiukset heiluivat eestaas hänen antaessaan neuvojaan liian vilkkaille pojilleen. Naisen käytös, tuoksu ja ulkomuoto olivat Ranen mielestä seksikkäämpiä kuin kenelläkään hänen tuntemistaan ja tuon naisen seuraaminen oli viemässä hänen koko huomionsa.

Tilaisuus loppui ja Nelli lähti kuljettamaan poikia väentungokseen. Hänen hätänsä oli jo niin valtava, että kävely rappuja alas oli vaikeaa. Vessoille oli pitkät jonot ja niin myös stadionin ulkopuolelle tuoduille muutamalle bajamajalle. Pojat vikuroivat ja Nelli joutui pitelemään pienimpiä kädestä, etteivät ne olisi karanneet väentungokseen. Kolmannelle hän oli vannottanut, että näköyhteyttä ei saanut kadottaa. Vieressä oli tultava. Tompan piti tulla hakemaan heitä. Nelli tiesi stadionin ulkopuolella metsikön, jonne hän ajatteli mennä poikien kanssa odottamaan. Ehkä hän pystyisi siellä helpottamaan oloaankin niin, että näkisi samalla pojat ja pystyisi valvomaan heitä. Metsikön vieressä oli bussiparkki ja ihmisiä virtasi sinne laumoina. Metsikössä Nelli kuuli takaansa miehen äänen, joka ehdotti seurueelleen samaa toimenpidettä, jota hän itsekin oli ajatellut tehdä. Mies oli sama viiksekäs herra joka oli istunut hänen takanaan katsomossa. Mies ohjasi seurueessa kulkeneet tyttönsä metsikköön ja vaalea tyttö kävi kiven vieressä puskassa. Samoin toinen verkkaripaitainen ja vaaleafarkkuinen tyttö. Sitten nämä seurueen kolme tyttöä ja mies jäivät keskustelemaan metsikköön ja tummansinisiin pilleihin sonnustautunut polvet ristissä seisonut nahkatakkinen tyttö näytti epävarmalta ja katseli Nelliä silmiin suurilla sinisillä silmillään. Nelliä harmitti ja pissatti valtavasti, mutta hän ei halunnut jäädä odottelemaan. Tuon miehen nähden hän ei halunnut kyykistyä. Lopulta hänen puhelimensa soi. Tomppa oli odottamassa parkkipaikalla autoineen. Nelli lähti takapuoli keikkuen kävelemään poikineen kohti parkkista. Viiksekäs mies katsoi huokaillen perään. Olipa melkoisen näyttävä nainen. Seurue jatkoi matkaansa bussille.

Anniina ja Senni olivat stadionilta poistuessaan käyneet pusikossa Ranen suosittelemassa paikassa. Vessat ja bajamajat eivät olleet tyttöjä innostaneet. Niin hirveässä kunnossa ne edellisten jäljiltä olivat. Reetta ei ollut uskaltanut, kun metsikössä oli ollut muitakin paikalla. Ranenkin läsnäolo oli hävettänyt häntä. Hän sanoi odottavansa huoltoasemalle, jossa oli ollut tullessa välipysähdys. Bussissa ei vessaa ollut ja hän oli käynyt viimeksi aamulla tulomatkan tauolla pissalla, mutta ei myöskään ollut puolen litran vesipulloa enempää juonut stadionilla. Tytöt istuivat bussiin ja alkoivat taas näplätä kännyjään. Senni katseli isänsä vierestä taakseen istuneita isompia tyttöjä. Jossain vaiheessa hän tunki juttelemaan tyttöjen viereen käytävälle. He kävivät läpi yhteisiä opettajiaan. Kuka vielä opetti Sennin koulussa ja kuka ei.Kuka pukeutui huonosti ja kuka oli ihan tyhmä ja sadisti. He kävivät läpi luokkiensa poikia ja yhteisiä kavereitaan. Mikä kunkin mielestä oli merkkivaate ja mikä ei. Anniina kertoi Sennille heidän koulunsa käytännöistä. Reetta hiljeni koko ajan enemmän ja enemmän. Lopulta hän katseli vain ulos ja piteli käsiään jalkovälissään. Ilta hämärtyi vähä vähältä ja huoltoasemien valot lipuivat yksi kerrallaan ohi. Koska tulisi vastaan se sama tuutu valomainos. Senni runnoi itsensä käytävältä istumaan isompien tyttöjen väliin. Hän painoi samalla kädellään Reettan jalkoväliin ja tyttö äännähti. Pissaa oli lirahtanut pikkuisen pikkareihin! Vaikka pahempi vahinko jäikin tapahtumatta, alkoi Reetta nyt toden teolla huolestua ja joutui kertomaan muillekin pissahädästään. Senni tiesi kertoa, että matkustajat olivat toivoneet suoraa reittiä kotiin ilman välipysähdyksiä. Senni ehdotti pissatauon vaatimista isältään, mutta sekin vaihtoehto hävetti Reettaa. Koko bussi seuraisi hänen käyntiään. Sitäpaitsi moottoritiellä ei paljon helpotuspaikkoja tullut vastaan. Niinpä hän ehdotti, että hän jäisi pois sitten Sennin luona ja pääsisi mahdollisimman nopeasti vessaan, koska Senni asui heistä lähinnä kunnan keskustaa. Reetta ja Anniina asuivat kylän laidalla ja sinne olisi matkaa kävellä. Anniina ihmetteli ääneen miksei Reetta ollut käynyt metsikössä keventämässä oloaan niinkuin hän ja Senni olivat tehneet. Reetta ei vastannut vaan keskittyi tiukasti vain yhteen asiaan. Anniina sanoi myös jäävänsä seuraksi pois päätepysäkillä. Yhdessä Reettan kanssa olisi mukavampi kävellä kotiin hämärässä.

Nelli mietti että hätä täytyi olla kovempi kuin hänellä oli ollut koskaan aiemmin. Kuinka hän oli voinut ajaa itsensä tällaiseen tilanteeseen. Tomppa katseli autoaan lähestyvää ja väkisin hymyilevää naista, joka joutui pysähtymään kesken tien ylityksen ja painamaan kädellään alavatsaansa. Nelli joutui toteamaan pojilleenkin, että äidillä oli nyt tosi paha pissahätä. Häntä hävetti kertoa sama myös Tompalle. Kirosanat eivät olleet nyt kaukana. Tomppa kysyi mitä tehdään. Menisikö Nelli takaisin stadionin vessoille vai ajaisiko hän Nellin kotiin. Nelli ei pystynyt enää kunnolla kävelemään vaan puristi reisiänsä yhteen. Stadionilla olivat likaiset bajamajat ja jonot. Parkkipaikalla oli jo pitkä autojono. Nelli nosti puoliksi auton sisään kumartuneena pienempää poikaansa Vilhoa takapenkille, kun jotain käsittämätöntä tapahtui. Hän tunsi lirauksen pääsevän housuun ja kauhistuksekseen hän ei pystynytkään lopettamaan virtaa. Pissaa tuli ja tuli, eikä Nelli pystynyt tekemään mitään pysäyttääkseen tulvaa. Nyt oli liian myöhäistä miettiä vessaa. Nainen yritti turhaan peitellä käsilaukullaan housujensa kastuvaa etumusta. “Ei voi olla totta… Mulla tulee pissa housuun!” vikisi Nelli. Saman häpeän ja voimattomuuden tunteen hän muisti hämärästi jostain lapsuudestaan. Sen koommin ei vahinkoja ollut sattunut edes raskausaikana. Ja nyt sitten Tompan nähden hän oli kussut housunsa läpimäriksi kuin pikkutyttö. Kuinka noloa. Kolme pientä silmäparia tuijotti takapenkiltä, kun Nelli veti pientä farkkutakkiaan vyötäisilleen. Se ei paljon peittänyt, kun farkunpuntitkin olivat märät sisäreisistä aina mataliin kävelykenkiin asti ja ohikulkevat ihmiset tuijottivat märkinä kiilteleviä polventaustoja. “Tosi sexyt, mutta ei minun housut”, oli suomenruotsalainen nuori neiti todennut artikkelistaan myydessään nuo Nellin huutamat farkut nettihuutokaupassa muutama kuukausi sitten. Hitto, että hän oli tehnyt töitä mahtuakseen tuohon kokoon.

Bussi pysähteli ja tyhjeni pikku hiljaa. Jokainen pysähdys oli Reettalle hirveä kärsimysnäytelmä. Lopulta he saapuivat kunnan torin viereiselle pysäkille, jossa kaikki loputkin jalkautuivat. Reetta odotti jo ovien avautumista käytävällä ja kommentoi pissaavansa ihan kohta housuunsa. Näin hän oli piloillaan ja poikia kiusatakseen sanonut ennenkin, mutta nyt hän oli tosissaan. Rane löi tytöille kantamuksia mukaan bussin tavaratilasta. Kiemurtelevan Reettan hän armahti ja otti itse kaksi tyhjentyneitä pulloja täynnä olevaa juomakoria syliinsä. Reetta lähti harppomaan bussin editse tien toiselle puolelle kohti Sennin ja Ranen kotia. Henkilöauton valot tulivat esiin bussin takaa kuin tyhjästä. Kuljettaja ehti jarruttaa ajoissa nähdessään tytön valkoiset converset ja niistä nousevat pitkät pillikintut valoissa. Säikähtäneen näköinen Reetta jäykistyi paikoilleen keskelle tietä. Hän tärisi ja huomasi helpottuneena pelastuneensa vain täpärästi. Samalla hän huomasi housujensa kastuvan! Pato oli murtunut ja lätäkkö asfaltilla kasvoi kasvamistaan hänen allansa. Ohuen tummansinisen farkkukankaan läpi pulppusi auton valoissa kiiltelevää kirkasta nestettä edelleen. Rane katseli suojattiaan silmät tapillaan. Hänen viiksensä värähtivät ja samalla värähti jotain muutakin hänen jalkojensa välissä. Tilanne oli yllättävä ja uskomaton. Mitään tällaista hän ei ollut nähnyt aiemmin ja jostain syystä se kiihotti häntä valtavasti. Onneksi pullokorit peittivät hänen housujensa etumusta. Kuinka noin hoikasta tytöstä voikin tulla noin paljon nestettä ajatteli hän ja ihaili upean vartalon verhoamaa hiljalleen tummuvaa farkkukangasta. Nolossa tilanteessaan Reetta näytti jostain syystä nyt aikuisemmalta kuin koskaan aiemmin. Ranen mieleen kohosi jostain syystä myös tuo ponnaripäinen nainen stadionilta. Hänelläkin oli täytynyt olla kova pissahätä. Reettan alta lähtevää puroa asfaltilla ei voinut olla huomaamatta. Muiden tyttöjen ihmetys ja säikähdys alkoi muuttua naurunpyrskähdyksiksi.

Nellin matka kotiin oli märän denimin tuoksun sävyttämä. Autossa oli ollut hyvin hiljaista sen jälkeen, kun Tomppa oli löytänyt muovikassin istuimen suojaksi ja todennut, että oli ehkä syytä ajaa Nelli ja pojat suoraan kotiin. Pesukone pyöri vielä, kun poikien isä haki heitä ovelta. Isän kysyessä mitä jännää pojat olivat stadionilla nähneet, tuli vastaus kuin yhdestä suusta: “Äiti pissas housuu!”. Nelli punastui, muttei kommentoinut asiaa kynnyksellä silmät pyöreinä seisovalle ex-miehelleen. Hän toivoi, että asia unohtuisi mahdollisimman pian.

Reetta oli pitkään hiljaa paikallaan seisten kuin patsas ja alkoi sitten itkeä. Hänen pahin pelkonsa oli toteutunut. Mikään tilanne ei ollut pelottanut häntä niin paljon kuin julkinen housujenkastelu. Lähellä se oli ollut joskus ennenkin. Tässä hän nyt seisoi omassa lammikossaan nöyryytettynä kädet silmillään ja muut nauroivat hänelle. Pissan tuloa ei pystynyt katkaisemaan millään. Anniina ei ollut nähnyt Reettan itkevän sitten lapsuusaikojen. “Voi v…u! Tätä te ette sit kerro kellekkään…” sai Reetta itkultaan nyyhkytettyä. Ranen painetila housuissa alkoi helpottaa ja isällinen myötätunto pyrki pintaan. Hän lohdutti tyttöä ja ehdotti Reettalle siistiytymistä kotonaan. Sieltä varmasti löytyisi jotain kuivaakin päälle. Taka-ajatuksena oli nähdä nuori nainen “wetlookissaan” mahdollisimman pitkään ja vielä valoisammissa sisätiloissa. Vaimo saisi tänä iltana rajummin kuin koskaan. Anniina oli ehtinyt ottaa kännykamerallaan kuvan Reettasta märissä Ginan PJ pilleissä ja harmitteli sen olevan hämärässä otettuna vähän heikko. Hän naureskeli, että josko sisällä saisi paremman. Reetta vaati tämänkin kuvan poistamista ja vannotti edelleen ettei vahingosta puhuttaisi koulussa tai treeneissä. “Vahinko mikä vahinko” kommentoi Senni ja lohdutti alleen laskenutta Reettaa, että onhan noita hänellekin joskus sattunut. Reetta ei ollut enää hänelle mikään yli-ihminen. Pian hän hyppäisi pituuttakin ihan yhtä pitkälle ja pidemmällekin.

Yksi kommentti viestissä: “Sattumia (maaottelumatka)”

  1. geo232 says:

    Hyvää tekstiä, lisää toivotaan. Voisko housuihin lipsahtaa myös punaista??

Kommentoi

top